TURVALLISUUSVAIKUTUKSET
1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 RAKENTAMISEN AIKAISET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Veneilyturvallisuus... 4 3.2.1 Liikkuminen alueella... 4 3.2.2 Kiinnittyminen ja ankkuroituminen... 5 3.2.3 Merkinnät työalueella... 5 3.3 Ilmailuturvallisuus... 5 3.3.1 Liikkuminen alueella... 5 3.3.2 Merkinnät työalueella... 5 3.4 Talviaikainen turvallisuus... 5 3.5 Voimajohtojen vaikutukset... 5 4 KÄYTÖN AIKAISET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET... 6 4.1 Yleistä... 6 4.2 Veneilyturvallisuus... 6 4.2.1 Liikkuminen alueella... 6 4.2.2 Kiinnittyminen ja ankkuroituminen... 6 4.2.3 Merkinnät merikortissa... 7 4.2.4 Valo-, välke- ja heijastusefektit... 7 4.3 Ilmailuturvallisuus... 7 4.3.1 Liikkuminen alueella... 7 4.3.2 Merkinnät ilmailukartassa... 7 4.4 Talviaikainen turvallisuus... 8 4.4.1 Jäätilanne... 8 4.4.2 Lavoista irtoavat jäät... 8 4.5 Voimajohtojen vaikutukset... 9 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 6 LÄHDEKIRJALLISUUS... 10 Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/01
2 13010 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 1 JOHDANTO Pohjolan Voima Oy on vuonna 1999 käynnistänyt tutkimushankkeen Merituulivoima teollisena energialähteenä. Tämä raportti on osa tätä tutkimushanketta. Sen toteuttamiseen on saatu rahoitusta kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Tutkimushankkeen tavoitteena on Suomessa ensimmäisen kerran selvittää, millä edellytyksillä on meidän oloissamme mahdollista rakentaa teollisen mittakaavan merituulivoimalaitos rannikon edustan merialueelle. Selvitystyössä tutkitaan merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia, oikeudellisia edellytyksiä sekä ympäristövaikutuksia. Nämä vaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyä noudattaen. Suunnittelutyön kohdealueeksi valittiin Kokkolan edustan merialue, jonne suunniteltiin yhteensä yli 300 MW suuruinen merituulivoimalaitos (kartta 1.1.). Erityispiirteen suunnittelualueelle aiheuttaa se, että valtaosa tarkasteltavasta merialueesta kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin (lintuvesiensuojeluohjelma, rantojensuojeluohjelma, Natura-2000 aluevaraus). Maankäytön osalta tutkimushankkeeseen yhdistyy Kokkolan kaupungin tavoite laatia merialueelle osayleiskaava, jossa tuulivoimalaitoksen rakentamiseen soveltuva alue on osoitettu. Myös Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan laatiminen on vireillä. Tässä osaraportissa käsitellään tuulivoimalaitoksen turvallisuusvaikutuksia. Vaikutuksia alueiden käyttöön ja maisemaan tarkastellaan tarkemmin osaraportissa Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan. Lintuihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan osaraportissa Vaikutukset linnustoon ja merialueen vesien tilaan ja kalastoon kohdistuvia vaikutuksia osaraportissa Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon.
3 Kartta 1.1. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen suunnittelualueet: 1. Tankarin Djupörenin alue, 2. Santapankin alue, 3. Munakarin Poroluodon alue, 4. Trullevin ranta, 5. Santapankin laajennus pohjoiseen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtöaineistona on käytetty merituulivoimalaitoksen ympäristöselvityksiä, teknistä raporttia, viranomaismääräyksiä ja ohjeita sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. Lähdekirjallisuus on esitetty tämän raportin lopussa. 3 RAKENTAMISEN AIKAISET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 3.1 Yleistä Merituulivoimalaitoksen rakentamisen aikana merialueella liikkuu suuria aluksia ja painavia lasteja. Näitä on syytä varoa, vaikka varsinaisia liikkumiskieltoja alueelle ei tulisikaan. Vastaavasti voimalinjojen rakentaminen maaalueilla lisää suurten työkoneiden liikennettä. Tuulimyllyt sijoitetaan 500 1000 metrin päähän toisistaan. Ne pystytetään yksi kerrallaan, ja käynnistetään kaikki yhtä aikaa kun koko alueen kaikki myllyt on pystytetty ja merikaapelit sekä liitäntäjohdot kantaverkkoon on asennettu.
4 3.2 Veneilyturvallisuus Merituulivoimalaitoksen rakentamisen aikana liikenne Kokkolan edustan merialueilla lisääntyy huomattavasti. Kuva3.1. Tanskasta. Veneily on mahdollista ja sallittua myös merituulivoimalaitosten alueella. Kuva 3.2.1 Liikkuminen alueella Veneily Kokkolan edustan merialueilla rakentamisen aikana on sallittua. Pystytysnosturin läheisyyteen (2 kertaa nosturin korkeus eli noin 400 metriä) ei kuitenkaan turvallisuussyistä saa mennä. Kuvat 3.2. ja 3.3. Tuulimyllyn asentamista Tanskassa. (Kuvat: Vestas Wind Systems A/S)
5 3.2.2 Kiinnittyminen ja ankkuroituminen Veneellä saa kiinnittyä jo pystytettyjen tuulimyllyjen juureen, vaikka alueella pystytettäisiin muita myllyjä, mikäli on pystytysnosturin turva-alueen ulkopuolella. Merikaapelien kaivuu- tai aurausvaiheessa ei työalueella saa liikkua, eikä ennen merikaapeleiden peittämistä alueella saa ankkuroitua. 3.2.3 Merkinnät työalueella Merituulivoimalaitoksen rakennusalue merkitään maastoon, jotta alueella liikkuvat veneilijät eivät vahingossa mene työalueelle. 3.3 Ilmailuturvallisuus 3.3.1 Liikkuminen alueella Tuulimyllyjen pystytolppa ulottuu 75 metrin ja siivenkärki 125 metrin korkeuteen. Pystytysnosturin varoalue on 2 kertaa sen korkeus eli noin 400 metriä. Merituulivoimalaitoksen rakennusalueella saa liikkua lentolaitteilla. 3.3.2 Merkinnät työalueella Työaluetta ei erikseen merkitä lentoliikennettä ajatellen. 3.4 Talviaikainen turvallisuus Rakentaminen tapahtuu kesäkaudella, joten talviaikaisia turvallisuusvaikutuksia ei merituulivoimalaitoksen rakentamisvaiheessa ole. 3.5 Voimajohtojen vaikutukset Merituulivoimalaitos liitetään kantaverkkoon ilmajohdoin. Voimajohtojen rakentamisen aikana työalueella liikkuminen on kielletty (johtokatu ja asennustiet sekä työkoneiden työalueet). Muualla liikkuminen on sallittua.
6 4 KÄYTÖN AIKAISET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Käytön aikana merituulivoimalaitoksen turvallisuusriskit ovat hyvin pieniä. Merialueilla rantautumispaikkojen ja kiintopisteiden lisääntyminen itse asiassa parantaa alueen turvallisuutta. 4.2 Veneilyturvallisuus Tuulimyllyt tulevat olemaan 500 1000 metrin päässä toisistaan. Tuulimyllyt ovat hyviä kiintopisteitä ja kiinnittymispaikkoja. 4.2.1 Liikkuminen alueella Veneily Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen alueilla on kaikkialla sallittua. Kuva 4.1. Tuulimyllyn juurella on tasanne, johon voi kiinnittyä. Kuva Tanskasta. 4.2.2 Kiinnittyminen ja ankkuroituminen Veneellä saa kiinnittyä tuulimyllyjen juureen, ja pienveneillä saa laskea ankkurin myös merikaapelien kohdalla. Suuremmilla aluksilla ankkurin laskeminen merikaapelien kohdalle on kielletty. Merikaapelien paikat on merkitty maastoon. Kuva 4.2. Tuulimyllyn juureen voi kiinnittyä veneellä ja tasanteelle kiivetä. Kuva Tanskasta.
7 Kuva 4.3. Vene kiinnittyneenä tuulimyllyn juureen Tanskassa. 4.2.3 Merkinnät merikortissa 4.2.4 Valo-, välke- ja heijastusefektit 4.3 Ilmailuturvallisuus 4.3.1 Liikkuminen alueella Tuulimyllyt merkitään merikortteihin kuten muutkin esteet merellä. Merikaapelit merkitään myös merikorttiin. Tuulimyllyjen lapojen pyöriminen sopivassa auringonvalossa saattaa aiheuttaa häiritsevää välkettä lähialueelle. Pitkään jatkuvana välke voi aiheuttaa terveysvaikutuksia alueella oleskelevalle. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan aiheudu veneellä ohi kulkevalle. Suomessa on hyvin harvoin sellaisia päiviä, että välke muodostuu häiritseväksi. Tuulimyllyjen pystytolppa ulottuu 75 metrin ja siivenkärki 125 metrin korkeuteen. Tolpan päässä on jatkuvasti palava punainen huomiovalo. Merituulivoimalaitoksen alueella saa liikkua lentolaitteilla. 4.3.2 Merkinnät ilmailukartassa Tuulimyllyjen paikat merkitään ilmailukarttoihin kuten muutkin korkeat mastot ja muut esteet.
8 4.4 Talviaikainen turvallisuus 4.4.1 Jäätilanne 4.4.2 Lavoista irtoavat jäät Jäällä kävellen tuulimyllyä lähestyttäessä on syytä olla erityisen varovainen etenkin keväällä. Jää tuulimyllyn juurella saattaa olla hauraampaa kuin muualla merialueilla. Jäätä muodostuu tuulimyllyjen lapoihin vain tiettyjen sääolosuhteiden aikana. Jäänmuodostus huonontaa lapojen aerodynamiikkaa, ja on siten tuulimyllyn toiminnan kannalta epäedullista. Tuulimyllyjen lapoihin asennetaan jäänestojärjestelmä, joka estää jäänmuodostuksen lapoihin. Jäänestojärjestelmän toimintavirheen takia muodostuva jää voi irrota lavoista ja lentää noin 100 metrin päähän myllystä. Porissa Reposaaren tuulimyllyjen lavoissa ei ole lämmityslaitetta. Lavoista irtoavat jäät eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia aivan myllyjen vierestä kulkevalle autoliikenteelle. Kuva 4.4. Talvinen kuvasovite Kokkolan edustalta.
9 4.5 Voimajohtojen vaikutukset 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Voimajohdon sähkövaraus synnyttää ympärilleen sähkökentän, jota pidetään lähes vakiona, ja se riippuu johdon jännitteestä. Voimajohdon sähkövirta aiheuttaa magneettikentän johdon läheisyyteen, mikä vaihtelee ajallisesti johdon kuormitusvirran vaihteluiden mukaan. Sähkökentän voimakkuus on suurimmillaan johtoalueella johtojen alla ja laskee nopeasti johdosta etäännyttäessä. Magneettikenttä on suurimmillaan maan pinnalla johdon alimmalla kohdalla linjan keskiviivalla. Voimajohtojen turvallisuus- ja terveysvaikutuksia on tutkittu paljon 1980-luvulta lähtien. Tehtyjen tutkimusten valossa on todennäköistä, että normaalilla käyttötaajuudella (50 Hz) sähkö- ja magneettikentillä on joitakin vaikutuksia solujen kehitykseen. Voimajohtojen sähkö- ja magneettikenttien pitkäaikaishaitoista on eniten tutkimuksen kohteena ollut kenttien mahdollisesti aiheuttama syöpäriski. Vakuuttavaa näyttöä syöpäriskin olemassaolosta ei ole saatu. Puut, kalliot ja talojen rakenteet vaimentavat sähkökenttää tehokkaasti, joten voimajohdon sähkökenttä ei etene asunnon sisään. Magneettikenttien lähteitä on elinympäristössämme paljon sähkökenttiä enemmän. Monet sähkölaitteet ja lisäksi myös kiinteistöjen sisäiset sähköasennukset aiheuttavat magneettikenttiä. Magneettikenttä ei vaimene tavanomaisten materiaalien vaikutuksesta. Voimajohtojen ympärillä esiintyvät sähkö- ja magneettikentät eivät muodosta kansanterveydellistä ongelmaa ja pitkäaikaisen altistuksen terveyshaitat ovat vähäisiä. Merituulivoimalaitos on helppo havaita ja väistää. Tuulimyllyt tullaan merkitsemään alueen merikortteihin ja ilmailukarttoihin. Pystytolpan päässä on punainen huomiovalo ilmailuliikennettä varten. Rakentamisen aikana suurin turvallisuusriski merellä aiheutuu lisääntyneen liikenteen ja asennuskoneiden toiminnasta. Liikkuminen on kuitenkin sallittua rakennusaikanakin kaikkialla paitsi koneiden työalueella. Käytön aikana turvallisuusriskit merellä ovat hyvin vähäisiä. Liikkuminen on sallittua kaikkialla ja merellä tuulimyllyt itse asiassa lisäävät alueen turvallisuutta kun kiinnittymispaikkoja ja kiintopisteitä on aiempaa enemmän. Meren pohjaan upotetuista kaapeleista ei aiheudu turvallisuusvaikutuksia. Voimajohtojen turvallisuusriskit ovat rakentamisen aikana liikenteen lisääntymisen ja työkoneiden aiheuttamia. Liikkuminen on sallittua kaikkialla paitsi asennuskoneiden työalueilla. Käytön aikana turvallisuusriskit ja terveysvaikutukset ovat hyvin pieniä ja liikkuminen kaikkialla sallittua. Talvella jäätilanne ja lapoihin muodostuva jää saattavat aiheuttaa ongelmia, mutta merkittäviä turvallisuusvaikutuksia ei sääolosuhteillakaan ole.
10 6 LÄHDEKIRJALLISUUS Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2000. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001.. Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001.. Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2001.. Käytön aikaiset meluvaikutukset. PVO-Engineering Oy 2001. Merituulivoima teollisena energianlähteenä. Teknistaloudellinen loppuraportti. Vesa, Petri 2001. Merituulirakentamisen oikeudelliset edellytykset. Pohjolan Voima Oy:n raportti. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen www-sivut 31.10.2001 [http:// www.vyh.fi/lsu/lsu.htm]
Pohjolan Voima Oy PL 40, Töölönkatu 4, 00101 Helsinki Puhelin (09) 693 061, Telefax (09) 6930 6407 Sähköposti etunimi.sukunimi@pvo.fi www.pohjolanvoima.fi Ympäristöjohtaja Birger Ylisaukko-oja Viestintäpäällikkö Osmo Kaipainen Projektipäällikkö Pekka Ottavainen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Terveystie 2, 15870 Hollola Puhelin (03) 52 351, Telefax (03) 523 5252 Sähköposti etunimi.sukunimi@ristola.com Osastopäällikkö Matti Kautto DI Nunu Pesu