Kehittyvä asuminen klusterisuunnitelma 2007-2010 2010 Esitys ohjausryhmälle 26.6.2007
Klusterisuunnitelman kooste 2007 -> 2010 kehittyminen mittarilla: Tuotannon arvon vuotuinen kasvutavoite on 6% Viennin vuotuinen kasvutavoite on 5% Päätavoitteet 2010 mennessä: Päätavoite on laajentaa käsitystä perinteisen tuotelähtöisen toimialapainotuksen ympäriltä ja kehittää konkreettisten kärkihankkeiden avulla Keski-Suomen alueen organisaatioita ja yrityksiä. Kehittää Keski-Suomen maakunnan rakennus- ja kiinteistöklusterin tuoteratkaisuita ja asumisen palveluliiketoimintaa (osa-alueilla B-to-B ja B-to-C) Osallistuvien yritysten liiketoiminnan kannattava kasvu. Lisätä asumiseen ja rakentamiseen läheisesti liittyvien i yritysten t tuote- t ja palveluvientiä l tiäsuomen lähialueilla. Lisätä kärkihankkeiden avulla Pohjoisen Keski-Suomen vetovoimaa hyvänä paikkana asua ja tehdä työtä Päävälineet (kärkihankkeet, prosessit): 3 kärkihanke-esitystä ja yli 10 työstössä olevaa kärkihankeaihiota (06/2007) Kehitystoiminta kohdistetaan Keski-Suomen rakennusosa- ja tuoteteollisuuden toimijoille (mukana puu, kivi, metalli, muovi ja muut materiaalit) ja heidän kehityskumppaneille. Ensimmäistä kertaa myös asuminen on otettu tt valtakunnallisen lli osaamiskeskusohjelman yhdeksi osaamisklusteriksi, jossa erityisesti korostetaan asiakaslähtöisen asumisen liiketoiminnan kehittämistä valituilla tuote- ja palvelualueilla. Myös rakennustuotteiden ja -palveluiden lähialuekysyntä tulee voimistumaan.
Kehittyvä asuminen klusterin määritelmä ja rajaus Tukijalat* ja volyymi Elinkaari / yhdyskunta Bioenergiasta a voimavara Asuminen Elinkaareen perustuvat kehityshankkeet Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet Uudistuvat t tuote- ja palvelukonseptit Rakentaminen / sisustaminen Uudistuvat kon oneet ja laitteett Klusterin volyymi Keski-Suomessa (2005) n. 3 300 toimipaikkaa n. 13 000 työpaikkaa Liikevaihto 2,3 mrd Rakennustuotteiden tt viennin i osuus lähes 50% Keski-Suomi edustaa rakentamisen volyymistä noin 6% osuutta Suomesta ja 8% tuoteteollisuuden tuotannon ja viennin arvosta. Klusterilla on merkittävä vaikutus Suomessa työllistäjänä (yli 500 000 henkilöä) ja vientitulojen tuojana (tuotevienti (4,9 mrd vuonna 2005). Suurimmat vientituoteryhmät ovat: talotekniikkatuotteet 37 %, puutuotteet 38 %, ja eri metallituotteet 13 %. Sovellettu myös asumisen osaamisklusterin painopistealueisiin OSKE:ssa 2007-2013 Asumiseen ja rakentamiseen liittyvät tuotteet ja palvelut ovat hyvin vientikelpoisia
Klusteri Keski-Suomessa 2005: Asumisen rakentaminen, sisustaminen ja asumisen tekniset palvelut Tuki- ja liitännäistoiminnot Maa- ja vesirakentamine n Kuljetus ja varastointi Asuntojen rakentaminen 1 400 M, 61% Asumisen ja rakentamisen klusteri 2 289M, 100% Viranomaispalvelut: kaavoitus ja rakennusvalvonta Asuntojen sisustaminen 145 MEUR, 6% Alan tutkimus ja kehittäminen Alan koulutus Rakentamisen suunnittelupalvelut 48MEUR Rakentamistuotteiden valmistus 393 MEUR Rakennustuotteiden kauppa 269MEUR Rakenta- minen 690 MEUR Huonekalujen ja ja sisustustuotteiden valmistus 49 MEUR Muotoilu ja suunnittelu 1 MEUR Huonekalujen ja sisustustuotteiden kauppa 95MEUR Asumisen tekniset palvelut 744 MEUR, 33% Rahoitus -palvelut Yrityspalvelu t Rakennustuotteide n vähittäiskauppa Asumisen sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 219 MEUR Kiinteistöpalvelut 220 MEUR Asumisen kommunikaatio palvelut 274 MEUR Asumisen liikennepalvelut 31 MEUR Koulu- ja päivähoitopalvelut Terveysja hyvinvoint i-palvelut Vapaa-ajan asuminen ja palvelut Tuki- ja liitännäistoiminnot
Kehittyvä asuminen-klusterin kattavuus loppukäyttäjälähtöisessä arvoverkossa Asiakas/asukas/ostaja Tontit Takuut Rakennuttaja Kaavoitus Rahoitus Markkinointi Arkkitehti Tarve Tilaratkaisu Ominaisuudet Rakennuksen kilpailukyky Talokonsepti Suunnittelu Rakennettavuus Perustuotanto Tuoteosat Työmaan hallinta Tuoteteollisuus Komponentit Organisaatio ja vastuunjako Rakennusliike Verkosto Tuoteosatoimittajat Lähde: Reijo Hirvensalo Peruskuva: Visio 2010
Kehittyvä asuminen klusterin keskeiset toimijaryhmät Avaintoimijat Rakennusosateollisuus (kuten valmistaloteollisuus sekä ovi- ja ikkunavalmistajat), Rakennustuoteteollisuus (mukana puu, kivi, metalli, muovi ja muut materiaalit), Asumisen ja rakentamisen terveyteen ja energiatehokkuuteen liittyvät yritykset, Rakentamisen alan ICT:n soveltajat, Talotekniikka-alan yritykset (LVISA ja turvallisuus) sekä Asumisen palveluiden kehittäjät, tuottajat ja ylläpitäjät. Tukevina toimijoina ovat myös arkkitehti- ja suunnittelu- sekä muotoilutoimistot, i i brändi- ja imagoasiantuntijat i ij Oppi- ja tutkimuslaitokset, osaamiskeskukset sekä kehitysyhtiöt. Kehityskumppanit Rakennuttajat ja rakentajat Maankäytöstä ja suunnittelusta vastaavat tahot eli kunnat, maa-alueiden ja kiinteistöjen omistajat. Alan yhdistykset, liitot ja järjestöt.
Tunnistetut klusterin kehitysteemat 1. Ikääntyvän väestön (50+) palvelutarpeet ja vaatimukset asumiselle 2. Asuminen-klusterin yhteistyö mm. energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa, ICT-sektori mm. web-pohjaiset ratkaisut tuote- ja palvelutarjonnassa 3. Tuotteesta tarjoamaan ja kokonaispalveluihin 4. Pientalovaltainen laadukas asuminen omaleimaisissa keskuksissa ja taajamissa 5. Korjaus- ja saneerausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet 6. Asumisalueiden ja asumismuotojen kehittäminen 7. Laadukas omaleimainen asuminen maaseudulla / maaseutuasuminen Valmistelutyön aikana on tunnistettu asumisen ja rakentamisen kannalta myös klusteria läpileikkaavia osaamisalueita. Nämä löytyvät varsinaisesta klusterisuunnitelmasta.
Klusterin tavoitteet 2007-20102010 ja visio 2013 Päätavoite on laajentaa käsitystä perinteisen tuotelähtöisen toimialapainotuksen ympäriltä ja kehittää konkreettisten kärkihankkeiden avulla Keski-Suomen alueen organisaatioita ja yrityksiä. 1. Kehittää Keski-Suomen maakunnan rakennus- ja kiinteistöklusterin tuoteratkaisuita ja asumisen palveluliiketoimintaa (osa-alueilla B-to-B ja B-to-C) 2. Osallistuvien yritysten liiketoiminnan kannattava kasvu. Tuotannon arvon vuotuinen kasvutavoite on 6% 3. Lisätä asumiseen ja rakentamiseen läheisesti liittyvien yritysten tuoteja palveluvientiä Suomen lähialueilla. Viennin kasvuksi tavoitellaan 5% tasaista kasvua. 4. Lisätä kärkihankkeiden avulla Pohjoisen Keski-Suomen vetovoimaa hyvänä paikkana asua ja tehdä työtä Visio 2013: Tuotekeskeisyydestä arvosisällön tuottamiseen Liiketoiminnan i i ja osaamisen kehittäminen i perustuu yksilöllisille ill pääsääntöisesti loppuasiakkaille tarjottaviin asumisen ja rakentamisen tuote- ja palveluratkaisuihin.
Kärkihankkeet loppukäyttäjälähtöisessä arvoverkossa Kärkihankeaihioiden esitykset avaaviksi kärkihankkeiksi (06/2007) Läpileikkaava kärkihanke: 2. JAMK Esteetön koti (ESKO) Yritys- hanke: 1. Habiplan Oy E-liiketoimintakonseptin kaupallistaminen, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille massapersonoitujen tuotteiden ja palveluiden uniikki portaali. Tarkoitus on lähteä ä 2-5 käyttäjäyrityksen kanssa liikkeelle. Kaavoitus Tontit Ominaisuudet Asiakas/asukas/ostaja Markkinointi Tarve Tilaratkaisu Takuut Rahoitus Rakennuksen kilpailukyky Hankkeen tavoitteena on pilotoida ja kehittää fyysisen asuinympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä (Housing Enabler) yritysten palvelu- ja tuoteratkaisuja t tk edistäviksi ik i asiakaslähtöisiksi konsepteiksi. Toiminnan mallintamisessa on vahvasti mukana asumisen ja rakentamisen tuote- ja palvelukehitystä, tietojärjestelmien kehittämistä, yritystoiminnan lisäämistä ja senioriasumiseen liittyvien päätöksentekoprosessien tukemista. Talokonsepti Läpileikkaava kärkihanke: 3. JAO Yrityslähtöisen koulutuksen kehittämiskonsepti Yhden luukun periaate Perustuotanto Suunnittelu Komponentit Mukaillen lähdettä: Reijo Hirvensalo Peruskuva: Visio 2010 Tuoteosat Verkosto Rakennettavuus Organisaatio ja vastuunjako Hanke keskittyy yrityslähtöisen henkilöstökoulutuksen, osaamispalveluiden Työmaan hallinta tarjonnan, rahoitusmekanismien ja toteutusmallin pilotointiin yhdenluukun asiakaspalvelun periaatteella.
Klusteritoiminnan käynnistäminen ja organisoituminen 2007 2008 Vaihe I - Klusterisuunnitelman käynnistäminen kärkihankkeiden avulla Tavoitteena oppia eri toimijoiden kanssa klusterimainen tapa toimia I - Koordinaatio Strategiatyöryhmän kokoukset Vaihe II - Klusterisuunnitelman toteutustyö tarkemmin laadittavan klusterisuunnitelman mukaisesti II - Yhteistyön lisääminen, tiedotus ja viestintä Kick-off III - Projektien toteutus ja läpivienti Tilaisuus n Läpileikkaava kärkihanke: IV - Yhteistyön tuki ja lisääminen Kevät- ja syksyseminaarit Yrityshanke X Klusteriportaali ja oppimisalustat (Platformit) 2007 2008 2009
Resursointi 2008-2010 Kärkihankkeiden ja klusteroitumistyön tueksi esitetään tarvittavan: Kehittämispäällikkö + puolipäiväinen assistentti esimerkiksi toisen klusterin kanssa Projektipäällikkö (Pohjoinen Keski-Suomi) Projektipäällikkö (Eteläinen Keski-Suomi) Projektipäälliköiden vastuulla on klusterisuunnitelman jalkauttamisen lisäksi yrityslähtöisen y peruskehitystyön y ylläpito, aktivointi ja koordinointi omilla alueillaan. Kehittämisinvestointi yhteensä em Investointiin 450 000 EUR / Kehittämisinvestointi yhteensä em. Investointiin 450 000 EUR / vuosi. Kustannuksiin sisällytetään toimijoille valmistelu- ja kokoonjuoksu -rahoitusta, josta yritykset ja muut toimijat kattavat noin 50 %.