Sunilan Valliniemen sauna ja pesula Rakennushistoriaselvitys ja tulevaisuuden suuntaviivoja 2005 TKK arkkitehtiosasto - Emilia Pollari - Jarkko Puro - Riikka-Maija Sihto
Kannen kuvassa vastavalmistunut Valliniemen sauna 1938, Alvar Aalto -säätiön arkisto
Esipuhe Työn tarkoituksena on kartoittaa Sunilan Valliniemen sauna- ja pesularakennuksen rakennushistoriaa ja nykytilaa. Työ pohjautuu arkistomateriaalin ja paikalla tehtyjen silmämääräisten havaintojen synteesiin. Selvitys ei sisällä yksityiskohtaista huonekorttianalyysiä olemassaolevista pintamateriaaleista, vaan keskittyy rakennuksen muutokseen ja nykytilaan vaikuttaneisiin ratkaisuihin. Selvityksessä tutkitaan myös idearatkaisua tulevaisuuden käytöstä ja muutoksista. Työ on TKK:n arkkitehtiosaston harjoitustyö, jota on ohjannut arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen. Arkkitehti Rurik Wasastjerna on ollut suurena apuna arkistomateriaalien hankinnassa. Valliniemen sauna Sunila, Kotka Alvar Aalto -säätiön arkisto Rakennushistoriaselvitys 24.09.2005 TKK Arkkitehtiosasto, Arkkitehtuurin historia Emilia Pollari, Jarkko Puro, Riikka-Maija Sihto Ohjaaja Arkkitehti Sirkkaliiisa Jetsonen
1 Historia 1.1 Valliniemen sauna osana Sunilaa Sauna- ja pesularakennus kuului Sunilan alueen julkisiin, yhdyskunnalle palveluja tuottaviin rakennuksiin. Vaikka työväelle rakennetut asunnot olivat aikanaan moderneja mm. vesijohtoineen, ei taloissa kuitenkaan ollut tiloja peseytymiseen tai pyykinpesuun. Näitä toimintoja varten suunniteltiin erillinen sauna- ja pesularakennus. Se valmistui Sunilaan ensimmäisten rakennusten joukossa vuonna 1938. 1 Puistolan omakotialue 1939 2 Asuinliikerakennuksia 1940-60 -luvut 3 Rinnetalo Karhu 1939 4 Rinnetalo Päivölä 1939 5 EKA:n lämpökeskus 6 Pienkerrostalo Harjula 1939 7 Pienkerrostalo Kivelä 1939 8 Pienkerrostalo Kontio 1939 9 Kerrostalo Runkola 1953 10 Kerrostalo Juurela 1953 11 Kerrostalo Kuusela 1947 12 Pienkerrostalo Honkala 1937 13 Pienkerrostalo Mäntylä 1937 14 Valliniemen sauna ja posti 1937 15 OK liiton kauppa 1937 16 Sunilan kansakoulu 1950 17 Rivitalo Mäkelä 1937 18 Autotallit ja paloasema 1937 19 Valliniemen lämpökeskus 20 Johtajan talo Kantola 1937 21 Rivitalo Rantala 1937 22 Sunila Oy:n tehdas Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla alueen solmukohdassa, joka liittää työväen asuinalueen ja johtoportaan reviirin yhteen. Vastapäätä, Sunilantien toisella puolella on liikerakennus, joka rakennettiin alunperin Osuusliikkeen Liitolle (1937). Karhulasta päin saavuttaessa tässä pisteessä avautuu ensimmäisen kerran Sunilan tehdasmiljöö: lämpökeskuksen tornissa yhtiön tunnus, taustalla siintävä tehtaan hahmo ja jatkuvana käyvä liikenne tehtaalle ja takaisin. Sauna palveli tehtaan kaikkia työntekijäryhmiä ja siten koko Sunilaa. Rakennus käsitti kaksi saunaa, joista toinen oli yleinen sauna ja toinen yksityinen tilaussauna. Puhdistautumispaikkana yleinen sauna oli tärkeä osa työläisten ja heidän perheidensä arkielämää. 1.2 Suunnittelu ja rakentaminen Työväen sauna ja pesula -Alvar Aalto 1937 Alvar Aalto sai tehtäväkseen Sunilan alueen suunnittelun kesällä 1936. Asemakaavan perustaksi hän otti olemassa olevat karttalähde: pro sunila -yhdistyksen kotisivu http://koti.mbnet.fi/prosunil/kartta.html
piirustukset Alvar Aalto -säätiön arkisto 81-174 ja 81-175 tielinjaukset ja luonnonympäristön käytön osana arkkitehtuuria. Tehdasrakennus sijoitettiin saarelle. Asuinrakennusten lisäksi määriteltiin paikat yleishyödyllisille rakennuksille. Toteutumatta jäivät ainakin alueen pohjoisosaan suunnitellut kirkko ja seurakuntakeskus sekä kirjasto. Sauna- ja pesularakennus toteutettiin luonnollisesti sen toimintojen välttämättömän tarpeellisuuden takia. Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon leimalla ja erityisellä Sunila-logolla varustetut piirustukset rakennuksesta lopullisessa muodossaan on päivätty 20.08.1937. On säilynyt myös luonnosvaiheen piirustuksia. Niistä nähdään, että arkkitehtoniset ideat tasakatto, massan porrastuksiin ja eri osien harkittuihin suhteisiin perustuva jäsentely sekä slammatun tiilipinnan ja puuosien materiaalikontrasti - ovat olleet selkeät jo varhaisessa vaiheessa. Rakennuspaikka Rakennus siajitsee keskeisellä paikalla, ja kuten jo mainittiin, solmukohdassa joka liittää erilaisia alueita yhteen. Tontti on rinteessä, ja rakennus painautuu sitä vasten. Maaston korkeuden muuttuminen Sunilantien ja pääväylän tasosta asuintalojen pihatasoon tapahtuu rakennusmassan kohdalla. Rakennus avautuu Sunilantielle kahden kerroksen korkuisella julkisivullaan, kerrostalojen suuntaan se on yhden kerroksen korkuinen. Pesula- ja saunarakennus muodostaa yhdessä urheilukentän kanssa vyöhykkeen, joka erottaa julkisen tilan
leikkaus a-a 1/200 julkisivu länteen 1/200 julkisivu itään 1/200 leikkaus b-b 1/200 Saunan, pesulan ja postin ensimmäinen rakennusvaihe 1937-1938 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto, alkuperäiset kuvat mittakaavassa 1/50 kuvat: Alvar Aalto -säätiön arkisto, piirustusnumerot ylärivi; 81-177 ja 81-178, keskirivi; 81-176 ja 81-179, alarivi; 81-180 julkisivu pohjoiseen 1/200
(liikenne, saapuminen tehtaalle) ja yksityisen tilan (asuinalue, pihat) toisistaan. Rakennus on kenttää reunustavien rakennusten sarjassa tärkeässä roolissa rajaten tilaa. Sunilaan saavuttaessa se on päätteenä urheilukentän pohjoispäädystä avautuvalle näkymälle. Pohjapiirros ja toiminnot Toimonnot oli jaettu selkeästi eri tasoille, pesula sijaitsi ensimmäisessä ja saunatilat toisessa kerroksessa. Molempiin kerroksiin oli oma sisäänkäynti, eikä niillä ollut sisäistä porrasyhteyttä. Ensimmäisessä kerroksessa oli pesutupa, mankeli- ja silityshuone, kuivaushuoneita sekä kattilahuone ja halkovarasto. Sisäänkäynti ja eteinen olivat rakennusmassan keskellä, toisella puolella oli pesutupa ja toisella mankeli- ja silityshuone. Pyykinpesijöiden käytössä oli myös wc. Pohjapiirros on selkeä ja perustuu toimintojen vaatimiin käytännön tilatarpeisiin. postin laajennus 1/200 Postin laajennus 1943, Sunila osakeyhtiö, alkuperäisen kuvan mittakaava 1/50 Toisessa kerroksessa sijaitseviin saunoihin kuljettiin rakennuksen päädyssä olevan terassin kautta. Kerroksessa oli kaksi erillistä saunaa, joilla oli omat sisäänkäynnit. Sisäänkäyntien yhteydessä oli virvokkeidenmyyntitila, joka palveli molempia puolia. Pitkittäinen varastoja, wc:itä ja hormeja käsittävä tilaryhmä jakoi kerroksen kahteen osaan. Saunatilojen runkona oli käytävät, jotka oli varustettu pyörein kattoikkunoin. Ikkunoista on olemassa detaljipiirustukset, mutta ei ole varmuutta, toteutettiinko niitä koskaan. Myöhempi katon korjaus on peittänyt jäljet, jos lyhdyt ovat joskus olleet olemassa. Kattorakenteen avaaminen saattaisi paljastaa niiden olemassa olon. Sunilantien puoleisessa yksityissaunassa pukutilat oli eritelty neljäksi pieneksi pukukopiksi, jotka oli varustettu makuulaverein. Pesuhuoneita oli kaksi, löylyhuoneita yksi. Saunan yksityinen käyttö perättäisin vuoroin oli siten mahdollista. Käytävästä oli pääsy vilvoitteluparvekkeelle. saunan halkovarasto 1/200 halkovarasto, Sunila osakeyhtiö, alkuperäisen kuvan mittakaava 1/50 Suurempi, yleinen sauna käsitti yhden laajan pukuhuoneen sekä suuren pesu- ja löylyhuoneen. Erillistä uloskäyntiä vilvoittelulle ei ollut. Joissakin toteutuspiirustuksia edeltäneissä luonnoksissa oli suunniteltu pukuhuoneesta ovea ulos pienelle vilkuvat: Sunila yhtiöiden arkisto, ylempi 2KA-1090, alempi 2KA-1075
voitteluterassille kerrostalon puolelle. Rakennuksen toinen kerros on jaettu siis kahdeksi erikokoiseksi osastoksi. Osat pyrkivät noudattamaan symmetriaa, mutta niiden välillä on koko- ja nyanssiero: yksityinen puoli on astetta paremmin varusteltu erillisine pukuhuoneineen ja vilvoitteluparvekkeineen. Ulkohahmo ja julkisivut Julkisivupinnat olivat tiiltä, joka oli slammattu valkoiseksi. Parveke oli laatikkomainen, ja siinä oli hieman luonnonväriä tummemmaksi käsitelty puinen umpikaide. Rakennus oli tasakattoinen. Ikkuna-aukot olivat kaikki keskenään samanlaisia, suorakaiteen muotoisia ja koostuivat pääosin kolmesta avattavasta ikkunasta. Julkisivupiirustuksissa ulko-ovet ovat yksinkertaisia puuverhottuja ovia. Tarkemmissa ovipiirustuksissa ulko-ovissa on pystysuuntainen, päistään pyöristetty ikkuna. Postisiipi Rakennukseen liittyi pihatilaa rajaava puurakenteinen postisiipi. Se oli yksikerroksinen ja tasakattoinen. Sisäänkäynti sijaitsi lounaan puoleisessa sisäänvedetyssä kulmassa. Rakennuksen takaseinä oli linjassa pesularakennuksen päämassan kanssa ja noin 3m etäisyydellä siitä. Julkisivupiirustusten mukaan välitila oli katettu pergolalla. Ei ole varmuutta, toteutettiinko katosrakenteita. Vaikka postirakennus oli erillään päärakennuksesta, oli se hyvin oleellinen ja kiinteä osa tontin rakennussommitelmaa. Julkisivun puuverhous sointui yhteen pesula- ja saunarakennuksen parvekkeen kaiteen kanssa ja sitoutui siten yhdeksi kokonaisuudeksi päärakennuksen kanssa. Se, että postin toiminnot sijoitettiin erilliseen rakennukseen jonka haluttiin vielä rakennustekniikaltaankin olevan erilainen, on melko poikkeuksellinen ratkaisu. Ilmeistä oli ainakin halu rajata piha ja kuitenkin painottaa päärakennusta toteuttamalla siipi kevytrakenteisena ja alisteisena. 1.3 Rakennuksen muutosvaiheita Rakennus oli sauna- ja pesulakäytössä vuoden 1988 peruskorjaukseen saakka, jolloin saunatilat muutettiin majoituskäyttöön (lukuunottamatta Aallon puolen pienempää saunaa). Aikaisemmin, vuonna 1973 osa ensimmäisen kerroksen pesulasta oli muutettu tehtaan toimistoksi. Halkovaraston aitaus -Piirustukset 1945, Sunila Osakeyhtiö Kellarikerroksessa sijaitsevaan halkovarastoon liittyen itäpuolelle rakennettiin betonista ja luonnonkivistä aukotettu muuri. Postisiiven laajennus -Piirustukset 1946, Sunila Osakeyhtiö Postirakennusta laajennettiin etelään päin vanhan massan verran. Julkisivupinta jatkui vanhan osan mukaisena. Laajennusosa -Piirustukset 1952, Sunila Osakeyhtiö Rakennus osoittautui ahtaaksi käytön laajetessa, ja sitä jatkettiin pohjoisen suuntaan sauna- ja pesulatiloja käsittävällä laajennusosalla. Runkosyvyys oli sama kuin vanhassa osassa. Sisäänkäynti uuteen osaan oli pohjoispäädyssä, saunatiloihin noustiin sisäporrasta pitkin. Alakerrassa oli pesulan lisäksi tekninen tila ja kahvihuone, josta avattiin yhteys vanhan osan pesutupaan. Yläkerrassa oli kaksi tasakokoista saunaa. Toinen oli varustettu kahdella erillisellä pukuhuoneella, pesuhuoneella, löylyhuoneella ja saunanhoitajan tilalla. Toisessa oli kolme pukeutumishuonetta ja peseytymistilat. Laajennustöiden yhteydessä muutettiin Aallon puolen saunatiloja niin, että pienemmän puolen peseytymistiloja laajennet-
tiin käytävään. Myös suurempaa saunaa remontoitiin. Vilvoitteluparveke purettiin. Parvekkeen ovi muurattiin umpeen ja paikalle tuli vaakasuuntainen ikkuna muun julkisivun tapaan. Laajennuksen julkisivu pyrki noudattamaan vanhan osan julkisivujäsentelyä.slammattu tiilipinta jatkui yhtenäisenä niin, ettei uuden ja vanhan osan saumakohtaa näkynyt. Ikkunoiden koko ja sijoittelu jatkui vanhan mukaisena. Saatavissa olevat piirustukset on kohdistettu käsittelemään uutta osaa. Siten jää epäselväksi, mikä oli tarkkaan ottaen vanhan puolen tilanne. Rakennuksen päätyyn, saunasisäänkäyntien yhteyteen on lisätty jossain vaiheessa molempien kerrosten osalta pienen huoneen kokoinen osa, ts. sisäänvedetty kulma on täytetty. Tämä esiintyy korjauspiirustuksissa vuodelta 1973 vanhana rakenteena, joten lisäys on luultavasti tehty sitä aikaisemmin, mahdollisesti suuren laajennusosan yhteydessä. 1. krs 1/200 Remontti ja muutostyöt -Piirustukset 1974, Sunila Osakeyhtiö Ensimmäisen kerroksen silitys- ja mankelointihuoneen paikalle tehtiin tehtaan työhönottotoimisto ja sairauskassa. Työhönoton sisäänkäynti oli rakennuksen kulmasta ja sairauskassaan keskiosan pääsisäänkäynnistä. Eteisestä ei ollut enää pääsyä pesulaan, vaan sinne kuljettiin laajennusosan päädyn ovesta. Toisen kerroksen saunatilat remontoitiin, mutta suuria tilamuutoksia ei tapahtunut. Postin tilat -Piirustukset 1985, Sunila Osakeyhtiö Tehtaan toimistona olleista tiloista tehtiin postitoimisto. Tässä yhteydessä huoneen kaksi ikkunaa suurennettiin ja pihan puoleisten ovien päälle rakennettiin katokset. 2. krs 1/200 Pesulan ja saunan laajennus 1953, Sunila osakeyhtiö, alkuperäinen kuva saunan laajennuksen lämpö- ja vesiputkisto mittakaava 1/50 Postisiiven purkaminen -1986 kuvat Sunila yhtiöiden arkisto, piirustusnumero OKA-221
Muutos 1974, 2 krs, Sunila Osakeyhtiö, alkup, 1/50 2. krs 1/200 kuvat Sunila yhtiöiden arkisto, piirustusnumero 1KA-1707 Postin muutos 1974, 1 krs, Sunila Osakeyhtiö, alkup, 1/50 1. krs 1/200 kuvat Sunila yhtiöiden arkisto, piirustusnumero 1KA-1713A
Peruskorjaus -1988, HRH-Suunnittelu Ky Toisen kerroksen saunatilat muutettiin majoitushuoneiksi lukuunottamatta Aallon puolen pienempää saunaa, joka toimi vielä yleisenä saunana. Piirustuksiin on merkitty, että nämä saunatilat oli peruskorjattu 1987. Toinen laajennusosan saunoista säilyi majoitustiloja palvelevana pesutilana. Huoneet sijoittuivat vanhan käytävän varrelle. Käytävään liittyi huoneisiin pääsyn edellyttämiä ovisyvennyksiä. Välillä tila laajeni oleskeluhuoneeksi tai keittokomeroksi. Muutostyöt -1990 Saunatoiminta lakkasi yleisessä saunassa ja tilat muutettiin majoitustoiminnan käyttöön. Paikalle tehtiin pieni sauna, suihkutiloja, majoitushuone ja neuvotteluhuone. 2. Nykytila 2.1 Ulkohahmo ja ympäristö Rakennuksen hahmo on pitkänomainen, ja siitä ei ilman erityistä tarkastelua erota vanhan osan ja laajennuksen saumakohtaa. Alkuperäisistä rakennuksen piirteistä on säilynyt julkisivun käsittely valkoiseksi slammaten. Pinta on hyvässä kunnossa. Ikkuna-aukotus on säilynyt muuttumattomana lukuunottamatta alakerran nykyisen kahvilan suurennettuja ikkunoita. Vain rakennuksen itäpuolella on säilynyt alkuperäisiä avattavia ikkunoita, jotka tosin on peitetty ulkopuolelta pleksilevyllä. Muihin ikkunoihin on asennettu lämpölasielementit, koristejako ja pleksilevy. Ulko-ovet ovat pääosin koristepeiliovia. Luonnonkivistä muuratut osat rakennuksen päädyn sokkelissa ja halkovaraston muureissa ovat hyvin säilyneitä. Terassin alkuperäinen, betoninen kaide on edelleen paikallaan, mutta huonokuntoinen. Sunilantien puoleisten sisäänkäyntien päällä on puupilareilla lepäävät ruskealla pellillä verhoillut katokset. valokuvat Rurik Wasastjerna
nykytila 2. krs 1/200 nykytila 1. krs 1/200
Rakennuksen piha-alue muodostuu lähinnä käytön määrittelemistä nurmi- ja hiekka-alueista. Postirakennuksen paikalla on esissä hieman sen vanhaa perustusta. Hallittuja polkuja ja istutuksia ei ole, mutta takapihalla ja rakennuksen eteläpuolella on nähtävissä joitakin portaita ja pengerryksiä sekä muurit, jotka sitovat rakennuksen ympäristöön. Autojen pysäköinti tapahtuu vapaasti rakennuksen edessä olevalla hiekkakentällä. 2.2 Sisätilat Sisätiloissa ei juurikaan ole säilynyt alkuperäistilanteen arkkitehtuuria. Väliseinistä on erotettavissa joitakin säilyneitä linjoja, pääosin kantavia rakenteita ja enimmäkseen ensimmäisessä kerroksessa. Ensimmäisessä keroksessa on tällä hetkellä kahvila, näyttelytila, varastoa ja teknisiä tiloja. Alkuperäinen tilamuoto on säilynyt kahvilassa ja laajennusosan entisessä pesulahuoneessa. Niiden interiöörit ovat muuttuneet remonttien aikana perusteellisesti. Ainoat jäänteet vanhemmista vaiheista sisätiloissa ovat vanhan puolen pesutuvan betoniset huuhtelualtaat. Lattiassa on myös kiinteitä, betonista valettuja jalustoja ym. rakenteita ilmeisesti käytetyille pyykinpesukoneille. Katossa on säilynyt vanhat lasikupuiset valaisimet. Toinen kerros on täytetty majoitushuonein ja aputiloin. Alkuperäistä, selkeästi kahteen käytävään ja niiden väliseen wcja aputilasaarekkeeseen perustunutta pohjaratkaisua ei ole hahmotettavissa. Märkätiloja on kuitenkin entisillä paikoillaan rakennuksen keskiosassa. Ne, kuten kaksi pienehköä saunaa, ovat nykyaikaiset. Seinä- ja lattiapinnoissa on mm. paneelia ja muovimattoa.
nykytila 2. krs 1/200 nykytila 1. krs 1/200
3. Yhteenveto Sunilan sauna- ja pesularakennuksen nykyhahmo ja olemus on melko kaukana siitä vaikutelmasta, minkä saa jos tarkastelee heti rakennuksen valmistumisen jälkeen otettuja valokuvia. Vaikka laajennusosan julkisivussa mukailtiin vanhan osan julkisivun piirteitä ja pyrittiin sopeutumaan siihen, on rakennuksen ulkohahmosta kadonnut tyystin sen alkuperäinen luonne. Vakoisen kivipinnan vastaparina olleet puuosat ovat hävinneet parvekken ja postirakennuksen purkamisen yhteydessä. Rakennusmassa on menettänyt alkuperäisen kompaktin muotonsa ja harkitun tasapainoiset suhteensa. Katokset sekä uusitut ovet ja ikkunat latistavat julkisivun henkeä vieraudellaan. Pohjapiirros oli hyvin ryhdikäs ja tilojen jäsentely selkeä. Saunojen sisätilat oli huolellisesti suunniteltu kalusteita myöten. Käytävien kattoikkunat ovat luoneet kauniin tunnelman saunapolulle. Kokonaisuus sisätiloineen on varmasti ollut hieno. Siipirakennuksen purkamisen yhteydessä hajosi myös harkittu sommitelma. Piha ei enää rajaudu erotettavaksi tilaksi, ja siksi etupihasta on tullut jäsentymätön. Valliniemen saunan arkkitehtonisia ideoita Alvar Aallon ajatuksiin kuului pyrkimys arkipäivän parantamiseen yhteiskuntaluokasta riippumatta.vaikka rakennuksen toiminnot olivat mitä arkipäiväisimmät ja pääasiallinen käyttäjäryhmä oli tehtaan työläiset, ei arkkitehtuurin tasosta tingitty. Päin vastoin, saatiin aikaan ihmisen arkipäivää ja ympäristöä jalostavaa arkkitehtuuria. Tämä käy ilmi, kun tarkastelee arkistopiirustuksia rakennuksesta vuodelta 1937. Julkisivu edustaa puhdaslinjaista funktionalismia. Se on yksinkertainen ja jopa hieman juhlallinen, mutta samalla rikas ja ihmisläheinen. Rakennusmassa näyttää koostuvan useammista pienistä osista, rakennuksen polveilu ja parveke tekevät siitä elävän. Puun ja luonnonkiven käyttö tuovat luonnonläheisyyttä ja lämpöä rakennukseen. Ulko-ovien pystysuuntaiset, päistään pyöristetyt ikkunat tuovat mieleen viittauksen valtamerilaivojen puhtauteen ja vahvuuteen. Julkisivun hohtava valkoinen pinta sopi hyvin tämän puhdistautumis- ja virkistäytymislaitoksen henkeen.
4. Ehdotuksia Suunnitelmaluonnosta laatiessamme olemme pohtineet, miten rakennuksen vetovoimaa ja toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa tulevaisuudessa. Koska suunnitelma on kuvitteellinen, olemme rohkeasti tehneet suuriakin muutoksia mm. käytön ja julkisivun osalta. Toimenpiteet perustuvat rakennuksesta laadittuja alkuperäissuunnitelmia ja nykytilannetta tutkimalla saatuihin ajatuksiin. Toiminnot ja pohjapiirros Sunilan alue on arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja laajempaakin mielenkiintoa herättävä kokonaisuus. Sen esittelylle, materiaalin arkistoinnille ja tapahtumien järjestämiselle tarkoitettu tila voisi olla tarpeelli- suunnitelmaluonnos 1. krs 1/200
nen ja osaltaan lisätä alueen elinvoimaa. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu Sunila-keskus näyttelytiloineen. Sen yhteydessä voisi toimia infopiste ja kahvila. suunnitelmaluonnos 2. krs 1/200 Saunatoiminta on palautettu toiseen kerrokseen, laajennusosan puoli on säilytetty majoitustiloina. Ensimmäisen kerroksen kahvilasta on avattu porras toiseen kerrokseen. Vanha kulku saunoihin päädyn sisäänkäynneistä on palautettu purkamalla kulmaan aikoinaan tehty osa. Pohjapiirroksessa on pyritty selkeyteen ja luomaan viittauksia alkuperäisen pohjakaavaan ja toiminnallisuuteen. Tilat rakentuvat kahden käytävän varrelle. Käytävien kattolyhdyt on palautettu valon saamiseksi rakennuksen keskiosaan. Saunat on varustettu puulämmitteisillä kiukailla. Parveke on rakennettu uudestaan, joten saunojilla on vilvoittelumahdollisuus. Näillä edellytyksillä saunat voisivat toimia sekä tilaussaunoina että alueen asukkaiden ja majoitustilojen käytössä. Vanhan postin paikalle on palautettu likimain saman suuruinen rakennus, jossa on saniteettitiloin varustettuja majoitushuoneita. Se olisi moderni tulkinta paikalla aikaisemmin sijainneesta rakennuksesta.
itään 1/200 länteen 1/200
Julkisivut Julkisivu kunnostetaan, ikkunat ja ovet vaihdetaan alkuperäisen kaltaisiksi. Osaa ikkunoista suurennetaan uuden käytön vaatiman valon saamiseksi sisätiloihin. Ovikatokset puretaan. Parvekkeita rakennetaan kaksi, toinen aiemmin paikalla olleen kohdalle ja toinen päätyyn terassin yhteyteen. Ne toimivat samalla ovikatoksina. etelään 1/200
Liitteet: Luettelo Valliniemen saunaa koskevista arkistopiirustuksista Lähteet: Sunila Osakeyhtiön arkisto Alvar Aalto säätiön arkisto Alvar aalto Architect. Volume 7: Sunila 1936-54 Museoviraston inventointilomake. Inventoija: Sirkka Soukka. Alvar Aalto Kotkassa, 1995-1996.