HYVÄN OLEMUS Opettajan aineisto

Marko Lindberg, Maija Latvala, Tarmo Ahonen, Mika Aspinen HYVÄN OLEMUS Opettajan aineisto KIRJAPAJA HELSINKI

Tekijät ja Kotimaa-Yhtiöt Oy / Kirjapaja, Helsinki 2009 Ulkoasu ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-951-607-935-9

SISÄLLYS Johdanto 4 Projektitöitä koko etiikan kurssin alueelta 5 I Mitä etiikka on? 8 1. Arvomarkkinat 13 2. Moraalin metafysiikka 25 3. Modernin maailman haasteet 41 II Arvot, hyöty ja tarpeet 48 4. Arvoteoria 54 5. Utilitarismi 71 III Oikeudet ja velvollisuudet 82 6. Kantin kategorinen imperatiivi 89 7. Liberalismi 98 8. Ihmisten ja eläinten oikeudet 105 IV Hyveet ja elämän kokonaisuus 116 9. Aristotelinen naturalismi 120 10. Yksilön ja yhteisön suhde 128 11. Mitä on edistys? 134 Koekysymyksiä 144 Hyvän olemus, opettajan aineisto 3

Johdanto Tämä opettajan aineisto on tarkoitettu opetustyön tueksi lukion filosofisen etiikan kurssille. Erityisesti aineisto soveltuu käytettäväksi Mikko Yrjönsuuren kirjoittaman Hyvän olemus -oppikirjan rinnalla. Opettajan aineiston jokainen osio on rakenteeltaan samanlainen. Kunkin aihepiirin käsittely alkaa virittäytymisellä. Virittäytymisen tarkoituksena on herättää opiskelijat pohtimaan omia näkemyksiään käsiteltävästä aiheesta. Näin opiskelijoiden omat ajatukset ja kokemukset nostetaan opetuksen lähtökohdaksi. Tämä kognitiivis-konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuva lähestymistapa läpäisee koko oppaan. Virittäytymisessä voidaan hyödyntää oppaan avauskysymyksiä. Kuitenkin on muistettava, ettei näkemys opiskelijasta tiedon itseohjautuvana rakentajana tarkoita sitä, että etiikan sisältöjä voitaisiin käsitellä pelkästään mutu-tiedon varassa. Oppaassa on pyritty välttämään tämä tarjoamalla opettajalle välineitä, joiden avulla voidaan edetä aitoon filosofiseen pohdintaan. On tärkeää, että opettaja kykenee materiaaliin tukeutuen osoittamaan eettisten kysymysten ongelmallisuuden ja niiden pohtimisen tarpeellisuuden. Näitä tavoitteita palvelevat aineiston perehtymisosiot. Opiskelija voi edelleen syventää ja soveltaa oppimaansa pohdittavaksi-osion kysymysten avulla, joita voi hyödyntää myös oppimispäiväkirjoissa. Käsillä olevan aineiston on uudistanut Marko Lindberg. Pohdintaosioiden laatimisesta on vastannut Maija Latvala. Toivon, että oppaasta on Sinulle hyötyä, kun kasvatat opiskelijoitasi viisauden rakastamiseen. Marko Lindberg 4 Hyvän olemus, opettajan aineisto.

Projektitöitä koko etiikan kurssin alueelta Etiikan kurssiin sopivat hyvin myös erilaiset laajemmat projektityöt. Seuraavassa esitellään niistä muutama mahdollinen. Projektitöiden tarkoituksena on syventää opiskelijoiden eettistä pohdiskelua. Projektitöitä aloitettaessa on tärkeää, että opiskelijat saavat selkeän ohjeistuksen. Ohjeita annettaessa sovitaan mm. seuraavista yksityiskohdista: suoritetaanko tehtävä yksilö- vai parityönä kuinka pitkä aika varataan projektitöille ja niitä seuraaville keskusteluille miten projektityö käytännössä esitellään ryhmälle miten työ vaikuttaa kurssiarvosanaan mihin projektitöillä pyritään eli mihin seikkoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota miten projektitöiden tekijöiden tulee valmistautua työtään käsittelevään yhteiseen keskusteluun 1. Alustukset oppikirjan luvuista Seuraavassa esitellään yksi mahdollinen tapa aktivoida opiskelijat itsenäiseen opiskeluun koko kurssin ajaksi. Kirjan pääjaksot II IV (luvut 4 11) jaetaan kahdeksalle opiskelijaryhmälle (= yksi luku/ ryhmä). Ryhmän tehtävänä on tutustua luvun aiheeseen ja valmistaa siitä 1. havainnollinen Power Point -esitys, jossa on luvun keskeisimmät asiat selkeästi mutta omin sanoin ja -tavoin ilmaistuna 2. jokin luova sovellus luvun aihepiiristä, esim. videohaastattelu, valokuvanäyttely, mainos, mielenosoitus, sanomalehden lööppi, näytelmä, sanaristikko, tietokilpailu tms. Kun jakso I (luvut 1 3) on käsitelty, on syytä varata ainakin kaksoistunnin verran aikaa ryhmätöiden valmistamiseen. Tällöin kaikki työt saadaan käyntiin ja opettaja on tarvittaessa käytettävissä ohjeiden ja lisämateriaalin antajana sekä vinkkien tarjoajana. Tällaisen työskentelyn opiskelijat saattavat kokea ensin vaikeaksi ja raskaaksi, mutta töiden päästyä käyntiin ne saattavat viedä mukanaan. Asioiden oppimisen kannalta tärkeää kuitenkin on, että opiskelijat joutuvat itse ajan kanssa pohtimaan omia ja muiden eettisiä näkemyksiä. Lisäksi pari- tai ryhmätöiden teettämisen kautta dialogista opetusta voidaan siirtää opiskelijoiden välisiksi keskusteluiksi. Hyvän olemus, opettajan aineisto 5

2. Filosofian klassikon tai kaunokirjallisen teoksen lukeminen Opiskelija valitsee yhden filosofian klassikon tai kaunokirjallisen teoksen, jossa käsitellään keskeisesti jotakin eettistä ongelmaa. Opiskelija laatii teoksesta kirjoitelman, jolla voidaan korvata kurssikoe joko kokonaan tai osittain. Tähän tarkoitukseen sopivaa kirjallisuutta on koottu oppikirjan lukujen loppuun. Katso myös www.feto.fi Käyttökelpoista alkuperäiskirjallisuutta [http://www.feto.fi/ff_dida_kirjat_alku.htm]. Kirjoitelmassa opiskelija voisi pyrkiä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Filosofian klassikko 1. Kerro lyhyesti kirjan kirjoittajasta: hänen persoonastaan ja siitä, mihin eettiseen perinteeseen hänen katsotaan kuuluvan. 2. Miten kirjassa pyritään vastaamaan etiikan perustaviin kysymyksiin: a) Onko ihminen determinoitu vai vapaa toiminnassaan? b) Miten määrittyvät hyvä elämä, oikea ja väärä? Määrittyvätkö ne autonomisesti vai heteronomisesti? Luonnollisesti, kulttuurisesti, supernaturalistisesti ja subjektiivisesti? 3. Mitä eettisiä ongelmia kirjoittaja käsittelee ja miten hän pyrkii niihin vastaamaan? 4. Arvioi kirjan vaikeutta eli oliko sitä helppo/vaikea lukea. Perustele vastauksesi. Kaunokirjallinen teos 1. Lyhyt kuvaus kirjan päähenkilöistä ja juonesta. 2. Mitä eettisiä teemoja/ongelmia kirjassa käsitellään? 3. Miten kirjan henkilöt suhtautuvat ongelmiin ja pyrkivät niitä ratkaisemaan? 4. Kuinka vapaita ja vastuullisia kirjan henkilöt ovat toiminnassaan? Mitkä tekijät ovat vähentämässä heidän vapauttaan/vastuutaan? 5. Toimivatko henkilöt klassisten hyveiden mukaisesti? 6. Arvioivatko kirjan henkilöt eettisiä kysymyksiä hyve-, velvollisuus vai seurausetiikan periaatteiden mukaan? 7. Arvioi kirjan henkilöiden eettisiä ratkaisuja. 6 Hyvän olemus, opettajan aineisto.

3. Eettiset analyysit Eettiset kysymykset ja ongelmat elävät päivittäin internetissä ja sanomalehtien sivuilla. Tätä joka päivä uusiutuvaa aarrearkkua kannattaa hyödyntää tavalla tai toisella myös tuntityöskentelyssä. Etiikan opettaja seurannee mediaa joka tapauksessa sillä silmällä, mutta vielä tarkoituksenmukaisempaa on saada opiskelijat löytämään itse etiikan aihepiirejä käsitteleviä nettikeskusteluja, uutisia tai artikkeleita. Seuraavassa on tehtäviä ja kysymyksiä, joiden avulla opiskelijoita voidaan ohjata seuraamaan mediaa etiikan kurssin tavoitteiden näkökulmasta. 1. Jokainen (pari) valitsee yhden mahdollisimman tuoreen internet-, sanoma- tai aikakauslehtiartikkelin. Valinta on aihepiirinsä puolesta muuten täysin vapaa, mutta artikkelin tulisi tarjota aineksia eettiseen keskusteluun. 2. Tehtävänä on laatia lyhyt alustus, jossa esitellään artikkelin keskeinen sisältö sisällön problematisointi tavalla tai toisella (esim. millaisia ongelmia artikkeli paljastaa yhteiskunnassa) Onko itse artikkelin näkökulma ongelmallinen? (esim. yksipuolinen, vääristelevä, tarkoitushakuinen, hyvän tavan vastainen, kärsimyksellä tai seksillä mässäilevä tms.) sisältöön liittyviä eettisiä kysymyksiä joko artikkelin käsittelemästä uutisaiheesta tai itse artikkelin kirjoittamistavasta, esimerkiksi: Millaisesta näkökulmasta juttu on kirjoitettu? Onko se asiallinen uutinen, reportaasi, juoru, mielipidekirjoitus, sensaatiohakuinen lööppi tms.? Kuka näyttäisi toimineen oikein? Miksi? (Tai: paremmin kuin joku toinen?) Kuka taas näyttäisi toimineen väärin? Miksi? Kenen esittämät lausunnot (tai mahdollisesti toimittajan omat kommentit) vaikuttavat filosofisesti kestämättömiltä (naurettavilta, yliampuvilta, vääristeleviltä, selitteleviltä jne.)? Esiintyykö selkeää tunteisiin tai järkeen vetoamista? Entä epäsuorasti? Vedotaanko hyötynäkökohtiin? Tuleeko ilmi joidenkin selviä velvollisuuksia tai niiden laiminlyöntejä? Mikä puoli asian käsittelyssä on unohtunut? Millainen lisänäkökulma olisi tehnyt jutusta paremman/asiallisemman? 3. Miettikää kysymyksiä, joita heitätte muulle ryhmälle keskustelun pohjaksi! Hyvän olemus, opettajan aineisto 7

I Mitä etiikka on? Kirjan ensimmäinen pääluku pyrkii johdattamaan opiskelijan sisälle eettisten ja moraalisten kysymysten syövereihin. Kurssin aloitukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta filosofisen etiikan lähestymistapa, eettisen pohdinnan merkityksellisyys ja keskeinen terminologia tulisivat opiskelijoille tutuiksi. Tärkeä osa filosofiaa on oikeiden käsitteiden kautta tapahtuva opettelu pohtimaan kriittisesti erilaisia moraalisia kysymyksiä. VIRITTÄYTYMINEN Keskeisiä etiikan termejä kannattaa pohtia aluksi ilman kirjan apua. Avauskysymysten tarkoitus on herättää opiskelijat pohtimaan omia näkemyksiään käsiteltävistä asioista. Niitä kritisoimalla opettaja pyrkii osoittamaan eettisten kysymysten ongelmallisuuden ja myös niiden pohtimisen tarpeellisuuden. PEREHTYMINEN Virittäytymisen jälkeen opiskelijoiden kanssa voidaan käsitellä etiikan peruskäsitteet kalvolta 1/I. Opiskelijan on hyvä huomata, että etiikan ja moraalin käsitteitä käytetään usein toistensa synonyymeinä. Opiskelijoiden kanssa voidaan pohtia näiden käsitteiden käyttöä eri yhteyksissä eli milloin on tapana käyttää sanaa moraali, milloin sanaa etiikka. Aiheen käsittelyä jatketaan seuraavalla kalvolla (2/I), johon on koottu filosofisen etiikan perusjaotteluja. Näiden käsitteiden hallitseminen on tärkeää etiikan kurssin edetessä. Opettaja voi ohjata opiskelijoita määrittelemään käsitteiden sisällöt omin sanoin. Käsitteiden ymmärtämistä opettaja voi edistää esim. seuraavan kaltaisella kysymyksellä: Pekan mielestä lihan syöminen on väärin. Onko kyseessä normatiivinen, deskriptiivinen vai metaeettinen väite? POHDITTAVAKSI Pohdintaosion ensimmäisessä kysymyksessä opiskelijat syventävät käsitystään etiikasta ja sen peruskäsitteistä. Tehtävä voidaan toteuttaa siten, että opiskelijat parityönä selvittävät toisilleen nämä käsitteet. Tuolloin toinen opiskelijoista esittää ulkoavaruuden oliota, jolle toinen yrittää selittää käsitteet ja sen, mitä etiikalla tarkoitetaan. Rooleja voidaan vaihtaa. Toisessa pohdintakysymyksessä opitaan kuvien tulkintaa ja pohditaan rahan merkitystä eettisissä kysymyksissä. 8 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Avauskysymyksiä 1. Määrittele, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan hyvästä (esim. hyvä veitsi, opettaja, biisi, ihminen). Voiko niitä määritellä samoilla periaatteilla? Mistä erot syntyvät? 2. Etiikassa käsitellään hyvää elämää. Eroaako hyvän määrittely jotenkin aikaisemmista? Mitä ilman ei (ainakaan) voi elää hyvää elämää? 3. Olenko moraaliton, jos paistan nälkääni lemmikkikissani kertakäyttögrillillä taloni pihamaalla? Millä perusteella olen / en ole moraaliton? 4. Yleisesti katsoen sanottaisiin, että tein moraalisesti väärän teon, mutta onko se sama asia kuin moraaliton teko? Voiko kukaan olla täysin moraaliton? Mitä se tarkoittaisi? 5. Millä perusteella teemme erottelun oikean ja väärän teon välillä? Yleensä nk. omatunto kertoo sen. Mitä, jos se ei kerro mitään, antaa ristiriitaisia neuvoja tai joku jopa vaatii perustelemaan näkemyksesi? Mikä olisi se lopullinen peruste arvostelmani tueksi? 6. Miksi opiskella etiikkaa? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 9

Kalvo 1/I Mitä on etiikka? (kr. ta ethika = tavat) filosofian osa-alue tutkimuksen kohteena hyvä ja paha, oikea ja väärä Mitä on moraali? ( lat. mores = tavat) etiikkaa käytännössä = ihmisen toimintaa, jossa tehdään ero hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä 10 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Kalvo 2/I Filosofisen etiikan perusjaottelut Filosofinen etiikka (eli moraalifilosofia) filosofia = viisauden rakastamista filosofinen etiikka perustuu viisauteen, jonka lähtökohtana on yleisen järjen periaate erotetaan usein teologisesta tai uskonnollisesta etiikasta, joissa pohdinnat yleensä perustuvat uskonnollisiin auktoriteetteihin Deskriptiivinen etiikka kuvailee ihmisten moraalisia käsityksiä, mutta ei ota kantaa niiden hyvyyteen Normatiivinen etiikka (eli preskriptiivinen) ottaa kantaa näkemyksiin, antaa ohjeita, luo ihanteita eli pyrkii oikeisiin näkemyksiin hyvyyttä arvioidaan suhteessa a) elämän kokonaisuuteen b) teon hyvyyteen c) tahdon ratkaisuun Metaetiikka pyrkii selventämään etiikan perusteita pohtii etiikan käsitteitä, moraalisen tiedon luonnetta ja moraalin olemassaolon tapoja Soveltava etiikka etiikan teoriaa sovelletaan käytännön moraalisiin ongelmiin Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 11

Pohdittavaksi 1. Tapaat ulkoavaruuden olion, joka ihmiskuntaa tarkkailemalla on onnistunut pääsemään selville kaikkien muiden käsitteiden paitsi oikea, väärä, hyvä, paha, moraali ja etiikka merkityksestä. Pohdi, miten tästä lähtökohdasta käsin selittäisit hänelle, mitä etiikalla tarkoitetaan? 2. Oppikirjassa on kaikkiaan neljä kuvaa. Ne löytyvät sivuilta 12, 42, 64 ja 92. Pohdi, miksi juuri nämä kuvat on valittu nimenomaan etiikan oppikirjaan. Kuinka moneen kuvista liittyy suoranaisesti raha? Entä välillisesti? Miksi juuri raha tuntuu olevan oleellinen osa eettistä pohdintaamme? Missä tilanteissa arvioit omaa rahankäyttöäsi eettiseltä kannalta? Onko rahankäyttö mielestäsi aina moraalinen valinta, riippumatta siitä, tiedostaako rahan käyttäjä itse asiaa? Perustele näkemyksesi. Mitkä esimerkiksi voisivat olla tilanteita, jossa rahankäytöllä ei olisi moraalista luonnetta? 12 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

1 Arvomarkkinat Luvun tavoitteena on käsitellä kysymystä siitä, millä perusteella teemme moraalisia päätöksiämme. Päätöksenteon perusteena ihmiset yleensä pitävät omaa vapaata harkintaansa. Luvun tarkoituksena on osoittaa opiskelijoille puhtaasti yksilöllisen päätöksenteon ongelmallisuus ja samalla luoda pohjaa seuraavan luvun pohdinnoille ihmisen päätöksenteon vapaudesta. VIRITTÄYTYMINEN Yleisenä lähtökohtana aihepiiriin puhutaan omantunnon äänestä. Osalle opiskelijoista lienee tuttu esimerkiksi Aku Ankasta kuva, jossa toisella olkapäällä istuu enkeli ja toisella pikkupiru, jotka pyrkivät lobbaamaan omaa näkemystään kohteelleen. Virittäytymisen tarkoituksena on kysyä omantunnon vapauden rajoja, pohtia erilaisten omantunnon äänien ristiriitojen ratkaisumahdollisuuksia ja miettiä mahdollisia perusteluita oman kantansa paremmuuteen (ks. avauskysymykset). PEREHTYMINEN On tilanteita, jolloin omatunto ei kerro meille automaattisesti, mikä on oikein tai väärin. Syinä voivat olla esimerkiksi asian uutuus ja/tai ongelmallisuus. Toisaalta eri ihmisten omantunnon äänet ovat erilaisia. Miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia? Opiskelijoita johdatellaan aluksi kohti etiikan täydellistä subjektiivisuutta eli sitä, onko todella niin, että kaikki moraaliset valinnat ovat täysin subjektiivisia. Tällaista subjektiivista valintanäkökulmaa havainnollistetaan etiikan supermarket -teeman avulla. Opettaja selittää tämän ajattelutavan perusteet eli esimerkiksi pyytää opiskelijoita kuvittelemaan tilanteen, jossa he menevät kauppaan. Opettaja pyytää opiskelijoita pohtimaan, miksi kaupassa käydään ja mitä siellä tehdään. Tästä siirrytään pohtimaan, millainen olisi etiikan supermarket. Opiskelijat voivat myös piirtää näkemyksensä etiikan supermarketista eli siitä, miltä se näyttäisi ulko- ja sisäpuolelta. Tämän jälkeen opiskelijat pohtivat esimerkiksi parityönä, mitä hyviä ja huonoja puolia tällaiseen näkemykseen etiikasta voisi liittyä. Nämä näkemykset kerätään pohdinnan jälkeen taululle. Oppaan sivulle 16 on kerätty mahdollisia tulkintoja. Opettaja voi siitä lisätä näkemyksiä, jos opiskelijat eivät opettajan mielestä havaitse joitain keskeisiä asioita. Tehtävä voidaan vielä koota yhteen pyytämällä opiskelijoita arvioimaan, mitä yhteiskunnalle tapahtuisi (vai tapahtuisiko mitään?), jos kaikki hyväksyisivät etiikan supermarket -tyyppisen ajattelun. Toisaalta voidaan pohtia sitä, elämmekö jo kyseisenlaisessa yhteiskunnassa, ja jos elämme, miten se näkyy. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 13

On tärkeää, että opiskelijat oppivat jo tässä vaiheessa filosofisen menetelmän, jossa ensin kerätään vaihtoehtoisia tapoja hahmottaa etiikan ongelmia ja sitä kautta lähdetään ratkaisemaan mahdollisia ristiriitaisuuksia. Etiikan supermarketissa tapahtuvan toiminnan voidaan tulkita olevan sekä tunteeseen pohjautuvaa shoppailua että järkeen perustuvia harkintoja. Molemmissa malleissa valinnat perustuvat kuitenkin subjektin vapaisiin valintoihin. Kalvoilla 2/1 ja 3/1 käsitellään näitä kahta mahdollisuutta eli sitä, teemmekö eettiset päätöksemme tunteisiin vai järkeen perustuen. Kalvolla (1/1) tuodaan esiin eettisen päätöksenteon objektiivisuuden ongelma eli onko moraalisista kysymyksistä mahdollista saada tietoa. Tiedon saannin mahdollisuutta puolustavia näkemyksiä kutsutaan kognitiivisiksi ja tiedon mahdollisuuden kieltäviä nonkognitiivisiksi. Kognitiivisten näkemysten peruskysymys on se, miten tietoa sitten voidaan saavuttaa ja non-kognitiivisten se, ovatko etiikan väitteet täysin mielivaltaisia ja/ tai subjektiivisia. Nämä teemat voidaan käydä läpi joko opettajajohtoisesti kalvoilta, jolloin opettaja esittää kohdan ja pyytää opiskelijoilta kritiikkiä sitä vastaan tai siten, että opiskelijat ensin itse listaavat näiden näkemysten hyviä ja huonoja puolia. Jälkimmäiseen käsittelytapaan voi opettaja ensin johdatella käsitteiden maistelulla eli pohdiskelulla siitä, miten tunneperäinen ajattelu eroaa järkeen perustuvasta. FILOSOFOITAVAKSI Esimerkkeinä subjektin vapaaseen valintaan pohjautuvasta etiikasta esitellään kirjassa eksistentialistisia Jean-Paul Sartren ja Friedrich Nietzschen näkemyksiä. Opettaja voi hyödyntää kirjan tekstejä ja niihin liittyviä oppaan tehtäviä joko esimerkkeinä subjektivismista tai esimerkiksi seuraavalla tunnilla subjektivismin teemaan palattaessa. Tietokalvoja eksistentialismista ja filosofeista voidaan hyödyntää myös tässä yhteydessä lisätietoina ja/tai pohdittavaksi tekstiin tutustumisen rinnalla. Osio on mahdollista toteuttaa myös eriyttävästi esimerkiksi siten, että luokka jaetaan kahteen ryhmään tai useampiin ryhmiin, joista toiset saavat tehtäväkseen tutustua Sartreen ja toiset Nietzscheen, jonka jälkeen ryhmät pyrkivät selittämään toisilleen ko. filosofin ajatuksia ja sen mahdollisia ongelmia. Tämä jako toimii myös parityönä. POHDITTAVAKSI Pohdintatehtävät käsittelevät eettiseen kasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Jaakko Heinimäen tekstissä pohditaan vanhempien oikeutta ja velvollisuutta eettiseen kasvatukseen, jos näemme etiikan yksilön omana asiana. Toinen tehtävä käsittelee eksistentialistien näkemyksiä etiikan perusteista. Nietzschen ja Sartren tekstit käsittelevät jumalan kuolema -tematiikkaa ja Sartren teksti lisäksi eettisen subjektivismin universalisoimisen ongelmallisuutta. 14 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Avauskysymyksiä Omatuntomme kertoo meille yleensä automaattisesti oikean ja väärän. 1. Mainitse jokin asia, jota omatuntosi ei mitenkään sallisi. Perustele: miksi ei? Koska joku auktoriteetti kieltää? Mitä arvoa vastaan kyseinen asia sotisi? Vallitseeko tässä asiassa voimakkaita mielipide-eroja eri ihmisten välillä? Miksi? 2. Sama yleisemmällä tasolla: yritä löytää jokin asia, josta kaikkien ihmisten omatunto on samaa mieltä ts. se on (lähes) kaikkien mielestä oikein tai kaikkien mielestä tuomittavaa. 3. Jokaisella Suomen kansalaisella on maanpuolustusvelvollisuus. Miehet suorittavat tämän velvollisuuden joko (aseellisena tai aseettomana) varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena. Siviilipalvelukseen voi hakeutua vakaumuksen perusteella. Onko tämä mielestäsi oikeutettua? Miksi joidenkin vakaumus kieltää jopa siviilipalveluksen (ns. totaalikieltäytyjät)? Onko oikein vapauttaa esim. Jehovan todistajat yleisestä asevelvollisuudesta? Voiko maanpuolustusvelvollisuuden kaikista muodoista kieltäytyä omantunnon syihin vedoten? Missä kulkee omantunnon ja yhteiskunnan lainsäädännön välinen raja? Voiko yhteiskunta joissakin tilanteissa pakottaa yksilön vaikka väkivalloin toimimaan vastoin omaatuntoaan? 4. Mitkä seikat saavat aikaan sen, että ihminen niin usein toimii vastoin omaatuntoaan? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 15

Teema: Etiikan supermarket Avainkysymys: Ovatko eettiset valinnat subjektiivisia makuasioita, joista ei siten kannata kiistellä? Supermarket-mallin hyviä puolia: + välttää ylhäältä tulevan ohjauksen, jossa joku toinen sanoisi, miten sinun pitää ajatella + korostaa valinnan vapautta ja samalla henkilökohtaista vastuuta omista valinnoista + ottaa vakavasti monikulttuurisen ja moniarvoisen yhteiskunnan todellisuuden; totuus on, ettei kaikilla samassakaan yhteiskunnassa elävillä ole samoja arvoja Supermarket-mallin problematisointia: kun työnnämme ostoskärryjä etiikan supermarketissa, valitsemme siellä arvoja joillakin perusteilla (harva myöntäisi tekevänsä heräteostoksia täysin sokkona) tällaiset perustelut ilmaisevat jo sinänsä joitakin arvoja näyttäisi siltä, ettei ostoskärrymme sittenkään ole täysin tyhjä! kuinka vapaita valintamme siis lopulta ovat? suvaitsevaisuuden rajat? on asioita, joita suurin osa pitää hyvinä / oikeina tai huonoina / väärinä ei ole olemassa tyhjiötä, jossa valinnat tehdään, vaan ne tehdään aina ajassa ja paikassa kaikki on kulttuurisidonnaista eli kulttuurirelativistinen näkemys, jonka mukaan moraaliset käsitykset määrittyvät suhteessa kulttuuriin, jolloin eri kulttuurien näkemyksiä ei voi pätevästi kritisoida. (Tästä voidaan pohtia esimerkkejä: naisten ympärileikkaus esim. Somaliassa, kunniamurhat jne.) Ehkä kärrymme näyttää tyhjältä, mutta meillä on lapulla (tai ainakin mielessämme) jonkun antama arvojen ostoslista, jonka mukaan toimimme. Kuka antoi meille sen ostoslistan? Vanhempamme? Ystäväpiirimme? Opettajamme? Kulttuuri, jossa elämme? Ns. yleinen mielipide? Kun tulet etiikan supermarketista ja tyhjennät ostoskorisi sisällön autoon, tapaat parkkipaikalla kavereitasi ja huomaat, että heidän ostoskorinsa oli loppujen lopuksi yllättävän samanlainen. Mistä se voisi johtua? Koit tekeväsi täysin yksilöllisiä valintoja, mutta ne paljastuivatkin hämmästyttävän yhtäläisiksi muiden tekemien valintojen kanssa. Miksi ihmeessä? Onko joku pettänyt minua? Kuka rajoittaa minun vapauttani? 16 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Kalvo 1/1 Onko moraalisista kysymyksistä mahdollista saada tietoa? 1. Kognitivismi moraalista on mahdollista saada (varmaa) tietoa tietoa saavutetaan järjen avulla (rationalismi) 2. Non-kognitivismi moraalista ei ole mahdollista saada (varmaa) tietoa moraali on relativistista eli se on suhteutettava joko yhteisöön tai yksilöön moraali on emotivistista eli tunteiden ilmaisua Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 17

Kalvo 2/1 Emotivismi + arkiajattelun kannalta ymmärrettävää + ottaa huomioon tunteet etiikka ei jää pelkäksi kylmäksi laskelmoinniksi + tunteet voidaan nähdä osana universaalia lajiolemusta eli objektiivisena perustana moraalille relativismi eli kaiken suhteellisuus ongelmana täydellinen subjektivismi eli kaikki moraali on mielipidekysymyksiä kulttuurirelativismia, jolloin kulttuurit ovat moraalisissa kysymyksissä yhteismitattomia rationaalinen argumentointi käy vaikeaksi, jopa mahdottomaksi Humen giljotiinin ongelma eli tosiasioista ei päästä suoraan normatiivisiin väitteisiin 18 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Kalvo 3/1 Rationaalinen etiikka + perustuu järkeen ei salli mielivaltaa tai sattumanvaraisuutta + mahdollisuus argumentointiin ja perustelemiseen eettinen kommunikaatio ja pohdiskelu tulevat mielekkääksi Mitkä ovat valinnan kriteerit, jos useat eri ratkaisut ovat yhtä järkeviä? Onko järkevyys kriteerinä a) yksiselitteisesti arvioitavissa eli kuka määrittää järkevyyden? b) riittävä? (Onko oikeutettua sulkea pois esim. tunteet?) Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 19

Filosofoitavaksi Mitä valitset koko ihmiskunnan puolesta? Jean-Paul Sartren eksistentialismi Selvitä itsellesi oppikirjan sivun 23 avulla, mitä situaatio- eli tilanne-etiikka on. Mitä hyvää ja mitä heikkouksia siinä mielestäsi on? Joudunko tekemään / Saanko tehdä eettiset valintani yksin? Millaisten valintatilanteiden edessä olen täysin yksin, milloin taas en? Jos ryhmässä tehdään jokin (esim. eettinen) päätös, mikä on henkilökohtainen vastuuni siitä sen jälkeen? Onko se pienempi kuin jos olisin tehnyt päätökseni aivan yksin? Voinko koskaan tehdä valintoja täysin yksin? Eikö päätökseeni aina vaikuta joitakin itseni ulkopuolisia taustatekijöitä (tiedostinpa sitä tai en)? Miten korvataan kuolleen Jumalan orjamoraali? Friedrich Nietzschen nihilismi Lue oppikirjan teksti Nietzschen nihilismistä sivulta 23 ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mieti nihilistisen asennoitumisen hyviä ja huonoja puolia. Voiko kukaan ihminen olla johdonmukainen nihilisti? Onko nihilismi jo itsessään arvovalinta? Jos kaikki arvot tai arvojen tärkeys kielletään, eikö se ole jo itsessään arvoväritteinen kannanotto? 20 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Kalvo 4/1 Eksistentialismi olemassaolon eli eksistenssin kysymyksiä tutkiva 1900-luvun filosofinen suuntaus Ihminen on heitetty maailmaan ja hänen peruskokemuksensa on ahdistuksen sävyttämä vapaus. Ihminen voi elää aidosti tai epäaidosti. Kaikkein aidoimmin (autenttisimmin) ihminen elää silloin, kun hän suostuu kohtaamaan perusahdistuksen (angstin): olen vapaa, mutta samalla yksin vapaudessani. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 21

Kalvo 5/1 Eksistentialisteja Jean-Paul Sartre (1905 1980) ranskalainen filosofi ja kirjailija ihmisen olemassaolo on ennen olemusta ( eksistenssi edeltää essentiaa ) = Sinun täytyy ensin tehdä jotakin, ennen kuin sinua voidaan pitää olemukseltasi tietynlaisena. (Olet runoilija, koska kirjoitat runoja eikä päinvastoin!) Valitset siis itse oman olemuksesi. Ihminen on sitä, mitä hän tekee itsestään. Friedrich Nietzsche (1844 1900) nihilismillä tarkoitetaan yleensä arvottomuutta, jolla viitataan yleisten arvojen olemassaolon mahdottomuuteen Nietzschen nihilismi: individualismia: yksilö tärkeä, ei joukot; vallitsevaa sovinnaisuutta ja tapoja vastaan egoismia: itsekkyyttä (?) kehitys yli-ihmiseksi. Ihmiset valitsevat itse moraalinsa ja sen perusteet. Ihmiset valitsevat arvonsa, koska niille ei ole olemassa objektiivista perustaa. Jumala on kuollut eli uskonnolliset auktoriteetit eivät voi enää toimia moraalin perusteena. Tiedekään ei ole pystynyt antamaan objektiivista perustaa etiikalle. subjektivismia: lopullista totuutta ei ole olemassa, vaan kaikki määrittyy vallankäytön kautta 22 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Pohdittavaksi 1. Lue katkelma Jaakko Heinimäen kolumnista. Vastaa sitä koskeviin kysymyksiin oppikirjan sivujen 17 18 eettistä kasvatusta (ja kasvattamattomuutta) koskevia kappaleita tukena käyttäen. Perustele mielipiteesi. Miksi vanhemmat puhuvat lapselleen? Eikö jokaisen pitäisi saada itse valita, mitä kieltä haluaa puhua? Eikö olisi kunnioittavampaa lasta kohtaan olla opettamatta hänelle äidin tai isän kieltä? Miksi vanhemmat esittelevät lapselleen omia ystäviään? Eikö jokaisen pitäisi saada itse valita, kenen kanssa seurustelee? Miksi vanhemmat vetävät pienet lapsensa omaan elämänmuotoonsa? Mikä oikeus aikuisella on osoittaa lapselle, mikä hänen mielestään on arvokasta ja oikein? Eikö lapsen pitäisi saada päättää sellaisesta itse? Ongelma on siinä, että milläs päätät, jos olet pussissa kasvatettu? Jaakko Heinimäki, Metro 28.1.2009. Mitä Heinimäki pyrkii tekstillään mielestäsi sanomaan? Miksi hänen mielestään lapselle saa ja pitää opettaa esimerkiksi, mikä on oikein ja mikä väärin? Mitä mieltä itse olet asiasta? Onko vanhemmilla lupa opettaa lapselleen eettisiä käsityksiään? Onko vanhemmilla suorastaan velvollisuus tehdä se? Minkä ikäinen lapsi tai nuori on mielestäsi valmis tekemään täysin itsenäisesti moraaliset valintansa? Mitä sellaisia asioita, joita itse pidät tärkeänä, toivoisit voivasi tulevaisuudessa välittää mahdollisille lapsillesi? 2. Lue seuraavat katkelmat ja vastaa niitä koskeviin kysymyksiin. Käytä tarvittaessa apuna oppikirjan sivua 23. Emmekö vielä kuule hälinää, joka syntyy, kun haudankaivajat hautaavat Jumalan? Emmekö vielä tunne mätänevän Jumalan hajua? jumalatkin mätänevät! Jumala on kuollut! Jumala pysyy kuolleena! Ja me olemme hänet surmanneet! Kuinka me lohduttaudumme, me kaikkien murhaajien murhaajat? Pyhin ja mahtavin, mitä maailma on tähän saakka omistanut, on vuodattanut verensä kuiviin meidän veitsiemme alla, kuka pyyhkii meistä tämän veren? Nietzsche, Friedrich: Iloinen tiede. Suom. J.A. Hollo. Otava 1997. Mitä oletat Nietzschen tarkoittavan Jumalan kuolemalla? Missä mielessä ihmiset ovat tappaneet Jumalan? Mitä Jumalan kuolemasta seuraa? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 23

Haluaisin nyt puolustaa eksistentialismia eräitä siihen kohdistettuja moitteita vastaan. Kristilliseltä taholta meitä moititaan siitä että kiellämme todellisuuden ja ihmispyrkimyksen vakavuuden, sillä jos hylkäämme Jumalan käskyt ja ikuisiksi määrätyt arvot, jäljelle jää vain pelkkää sattumanvaraisuutta; kunkin sopii tehdä mitä haluaa eikä kenelläkään ole mittapuuta minkä mukaan arvioida toisten näkökantoja ja tekoja. Tästä syystä vastuumme on suurempi kuin voisimme kuvitellakaan koska se koskee koko ihmiskuntaa. Jos haluan mennä naimisiin en teollani sido yksiavioisuuden tielle vain itseäni, vaan koko ihmiskunnan. Olen siis vastuussa itsestäni ja muista, valitessani tuon tietyn kuvan ihmisestä, valitsen ihmisen. Sartre, Jean-Paul: Esseitä I. Suom. Aarne T. K. Lahtinen. Otava 1965. Onko myös Sartren Jumala kuollut? Perustele. Mitä Jumalan kuolema Sartrelle merkitsee? Nietzschen näkökulmasta ihmiset oli orjuutettu kristillisen moraalin alle. Jumalan kuolema teki mahdolliseksi nousta tuon orjuuttavan moraalin yläpuolelle. Absoluuttisesti määritellyn oikean ja väärän kuollessa Jumalan mukana eletään Nietzschen näkemysten mukaan arvovapaassa tilassa. Jakaako Sartre tämän näkemyksen? Nietzsche torjuu moraalin kokonaan, ja katsoo, että ihmisen tulee nousta sen yläpuolelle. Päteekö sama Sartreen? Mihin moraali voidaan Sartren näkemyksen mukaan perustaa tilanteessa, jossa oikean ja väärän mittapuuksi ei käy Jumala, jonka olemassaoloon ei enää uskota? Onko Sartren ratkaisu mielestäsi onnistunut? Perustele kantasi. Entä miten ihmiset voitaisiin motivoida tekemään hyvää, kun kuolemanjälkeistä punttien tasausta, viimeistä tuomiota ei enää ole odotettavissa? Riittääkö pelkkä puhe koko ihmiskuntaa koskevasta vastuusta? Perustele mielipiteesi. Tuleeko Jumalan jättämästä maailmasta väistämättä itsekkyyden ilmentymä, kun sen asukkaat voivat elää vailla huolta helvetin lieskoista? Perustele näkemyksesi. 24 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

2 Moraalin metafysiikka Tämän luvun tarkoituksena on selvittää eettisen pohdinnan mahdollistavia ja sitä edeltäviä metafyysisiä teemoja. Etiikan metafysiikan suurimpana kysymyksenä on perinteisesti ollut kysymys vapauden ja määräytymisen suhteesta eli lähinnä siitä, onko ihminen vastuullinen ja mihin saakka toimistaan. Tämä kysymys determinismistä ja vapaudesta palautuu kysymykseen ihmisestä eli ihmiskäsityksestä, toisin sanoen filosofiseen antropologiaan. Tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään keskeisimpiä metaeettisiä kysymyksiä. Arvomarkkinat-luvussa päädyttiin subjektivismiin ja sen ongelmiin. Nyt jatketaan subjektin olemuksen pohdintaa. Tavoitteena on ymmärtää, että ihmisen täydellinen vapaus ei ole itsestään selvää ja oppia, mitkä asiat tätä vapautta rajoittavat. Lisäksi tärkeää on havaita vapauden ja vastuun välinen kytkös. VIRITTÄYTYMINEN Avauskysymykset voidaan käsitellä pari- tai pienryhmätyönä. Opiskelijoille annetaan pelkät otsikot, mutta jos kysymykset vaikuttavat liian vaikeilta, voi opettaja evästää opiskelijoita lisäkysymyksillä (ks. s. 29). Pohdinnan tarkoituksena on osoittaa, että kysymykset vapaudesta ja vastuusta eivät ole kovin yksinkertaisia ja että ne vaativat syvempää pohdiskelua. PEREHTYMINEN Moraalisubjekti on olio, joka pystyy pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, valitsemaan niistä ja ottamaan vastuuta. Mikä tekee ihmisestä ainoan moraalisen subjektin? Perinteisesti sen on katsottu olevan ihmisen rationaalisuuden eli järjen. Filosofiassa ihmisen rationaalisuuden on yleensä katsottu olevan ihmisen toiminnan lähtökohtana. Käsitykset siitä, miten tätä rationaalisuutta tulisi käyttää, kuitenkin vaihtelevat eri teorioiden välillä. Aristoteleen näkemykseen ihmisestä ja siihen, mikä motivoi häntä toimimaan, voidaan tutustua Miksi Jeppe juoksee? -tehtävän ja kalvon 2/2 avulla. Aristoteleen mukaan ihminen on teleologinen olento, jonka toiminta on selitettävissä hänen päämäärällisyytensä kautta. Aristoteleen näkemystä on pidetty vanhentuneena siinä mielessä, että nykytiede katsoo maailman toimivan ja selittyvän kausaalisesti eikä teleologisena kokonaisuutena. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 25

Toista ihmisen toiminnan kannalta keskeistä Aristoteleen näkemystä kutsutaan praktiseksi eli käytännölliseksi syllogismiksi. Sen mukaan ihmisen toimintaa voidaan selittää logiikan mukaisesti. Tässä kohdin kannattaa palauttaa mieleen ensimmäisen filosofian kurssin tietoja logiikasta, lähinnä käsitteet premissi, syllogismi ja johtopäätös. Opettaja voi teeman havainnollistamiseksi keksiä lisää esimerkkejä praktisista syllogismeista. Esimerkkeinä kannattanee käyttää lauseita, joissa johdatellaan luonnollisten tarpeiden ja muiden halujen teemaan. Esimerkiksi: PREMISSI 1: HALU / PÄÄMÄÄRÄ Minulla on jano eli haluan juoda. PREMISSI 2: USKOMUS / KEINO Jos juon vettä, niin jano lähtee. JOHTOPÄÄTÖS: TOIMINTA siis vettä hakemaan PREMISSI 1: HALU / PÄÄMÄÄRÄ Minulla on jano eli haluan juoda. PREMISSI 2: USKOMUS / KEINO Jos juon colaa, niin jano lähtee. JOHTOPÄÄTÖS: TOIMINTA siis hakemaan colaa kaupasta Näkemykset teleologisuudesta ja praktisesta syllogismista luovat pohjan aristotelisen naturalismin käsittelylle. Aristotelisen naturalismin mukaan ihmisellä on tiettyjä luonnollisia haluja ja arvoja. Todelliset halut suuntautuvat aina siihen, mikä on hyvää ja oikein. Näin ollen etiikan tehtävänä olisi vain löytää nuo luonnolliset ja oikeat halut ja sitten ihmisen tulisi kehittää luonnettaan niin, että oppisi toimimaan niiden mukaan. Luonnollisten halujen toteutus määrittää eettisesti hyvän elämän. Osio voidaan toteuttaa joko parityönä tai opettajajohtoisesti. Keskeistä on luonnollisuuden käsitteen käsittely ja sen vertailu muihin haluihin. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että opiskelijoita pyydetään täydentämään seuraavanlaisia lauseita: Ihmiselle on luonnollista, Miehen on luonnollista, Naisen on luonnollista, Kissan on luonnollista Opiskelijoita voidaan pyytää myös esimerkiksi parityönä listaamaan asioita, jotka ovat ihmiselle luontaisia ja asioita, jotka ovat luonnottomia. Vastaukset listataan taululle ja vaaditaan opiskelijoita perustelemaan väitteensä eli sen, miksi ko. toiminta on joko luonnollista tai luonnotonta. Kun luonnollisuutta käsitellään joko kausaalisuuden tai teleologisuuden kautta, törmätään nk. Humen giljotiiniin. Humen giljotiini tyrmää ajatuksen siitä, että jonkin teon tai asian hyvyys tai huonous olisi jokin objektissa oleva luonnollinen ominaisuus ja siten sieltä jotenkin havaittavissa oleva. Tätä ongelmaa käsitellään oppaassa seuraavaksi. Teemaa voi lähestyä oppaan aiheeseen liittyvän tehtävän avulla. 26 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Teema voidaan käsitellä myös siten, että opettaja ottaa esimerkkejä aiemmasta luonnollisuus/luonnottomuus -keskustelusta ja osoittaa, kuinka opiskelijat siinä käyttivät normatiivisia väitteitä. Opiskelijoiden mieliin voidaan sitä ennen palauttaa deskriptiivisyyden ja normatiivisuuden käsitteiden erot ja pyytää heitä pohtimaan luonnollisuus/luonnottomuus -tehtävässä esittämiään perusteluja. Tarkoituksena on osoittaa, että etiikan arvostelmissa on Humen mukaan aina käytettävä väitteitä, jotka ovat normatiivisia ja jotka eivät siten voi perustua pelkkään kuvailevaan tietoon maailmasta. FILOSOFOITAVAKSI Johannes Buridanin aasi -tarinaa (oppikirjan s. 32) voidaan käyttää esimerkkinä luonnollisten halujen käsitteen käsittelyssä eli pohdittaessa sitä, miten osaamme valita kahden tai useamman hyvän / luonnollisen asian välillä. Kyseinen tarina voidaan lukea ääneen tai kertoa suullisesti luokalle ja pyytää sen jälkeen opiskelijoita arvioimaan tarinan opetusta tai filosofista sisältöä. Thomas Hobbesin materialismin ja eettisen egoismin avulla voidaan hyvin kritisoida Aristoteleen näkemyksiä. Hobbesin mukaan ihminen on vain ainetta, joka toimii kuten aine eli kausaalisesti (vs. Aristoteleen teleologisuus). Etiikassaan Hobbes kannatti egoismia. Hobbesin mukaan ihmiset elivät alkujaan nk. luonnontilassa, jossa ei ollut eettisiä periaatteita vaan oman edun ajamista. Siten Aristoteleen ja Hobbesin käsitykset ihmisestä asettuvat vastakkain etenkin, kun hyve-eettisessä osuudessa tuodaan esiin Aristoteleen hyve-etiikan perustuvan ajatukseen ihmisestä luonnostaan yhteisöllisenä olentona. Tämä filosofoitavaksi-osuus voidaan käsitellä tässä yhteydessä suhteessa teleologiseen ajatteluun ja/tai Aristoteleen hyve-etiikan yhteydessä. Osuus voidaan käsitellä esimerkiksi siten, että opiskelijat lukevat tekstin ja vastaavat sen jälkeen kalvon 6/2 kysymyksiin itsenäisesti tai ryhmätyönä. Hobbesin materialismi -teema voidaan yhdistää hyvin myös liberalismiin ja lukuun 10 Yksilön ja yhteisön hyvän suhteesta. POHDITTAVAKSI Osion ensimmäinen tehtävä käsittelee William Styronin romaanin Sofien valinta tilannetta, jossa Sofien tehtävänä on valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta. Peruskysymys on, mitä seikkoja tällaisessa valintatilanteessa voidaan ja mitä tulisi ottaa huomioon. Keskeinen ongelma liittyy valinnan vapauteen: Sofielle tarjotaan vapautta valita, jolloin hänen voidaan myös olettaa olevan vastuullinen päätöksestään. Toinen tehtävä esittelee Nietzschen aforismin, jonka sanomaa pyritään tulkitsemaan. Aforismi käsittelee moraalisten ongelmien luonnetta eli sitä, onko niissä aina valinnan ja tulkinnan varaa. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 27

Avauskysymyksiä 1. Milloin ihminen ei ole vastuussa tekemisistään? 2. Entä milloin ihmisellä ei kerta kaikkiaan ole valinnan varaa? Eli: milloin sinulta puuttuu vapaus? 3. Voitko kuvitella sellaisen tilanteen, että joku tekee pahaa, mutta häntä ei silti voi tuomita siitä? 4. Listaa molempiin esimerkkejä: a) Mistä et ole (ollenkaan) vastuussa? b) Mistä olet (täysin / yksin) vastuussa? 28 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Lisämateriaalia avauskysymyksiin 1. Milloin ihminen ei ole vastuussa tekemisistään? Huumattuna, hypnotisoituna, mielisairaana, uhattuna, kiristettynä? Entä alaikäisenä, johtajan käskyä totellessaan (esim. riviupseerit natsi-saksassa), vahvasti humalassa? 2. Entä milloin ihmisellä ei kerta kaikkiaan ole valinnan varaa? Eli: milloin sinulta puuttuu vapaus? vapauden ja vastuun yhteenkuuluvuus 3. Voitko kuvitella sellaisen tilanteen, että joku tekee pahaa, mutta häntä ei silti voi tuomita siitä? esim. tekijää ei voi pitää täysin vastuullisena teoistaan tai hänellä on lain suoja tuomitsemista vastaan Vrt. entäpä pahan tekeminen jonkin suuremman hyvän saavuttamiseksi? 4. Listaa molempiin esimerkkejä: a) Mistä et ole (ollenkaan) vastuussa? esim. syntymä, vanhemmat, perimä, äidinkieli, kasvatus, lapsuuden elinpiiri, vanhempien alkoholinkäyttö, avioero, väkivaltaisuus (näistä lapsi usein syyllistää itsensä), yhteiskunnan poliittinen päätöksenteko, ennen kuin olet täyttänyt 18 vuotta ja saat äänestää, perinnölliset sairaudet, useat muutkin sairaudet, esim. syöpä (vrt. toisaalta keuhkosyöpä?) b) Mistä olet (täysin / yksin) vastuussa? yleensä mitkä tahansa täydessä ymmärryksessä tehdyt harkitut teot, omat asenteet, omaan elämänsuunnitelmaan liittyvät valinnat: koulutus, työpaikka, aviopuoliso, kulutustottumukset, vapaa-ajan käyttö, ystäväpiiri jne. Näitä kaikkia voi problematisoida: löytyykö yhtään esimerkkiä, josta todella olisit täysin ja yksin vastuussa? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 29

Miksi Jeppe juoksee? Näet kadulla miehen, joka juoksee hippulat vinkuen eteenpäin. Et tunne miestä etkä tiedä, mistä hän tulee ja minne hän on menossa. Et voi mistään heti päätellä, miksi hän juoksee. Filosofina et kuitenkaan malta jättää kysymystä sikseen, vaan ryhdyt arvailemaan. Mieti nyt mahdollisimman monta erilaista selitystä sille, miksi Jeppe oikein juoksee! Tehtävän purku Opettaja kokoaa selitykset yksi kerrallaan Miksi Jeppe juoksee? -kalvopohjalle. Selitykset kannattaa koota rinnakkain kahdelle palstalle siten, että vasemmalle puolelle tulevat Jeppe juoksee, koska... -tyyppiset eli kausaaliset selitykset ja oikealle puolelle Jeppe juoksee, jotta... -tyyppiset eli teleologiset selitykset. Juonta ei kuitenkaan kannata paljastaa heti, vaan on syytä ensin koota niin paljon selityksiä kuin kalvolle mahtuu ja vasta sen jälkeen kysyä, millä perusteella vastaukset on jaettu kahteen ryhmään. Jeppe-tehtävästä päästään kausaalisen ja teleologisen selitystavan vertailuun kalvolla 2/2 olevan aikajanan (t = time) avulla: kausaalinen selitys etsii tapahtumalle sellaisia syitä (lat. causa), jotka edeltävät itse tapahtumaa teleologinen selitys etsii tapahtumalle sellaisia päämääriä (kr. telos), jotka eivät vielä ole toteutuneet, mutta joiden uskotaan toteutuvan kyseisen teon seurauksena jotka siis tulevat itse tapahtuman jälkeen 30 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Kalvo 1/2 Miksi Jeppe juoksee? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 31

Kalvo 2/2 Kaksi tapaa selittää asioita syy asia, päämäärä jota selitetään 1. Kausaalinen selitys etsii asialle syyn (lat. causa): ajallisesti aikaisempi A aiheutti B:n vastaa kysymykseen Mistä syystä? = koska -tyyppinen selitys ( Jeppe juoksee, koska joku ajaa häntä takaa. ) 2. Teleologinen eli finaalinen selitys etsii asialle päämäärän (kr. telos): B tapahtuu, jotta C toteutuisi vastaa kysymykseen Mitä varten? = jotta -tyyppinen selitys ( Jeppe juoksee, jotta ehtisi junaan. ) 32 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Kalvo 3/2 Mikä on syllogismi? sana tulee kreikasta: syn = yhdessä + legein = lausua syllogismi on väittämä, jossa kahdesta peruslauseesta (premissistä) yhdessä lausutaan jotakin eli niistä loogisesti seuraava johtopäätös Teoreettinen syllogismi PREMISSI 1 Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. PREMISSI 2 Sokrates on ihminen. JOHTOPÄÄTÖS Siis Sokrates on kuolevainen. premissi 1 lausuu julki jonkin yleisen totuuden premissi 2 väittää jotakin tietystä yksilöoliosta päättely on muodoltaan deduktiivinen: yleisestä totuudesta edetään kohti yksittäistapausta päättely on muodollisesti pätevä, jos johtopäätös seuraa loogisesti premissistä jos premissit ovat tosia, niin myös johtopäätöksen täytyy olla tosi Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 33

Kalvo 4/2 Praktinen eli käytännöllinen syllogismi PREMISSI 1: HALU / PÄÄMÄÄRÄ Haluan ehtiä junaan. PREMISSI 2: USKOMUS / KEINO Tiedän, etten ehdi, ellen juokse. JOHTOPÄÄTÖS: TOIMINTA Siis hippulat vinkumaan! premissi 1 ei ole yleinen totuus, vaan se lausuu jonkin halun tai päämäärän premissi 2 lausuu uskomuksen, millä keinoilla päämäärä on saavutettavissa johtopäätös ei ole teoreettinen totuus, vaan toiminta 34 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Teema: Mitä luonnollisuus tarkoittaa? Otetaan esimerkki elävästä elämästä asiasta, jonka kohdalla luonnollisuus luonnonvastaisuus -keskustelun laineet ovat loiskunneet kiivaana aivan viime vuosinakin: Homous on luonnonvastaista! Jotkut väittävät näin. Millä perusteilla? Siksikö, että heteroseksuaalisuus on tilastollisesti yleisempää? Mutta onko tilastollinen yleisyys itsessään tae siitä, että jokin on oikein ja normaalia? Vrt. Vasenkätisyys on luonnonvastaista! Vrt. myös Syö sontaa! 5 ziljoonaa kärpästä ei voi olla väärässä! Siksikö, että olemme tottuneempia heteroseksuaalisuutta korostavaan kulttuuriin? Siksikö, että jotkut moraaliauktoriteetit määrittelevät sen luonnonvastaiseksi? Siksikö, että se ei täytä lisääntymistavoitetta kuten heteroseksuaalisuus? Loppujen lopuksi tullaan siihen kysymykseen, miten määritellä luonnollinen ja toisaalta luonnonvastainen normaali ja epänormaali Eivätkö määrittely-yritykset kerro enemmän meistä kuin luonnosta? Ja jos niin on, olisiko sillä edelleen joitakin seurauksia sen suhteen, miten meidän pitäisi suhtautua niihin, jotka ovat jostakin asiasta täysin eri mieltä kuin me itse? Toisaalta: eikö valtaosa ihmisistä silti pidä joitakin asioita luonnonvastaisina? Keksi esimerkkejä, joita voitaisiin perustella luonnollisuudella / luonnonvastaisuudella. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 35

Teema: Humen giljotiini Miettikää esimerkki jostakin asiasta, joka on moraalisesti ehdottoman tuomittava ja jonka kaikki tervejärkiset ihmiset tuomitsevat (ainakin meidän kulttuurissamme). Luokasta saattaa nousta seuraavanlaisia esimerkkejä: raiskaus, pedofilia, murha, keskitysleirit, kidutus. Valitaan jokin näistä esimerkeistä tarkastelun kohteeksi ja lähdetään pohtimaan sitä, mistä tarkkaan ottaen johtuu, että se on niin tuomittava. Pohdinnassa pyritään pääsemään yhä yleisluontoisempiin ja perustavampiin arvioihin, jotka ovat näkemyksen taustalla. Viime kädessä kaikista yllämainituista voidaan päätyä lähimmäisenrakkauden periaatteeseen esim. muodossa Ihmiselämää on kunnioitettava! Mutta vielä tästäkin voidaan mennä taaksepäin: Miksi ihmiselämää pitäisi kunnioittaa? Onko luonnon ekosysteemin kannalta kovinkaan olennaista se, säilyykö vai tuhoutuuko jokin tietty ihmiselämä tai vaikka koko ihmiskunta? Näin tullaan Humen havaitsemaan ongelmaan: Jos sanomme Ilmiö x on tuomittava, voimme perustella sitä vain moraaliväittämillä siis lauseilla, jotka ovat tavalla tai toisella arvottavia eli normatiivisia. Emme voi palauttaa sitä deskriptiivisiin, neutraaleihin totuuksiin. Eettisellä lauseella on aina normatiivinen perusta, jota emme löydä itse tapahtumasta, jota arvioimme. Tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja normeja. Ja kääntäen: Arvoja ja normeja ei voi palauttaa tosiasioihin. Juuri tämän ilmaisee HUMEN GILJOTIINI: You cannot derive ought from is. = Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla. Huom. Hume ei suinkaan ollut arvonihilisti. Hän vain pyrki tekemään tarkan erottelun sen suhteen, mitä olemme empiirisesti oikeutettuja sanomaan ja millä perusteilla. Tässä mielessä Humen giljotiini on läheistä sukua hänen kausaliteetin ja induktioperiaatteen kritiikilleen. 36 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Kalvo 5/2 Humen giljotiini You cannot derive ought from is. = Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla. Eli: Tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja normeja ja kääntäen: arvoja ja normeja ei voi palauttaa tosiasioihin. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 37

Filosofoitavaksi Entä jos et osaa valita? Johannes Buridanin aasi Muistele tai mieti tilannetta, jossa tuntuu lähes mahdottomalta valita kahden vaihtoehdon väliltä! Jos puntit todella tuntuvat menevän täysin tasan, millä perusteilla lopulta valitset? Heitätkö noppaa? Vai yritätkö saada lisätietoja? Yritätkö miettiä entistä tarkemmin, mitä seurauksia valinnoillasi on? Esimerkkejä: Kahdesta laadukkaasta automerkistä valitseminen (esim. Mercedes ja BMW) Asunnon valitseminen kahdesta hyvästä vaihtoehdosta Jatkaako seurustelusuhdetta vai lopettaa se? Ns. menu-efekti ravintolassa: et osaa päättää, mitä tilata, kun kaikki tuntuu niin herkulliselta? Pääset sisälle kahteen oppilaitokseen, joista molempiin olet pyrkinyt ihan tosissasi ja molemmat alat kiinnostavat sinua? 38 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

Kalvo 6/2 Kysymyksiä Hobbesin materialismista 1. Onko ihminen mielestäsi vain ainetta, kuten Hobbes väittää, vai onko hänessä myös jotain muuta? 2. Mitä se muu voisi olla ja miten sen olemassaoloa voisi perustella? 3. Jos Hobbes on oikeassa ja ihminen vain ainetta, niin silloin ihminen on samojen syyseuraussuhteiden alainen kuin muutkin aineelliset oliot. Miten tämä näkemys voisi vaikuttaa eettisiin päätöksiin ja niiden perustelemiseen? 4. Vertaile Hobbesin ja Aristoteleen näkemyksiä ihmisestä. Mitä erot merkitsevät heidän etiikan teorioidensa kannalta? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 39

Pohdittavaksi 1. Oppikirjan sivulla 32 kerrotaan Johannes Buridanin nimissä kulkevasta tarinasta, joka kertoo nälkäisestä aasista kahden heinäkasan välissä. Aasi ei kykene valitsemaan, kumpaan kasaan kävisi käsiksi. Tarina päättyy luonnollisesti varsin ikävästi. Samankaltainen, Auschwitzin rautatieasemalle sijoittuva valintatilanne kuvataan myös William Styronin klassikkoromaanissa Sofien valinta. Lue alla oleva katkelma ja vastaa sitä koskeviin kysymyksiin. Saatte pitää toisen lapsistanne, lääkäri toisti. Toisen on mentävä. Kumman haluatte pitää? Tarkoitatteko, että minun on valittava? Te olette puolalainen, ette juutalainen. Sen vuoksi teillä on oikeus valita. Älkää panko minua valitsemaan, Sofie kuuli anovansa kuiskaten, minä en voi valita. Lähettäkää heidät sitten molemmat sinne, lääkäri sanoi adjutantilleen, nach links. Mami! hän kuuli Evan kirkaisevan ohuella ja kimeällä äänellä juuri sillä hetkellä, jolloin hän tuuppasi tytön luotaan ja kompuroi pystyyn betonilaiturilta. Ottakaa hänet! hän kirkaisi. Viekää pikku tyttöni! Tällä hetkellä adjutantti tarttui Evaa kädestä niin varovaisesti ja hellästi, että Sofie yritti turhaan unohtaa tuon eleen, ja vei tytön tuomiotaan odottavien joukkoon. Styron, William: Sofien valinta. Suom. Pentti Lehtinen. Otava 1982. Millä tavalla Sofieta koskeva valintatilanne eroaa aasitarinan vastaavasta? Mitä yhteistä tilanteilla on? Millä eri perusteilla Sofie olisi voinut suorittaa valintansa? Huomioi, että Sofie voi myös valita sen, että hän jättää valitsematta. Miksi epäilet Sofien valinneen, kuten valitsi? Miten luulisit itse suorittavasi valinnan vastaavassa tilanteessa? Olisivatko perusteesi pikemmin rationaalisia kuin tunteisiin perustuvia, vai toisin päin? Mitä toivoisit tekeväsi vastaavassa tilanteessa? Sofien valintatilanne päättyy loppujen lopuksi täydellisen murheellisesti. Kumpikaan lapsista ei lopulta selviä hengissä. Sofie siis laitettiin tekemään valinta, jolla ei oikeasti ollut mitään merkitystä. Miksi näin toimittiin? Oletko itse ollut moraalisessa valintatilanteessa, jossa on mahdollista valita vain väärin? 2. Seuraava lause on peräisin Friedrich Nietzschen kynästä: Ei ole mitään moraalisia ilmiöitä, on vain moraalista ilmiöiden tulkintaa. Mitä Nietzsche tarkoittaa aforismillaan? Oletko samaa mieltä hänen kanssaan? Perustele näkemyksesi. Kenen oppikirjan luvussa 2 esitellyn herran keksinnön kanssa Nietzschen lauseella on paljon yhteistä? Mitä yhteistä? 40 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?