MAAKUNTAKAAVAN VESIHUOLTOVARAUKSET. Sisällys

Samankaltaiset tiedostot
MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv

MAAKUNTAKAAVAN ENERGIAHUOLTOVARAUKSET

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN. Alueluettelo. Ympäristöministeriön vahvistama Maakuntavaltuuston 16.5.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

maatilojen suorat tuet

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Innostu yhteistyöstä!

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina

Valtionavustukset lasten ja nuorten toimintaan

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

HALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, Toivakan koulukeskus, Toivakka

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Mäntyharju Ote pöytäkirjasta 5/ (5) Kunnanhallitus Tekninen lautakunta, 18, Kunnanhallitus, 56,

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

KAAVOITUSKATSAUS 2017

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylä

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

HE 105/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

VIRKISTYS Virkistysarvot

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

JULIA VIRTANEN os. Salonen. Rakennusarkkitehti Tampereen teknillinen oppilaitos 1986 Tampere

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Keksi-Suomen Vammais-Kaste /PL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

Transkriptio:

MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 1.6.2016/JKos Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä MAAKUNTAKAAVAN VESIHUOLTOVARAUKSET Sisällys 1.1. Pääjohdot, yhteystarve... 3 1.2. Pääjohdot, ohjeellinen... 4 1.3. Yhdyskuntateknisen huollon alue... 4 2. Eräitä vesi- ja viemärilinjakohtaisia tarkasteluita... 5 2.1. Keuruu - Mänttä-Vilppula... 5 2.2. Joutsa Hartola... 7 2.3. Joutsa Pertunmaa... 8 2.4. Konnevesi-Rautalampi... 9 2.5. Viitasaari-Haarala-(Vesanto)... 9 2.6. Hankasalmi-Lievestuore-Vaajakoski siirtoviemäri... 10 3. Vanhan maakuntakaavan vesihuollon yhteystarvemerkinnät... 11 4. Olevat runkovesilinjat ja niiden yhteystarpeet... 12 1

MAAKUNTAKAAVAN VESIHUOLTOVARAUKSET Kokonaismaakuntakaavassa asetetut teknisen huollon tavoitteet olivat seuraavat: Turvataan yhdyskuntien toimivuus kestävin teknisen huollon ratkaisuin. Kuntien yhteistoimintaratkaisuja jätevesien käsittelyssä tuetaan ja puhdistamojen toimintaedellytykset turvataan. Maakunnan alueelle varataan kolme aluetta jätteiden loppusijoitusta varten sekä varaudutaan uuden käsittelyalueen osoittamiseen Jyväskylän seudulle. Jyväskylän seudulla varaudutaan lisäksi prosessoidun kuivajakeen tai syntypistelajitellun jätteen polttoon maakunnallisena ratkaisuna. Maakuntakaavassa edistetään energiahuollon omavaraisuutta ja maakunnallisten energialähteiden, mm. turpeen ja puupolttoaineiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään vähintään seudulliset energiatuotantolaitokset, siirtojohdot ja muuntoasemat sekä varaudutaan sähkönsiirtoverkon uusien osien toteuttamiseen ja vanhojen verkonosien vaatimiin muutoksiin. Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä päivitetään seudullisesti merkittäviä ja kuntien yhteisiä vesi- ja jätevesijohtoja, vedenottamoita sekä jäteveden käsittelylaitoksia koskevat merkinnät. Ympäristöministeriö on aiemmin linjannut yhteystarvemerkinnän käyttöä tuulivoimapuistojen voimansiirtoyhteyksien yhteydessä: jos tarkkaa lähtö- ja tulokohtaa ei tiedetä, yhteystarvetta ei esitetä maakuntakaavakartalla. Tuon periaatteen soveltaminen vesihuollon verkostoihin tarkoittaisi, että tuskin yhtään vesihuollon yhteystarpeista voitaisiin osoittaa maakuntakaavassa. Toisaalta Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, Opas 10:n mukaan yhteystarve - merkinnällä voidaan osoittaa ne yhteydet, joiden tarve on voitu todeta, mutta joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Merkintään ei yleensä ole perusteltua liittää rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavan tarkistusta valmistellaan ottaen huomioon ja sisällyttäen kaavakartalle tiedossa olevat vesihuollon yhteystarpeet. Suuri osa voimassa olevan maakuntakaavan yhteystarpeista on jo toteutunut ja niiltä osin merkinnät voidaan kumota. Osa yhteystarpeista on toteutunut/rakennettu osalta matkaa, mutta eivät vielä yhdistä verkostoja aivan tavoitetussa laajuudessa. Näiden osalta yhteystarvemerkintä voidaan säilyttää ennallaan tai tarkistaa osoittamaan vain puuttuvaa osuutta. Kaavatarkistuksen valmisteluvaiheessa vielä mukana pidettävät yhteystarvemerkinnät voidaan kaavan myöhemmissä käsittelyvaiheissa helposti poistaa, mikäli siihen päädyttäisiin esimerkiksi maakuntakaavan yleispiirteistämisen perusteella. 2

1. Voimassa olevan maakuntakaavan toteutuma ja tarkistustarpeet 1.1. Pääjohdot, yhteystarve Pääjohto, yhteystarve (j, v) 1 Joutsa-(Hartola) Joutsa, (Hartola) Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. Yhteystarve suunniteltua kuntien vesihuoltoverkkojen yhdistämistä ja Oravakiven ja valtatien lähialueen hajaasutuksen vesihuollon järjestämistä varten. Vesijohtoyhteys on valmistunut, viemärin tarve on poistunut 2 Joutsa-Luhanka Joutsa, Luhanka Suunniteltu Luhangan kk:n ja Tammijärven verkoston liittämiseksi Joutsan seudun vesihuoltoverkkoon. Molemmat yhteydet ovat jo toteutuneet 3 Joutsa-(Pertunmaa) Joutsa, (Pertunmaa) Yhteystarvemerkintä suunniteltua kuntien a varten. Yhteystarve on poistunut 4 Korpilahti-Jyväskylä siirtoviemäri 5 Korpilahti-Jämsä 6 Korpilahti-Muurame Jyväskylä, Muurame Jyväskylä, Jämsä Jyväskylä, Muurame Yhteystarve siirtoviemäriä varten Korpilahden jätevesien johtamiseksi Nenäinniemeen. Vaihtoehtoinen johtosuunta a varten Korpilahden kytkemiseksi Jämsänjokilaakson vesijohtoverkkoon. Yhteystarvemerkintä a varten Korpilahden liittämiseksi Muuramen vedenottoon. Yhteystarve on poistunut sillä Korpilahden oma jv-puhdistamo jatkaa Yhteystarve on poistunut Vesijohtoyhteys on valmistunut 7 Halli-Länkipohja 8 Keuruu-(Mänttä- Vilppula) 9 Kinnula-Kivijärvi 10 Konnevesi- (Rautalampi) 11 Kuhmoinen- (Padasjoki) 12 Vuontee-Janakka Jämsä Siirtoviemäri ja. Keuruu, (Mänttä- Vilppula) Kinnula, Kivijärvi Konnevesi, (Rautalampi) Kuhmoinen, (Padasjoki) Laukaa, Jyväskylä Yhteystarvemerkintä a varten kaupunkien vedenhankinnan varmistamiseksi. Yhteystarvemerkintä kuntakeskusten välistä a varten. Yhteystarvemerkintä kuntakeskusten välistä a varten. Yhteystarve suunniteltua a varten. Suunniteltu varasyöttövesijohto Vuonteen tekopohjavesilaitokselta Janakan vesilaitokselle. osa osa Yhteystarpeet poistuvat sillä toteutuvat taajamakohtaisin ratkaisuin lyhentynyt lyhentynyt Vesijohtoyhteys on valmistunut Yhteystarve on poistunut, myöskään Päijät-Hämeen kaavaehdotuksessa 13.4.2015 ei ole vastaavaa merkintää. Tarve on edelleen olemassa 13 Petäjävesi-Kuohu 14 Saarijärvi-Karstula 15 Saarijärvi-Pylkönmäki 16 Toivakka-Jyväskylä 17 Viitasaari-Haarala- (Vesanto) 18 Sumiainen-Suolahti 19 Suolahti-Laukaa 20 Suolahti-Äänekoski Petäjävesi, Jyväskylä Saarijärvi, Karstula Saarijärvi Toivakka, Jyväskylä Viitasaari, (Vesanto) Äänekoski Äänekoski, Laukaa Äänekoski Yhteystarve siirtoviemärille ja yhdysvesijohdolle välillä Kuohu-Petäjävesi. Yhdistää Petäjäveden ja Jyväskylän verkostot. Yhteystarvemerkintä kuntakeskusten välistä a varten. Yhteystarvemerkintä kuntakeskusten välistä a varten. Yhteystarvetta osoittava varaus suunniteltua siirtoviemäriä ja a varten Leppälahden kautta. Yhteystarvemerkintä kuntakeskusten väliselle yhdysvesijohdolle Haaralankankaan ottamolta. Yhteystarvemerkintä siirtoviemäriä ja a varten Sumiaisten ja Suolahden vesihuoltoverkkojen yhdistämiseksi. Yhteystarvemerkintä a varten Syvälahden tekopohjavesilaitokselta Suolahden kautta Laukaaseen. Yhteystarvemerkintä siirtoviemäriä ja a varten Suolahden ja Äänekosken vesihuoltoverkkojen yhdistämiseksi. j kumotaan osa osa j kumotaan osa osa Kintaus on jo Jkl vesi- ja viemäriverkossa. Petäjävedellä uusi jv-puhdistamo, joten ei ole tarvetta siirtoviemärille. Tarve yhdysvesijohdolle säilyy Petäjävedeltä Kintaudelle lyhentynyt lyhentynyt Siirtoviemärin tarve poistunut. lyhentynyt lyhentynyt (Suovanlahti- Kymönkoski) Molemmat yhteydet ovat jo toteutuneet lyhentynyt Molemmat yhteydet ovat jo toteutuneet. Siirtoviemäri ei ole vielä käytössä. 3

Äänekoski Äänekoski Yhteystarvemerkintä a varten Syvälahden tekopohjavesilaitokselta seutukunnan vesijohtoverkkoon. Yhteystarvemerkintä a varten Syvälahden tekopohjavesilaitokselta Äänekosken vesijohtoverkkoon. 21 Syvälahden tekopohjavesilaitos- Jurvo 22 Syvälahti-Äänekoski Yhteystarve on poistunut Vesijohtoyhteys on valmistunut 1.2. Pääjohdot, ohjeellinen Pääjohto, ohjeellinen (j, v) Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen, alustavasti suunniteltu jätevesihuollon (j) tai vesihuollon (v) pääjohto. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 1 Hankasalmi- Lievestuore 2 Lievestuore- Vaajakoski siirtoviemäri Hankasalmi, Laukaa Laukaa, Jyväskylä Suunniteltu Hankasalmen, Hankasalmen aseman, Niemisjärven ja Lievestuoreen tarpeisiin. Suunniteltu siirtoviemäri Hankasalmen, Hankasalmen aseman, Niemisjärven ja Lievestuoreen tarpeisiin. Toteutunut Hankasalmen osalta. Merkintä poistetaan tarpeettomana kuntien tehtyä taajamakohtaiset ratkaisut. Yhteys on syytä osoittaa Lievestuoreen taajamalle vararatkaisuna, mikäli oma puhdistamo ei toteutuisi. Suunniteltu viemärin linjaus muuttuu aiemmin esitetystä. 1.3. Yhdyskuntateknisen huollon alue Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET, et) Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 1 Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo 2 Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo Joutsa Jyväskylä Merkinnällä osoitetaan alue Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan seudullista jätevedenpuhdistamoa varten. Merkinnällä osoitetaan aluevaraus Jyväskylän seudun jätevedenpuhdistamoa varten. Olemassa oleva. Olemassa oleva. 3 Jämsän yhteispuhdistamo Jämsä Merkinnällä osoitetaan alue Jämsän seudun kuntien jätevedenpuhdistamoa varten. Olemassa oleva. 4 Keuruun yhteispuhdistamo Keuruu Merkinnällä osoitetaan alue Keuruun ja Multian seudullista jätevedenpuhdistamoa varten. Olemassa oleva. 5 Vuonteen tekopohjavesilaitos 6 Syvälahden tekopohjavesilaitos 7 Äänekosken keskuspuhdistamo Laukaa Äänekoski Äänekoski Merkinnällä osoitetaan alue Jyväskylän seudun vedenhankintaa palvelevaa tekopohjavedenottamoa varten. Merkinnällä osoitetaan alue Äänekosken seudun vedenhankintaa palvelevaa tekopohjavedenottamoa varten. Merkinnällä osoitetaan alue Äänekosken seudun jätevedenpuhdistamoa varten. Olemassa oleva. Tutkittu ja suunniteltu - ei toteutunut vielä tekopohjavesilaitoksena, mutta pohjavedenottamona on osittain jo toiminnassa. Olemassa oleva ja tullaan uudistamaan. LÄHTEET: Keski-Suomen ELY-keskus: Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009 2020. Neuvottelu 6.4.2016 Keski-Suomen ELY-keskus: Voutilainen, Vuorenmaa, Mutila 4

2. Eräitä vesi- ja viemärilinjakohtaisia tarkasteluita 2.1. Keuruu - Mänttä-Vilppula Keski-Suomen liiton Pirkanmaan maakuntakaavan luonnoksesta (karttaote ohessa) antaman lausunnon vastineessa Pirkanmaan liitto toteaa (MKH 9.11.2015): Maakuntakaavaluonnoksen vesihuollon merkinnät ja varaukset perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelmasta järjestettiin kuulemiskierros, jonka yhteydessä annetuissa lausunnoissa otettiin esille vesihuollon yhteistyö Mänttä-Vilppulan ja Keuruun välillä. Näiden kannanottojen perusteella kyseiset verkostoyhteydet otettiin mukaan kehittämissuunnitelmaan tulevaisuudessa selvitettävinä asioina. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa kyseiset vesijohto- ja viemärilinjat on osoitettu yhteystarve -merkinnällä. Ote Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksesta 16.2.2015 Ote Keski-Suomen maakuntakaavakartasta Keski-Suomen maakuntakaavassa on Pirkanmaan kaavaluonnosta vastaava merkintä yhdysvesijohdolle, mutta ei siirtoviemäriä. Keuruun Jaakonsuon jätevedenpuhdistamon vireillä olevaan ympäristöluvan tarkistamiseen sisältyy hakemus laitoksen tehostamisesta. Saneeraus on suunniteltu aloitettavaksi vuosien 2016 2017 aikana. Puhdistamolla käsitellään Keuruun kk:n, Haapamäen, kolmen jätevesiosuuskunnan jätevedet sekä Multian jätevedet. 5

Ote vuoteen 2040 ulottuvasta Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Suunnitelman mukaan maakuntarajan ylittävään yhteistyöhön vedenhankinnassa ei ole tarvetta, mutta maakunnallisesti merkittävän siirtoviemärin yhteystarve on Keuruun ja Mänttä-Vilppulan välillä. Keuruun Jaakonsuon jätevedenpuhdistamoa tullaan tehostamaan, mistä syystä ei ole tarvetta rakentaa siirtoviemäriä Mänttä-Vilppulaan. Ei lisätä siirtoviemärin yhteystarvetta. Mänttä-Vilppulan suunnasta vedenjakeluverkosto ulottuu maakuntien rajalle ja hieman Keuruun puolelle. Lisäksi Keuruulta on vedenjakeluverkosto laajentunut etelään Liukon kylälle saakka. Yhteystarpeesta on toteutumatta em. verkostojen välinen vajaa 10 km osuus. 6

2.2. Joutsa Hartola Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavehdotuksesta 13.4.2015. Vesihuollon siirtoyhteys on osoitettu merkinnällä Päävesihuoltolinja Hartola Joutsa. Keski-Suomen maakuntakaavassa vastaava yhteys on osoitettu Joutsa- (Hartola) yhteystarvemerkinnällä. Siirtoviemärille ei ole enää tarvetta ja sen yhteystarvemerkintä voidaan kumota. Yhdysvesijohto on jo valmistunut, joten senkin yhteystarvemerkintä poistetaan 7

2.3. Joutsa Pertunmaa Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta, luonnos 14.12.2015 Etelä-Savon maakuntakaavan luonnoksessa ei ole vesihuollon yhteystarvevarausta Joutsa- Pertunmaa välillä. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa sen sijaan on aiemmin esitetyn mukainen varaus Joutsa-Hartola yhteydelle, mikä yhteys on myös jo valmistunut. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Keski-Suomen maakuntakaavassa on yhteystarvemerkintä Joutsan ja Pertunmaan väliselle yhdysvesijohdolle. Joutsan ja Pertunmaan väliselle yhdysvesijohdolle ei ole enää tarvetta, sillä Joutsan varavesiyhteys on toteutunut Hartolaan. Joutsa-Pertunmaa yhdysvesijohdon yhteystarvemerkintä, jonka jälkeen Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus vastaa naapurimaakuntien maakuntakaavasuunnitelmia. 8

2.4. Konnevesi-Rautalampi Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Pohjois-Savon maakuntakaavassa vastaavaa yhteystarvetta ei ole osoitettu. Maakuntarajan läheisyydessä Rautalammin puolella kulkee päävesijohtolinja, johon yhdistyvä Keski- Suomen maakuntakaavan yhteystarpeen mukainen vesijohto on jo Konneveden suunnasta rakennettu. Konneveden suunnan yhdysvesijohdon yhteystarvemerkintä voidaan kumota maakuntakaavan tarkistuksessa. 2.5. Viitasaari-Haarala-(Vesanto) Keski-Suomen maakuntakaavan Viitasaari - Vesanto yhteystarvemerkintä kuntakeskusten väliselle yhdysvesijohdolle Haaralankankaan ottamolta yhtyy maakuntien rajalla Pohjois-Savon maakuntakaavan päävesijohtolinja (V) merkintään. Vedenjakeluverkostot ovat rakentuneet Viitasaarelta Kymönkoskelle sekä Vesannon suunnalta Viitasaaren Suovanlahdelle. Yhdysvesijohdon yhteystarve on näin ollen lyhentynyt noin 10 km mittaiseksi. Säilytetään yhteystarvemerkintä maakuntakaavan tarkistuksessa, mutta mahdollisesti aiempaa lyhyempänä. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta 9

2.6. Hankasalmi-Lievestuore-Vaajakoski siirtoviemäri Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Hankasalmen ja Laukaan yhteistä tarvetta palveleva siirtoviemäri Hankasalmelta asemankylän ja Niemisjärven sekä Lievestuoreen kautta Nenäinniemeen ei ole enää tarpeellinen Hankasalmen tehtyä kuntakohtaisen puhdistamoinvestoinnin. Yhteystarvemerkinnät Hankasalmen osalta kumotaan koska ne ovat toteutuneet. Lievestuoreen alueen jätevesien käsittely odottaa kunnan ratkaisua. Vaihtoehdoista todennäköisin lienee nykyisen Lievestuoreen puhdistamon uusiminen, mutta myös siirtoviemäri Jyväskylän Nenäinniemeen on ollut esillä. Poistetaan vanhojen suunnitelmien mukainen pohjoinen siirtoviemärin ohjeellinen merkintä ja korvataan valtatietä seuraavalla yhteystarvemerkinnällä Lievestuore - Nenäinniemi. 10

3. Vanhan maakuntakaavan vesihuollon yhteystarvemerkinnät 11

4. Olevat runkovesilinjat ja niiden yhteystarpeet Olemassa olevat runkovesilinjat, tilanne noin v. 2010 (K-S ELY-keskus) Runkovesilinjan yhteystarve 12