Tulkaa mukaan viettämään nuukuusviikkoa! Nuukuusviikko on kestävän kulutuksen teemaviikko, jonka tarkoituksena on tuoda esille luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä. Nuukuusviikko järjestetään vuosittain viikolla 16, eli tänä vuonna 13. 19.4.2015. Aikaisempien nuukuusviikkojen materiaaleja ja vinkkejä voi käydä katsomassa sivuilta www.nuukuusviikko.fi Vuonna 2015 nuukuusviikolla ei ole virallista teemaa. Kiertokapula on valinnut oman nuukuusviikkomateriaalinsa aiheeksi ruoan vastuullisen kuluttamisen. Alakoulujen 3. 6.luokkalaisille on tarjolla esitys aiheesta Syö fiksusti!. Opettajalle esityksen vetämisen avuksi on koottu taustamateriaali, johon kannattaa tutustua etukäteen. Opettajan materiaalista löytyy myös tulostettavia tehtäviä aiheeseen liittyen. Syö fiksusti! esityksen alussa käydään läpi yleisesti ruoantuotantoa, sekä sen vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle. Tämän jälkeen on pohdintakysymyksiä, joita voitte miettiä pienryhmissä tai yhteisesti. Pohdintoihin liittyy tulostettava tehtävä, joka löytyy tästä materiaalista heti pohdintojen jälkeen. Esityksen jatkuessa siirrytään tarkastelemaan ruoan muuttumista jätteeksi: Ruokaa tuotetaan suuria määriä, ja iso osa ruoasta päätyy roskikseen. Miksi näin on ja mitä asialle voi tehdä? Tämän osion päätteeksi esityksestä löytyy tehtävä, jossa luokka askartelee teeman mukaisia infojulisteita koulunne ruokalaan. Tehtävät Tästä opettajan materiaalista löytyy useampia tehtäviä niin koulussa kuin kotonakin tehtäväksi. Tehtävät on sijoitettu aina sen tekstin jälkeen, jonka aihepiiriin ne liittyvät. TEHTÄVÄ nimikkeellä otsikoidut tehtävät on tarkoitus tehdä koulussa PowerPoint esityksen yhteydessä, siinä järjestyksessä kuin ne tässä tiedostossa esiintyvät. Ne on merkitty muistutukseksi myös esitykseen. Kannattaa tulostaa ainakin nämä tehtävät etukäteen. LISÄTEHTÄVÄ t koostuvat puuhailusta ja tehtävistä joista osa on selkeästi kotitehtäviä ja osa sellaisia joita voitte halutessanne ja ajan riittäessä tehdä koulussakin.
Syö fiksusti! Luonto kiittää ja ruokaa riittää meille kaikille! Ruoka ei tule kaupasta (Dia 2) Ruoka on meille itsestäänselvyys, jota saamme lautasellemme päivittäin. Tarvitsemme terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, jotta jaksamme. On helppoa ajatella, että ruoka vain tulee jostain ruokakauppojen hyllyille. Ruoan tuottamiseen, eli sen kasvattamiseen, viljelyyn ja valmistamiseen liittyy kuitenkin valtavasti asioita, joilla on erilaisia kuormittavia vaikutuksia ympäristöön. Meidän tulisi osata toimia niin, että ympäristölle koituisi mahdollisimman vähän harmia. Emmehän halua pilata maapalloamme, sitä kun on vain yksi! Tässä ruoantuotantoon vaadittavat perusasiat, joita ilman ruoka loppuisi kaupoista nopeasti: 1. Maa: Ruoan tuottamiseen tarvitaan paljon maata. Etenkin lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maata, koska lihaksi kasvatettavien eläinten ravinnoksi täytyy kasvattaa pelloilla rehua. Lisäksi eläimet tarvitsevat laidunmaita. Mikä tahansa maa ei ruoan tuotantoon kelpaa, vaan maan tulisi olla ravinteikasta. Tämän vuoksi viljelyssä joudutaan usein käyttämään lannoitteita, jotka omalta osaltaan ovat iso ympäristön kuormittaja. 2. Valo: Auringonvalo on elintärkeää kasveille, jotta ne voivat yhteyttää. Esimerkiksi Suomessa joudutaan talvisin käyttämään keinotekoisia valoja kun halutaan viljellä vaikkapa tomaattia kasvihuoneessa ja luonnon oma valo ei riitä. Valojen käyttäminen kuluttaa energiaa. 3. Vesi: Viljely ja varsinkin lihantuotanto kuluttavat eniten maailmassa makeaa vettä. On laskettu, että jos halutaan tuottaa 1 kg pihvilihaa, siihen tarvitaan yli 15 000 litraa vettä! 4. Energia: Ruuan tuotannossa energiaa tarvitaan koneiden käyttöön, kuljetuksiin, tuotantoon, pakkaamiseen ja säilytykseen. Ruoan tuominen maapallon toiselta puolelta kuluttaa hirveästi energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Kannattaa suosia lähellä tuotettua ruokaa, sillä sen kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Tällöin ruokaa ei tarvitse pakatakaan yhtä huolellisesti kuin jos se olisi tuotu kaukaa. Näin voidaan säästää ympäristöä ja rahaa. Onko dian alareunassa huhuileva Wikke K Kapula oikeassa? Riittääkö meillä tyhjää maata ja vettä loputtomasti? Valitettavasti ei. Maapallomme ei kasva, vaikka ihmisten lukumäärä kasvaakin jatkuvasti ja kokoajan tulee lisää suita ruokittavaksi. Jos haluamme tuottaa jatkuvasti enemmän ruokaa, joudumme raivaamaan metsiä pelloiksi ja jossain vaiheessa metsätkin loppuvat. Myös maapallomme makean veden varat ovat rajoitetut, eikä vettä ilmesty mistään lisää vaikka kulutammekin sitä jatkuvasti. Seuraavissa dioissa perehdymme siihen, riittääkö ruokaa kaikille. Lähteet: http://wwf.fi/ruokaopas/lisaa kasvista/lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maa alaa 1839.a http://wwf.fi/ruokaopas/ihmisoikeuksia kunnioittavaa ruokailua/janoinen maailma 1877.a http://www.ekocentria.fi/resources/public/aineistot//ruoka%20ja%20ymp%c3%a4rist%c3%b6%20tuore%2012%203%202013.pdf http://wwf.fi/ruokaopas/ihmisoikeuksia kunnioittavaa ruokailua/janoinen maailma 1877.a http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto Kaiken maailman eväät. WWF:n pdf tiedosto.
Ruokaa kaikille?(dia 3) Kaikki maailman ihmiset tarvitsevat ruokaa ja puhdasta vettä elääkseen ja ravitsevan ruoan pitäisi olla kaikille turvattu. Ei ole totta, että ruokaa ei riittäisi kaikille maailman ihmisille. Maailman väkiluku on tällä hetkellä yli seitsemän miljardia, mutta niillä viljelysmailla joita maapallolla on, pystyttäisiin laskelmien mukaan tuottamaan ruokaa jopa yhdeksälle miljardille ihmiselle! Ruokaa siis kyllä tuotetaan tarpeeksi, mutta valitettavasti maapallon ruokavarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Me vauraammissa maissa asuvat saamme ruokaa yllin kyllin, jopa niin että osa ruuasta heitetään roskiin. Kehitysmaissa ruuasta on kuitenkin huutava pula ja nälkä on siellä asuville ihmisille jokapäiväinen ongelma. Joka päivä maailmalla kuljetetaan rekkalasteittain ruokaa maapallon eri kolkista satojen ja tuhansien kilometrien päähän ihmisille syötäväksi. Eikö kuulostaisi järkevämmältä, että ihmiset söisivät lähialueilla tuotettua ruokaa, jota ei tarvitse kuljettaa maailman toiselta puolelta? Me olemme tottuneet siihen, että kauppojen valikoima on laaja, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Lisäksi osa syömistämme ruuista viljellään tai tuotetaan alueilla jossa asukkaille itselleen ei riitä syötävää. Ei kuulosta reilulta! Lähteet: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/vastuullinen kuluttaja/kuluttajanavaikutat lahelle ja kauas/miten ruokaa riittaisi kaikille http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/vastuullinen kuluttaja/kuluttajana vaikutat lahelleja kauas/kaikilla oikeus ruokaan http://wwf.fi/mediabank/7051.pdf
Ruokaa kaikille! (Dia 4) Meitä ihmisiä on siis maapallolla jo yli seitsemän miljardia ja lisää syntyy koko ajan! Emme voi kuitenkaan jatkaa ruuan tuottamista ja kuluttamista samalla tavalla jatkossa, tai ruoka ei riitä kaikille. Miten sitten saisimme ruoan riittämään tulevaisuudessa kaikille? Syömällä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, kananmunia ja muita eläinperäisiä tuotteita, sillä kasvisruuasta riittää ravintoa useammalle ihmiselle! Jos vähentäisimme lihan syöntiämme, saisimme rehu ja laidunmaina olevat pellot käyttöön ja voisimme viljellä niillä kasviksia ja viljaa, jotka päätyvät suoraan ihmisten ruuaksi. Tämä asia on selkeästi esitetty seuraavassa diassa. Vähentämällä ruokahävikkiä! Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista ruokaa, joka jostain syystä heitetään roskiin. On ymmärrettävää että biojätteiksi päätyvät banaaninkuoret ja muut syömäkelvottomat ruokien osat, mutta totuus on, että me rikkaissa maissa asuvat heitämme pois myös ihan oikeaa ruokaa. Ruokaa, jonka joku voisi syödä. Ruokaa, joka on arvokasta ja elinehto meille kaikille. POHDITTAVAA: Keksittekö vielä muita keinoja miten ruokaa riittäisi kaikille maailman ihmisille? Aihe on hankala ja siihen yritetäänkin jatkuvasti keksiä uusia ratkaisuja maailmalla. Yllä mainitut keinot ovat sellaisia, joihin me kaikki voimme vaikuttaa. Lisäksi laajempia tapoja vaikuttaa ruoan riittämiseen ovat mm. maanviljelyn helpottaminen ja parantaminen köyhissä maissa: esimerkiksi maanviljelijöiden neuvonta, teiden parantaminen, säilytysjärjestelmien hankkiminen ym. Lähteet: http://wwf.fi/ruokaopas/lisaa kasvista/lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maa alaa 1839.a https://ilmasto opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/ /artikkeli/ab196e68 c632 4bef 86f3 18b5ce91d655/ilmastomyotainenruoka.html http://wwf.fi/mediabank/7051.pdf http://fi.wikipedia.org/wiki/maailman_v%c3%a4kiluku http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/12001
Vertailu viljan ja sianlihan riittävyydestä ruuaksi: (Dia 5) Jotta saadaan tuotettua 1 kg sianlihaa, tarvitaan yli 4 kg viljaa. Jos sianliha jätettäisiin pois, saataisiin ruokittua jo useampi ihminen tuolla neljällä viljakilolla. POHDITTAVAA: Millä kasviksilla lihaa voi korvata? Millä muulla lihaa voi korvata? Lihaa ei tarvitse jättää kokonaan ruokavaliosta pois, mutta kasvisten suosimiselle on monia hyviä syitä! Esimerkiksi pavut, linssit, herneet, soija ja erilaiset pähkinät ovat proteiinipitoisia kasvisruokia jotka sopivat hyvin lihalle vaihtoehdoksi. Samoin lihankorvikkeet kuten sieniproteiinista valmistettu quorn ja vehnästä tehty seitan sopivat korvaamaan lihaa kasvisruoissa. Tai herkuttele lihan sijasta vaikka hyvillä kalaruoilla! Lähteet: http://wwf.fi/ruokaopas/lisaa kasvista/lihan tuottamiseen tarvitaan paljon maa alaa 1839.a https://ilmasto opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/ /artikkeli/ab196e68 c632 4bef 86f3 18b5ce91d655/ilmastomyotainenruoka.html http://wwf.fi/mediabank/7051.pdf http://fi.wikipedia.org/wiki/maailman_v%c3%a4kiluku
Jos muutamme ruokailutottumuksiamme (Dia 6) Ruoan ympäristövaikutukset ovat merkittävät. On laskettu, että kaikesta ihmisen aikaansaamasta ympäristökuormituksesta (koko maailmassa) noin kolmannes johtuu ruoan tuotannosta ja ruoan kuluttamisesta! Jos syömme tulevaisuudessa yhtä paljon samanlaista ruokaa kuin tähän asti, maapallomme ei tule kestämään. Mitä enemmän syömme, sitä enemmän tarvitsemme maata ruoan tuottamiseen. Joudumme siis raivaamaan metsiä peltojen tieltä. Mutta miksi on tärkeää säästää maapallon metsät ja muut eliöiden erilaiset asuinympäristöt? Eri lajit ovat sopeutuneet elämään erilaisissa ympäristöissä. Tietyt lajit voivat elää vain kosteikoilla, toiset niityillä ja jotkut tarvitsevat metsiä ympärilleen. Jos raivaamme maailman vaihtelevat elinympäristöt pelloiksi, monet kasvi ja eläinlajit tulevat katoamaan kokonaan. Silloin monimuotoisuus menettää merkityksensä ja jäljelle jäävät ne lajit, jotka eivät ehdi tai pysty sopeutumaan. Muuttamalla ruokailutottumuksiamme voimme kuitenkin vaikuttaa. Vähentämällä lihan, juustojen ym. eläinperäisten tuotteiden syöntiä, lisäämällä ruokavalioomme kasviksia ja vähentämällä ruokahävikkiä, voimme tehdä ihmisille ja luonnolle hyvää! Kasvispainotteisemmalla ruokavaliolla saisimme ruokaa riittämään paremmin kaikille maailman ihmisille. Lisäksi makeaa vettä riittäisi maatalouden sijaan enemmän ihmisille ja muille eliöille. Mitkä kasvihuonekaasupäästöt? Ruuan tuotannosta syntyy kasvihuonekaasuja, jotka vahvistavat ilmastonmuutosta. Ruoka muodostaa ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä n. 20 %. Siis yhtä paljon kuin liikenne! Lämpenevä ilmasto tekee kasvien viljelystä vaikeampaa, eivätkä kaikki eliöt pysty sopeutumaan ilmaston muuttumiseen. Jos kiinnittäisimme enemmän huomiota syömiseemme, voisimme säästää luontoa ja ympäristöä turhalta kulutukselta, jätteiltä ja päästöiltä. Kuka nyt ei haluaisi puhtaampaa ympäristöä, jossa luonnon monimuotoisuus on turvattu! Lähteet: http://wwf.fi/ruokaopas/ http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto
LISÄTEHTÄVÄ: Kasvisreseptit kiertoon! Moni on niin tottunut syömään lihaa päivittäin, että kasvisruokaan saattaa olla vaikea tutustua. Meidän kaikkien olisi kuitenkin hyvä lisätä kasviksia ruokavalioomme, sillä niillä on valtavasti hyviä ominaisuuksia. Sen lisäksi, että kasvisruoka on ympäristölle moninkertaisesti parempi vaihtoehto kuin liha, kasvisruoan lisääminen omaan ruokavalioon hyödyttää myös terveyttämme. Seuraavassa tehtävässä pistetään herkullisimmat kasvisruoat jakoon! KASVISRESEPTIT KIERTOON! Kasvispa sta Valitse yksi kasvisruoka jonka tiedät olevan herkullista tai jota haluaisit maistaa. Selvitä ruoan resepti vanhemmiltasi tai etsi se netistä. Kirjoita tai tulosta resepti paperille. Muista että monista perusruoista on helppo muokata kasvisversioita! Järjestäkää seuraavana päivänä luokassa reseptienvaihto. Laittakaa kasvisruokareseptinne sekaisin suureen kulhoon, ämpäriin tms. Jokainen oppilas saa nostaa itselleen uuden reseptin, jota voi kokeilla kotona vaikka samana iltana!
Pohdittavaa (Dia 7) Onko koulussanne kasvisruokapäivä? Jos on, kuinka usein? Jos ei, miettikää voisiko sellaisen järjestää. Useissa kouluissa järjestetään viikoittain tai kuukausittain kasvisruokapäiviä, jolloin liharuokaa ei ole tarjolla. Jos koulussanne ei vielä ole kasvisruokapäiviä, ehkä voisitte ehdottaa sitä ruokalanne keittäjille? Mitä syötäviä tuotteita Suomen luonto meille tarjoaa? Luonto tarjoaa meille todellista lähiruokaa! Mikä sen mukavampaa kuin viettää aikaa metsässä, niityllä tai järvellä ja saada vielä palkinnoksi hyvää ruokaa. Herkulliset marjat kuten mustikka, mansikka, puolukka, lakka, metsävadelmat ja pihlajanmarjat odottavat poimijoitaan. Erilaiset järvikalat ovat terveellistä ja maistuvaa luonnonruokaa ja sitä paitsi kalastaminen on hauskaa! Syksyisin metsissämme odottaa löytäjiään mahtava sienisaalis. Nykyään on suosittua kerätä luonnosta myös villivihanneksiksi kutsuttuja kasveja. Villivihanneksissa on paljon tuttuja kasvilajeja, joita jotkut saattavat kutsua rikkaruohoiksi. Esimerkiksi voikukan lehtiä voi käyttää salaatissa. Keväällä kuusen oksien päähän ilmestyvät kirkkaanvihreät kerkät, eli uudet vuosikasvaimet käyvät myös salaattiin, tai niistä voi tehdä virkistävää kuusenkerkkäjuomaa. Kotimaiset luonnontuotteet ovat herkullisia, terveellisiä ja hyvälaatuisia. Ne voittavat mennen tullen kaukaa ulkomailta tuodut kilpailijansa. Oletko kasvattanut kotona tai mökillä jotain syötävää? Mitä? Kaikkea ei tarvitse, eikä kannata ostaa kaupasta. Usein itse kasvatettu ruoka maistuu paljon paremmalta kuin ostettu ja ainakin tiedät millaisista oloista ruoka tulee! Eikä tarvitse olla superpuutarhuri, tai omistaa isoa kasvihuonetta tai laajoja peltoja, jotta voisi kasvattaa syötävää itse. Pienessäkin tilassa voi viljellä erilaisia yrttejä, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Kaikkein helpoimmillaan voi ruokaa kasvattaa omalla ikkunalaudalla! Syötävät versot kasvavat nopeasti siemenistä, eikä tarvita kuin vähän multaa, vettä ja valoa. Versojen kasvattamiseen sopivat hyvin auringonkukansiemenet, vihanneskrassi ja herne. Kokeile kasvattaa syömistä itse, ohjeen löydät liitteestä 1. Mitä on kausiruoka? Mitä erilaisia kausiruokia keksitte? HUOM! Seuraavalta sivulta löytyy aiheeseen liittyvä tulostettava tehtävä: Kausiruoan vuosikello. Kausiruoka on sellaista ruokaa, joka juuri kyseisenä vuodenaikana kasvaa ja on parhaimmillaan. Tällaista ruokaa ei tarvitse juurikaan auttaa kasvamaan. Esimerkiksi, jos tomaattia halutaan kasvattaa talvella Suomessa, tarvitaan lämmitetyt kasvihuoneet, paljon keinovaloa ja lannoitteita. Jos taas tomaattia kasvatetaan kesällä, kaikkea tarvitaan paljon vähemmän, sillä silloin luonto tarjoaa kasvulle paremmat olosuhteet. Kevät: raparperi, villivihannekset, hauki, lahna, nokkonen Kesä: varhaisperunat, mansikka, salaatit, sipuli, tomaatti, porkkana, herne, mustikka, vadelma ym.
Syksy: kurpitsat, pavut, purjo, peruna, juurekset, puolukka, luumu, omena, sienet, riista Talvi: peruna, juurekset, kaali, idut, riista Lähteet: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/vastuullinenkuluttaja/ostoksilla/sesonkikalenteri helpottaa kausiruokailua http://www.kotivinkki.fi/puutarha/versota naposteltavaa https://wwf.fi/mediabank/4591.pdf
TEHTÄVÄ: Kausiruoan vuosikello Sijoita tähän vuosikelloon erilaisia kausiruokia sen mukaan, milloin ne ovat parhaimmillaan. Esimerkiksi mansikat ovat parhaimmillaan kesällä. TALVI KEVÄT SYKSY KESÄ
OPETTAJALLE OIKEAT VASTAUKSET: Kausiruoan vuosikello Tässä siis vain esimerkkejä kausiruoista, voi olla että olette keksineet paljon ruokia joita ei ole tässä listassa! Jotkut ruoat voivat kuulua useampaan lokeroon, sillä niiden sesonki on pitkä. TALVI KEVÄT SYKSY KESÄ Lähde: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/vastuullinenkuluttaja/ostoksilla/sesonkikalenteri helpottaa kausiruokailua
Ruoasta jätettä (Dia 8) Ruoan tuotannolla ja syömisellä on aina vaikutuksia ympäristöömme. Ruoan elinkaaren eri vaiheissa syntyy jätettä, kuluu energiaa ja aiheutuu huomattavia päästöjä. Jos ruoka syömisen sijasta heitetään roskiin, kaikki ruoan tuottamiseen ja valmistukseen käytetty energia ja työ menevät hukkaan ja kaikki jäte ja päästöt ovat syntyneet aivan turhaan. Kun puhutaan ruoan tuotannosta ja ruoan pois heittämisestä, käytetään usein sanaa ruokahävikki. Sillä tarkoitetaan kaikkea sitä ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka jostain syystä päätyy biojätteeksi tai roskiin. On tärkeää muistaa, että ruoan tuottamisesta ei synny jätettä ainoastaan siinä vaiheessa kun valmis ruoka heitetään roskiin. Elinkaariajattelun avulla pyritään ymmärtämään, mitä ympäristövaikutuksia ruoalla on sen valmistuksen ja käsittelyn kaikissa eri vaiheissa. Ruoan elinkaarella tarkoitetaan siis ruokatuotteen kaikkia käsittelyvaiheita raaka aineen tuottamisesta siihen pisteeseen, kun tuotteesta tulee jätettä ja se joko käytetään hyödyksi tai hävitetään. Esimerkki ruoan elinkaaresta, leivän elinkaari: 1. Raaka aineen tuottaminen: viljellään vilja, tarvitaan luonnonvaroja 2. Tuotteen valmistus: jauhetaan vilja, leivotaan leipä tehtaassa, pakataan leipä ym. 3. Säilytys: Ennen kuin leipä lähtee esimerkiksi tehtaalta, sitä saatetaan joutua säilyttämään jossain 4. Kuljetus: Leipä kuljetetaan markettiin 5. Käyttö: Joku ostaa leivän, leikkaa siitä palan ja syö sen. 6. Jätteen hyödyntäminen tai hävittäminen: Osa leivästä jää syömättä ja se hyödynnetään kompostissa mullaksi. Ruoan elinkaaren aikana syntyy siis niin päästöjä, kuin jätettäkin (pakkaus ja biojätettä) useassa käsittelyvaiheessa, ei vain kotona: Viljelyn ja kasvatuksen aikana Valmistuksessa ja pakkaamisessa Kuljetuksessa Kaupassa Kotona Mutta arvaatkos missä ruokaa heitetään kaikkein eniten roskiin; tehtaalla, kaupassa, ravintolassa vai kotona? Voisi luulla että ruokahävikkiä syntyisi eniten ruokaa valmistavissa tehtaissa tai sitä myyvissä kaupoissa, mutta ei. Ruokahävikki on suurinta kotitalouksissa! Valmistuksessa ja kaupoissa ei haluta heittää ruokaa yhtä paljon roskikseen, sillä silloin menetetään myös rahaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös kotona roskiin heitetty ruoka on tuhlattua rahaa!
Lähteet: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto/ruuan elinkaari pelloltapoytaan http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto/ruuanymparistovaikutukset/ruokahavikin ymparistovaikutuksia voi jokainen vahentaa http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto/ruuan elinkaari pellolta poytaan http://www.saasyoda.fi/ruokah%c3%a4vikki suomessa
LISÄTEHTÄVÄ: Ruoan elinkaari Kuten muillakin tuotteilla, myös ruoalla on oma elinkaari. Se alkaa jo tarvittavien raaka aineiden kasvatusvaiheessa ja päättyy, kun tuote muuttuu jätteeksi ja se joko hävitetään tai hyödynnetään. Tässä tehtävässä pohditaan jonkin tietyn valitsemanne elintarvikkeen elinkaarta. RUOAN ELINKAARI Valitkaa jokin elintarvike ja käykää yhdessä läpi sen elinkaari piirtämällä. Mistä tuote on tehty? Mitä raaka aineita sen valmistukseen tarvitaan? Mitä eri luonnonvaroja tarvitaan jotta raaka aineet saadaan tuotettua? Mitä eri vaiheita tuote käy läpi ennen kuin se päätyy kaupan hyllylle? Mitä tuotteelle tapahtuu sen jälkeen kun joku ostaa sen kotiinsa? Mitä tuotteelle tapahtuu kun sitä ei enää käytetä? Lisätietoa tehtävään liittyen löytyy sivulta: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuusruokaketjussa/ymparisto/ruuan elinkaari pellolta poytaan
Ethän ruoki roskista!(dia 9) Ympäristön kannalta tärkeintä olisi saada vähennettyä roskiin menevän ruuan määrää. On laskettu että jokainen suomalainen heittää ruokaa roskiin keskimäärin noin 23 kiloa vuodessa. Se vastaa 125 euron edestä ruokaa. Mitä kaikkea tuolla 125 eurolla voisikaan tehdä! Sillähän voisi käydä kymmenen kertaa elokuvissa, tai useamman kerran huvipuistossa, laskettelemassa, keilaamassa, laivalla, kylpylässä, tai hankkia vaikka uusia välineitä harrastuksiin. Koko Suomen elintarvikeketjussa (teollisuus, kauppa, ravitsemispalvelut ja kotitaloudet) heitetään ruokaa roskiin miljoona kiloa päivässä! Tuolla määrällä ruokaa voisi ruokkia jo valtavan määrän ihmisiä! Ruokaa heitetään roskiin pääosin siksi että: a) se ehtii pilaantua ennen käyttämistä tai syömistä b) emme jaksa syödä kaikkea ottamaamme tai tekemäämme ruokaa c) parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä merkintä ehtii umpeutua Mitä sitten heitämme pois? Kaikkein eniten roskiksia ruokitaan vihanneksilla, kotona tehdyllä ruoalla ja maitotuotteilla. Kuulostaa aika hölmöltä, että ensin käytämme aikaa siihen että suunnittelemme mitä söisimme ja mietimme kauppalistaa. Sitten käymme kaupassa hankkimassa tarvikkeet ja valmistamme vaivalla ruokaa ja lopulta heitämme valmistetun ruoan roskiin. Onneksi meillä kaikilla on mahdollisuudet vaikuttaa muuttamalla ruoan kulutustamme vastuullisempaan suuntaan! Dian alareunassa huhuileva Wikke K Kapula miettii: Onko koulunne biojäteastia usein täynnä? Miettikää miksi tai miksi ei? Onko ruokalassa astianpalautuksen yhteydessä selkeästi merkitty biojäte astia? Ohjeistavatko opettajat ettei ruokaa saa heittää pois? Jossain koulussa biojäteastia on asetettu vaa an päälle, jolloin vaa an lukema kasvaa aina kun astiaan laitetaan jätettä. Tämä saattaa kannustaa syömään astiat tyhjiksi. Lähteet: http://wwf.fi/ruokaopas/ilmastonystavan herkkuja kasvimaalta/suomessa menee miljoona kiloa ruokaa roskiin paivassa lue miten vahennat ruokajatetta 1869.a http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa vastuullisuus ruokaketjussa/ymparisto/ruuanymparistovaikutukset/ruokahavikin ymparistovaikutuksia voi jokainen vahentaa http://www.saasyoda.fi/ruokah%c3%a4vikki suomessa http://www.saasyoda.fi/n%c3%a4ill%c3%a4 ruokimme roskista http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/havikkiviikko/faktaa_ruokahavikista_suomessa
LISÄTEHTÄVÄ: Ruokasalapoliisit (Idea WWF:n Pallon parasta ruokaa oppimateriaalista: https://wwf.fi/mediabank/4591.pdf ) Usein käy niin, että jotkut ruoat unohtuvat jääkaappiin hyllyn perukoille vanhenemaan ja ne huomataan vasta kun on liian myöhäistä. Nyt on aika pistää jääkaappi järjestykseen ja pelastaa mököttävät maitorahkat ja vanhenevat viilit! Nyt on aika ryhtyä ruokasalapoliisiksi! RUOKASALAPOLIISIT 1. Leikkaa sivun alareunasta KÄYTÄ KIIREESTI! laput irti. Voitte myös askarrella itse Ruokasalapoliisin lappuja. 2. Tyhjennä yksi jääkaapin hyllyistä siirtämällä hyllyllä olevat ruuat muille hyllyille. 3. Kiinnitä KÄYTÄ KIIREESTI! lappu teipillä jääkaappiin tyhjän hyllyn reunaan. 4. Tutki ruokien parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä merkintöjä 5. Laita KÄYTÄ KIIREESTI! hyllylle ne tuotteet, joiden parasta ennen /viimeinen käyttöpäivä on lähestymässä 6. Ohjeista muutkin kotonasi ruokasalapoliiseiksi ja sopikaa, että joku tarkastaa jääkaapin ainakin kerran viikossa. 7. Voitte toimia ruokasalapoliisina myös muualla keittiössä ja tarkastaa esimerkiksi kuivakaapin sisältö. KÄYTÄ KIIREESTI! KÄYTÄ KIIREESTI!
Fiksu syö hyvin ja säästää samalla luontoa!(dia 10) Tähän on koottu 10 vinkkiä vastuulliseen syömiseen. Näitä ohjeita ja vinkkejä noudattamalla teet hyvää ympäristölle! 1. Ota vain sen verran kuin jaksat syödä! Aina voi hakea lisää. 2. Älä heitä ruokaa roskiin. Syö lautanen tyhjäksi! Näin olet omalta osaltasi mukana vähentämässä ruokahävikkiä! Tällöin sinun takiasi ei mene hukkaan ruoan tuottamista ja valmistusta varten käytettyä energiaa ja työtä. 3. Syö paljon kasviksia ja vähemmän lihaa. Voitte vaikka sopia, että kotona pidetään kerran viikossa kasvisruokapäivä! Lihan sijasta kannattaa suosia proteiinipitoisia pähkinöitä, papuja ja herneitä. Kaupoista löytyy myös kasvisruokavalioon sopivia lihan korvikkeita kuten soijatuotteita, sieniproteiinista valmistettua quornia ja vehnästä valmistettua seitania. Niistä voi valmistaa kasvisruokaversioita liharuoista, eikä lihanystävä useinkaan huomaa eroa! Esimerkiksi quorn tai soijarouheesta valmistettu makaronilaatikko menee täydestä tavallisena makaronilaatikkona. Reippaasti vain kokeilemaan! 4. Suosi luonnon antimia kuten marjoja, järvikaloja, sieniä ja riistaa. Opettele (vanhempiesi kanssa) tunnistamaan luonnon antimia, jotta osaat erottaa syömäkelpoiset sellaisista joita ei voi käyttää, tutustu esimerkiksi kasvi ja sienikirjoihin. Kokeile myös villivihanneksia: kerää keväällä kuusenkerkkiä ja tee niistä raikasta kevätjuomaa! Silppua voikukanlehtiä salaattiin tai tee nokkosista lettuja pinaattilettujen tapaan. Syksyisestä sieniretkestä voi järjestää aarteen etsintä tyyppisen kilpailun, kuka löytää eniten kantarelleja! 5. Kasvata ruokaa kotipihalla. Ei tarvitse olla viherpeukaloiden aatelia viljelläkseen ruokaa omalla pihalla. Aloita pienestä, vaikka yhdestä ruukusta! Monet yrtit ja salaatit ovat helppoja kasvattaa, eikä tarvita kuin siemeniä, vettä, multaa, lämpöä ja valoa. 6. Syö kauden ruokia ja lähellä kasvatettua ruokaa. Keväällä parhaimmillaan ovat kirpeä raparperi ja erilaiset villivihannekset. Kesällä maistuvat auringon kypsyttämät tomaatit ja kurkut, metsävadelmat, mustikat ja mansikat, sekä luonnonkalat. Syö syksyllä juureksia, kaalia, omenoita, luumuja ja puolukkaa. Voit myös säilöä kesältä jääneet herkut hilloiksi ja mehuiksi. Lähiruokaa ei tuoda kaukaa, joten sen kuljetukseen ei kulu energiaa ja päästöjä syntyy vähemmän! 7. Älä osta liikaa tai turhaa. Suunnitelkaa ennen kauppaan menoa etukäteen viikon ruokalista ja tehkää ostoslista, älkääkä tehkö kaupassa heräteostoksia. On turha ostaa isoja pakkauksia, jos pakkauksesta syödään vain vähän ja loput menevät roskiin.
8. Älä jätä ruokaa pilaantumaan, vaan säilytä se oikein. Selvitä millaisissa olosuhteissa ruoka säilyy parhaiten, tarvitseeko se esimerkiksi jääkaappilämpötilan, vai onko oikea paikka huoneenlämmössä kuivassa ja pimeässä. Kun teet välipalaa, laita ruoat oikeisiin paikkoihin, älä jätä niitä pöydälle. 9. Pakasta tähteet tai tee tähteistä ruokaa. Jos ruokaa jää yli, laita se pakkaseen, saat myöhemmin helposti syötävää! Käytä tähteitä uusien ruokien valmistuksessa. Esimerkiksi ylikypsistä hedelmistä voi tehdä smoothieta tai mehua, perunamuusia voi käyttää rieskojen tekemiseen ym. 10. Maista uutta! Opettele syömään uusia ruokia maistelemalla, muiden mielipiteistä välittämättä. Makuaisti muuttuu ja voitkin yhtäkkiä alkaa pitämään jostain ruoasta jota et aiemmin syönyt! Mitä vähemmän on ruokia joista et pidä, sitä vähemmän ruokaa päätyy sinun jäljiltäsi roskikseen.
LISÄTEHTÄVÄ: Syötävät versot Idea WWF:n Pallon parasta ruokaa oppimateriaalista: https://wwf.fi/mediabank/4591.pdf SYÖTÄVÄT VERSOT 1. Laita astiaan muutaman sentin paksuinen kerros multaa ja kastele se 2. Levitä auringonkukansiemeniä tasaisesti multaan 3. Ripottele vielä multaa ohuelti siementen päälle 4. Aseta astia esimerkiksi ikkunalaudalle 5. Kastele multaa joka toinen päivä 6. Kun siemenistä on kasvanut noin 5cm korkeita versoja, voit leikeillä niitä syötäväksi 7. Versoja voi syödä sellaisenaan, tai laittaa leivän päälle tai salaattiin Huom! Jos idätät isoja ja kovia siemeniä, esimerkiksi herneitä, liota niitä vedessä yön yli.
LISÄTEHTÄVÄ: Korjaa ohjeet Tässä piti olla fiksun ruokailijan kymmenen käskyä, mutta tietokone meni sekaisin ja lauseet aivan väärin. Korjaa ohjeet järkeviksi. 1. Ota kerralla ruokaa niin paljon kuin jaksat kantaa. 2. Heitä roskiin kaikki mitä et jaksa syödä, kyllähän biojäteroskiksenkin tulee saada täytettä! 3. Syö paljon lihaa, kasvikset ovat ympäristön kannalta huonompi valinta. 4. Älä kerää luonnosta syötävää, vaan suosi kaupan tuotteita; marjat pakasteena ja sienet säilykkeenä. 5. Kotona ei voi kasvattaa syötävää, se on kiellettyä, ja siitä tulee pahaa. 6. Syö mieluiten ulkomaisia hedelmiä ja vihanneksia. 7. Tee kaupassa heräteostoksia ja osta varmuuden vuoksi kaikkea paljon, vaikket tarvitsekaan. 8. Ei haittaa jos ruoka pilaantuu, uutta voi ostaa kaupasta! 9. Jos ruuasta jää tähteitä, heitä ne roskiin. Eihän niille enää mitään voi tehdä! 10. Syö aina samaa ruokaa, uudenlainen ruoka ei yleensä maistu hyvältä.
TEHTÄVÄ: Ruokatietoa kaikille! (Dia 11) Auttakaa muitakin valitsemaan viisaasti. Yhdessä saamme aikaan enemmän, sillä pienistä puroista kasvaa iso virta! Pohtikaa ensin yhdessä: Mitkä ovat teidän parhaat vinkkinne vastuulliseen syömiseen ja ruoan säästämiseen? Miten voidaan välttää, ettei ruokaa joutuisi roskikseen? Mitä voitaisiin tehdä, ettei teidän ruokalanne biojäteroskikseen päätyisi niin paljon ruokaa? Mitä sinä itse voit tehdä, jottei ruokaa joutuisi roskikseen? Jakautukaa sitten pienryhmiin Askarrelkaa keksimistänne vinkeistä esimerkiksi A3 kokoisia infojulisteita teemalla Syö fiksusti! Kiinnittäkää julisteita ruokalan seinille, niin että ne ovat kaikkien nähtävillä Tarvikkeet: Pahvia/paperia (esim. A3), värikyniä, tusseja tms. Jos haluatte, sanoma ja aikakauslehtiä joista voi leikata kuvia julisteisiin.
LISÄTEHTÄVÄ: Fiksut valinnat Ruoan suhteen voi tehdä valintoja joista toiset ovat ihmisten ja ympäristön kannalta hyviä ja toiset huonoja. Nyt ovat menneet hyvät ja huonot valinnat sekaisin. Yhdistä viivalla hymynaamaan hyvät valinnat ja surunaamaan huonot. Huom! Sanoja ei tule samaa määrää kummallekin puolelle. KASVISPASTA PAKASTERUOKA LÄHIRUOKA PALJON PAKKAUSMATERIAALIA HAMPURILAISATERIA KANANMUNAT ITSE KASVATETTU KOTIMAINEN METSÄMUSTIKKA AHVEN PAVUT YMPÄRISTÖMERKKI TUORE ULKOMAISET MANSIKAT KAUPASTA OSTETTU TONNIKALA TEHTAASSA TUOTETTU RUOKA VÄHÄN PAKATTU
VASTAUKSET: Fiksut valinnat KASVISPASTA LÄHIRUOKA KOTIMAINEN METSÄMUSTIKKA AHVEN VÄHÄN PAKATTU TUORE PAVUT ITSE KASVATETTU YMPÄRISTÖMERKKI HAMPURILAISATERIA TEHTAASSA TUOTETTU RUOKA ULKOMAISET MANSIKAT TONNIKALA PALJON PAKKAUSMATERIAALIA PAKASTERUOKA KANANMUNAT KAUPASTA OSTETTU