YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON LAADITTU Uuden tutkinnon tarkoitus Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon perusteet on uusi tutkinnon peruste. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalle sijoittuvilta ympäristöhuollon ja vesihuoltoalan ammattitutkinnoilta sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusalalle sijoittuvalta ympäristöalan tutkinnoilta on puuttunut selkeä jatkumo erikoisammattitutkintotasolla. Ympäristöalan erikoisammattitutkinto vastaa laaja-alaisena tutkintona tähän työelämän tarpeeseen. Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon suorittajat työskentelevät vesihuollon, jätehuollon, viemäri- ja putkistohuollon, teollisuuspuhdistuksen, ympäristökasvatuksen sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen tehtävissä julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin asiantuntija- tai työnjohtotehtävissä. Uusi tutkinnon peruste on laadittu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa oli työnantajien ja työntekijöiden sekä koulutuksen järjestäjien edustus. Ennen hyväksymistä se on käynyt läpi keskeisten asiantuntijatahojen lausuntokierroksen. Tutkinnon sisältö ja osaamisvaatimukset Uusissa tutkinnon perusteissa korostuu tutkinnon laaja-alaisuus sekä ympäristöalan liittymäpinnat eri aloille. Tutkinnossa on viisi ympäristöalan substansseihin perustuvaa osaamisalaa, joista kaikkien ammattitaitovaatimuksissa painopiste on toiminnan kehittämisessä kestävällä tavalla. Valinnaisten tutkinnon osien kautta tutkinnon suorittaja osoittaa vahvuutensa työnjohdollisissa tehtävissä, kehittämisprojektin toteuttajana, palvelunkehittäjänä, yrittäjänä toimimisessa tai muun, työelämän toimintoja tukevan alan asiantuntijuudessa. Tutkinnon perusteissa on tarkasti kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Vesihuollon, jätehuollon ja viemäri- ja putkistohuollon sekä teollisuuspuhdistuksen osaamisaloilla tutkinto suoritetaan vesi- ja ympäristöhuollon näyttöympäristöissä. Ympäristökasvatuksen sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen osaamisaloilla tutkinto voidaan suorittaa myös muiden alojen näyttöympäristöissä. Ammattitaidon osittamistavoissa on huomioitu nämä monipuoliset ja muuttuvat näyttöympäristöt. Uusi ympäristöalan erikoisammattitutkinnon peruste otetaan käyttöön 1.8.2012 alkaen. 23.5.2012 Kati Lounema, yli-insinööri
Tiivistelmä lausunnoista 23.5.2012 Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon uudet perusteet Lausunnon antaja Annettu lausunto Lausuntojen perusteella tehdyt muutokset Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Koulutuskeskus Salpaus Tutkinnon muodostumisen tarkistaminen - pakollisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset siirrettävä sisälle kaikkiin tutkinnon osiin - tilalle uusi pakollinen tutkinnon osa Ympäristöala ja kestävä kehitys Ammatillinen valinnaisuus yhdenmukaiseksi muiden erikoisammattitutkintojen kanssa (perustuntemus oltava, kaikkiin valinnaisuus, valinnaisuuden kasvattaminen tutkinnon sisällä) Tutkinnon osa kestävällä tavalla toimiminen - organisaation yhteiskunnallisten vastuiden ja velvoitteiden osaaminen laajaalaisesti, pelkkä tunteminen ei riitä - ympäristölainsäädännön osalta arvioinnin kriteerit liian suppeat. - ympäristöriskien selvittäminen puuttuu kestävän kehityksen kartoituksesta, tulee selvittää jo pakollisessa osassa Tutkinnon osa työyhteisössä toimiminen - perehdyttäminen lisättävä osaksi tätä tutkinnon osaa - asiakaspalvelu ja asiakkuuden hallinnan arvioinnin kriteerit ovat liian yleisellä tasolla Tutkinnon osa Toiminta jätteenkäsittelyalueella - arviointikriteerin tason nostaminen eat-tasolle Ympäristökasvatuksen osaamisala - teoriapainotteinen ja vaatii usean vuoden työkokemusta ympäristökasvatuksen alta ennen tutkinnon Säilytetty nykyinen rakenne, mutta täsmennetty tutkinnon osien sisältämää osaamista. Lisätty valinnaisuus muihin tutkintoihin. Kehitetty valinnaisuutta tutkinnon sisällä. Täsmennetty osaamista ehdotuksen suuntaisesti. Täsmennetty osaamista ehdotuksen suuntaisesti. Täsmennetty osaamisen tasoa, huomioiden tutkintotyypit vaatimukset. Täsmennetty osaamista käytännön läheisemmäksi, huomioiden tutkintotyypin vaatimukset.
Maa- ja metsätalousministeriö Oulaisten kaupungin ympäristönsuojelu suorittamista, ei luontevin jatkokoulutus luontoohjaajalle (luonto- ja ympäristöalan pt) Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen osaamisala - lisättävä ympäristöriskien hallinta Yleistä: - liikaa kuvailevia arviointikriteerejä. ero at:n arviointikriteereihin selkeämmin esille - organisaation sisäisen ja ulkoisen kehittämisen näkökulma liian heikosti esillä - perustutkinnossa mukana olleet vesistöjen kunnostamisen ja hoitamisen sekä ympäristön tilan selvittämisen jatkomahdollisuudet puuttuvat Kappaleeseen 2.1 mukaan luonnonvarojen kestävä käyttö sekä ilmasto- ja energia-ala tutkinnon suorittajien taustoina Toimintaympäristön tunteminen - ammattitaitovaatimuksia täydennettävä vesihuoltotoimintaan kiinteästi liittyvillä ja velvoittavilla säädöksillä ja määräyksillä - täsmennettävä ilmaisuja siten, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen kuuluminen on selvää. Veden hankinta ja puhdistus - raakavesilähteiden vertailu usein teoreettista - kunnossapitoon liittyviä ammattitaitovaatimuksia täsmennettävä - edellytettävä selkeämmin veden laadun hygieenisen laadun merkitys - lisättävä työturvallisuutta koskevan lainsäädännön ja menetelmien tunteminen Täsmennetty osaamista ehdotuksen suuntaisesti. Täsmennetty tutkintotyyppien välistä eroa. Täsmennetty kehittämisen näkökulmaa. Tutkintotyyppiin ei sisällytetty vesistön kunnostamiseen ja ympäristön tilan selvittämiseen liittyvää osaamista omana osanaan, jatkumo näille amktasolla. Täsmennetty tutkinnossa osoitettavan ammattitaidon kuvausta. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotusten suuntaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotusten suuntaisesti.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Jäteveden käsittely - mahdollisten ulkoistamisten vuoksi kunnossapitoon liittyvän osaamisen osoittaminen voi osoittautua haasteelliseksi - arviointikriteerin täsmentäminen sanalla lietteenkäsittely - laatuvaatimuksen lisääminen - lisättävä työturvallisuutta koskevan lainsäädännön ja menetelmien tunteminen - voimakkaiden tulvien ja poikkeuksellisten suurten hulevesimäärien päätyminen jätevedenpuhdistamolle ja sen seurauksien ymmärtäminen Vesihuoltoverkostot - mikrobiologiseen laatuun vaikuttavien tekijöiden tunteminen lisättävä Haja-asutusalueiden vesihuolto - erityisjätevesinä tulisi lisätä mukaan öljyiset ja liuotinpitoiset jätevedet ja niiden edellyttämien erottimien ja erotuskaivojen toiminnan tunteminen Kestävällä tavalla toimiminen - lisäys ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin; ymmärrys ihmisen olemisen ja toiminnan riippuvaisuus luonnosta ja sen ekologisista prosesseista - arvioinnin kohteiden konkretisoiminen Ympäristökasvattaja - osaa suunnitella vaikuttavuuden arvioinnin on kova ammatillinen tavoite - ympäristökoulutustilaisuuden suunnittelun yhteyteen lisättävä viestinnän taitoja Terveydensuojelulain lisääminen tutkinnon pakollisiin osiin Vesihuollon talousveteen liittyvien ammattitaitovaatimusten Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotusten suuntaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotuksen suuntaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotuksen suuntaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotuksen suuntaisesti, muutettu arvioinnin kohteita toimintapohjaisiksi. Täsmennetty arvioinnin kohteita ja kriteerejä ehdotusten suuntaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotuksen suuntaisesti. Selkeytetty ko. osaamisvaatimusten
Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Vesihuoltoosuuskunnat ry tulisi sisältää osaamistestin osaamisvaatimukset Osaamistestin suorittamisen edellyttäminen mahdollisesti myös viemäri- ja putkistohuolto sekä teollisuuspuhdistuksessa. Talousvesiasetusten, valvontatutkimusohjelmamallin sekä mallin talousveden laadun turvaamisesta erityistilanteissa sisällyttäminen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Lisäys ammattitaitovaatimuksiin: Talousvettä toimittavan laitoksen varautumis- ja erityistilannesuunnitelman esitteleminen esim. valvontaviranomaiselle Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvien ammattitaitovaatimusten lisääminen tutkinnon pakollisiin ja valinnaisiin osiin Työturvallisuuden ja henkilökohtaisen suojautumisen näkökulmaan merkityksen nostaminen riittävästi esille jätehuollon ammattitaitovaatimuksissa Laitosteknisen ja talousvesihygieenisen osaamistestin suorittaminen osaksi vesihuollon sekä putkistoja putkistosaneeraushuollon ammattitaitovaatimuksia Viestinnän, vuorovaikutuksen, ryhmä- ja yhteistyön, osallistumisen sekä vaikuttamisen taitoihin liittyvien ammattitaitovaatimusten suhteellista osuutta lisättävä Toivotaan vesihuoltoosuuskuntien hallintoon liittyvien asioiden lisäämistä tutkinnon perusteisiin. sisältyminen ammattitaitovaatimuksiin. Osaamistesti sisältyy ammattitaitovaatimuksiin, mutta sitä ei sanota nimeltä vaan ilmaisulla henkilökohtaiset pätevyydet tarkoitetaan kaikkia suorittajalta edellytettäviä pätevyyksiä, mukaan lukien tämä osaamistesti Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotuksen suuntaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotuksen suuntaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotuksen suuntaisesti. Nostettu paremmin esille huomioiden lausunnon yksityiskohtaiset kommentit ja lisäehdotukset. Osaamistesti sisältyy ammattitaitovaatimuksiin, mutta sitä ei sanota nimeltä vaan ilmaisulla henkilökohtaiset pätevyydet tarkoitetaan kaikkia suorittajalta edellytettäviä pätevyyksiä, mukaan lukien tämä osaamistesti Täsmennetty perusteita ehdotuksen suuntaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotuksen suuntaisesti. Suomen ympäristökeskus Ammattitaitovaatimuksiin tulisi Täsmennetty tutkinnon osaa
Vesihuoltoalan tutkintotoimikunta Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Ympäristöhuollon tutkintotoimikunta lisätä työntekijän altistuminen mikrobiologisille riskeille, erityisesti jätevedenpuhdistamoilla, viemärityöntekijät ja jätteiden käsittelijät. Ymmärrys mikrobiologian perusteista kaikille. Positiivinen kannanotto asiaan, ei lausuttavaa perusteiden sisällöstä Perusteissa tulisi ilmaista, millaista työkokemusta sekä tietoja/taitoja tutkinnon suorittajalta vaaditaan. Asia tulee selkeästi esittää perusteiden alussa. Perusteiden alkupuolella tulee selkeästi ilmaista, millaisiin tehtäviin sijoittuville henkilöille tutkinto on tarkoitettu sekä minkä tasoiseen koulutukseen tutkinto rinnastetaan. Tutkinnon muodostuminen tulee esittää selvemmin Riskinarviointi tulisi jätehuollon lisäksi sisällyttää myös vesihuollon puolelle. Vesihuollon ammattitaitovaatimuksista puuttuu veden mittaus ja mittarihuolto. Jätevden käsittely toteuttaminen kohtaan tulee lisätä tuntee toiminnan ympäristövaikutukset Osaamisaloille tutkintonimikkeet ehdotusten suuntaisesti. Perusteissa voidaan esittää vain tutkinnossa osoitettava ammattitaito. Perusteissa voidaan esittää vain tutkinnossa osoitettava ammattitaito. Erikoisammattitutkinto on osa Suomen koulutusjärjestelmää. Täsmennetty tutkinnon muodostumista esittävää taulukkoa. Lisätty ko. osaaminen vesihuoltoon. Täydennetty ko. osaaminen. Täydennetty ko. osaaminen. Tutkintonimikkeistä erikoisammattitutkinnossa ei ole olemassa vielä päätöksiä.
Osaamisala Jätehuolto - Tutkinnon osan Materiaalien talteenotto ja kierrätys nimi esimerkiksi Jätteen laitosmainen käsittely - Arvioinnin kohteen henkilökohtaiset pätevyydet tarkentaminen listalla pätevyyksistä - Jätemateriaalien tunteminen toistuu kahdesti eri ammattitaitovaatimuksissa - Kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuuden tuntemisen osalta tutkinnon suorittajan tulisi osata tehdä päätös jatkosta/kelpoisuudesta analyysitulosten perusteella - Logistiikan toimimisessa tulisi huomioida ympäristönäkökohdat useammissa arvioinnin kohteissa Pilaantuneiden maiden käsittely - Ammattitaitovaamuksen Jätealan toimijoiden ja niiden vastuu muutaminen kuulumaan Jätealan, maaperäalan ja pilaantuneiden maa-alueiden Ympäristökasvattaja - tarkennettava, millä laajuudella ympäristökasvatuksen toimijoita on monipuolisesti tunnettava - Arvioinnin kohde Luonnonjärjestelmien sekä ihmisen ja ympäristön on laaja käsite - Esitetään teksti noudattaa lainsäädännön vaatimuksia korvattava ilmaisulla säädösten ja määräysten Ympäristöministeriö Ympäristöosaajat 2025 hankkeen alustavien tulosten hyödyntäminen perusteiden viimeistelyssä Tutkinnon osan Kestävällä Täsmennetty osaamista esitysten suuntaisesti. Muutettu ehdotuksen mukaisesti. Täsmennetty tutkinnon osaa ehdotusten suuntaisesti. Tuloksia hyödynnetty perusteiden laadinnassa. Käytännönläheistetty osaamista,
tavalla toimiminen jatkokehittäminen - osa käytännönläheisemmäksi Materiaalitehokkuus - pakolliseen osaan Kestävällä tavalla toimiminen mukaan kestävän luonnonvaratalouden näkökulma Vahvan varovaisuus- ja vastuunäkökulman sisällyttäminen Kuluttajien ja käyttäjien ympäristöneuvonnan sisällyttäminen huomioiden tutkintotyyppi ja sen taso. Lisätty tutkinnon osaan luonnonvaratalouden näkökulmaa. Sisällytetty perusteisiin varovaisuus- ja vastuunäkökulmaa. Lisätty perusteisiin osaamista ehdotuksen suuntaisesti.
Näyttötutkinnon perusteet YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys xx/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:xx
SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 1.6 Todistukset 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 2 YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen 2.2 Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 3 YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 3.1 Tutkinnon osa 1 3.1.1 Ammattitaitovaatimukset 3.1.2 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) 3.1.3 Ammattitaidon osoittamistavat 3.2 Tutkinnon osa 2 3.2.1 Ammattitaitovaatimukset 3.2.2 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) 3.2.3 Ammattitaidon osoittamistavat 3.3 Tutkinnon osa 3 3.3.1 Ammattitaitovaatimukset 3.3.2 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) 3.3.3 Ammattitaidon osoittamistavat 3.4 Tutkinnon osa 4 3.4.1 Ammattitaitovaatimukset 3.4.2 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) 3.4.3 Ammattitaidon osoittamistavat
1. NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006).
1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen.
1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset.
2. YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1. Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ympäristöalan asiantuntija- tai työnjohtotehtävissä jollakin seuraavista osaamisaloista: vesihuolto, jätehuolto, viemärija putkistohuolto sekä teollisuuspuhdistus, ympäristökasvatus tai laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen. Lisäksi tutkinnon suorittaja voi valinnaisten tutkinnon avulla osoittaa oman erityisosaamisensa työnjohtajana, asiantuntijana, palvelukehittäjänä, yrittäjyydessä tai jossain muussa perustellussa osaalueessa (muun perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osa). Ympäristöalan erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. 2.2 Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen, vähintään yhden osaamisalan tutkinnon osan ja vähintään yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Tutkinnon osaamisalat ovat vesihuolto jätehuolto viemäri- ja putkistohuolto sekä teollisuuspuhdistus ympäristökasvatus laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen
Ympäristöalan erikoisammattitutkinto Pakolliset osat 3.1 Toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla 3.2 Työyhteisössä toimiminen Osaamisalan tutkinnon osat, joista valittava vähintään yksi Vesihuollon osaamisala Jätehuollon osaamisala Viemäri- ja putkistohuolto sekä teollisuuspuhdistuks en osaamisala Ympäristöka svatuksen osaamisala Laatu-ympäristö- ja turvallisuusjohtamis en osaamisala 3.3 Veden hankinnan ja puhdistuksen kehittäminen 3.4 Jäteveden käsittelyn kehittäminen 3.5 Vesihuoltoverko stojen ylläpito ja kehittäminen 3.6 Hajaasutusalueiden vesihuollon kehittäminen 3.7 Jätteen keräys ja kuljetus 3.8 Jätteen laitosmainen käsittely 3.9 Toiminta jätteenkäsittelyalueella 3.10 Jätteen energiahyödyntäminen 3.11 Pilaantuneiden maiden käsittely 3.12 Jätehuoltopalveluiden tuottaminen 3.13 Materiaalitehokkuuskar toituksen toteuttaminen 3.14 Teollisuuspuhdistus 3.15 Viemäri- ja putkistohuolto 3.16 Viemäri- ja putkistosaneeraus 3.17 Vesipiikkaus 3.18 Ympäristökasvatusprojektin toteuttamine n 3.19 Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvastaava na toimiminen Valinnaiset tutkinnon osat, joista valittava vähintään yksi 3.20 Työnjohtajana toimiminen 3.21 Kehittämisprojektin toteuttaminen 3.22 Palvelunkehittäjänä toimiminen 3.23 Yrittäjänä toimiminen 3.24 Muun perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osa
3. YMPÄRISTÖALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän ympäristöalan erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Ympäristöalan erikoisammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 3.1 Toiminnan kehittäminen kestävällä tavalla 3.1.1 Ammattitaitovaatimukset tuntee kestävän kehityksen merkityksen, periaatteet, eri ulottuvuudet ja edellytykset tuntee organisaation yhteiskunnalliset vastuut ja velvoitteet. 3.1.2 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) tuntee kestävän kehityksen merkityksen, periaatteet, eri ulottuvuudet ja edellytykset. Kestävän kehityksen periaatteiden ja merkityksen tunteminen selvittää itselleen mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan nimeää kestävän kehityksen eri ulottuvuudet (taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen / kulttuurinen ulottuvuus) ja antaa esimerkkejä
Oman toimialan, työpaikan ja työn kestävän kehityksen näkökohdat ja lähtötilanteen kartoitus Kestävän kehityksen huomioiminen ja kehittäminen toiminnassa sekä sen suunnittelussa. Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot niiden indikaattoreista kuvaa periaatteet ja antaa esimerkkejä kestävästä kehityksestä eri tasoilla (mitä tarkoittavat globaali, alueellinen ja paikallinen taso) tunnistaa kestävän kehityksen eri näkökohtia nimetystä toimialasta käsin hahmottaa oman toimialansa (tai tuotantoketjun) ja oman työnsä keskeiset kestävän kehityksen näkökohdat toteuttaa kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen organisaatiossaan tiedottaa kestävän kehityksen tilanteesta ymmärrettävästi eri kohderyhmille henkilöille noudattaa työssään kestävän kehityksen periaatteita ohjaa muita noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita Esimerkkejä toteutumisesta: käyttää materiaaleja, energiaa ja vettä tehokkaasti toimii työssään siten, että päästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän toimii eettisesti ja tasa-arvoisesti noudattaa työlainsäädännön, työturvallisuus- ja työhyvinvointivaatimuksia ottaa huomioon ympäristöterveydenhuollon näkökannat työtehtävissä ja niihin liittyvässä päätöksenteossa arvioi kriittisesti omaa toimintaansa, tunnistaa kehittämistarpeita sekä nimeää toimenpiteitä kestävän kehityksen näkökulmasta selvittää itselleen keinot, joita ympäristöpolitiikan ohjauksessa käytetään kuvaa esimerkein miten niitä voidaan käyttää tuntee organisaation yhteiskunnalliset vastuut ja velvoitteet. Ympäristölainsäädäntö ja viranomaistahot selvittää itselleen keskeiset ympäristöviranomaistahot selvittää itselleen keskeisimmät säädökset sekä yleisellä tasolla niiden merkityksen ja tavoitteen Työlainsäädäntö selvittää itselleen keskeisimmät säädökset sekä yleisellä tasolla niiden merkityksen ja tavoitteen 3.1.3 Ammattitaidon osoittamistavat
osoittaa ammattitaitonsa käytännön työtehtävissä, jotka koostuvat esimerkiksi seuraavista tehtävistä tai tehtäväkokonaisuuksista: - Kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoitus - Elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kartoitus - Kestävän kehityksen lähtötilanteen kartoituksen tulosten yhteenveto - Kuvaus oman toimialan (tai tuotantoketjun) ja / tai oman työn keskeisistä kestävän kehityksen näkökohdista Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.2 Työyhteisössä toimiminen 3.2.1 Ammattitaitovaatimukset tuntee organisaation liikeidean, arvot ja tavoitteet ja hallitsee oman vastuualueensa osaa toimia työyhteisössä erilaisissa vuorovaikutus-, yhteistyö ja asiakaspalvelutilanteissa tuntee työturvallisuuden, työlainsäädännön ja työhön liittyvien sopimusten merkityksen työyhteisössä hallitsee oman ajankäyttönsä, osaa huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan ja kehittää itseään ymmärtää toimintajärjestelmien periaatteet ja merkityksen. 3.2.2 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) tuntee organisaation liikeidean, arvot ja tavoitteet ja hallitsee oman vastuualueensa. Omien tehtävien tunteminen ja niiden merkitys organisaation toimintaprosessien osana toimii organisaationsa strategian, liikeidean, arvojen ja tavoitteiden mukaisesti hahmottaa oman ja yksikkönsä roolit osana koko organisaation toimintaa toimii sitoutuneesti yksikkönsä tavoitteiden ja resurssien mukaisesti Kehittämistarpeiden tunnistaminen laatia kehittämisehdotuksia tunnistamiensa kehittämistarpeiden pohjalta (esim. organisaation päämäärien, tavoitteiden tai saadun palautteen pohjalta).
Toiminnan kehittäminen vie eteenpäin kehittämisehdotuksia kehittää toimintoja omien valtuuksiensa puitteissa osaa toimia työyhteisössä erilaisissa vuorovaikutus-, yhteistyö ja asiakaspalvelutilanteissa. Viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Asiakaspalvelu ja asiakkuuksien hallinta kykenee sujuvaan vuorovaikutukseen kommunikoi riittävällä tasolla muiden työhön osallistuvien tahojen kanssa toimii työyhteisössä huomioiden mm. seuraavia asioita: työntekijöiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu, syrjinnän ehkäisy jne. hyödyntää oman yhteistyöverkostonsa mahdollisuudet toiminnassaan luo yhteistyökumppanuuksia omassa työssään hyödyntää yhteistyökumppanuuksia omassa työssään on sisäistänyt asiakaspalvelun merkityksen ja roolin organisaation ja oman toimintansa kannalta Tunnistaa erityyppiset asiakkuudet käy asiakas- ja sopimusneuvotteluja neuvoo asiakkaita palvelutilanteissa ja selvittää asiakkaalle organisaationsa tuotteet ja palvelut hallitsee asiakaspalauteprosessin työnsä edellyttämällä tavalla, esimerkiksi kykenee antamaan ja ottamaan vastaan palautetta (reklamaatioita) tuntee työturvallisuuden, työlainsäädännön ja työhön liittyvien sopimusten merkityksen työyhteisössä. Työturvallisuus Työlainsäädäntö ja työntekoon liittyvät sopimukset tuntee organisaation keskeiset työturvallisuustekijät ja riskit tunnistaa oman työnsä työturvallisuustekijät ja riskit toimii työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi organisaatiossa (mahdolliset puutteet ja niiden pohjalta toimiminen) tuntee vastuut ja velvoitteet työturvallisuusasioissa tuntee työlainsäädännön ja työhön liittyvien sopimuksien periaatteita siinä määrin, että osaa soveltaa työsopimus-, työaika- ja YT-lain sekä työehtosopimuksen pääkohtia omassa
työssään hallitsee oman ajankäyttönsä, osaa huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan ja kehittää itseään. Ajankäyttö ja työhyvinvointi Muut henkilökohtaiset taidot, kuten: - esiintymistaito - kirjallinen ilmaisu - ATK-taidot - johtamistaito - päätöksentekotaito tiedostaa oman työnkuormituksensa rajat huolehtii fyysisestä ja henkisestä työkyvystään tuntee oman vastuunsa työhyvinvoinnista huolehtimisessa ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin oman ja työyhteisönsä hyvän työilmapiirin edellytysten luomiseksi ja ylläpitämiseksi suunnittelee ja organisoi oman työnsä ajankäytön tehokkaasti arvioi oman ammattitaitonsa kehittämistarpeita suhteessa alan kehitykseen hallitsee työtehtäviensä edellyttämän suullisen ja kirjallisen esitystaidon hallitsee keskeisimmät toimisto-ohjelmat hallitsee työtehtäviensä edellyttämät johtamistaidot tekee päätöksiä oma-aloitteisesti harkitusti ja oikea-aikaisesti ymmärtää toimintajärjestelmien periaatteet ja merkityksen. Toimintajärjestelmien tunteminen kuvaa toimintajärjestelmien periaatteet ja merkityksen toimii oman organisaationsa toimintajärjestelmän mukaisesti 3.2.3 Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa käytännön työtehtävissä, jotka koostuvat esimerkiksi seuraavista tehtävistä tai tehtäväkokonaisuuksista: Asiakas- ja sopimusneuvottelu Kehittämisehdotuksien laatiminen tunnistamiensa kehittämistarpeiden pohjalta Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy.
3.3 Veden hankinnan ja puhdistuksen kehittäminen 3.3.1 Ammattitaitovaatimukset tuntee vesihuoltoalan koko prosessikokonaisuuden hallitsee asiakas- ja sidosryhmätyöskentelyn osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään osaa toimia veden hankinnan ja puhdistuksen asiantuntijuusalueella. 3.3.2 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) tuntee vesihuoltoalan koko prosessikokonaisuuden. Vesihuoltoalan prosessien tunteminen Vesihuoltoalan sekä oman toimialueen tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen hallinta Alan eri toimijoiden, niiden vaatimusten ja palveluiden sekä vastuu- ja tehtäväjaon tunteminen. tuntee eri vesihuollon osa-alueiden perusprosessit (veden hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely sekä vesihuoltoverkostot) tietää oman osa-alueensa yhteyden ja vaikutuksen muihin osa-alueisiin siten, että osaa toimia tai johtaa toimintaa omalla vastuualueellaan vastuullisesti aiheuttamatta vaaraa tai vahinkoa muille vesihuollon toiminnoille ja toimijoille tuntee eri vesihuollon osa-alueiden toiminnallisen merkityksen ja osaa soveltaa taitoa työssään tuntee vesihuoltoalan palvelu- ja toimintakokonaisuuden yleispiirteisesti hallitsee oman toimialueensa tuotteet tai palvelut ja toimintatavat sillä tasolla, että pystyy hoitamaan työnsä asianmukaisesti ja kehittämään omaa ja organisaation toimintaa ottamalla huomioon eri tahojen intressejä. nimeää alan keskeiset toimijat (mm. lupa- ja valvontaviranomaiset, etu- ja neuvontajärjestöt, palveluntarjoajat tai suunnittelu- ja rakentamisyritykset) perehtyy keskeisten toimijoiden tehtäviin toimii em. toimijoiden vaatimusten mukaisesti käyttää näiltä tahoilta saatavaa asiantuntemusta ja palveluja hyödyksi tehtäviensä hoitamisessa.
Vesihuoltoalan keskeisten terveys-, ympäristö- ja työturvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta tuo esiin oman toimialueensa terveys-, ympäristö- ja turvallisuusriskit pyrkii oman toimialueensa terveys-, ympäristö- ja turvallisuusriskien eliminoimiseen ohjaa toimintaa riskienhallinnan kannalta turvallisempaan suuntaan hallitsee asiakas- ja sidosryhmätyöskentelyn. Oman organisaation pääasiakasryhmien tunteminen ja potentiaalisten asiakasryhmien tunnistaminen Vesihuoltoalalla ja omalla toimialueella toimivien muiden organisaatioiden ja palveluntarjoajien tunteminen tuntee vesihuollon yleiset sopimus- ja toimitusehdot, liittymissopimukset ja erityissopimukset ja hallitsee sopimusprosessin työtehtävävaatimustensa mukaisesti. tunnistaa organisaation strategian tai toiminnan kannalta keskeisimmät asiakkaat ja vesihuollon kannalta kriittiset asiakasryhmät tunnistaa potentiaalisia asiakasryhmiä toimialueellaan ottaa työssään huomioon asiakkaiden tarpeet ja palveluvaatimukset sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset tunnistaa mahdolliset sidosryhmät ja hyödyntää tätä tietämystään omassa työssään ja kehittää omaa toimintaansa näiden tietojen perusteella (esim. tuotetuntemus, laitetuntemus) luo ja hyödyntää yhteistyökumppanuuksia omassa työssään toimii asiakaskontakteissaan yleisten toimitusehtojen ja oman organisaation ehtojen mukaisesti neuvoo ja opastaa eri osapuolia em. ehtojen sisällöistä osallistuu sopimusten laadintaan erilaisten asiakasryhmien kanssa (esim. teollisuuden vesihuolto ja laitosten väliset sopimukset) osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään.
Organisaation hankinta- ja tarjousprosessien hallinta. Työhön ja toimintaympäristöön liittyvän vesihuoltoalaa koskevan lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden sekä hyvien käytäntöjen noudattaminen ja henkilökohtaiset pätevyydet Työn raportointi Vesihuoltoalaan liittyvien laskelmien hallinta Vesihuoltoalan määrämittausten ja kenttämittausmenetelmien hallinta Toiminta erityistilanteissa hankkii alan tarvikkeita (esim. putkimateriaaleja ja kemikaaleja) ja palveluita (esim. kokonaisurakoita ja yksittäisiä palveluja) voimassa olevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti tekee työhönsä liittyviä perusteltuja investointi- tai hankintalaskelmia osallistuu vaatimusten mukaisten tarjouspyyntöjen valmisteluun osallistuu tarjousten laatimiseen (esim. asiakkaalle tehtävät johtojen rakentamistyöt ) seuraa vesihuoltoalaa koskevan lainsäädännön kehitystä etsii lainsäädännöstä ja ohjeista toiminnan kannalta oleellisia tietoja, ottaa ne työssään huomioon ja analysoi toimintaympäristönsä tilaa suhteessa niihin lla on työnsä kannalta tarpeelliset pätevyydet ja luvat laatii ja tulkitsee työhönsä liittyviä raportteja ohjeiden ja vaatimusten mukaan arvioi raporttien sisältöä ja niistä saatavaa hyötyä organisaation tavoitteiden kannalta reagoi raportointitietoihin ja ryhtyy sekä omaaloitteisesti että työyhteisön kanssa niiden perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin hallitsee vesihuoltoon liittyvät laskelmat, kuten esim. määrälaskennan, mitoitukset, painehäviölaskelmat, vesitaselaskelmat ja laimennuslaskut siten, että pystyy hyödyntämään taitoaan käytännössä valitsee oikeat mittausmenetelmät kuhunkin työkohteeseen hallitsee mittauspalveluiden tilaamisen hallitsee veden ja jäteveden määrämittaukset toimialueensa mukaisesti tuntee organisaationsa ohjeistukset erityistilanteiden varalle tietää eri toimijoiden vastuunjaon siten, että
osaa toimia erityistilanteissa organisaationsa ja muiden ohjeiden mukaisesti Haja-asutusalueiden vesihuollon toteuttamisvaihtoehtojen tunteminen ja arviointi tuntee yleisimmät haja-asutusalueilla käytettävät vesihuollon toteutusvaihtoehdot yleisellä tasolla arvioi ja vertailee erilaisten ratkaisujen soveltuvuutta vesihuoltolaitoksen näkökulmasta (kiinteistökohtaiset vs. keskitetyt ratkaisut) osaa toimia veden hankinnan ja puhdistuksen asiantuntijuusalueella. Talousveden hankintatapojen ja hankintamahdollisuuksien tunteminen Veden käsittelyyn liittyvien prosessien ja laitteiden hallinta Paineen hallinnan merkityksen ymmärtäminen veden tuotannossa Laatu-, asiakas- ja sidosryhmävaatimusten mukaisen talousveden tuottaminen tuntee erilaiset raakavesilähdetyypit ja niiden tyypillisimmät ominaisuudet tietää veden hankintaprosessiin liittyvät lupakäytännöt tietää tarvittavat raakavesilähteiden tutkimusmenetelmät arvioi selvitysten perusteella raakaveden laatua ja riittävyyttä vedenhankintatarkoitukseen sekä veden hankintaan liittyviä riskejä hallitsee prosessikokonaisuuden siten, että tuntee erilaiset veden käsittelyssä käytetyt yksikköprosessit ja tietää kunkin prosessivaiheen merkityksen vedenkäsittelyssä tuntee veden tuotannossa yleisesti käytettävät koneet, laitteet, aineet ja materiaalit hallitsee oman laitoksen prosessin, laitteet ja tyypilliset työtehtävät niin, että pystyy ohjaamaan prosessia oikein ja lopputulos täyttää säädökset ja sidosryhmävaatimukset hallitsee veden tuotannon kunnossapidon ohjauksen siten, että kunnossapito on järkevää ja suunnitelmallista toteuttaa laitoksen vedenpaineen hallinnan ja ymmärtää syy-seuraussuhteita paineen muutostilanteissa tuntee lainsäädännössä asetetut veden
laatuvaatimukset ja suositukset tuntee asiakas- ja sidosryhmien asettamat veden laatuvaatimukset arvioi veden käsittelyn lopputulosta veden hygieenisen ja teknis-esteettisen laadun kannalta. ymmärtää veden laatuvaihtelujen merkitykset ja seuraukset asiakkaille arvioi valvontatutkimusohjelman ja erityisesti käyttötarkkailusuunnitelman toimivuutta, riittävyyttä ja laajuutta tulkitsee ja arvioi veden laatua koskevia analyysituloksia ja ryhtyy johtopäätösten perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin Veden hankintaan ja puhdistukseen liittyvät palvelujen hankinnat, suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen Veden tuotantoon liittyvien keskeisten tietojärjestelmien osaaminen tuntee pääasialliset urakkamuodot ja niiden soveltuvuuden eri kohteisiin tuntee konsulttitöiden sekä rakennusurakan yleiset sopimusehdot laatii omalla vastuualueellaan tarvittavat urakka-asiakirjat ja sopimukset. hallitsee työn valvontaan ja vastaanottoon liittyvät asiakirjat ja prosessit tietää tärkeimmät SIA-palvelujen tarjoajien palvelut ja järjestelmät tuntee työpaikkansa veden tuotannossa käytetyt sähkö-, instrumentointi- ja automaatiojärjestelmät käyttää palveluja ja järjestelmiä työtehtäviensä edellyttämällä tavalla. 3.3.3 Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa käytännön työtehtävissä, jotka koostuvat esimerkiksi seuraavista tehtävistä tai tehtäväkokonaisuuksista: - vesihuollon prosessikokonaisuuksien ja niiden keskinäisten vaikutusten selvittäminen - oman toimialueen tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen sekä organisaation vastuu- ja tehtäväjaon esitteleminen esim. sidosryhmille tai uusille työntekijöille perehdytyksen yhteydessä - oman vastuualueen toiminnan arvioiminen suhteessa viranomais- ja muiden toimijoiden vaatimuksiin - asiakas- ja sidosryhmäanalyysin, jossa arvioidaan em. tahojen tuomia mahdollisuuksia ja uhkia nykytilanteessa ja tulevaisuudessa, laadinta
- selvitys suorittajan toimintaympäristöön liittyvän keskeisen lainsäädännön, ohjeiden ja määräysten toteutumisesta työssä ja lainsäädännössä tapahtuvien muutosten vaikutusten analysointi toimintaan - vesihuollon sopimusten ja toimitusehtojen ajanmukaisuuden tarkastelu ja arviointi - sopimusten laadinta asiakkaiden tai sidosryhmien kanssa - työkokonaisuuksiin liittyvien viranomais- ja muiden raporttien tekeminen - hankinta- ja tarjousprosessin asiakirjojen ja laskelmien laadinta - erityistilannetta simuloivan valmiusharjoituksen järjestäminen tai organisaation erityistilanneohjeistuksen laatiminen tai päivittäminen - työssä tarvittavien laskelmien tekeminen ja eri kohteisiin tarvittavien kenttämittauspalveluiden hankkiminen Toimintaympäristön tuntemiseen liittyvän ammattitaidon osoittamisen lisäksi tutkinnon suorittaja osoittaa työprosessin hallinnan käytännön työtehtävissä, jotka koostuvat esimerkiksi seuraavista tehtävistä tai tehtäväkokonaisuuksista: vedenhankinnan kannalta erilaisten raakavesilähteiden vertaileminen keskenään laitoksen raakaveden hankinnan esitteleminen ja raakaveden laadun ja riittävyyden arviointi vedenhankintatarkoitukseen veden tuotantoon tarvittavien tai hankittujen lupien ja lupaprosessin esitteleminen toimintaohjeen laatiminen laitoksen käytöstä laitoksen prosessien ohjaaminen veden tuotantoon liittyvän kunnossapidon suunnitteleminen ja toimintaohjeen laatiminen laitoksen kunnossapidosta veden paineen hallinnan merkityksen arviointi laitoksen toiminnalle arvion laatiminen veden käsittelyn lopputuloksesta hygieenisen ja teknis-esteettisen laadun ja asiakas- ja sidosryhmävaatimusten kannalta käyttötarkkailusuunnitelman toimivuuden arviointi toimintavarmuus- ja turvallisuustarkastelun laatiminen varautumis- ja erityistilannesuunnitelman esitteleminen viranomaisille ohjeiden ja määräysten mukaisten veden tuotannon urakka-asiakirjojen ja sopimusten laadinta erilaisten urakoiden valvonta ja valvontaan liittyvien asiakirjojen laadinta organisaation veden tuotannon sähkö-, instrumentointi- ja automaatiojärjestelmän toimintaperiaatteiden ja toiminnan esitteleminen Arvioijat seuraavat ja arvioivat hänen toimintaansa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana syntyneillä dokumenteilla tai muilla dokumenteilla. Arvioituina dokumentit muodostavat osan arviointiaineistosta. n arviointiaineisto muodostuu tutkintotilaisuuksista, saaduista arvioijien lausunnoista, arvioiduista täydentävistä dokumenteista ja tutkinnon suorittajan itsearviosta. Tutkinnon osan suoritusta voidaan tarvittaessa täydentää haastattelulla, keskusteluilla, kirjallisilla tai simuloiduilla tehtävillä tai muilla menettelyillä, joiden avulla ammattitaidon taso täsmentyy. 3.4 Jäteveden käsittelyn kehittäminen 3.4.1 Ammattitaitovaatimukset
tuntee vesihuoltoalan koko prosessikokonaisuuden hallitsee asiakas- ja sidosryhmätyöskentelyn osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään osaa toimia jäteveden käsittelyn asiantuntijuusalueella. 3.4.2 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) tuntee vesihuoltoalan koko prosessikokonaisuuden. Vesihuoltoalan prosessien tunteminen Vesihuoltoalan sekä oman toimialueen tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen hallinta Alan eri toimijoiden, niiden vaatimusten ja palveluiden sekä vastuu- ja tehtäväjaon tunteminen. Vesihuoltoalan keskeisten terveys-, ympäristö- ja työturvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta tuntee eri vesihuollon osa-alueiden perusprosessit (veden hankinta ja puhdistus, jäteveden käsittely sekä vesihuoltoverkostot), tietää oman osa-alueensa yhteyden ja vaikutuksen muihin osa-alueisiin siten, että osaa toimia tai johtaa toimintaa omalla vastuualueellaan vastuullisesti aiheuttamatta vaaraa tai vahinkoa muille vesihuollon toiminnoille ja toimijoille tuntee eri vesihuollon osa-alueiden toiminnallisen merkityksen ja osaa soveltaa taitoa työssään tuntee vesihuoltoalan palvelu- ja toimintakokonaisuuden yleispiirteisesti hallitsee oman toimialueensa tuotteet tai palvelut ja toimintatavat sillä tasolla, että pystyy hoitamaan työnsä asianmukaisesti ja kehittämään omaa ja organisaation toimintaa ottamalla huomioon eri tahojen intressejä. nimeää alan keskeiset toimijat (mm. lupa- ja valvontaviranomaiset, etu- ja neuvontajärjestöt, palveluntarjoajat tai suunnittelu- ja rakentamisyritykset) ja niiden tehtävät toimii em. toimijoiden vaatimusten mukaisesti sekä käyttää näiltä tahoilta saatavaa asiantuntemusta ja palveluja hyödyksi tehtäviensä hoitamisessa. tuo esiin oman toimialueensa terveys-, ympäristö- ja turvallisuusriskit
pyrkii oman toimialueensa terveys-, ympäristö- ja turvallisuusriskien eliminoimiseen kehittää toimintaa riskienhallinnan kannalta turvallisempaan suuntaan hallitsee asiakas- ja sidosryhmätyöskentelyn. Oman organisaation pääasiakasryhmien tunteminen ja potentiaalisten asiakasryhmien tunnistaminen Vesihuoltoalalla ja omalla toimialueella toimivien muiden organisaatioiden ja palveluntarjoajien tunteminen tuntee vesihuollon yleiset sopimus- ja toimitusehdot, liittymissopimukset ja erityissopimukset ja hallitsee sopimusprosessin työtehtävävaatimustensa mukaisesti. Tunnistaa organisaation strategian tai toiminnan kannalta keskeisimmät asiakkaat ja vesihuollon kannalta kriittiset asiakasryhmät Tunnistaa potentiaalisia asiakasryhmiä toimialueellaan Ottaa työssään huomioon asiakkaiden tarpeet ja palveluvaatimukset sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset tunnistaa mahdolliset sidosryhmät ja hyödyntää tätä tietämystään omassa työssään ja kehittää omaa toimintaansa näiden tietojen perusteella (esim. tuotetuntemus, laitetuntemus) luoda ja hyödyntää yhteistyökumppanuuksia omassa työssään toimia asiakaskontakteissaan yleisten toimitusehtojen ja oman organisaation ehtojen mukaisesti neuvoo ja opastaa eri osapuolia em. ehtojen sisällöistä laatii työtehtäviinsä liittyviä sopimuksia erilaisten asiakasryhmien kanssa (esim. teollisuuden vesihuolto ja laitosten väliset sopimukset) osaa hyödyntää toimintaympäristön tuntemustaan työssään. Organisaation hankinta- ja tarjousprosessien hallinta. hankkii alan tarvikkeita (esim. putkimateriaaleja ja kemikaaleja) ja palveluita
(esim. kokonaisurakoita ja yksittäisiä palveluja) voimassa olevien säännösten ja ohjeiden mukaisesti tekee työhönsä liittyviä perusteltuja investointi- tai hankintalaskelmia ja valmistella vaatimusten mukaisia tarjouspyyntöjä laatia tarjouksia (esim. asiakkaalle tehtävät johtojen rakentamistyöt ) Työhön ja toimintaympäristöön liittyvän vesihuoltoalaa koskevan lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden sekä hyvien käytäntöjen noudattaminen ja henkilökohtaiset pätevyydet Työn raportointi Vesihuoltoalaan liittyvien laskelmien hallinta Vesihuoltoalan määrämittausten ja kenttämittausmenetelmien hallinta Toiminta erityistilanteissa Haja-asutusalueiden vesihuollon pitää yllä vesihuoltoalaa koskevan lainsäädännön tuntemustaan etsii lainsäädännöstä ja ohjeista toiminnan kannalta oleellisia tietoja, ottaa ne työssään huomion ja analysoi toimintaympäristönsä tilaa suhteessa niihin seuraa vesihuoltoalan lainsäädännön kehitystä lla on työnsä kannalta tarpeelliset pätevyydet ja luvat laatia ja tulkitsee työhönsä liittyviä raportteja ohjeiden ja vaatimusten mukaan arvioi raporttien sisältöä ja niistä saatavaa hyötyä organisaation tavoitteiden kannalta ryhtyy raportointitietojen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin hallitsee vesihuoltoon liittyvät laskelmat, kuten esim. määrälaskennan, mitoitukset, painehäviölaskelmat, vesitaselaskelmat ja laimennuslaskut siten, että pystyy hyödyntämään taitoaan käytännössä valitsee oikeat mittausmenetelmät kuhunkin työkohteeseen ja hallitsee em. palveluiden tilaamisen hallitsee veden ja jäteveden määrämittaukset toimialueensa mukaisesti tuntee organisaationsa ohjeistukset erityistilanteiden varalle tietää eri toimijoiden vastuunjaon siten, että osaa toimia erityistilanteissa organisaationsa ja muiden ohjeiden mukaisesti