KORSHOLMS KOMMUN VATTENVERKET VARAVOIMAKONE

KORSHOLMS KOMMUN VATTENVERKET VARAVOIMAKONE HANKINTAOHJELMA Asiakirja n:o SÄH 0100 Projekti n:o V0377.P001 Viimeisin muutos 26.8.2015 Laadittu Laatija MBo Tark./Hyv. MUR GRANLUND POHJANMAA OY Mats Bonns

1 SISÄLLYSLUETTELO A KIINTEISTÖHALLINTO 3 A 0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA 3 A 01 Rakennuskohde ja sen sijainti 3 A 1 HALLINTO JA OHJAUS 3 A 11 Käyttö- ja ylläpito-organisaatio 3 B RAKENNUTTAMINEN 4 B 1 RAKENNUTTAJAN TEKNINEN ORGANISAATIO 4 B 11 Projektinjohto 4 B 2 SUUNNITTELU 4 B 24 Sähkösuunnittelu 4 B 3 VIRANOMAISTOIMET 4 B 32 Sähkölaitteistojen viranomaisvalvonta 4 B 34 Sähkön siirtoyhtiö 4 C SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖ, TELE-, AUTOMAATIO- JA TURVAJÄRJESTELMIEN TIEDOT 5 C 0 YLEISET TOTEUTUSOHJEET 5 C 01 Urakan laajuus 5 C 011 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta 5 C 012 Suoritusvelvollisuudet nykyisten asennusten osalta 5 C 013 Sivusuoritusvelvollisuudet 5 C 014 Lisä- ja muutostyöt 5 C 02 Asiakirjojen pätevyysjärjestys 6 C 03 Valvonta ja tarkastukset 6 C 031 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset 6 C 032 Urakoitsijan suorittamat tarkastukset 7 C 033 Ulkopuolisten suorittamat tarkastukset 7 C 04 Vastaanotto 7 C 05 Dokumentointi ja ohjeistus 7 C 051 Suunnitelmapiirustukset 7 C 052 Asennus- ja loppupiirustusten laadinta 8 C 0521 Asennuspiirustukset 8 C 0522 Asennuspiirustusten tarkastaminen 8 C 053 Loppudokumentit ja ohjeistus 9 C 054 Käyttöpiirustukset 10 C 056 Käytönopastus 10 C 06 Yleiset asennusohjeet 10 C 061 Tarvikkeet 10 C 062 Työn suorittaminen 11 C 063 Metallipintojen käsittely 11 C 064 Merkinnät ja merkintätarvikkeet 11 C 065 Johdot ja niiden varusteet 12 C 066 Putkitukset ja rasioinnit 12 C 07 Yleisiä sähköteknisiä tietoja 12 C 071 Järjestelmäkohtaisten ohjeiden jaottelu 12

2 C 072 Nimistö 13 W 0 SÄHKÖNJAKELU 13 W 00 Liittymiskaapelireitit 13 W 01 Liittymät 13 W 2 SÄHKÖNJAKELUJÄRJESTELMÄT 13 W 21 Normaalijakelu 13 W 211 Keskukset 14 W 2111 Pää- ja nousukeskukset 14 W 212 Johtotiet 14 W 2121 Kaapelihyllyt 14 W 2128 Kaapeliläpiviennit 15 W 213 Johdot 15 W 2131 Liittymisjohdot 15 W 2132 Keskusten väliset johdot 15 W 22 Varavoimajakelu 16 W 220 Liittymät 16 W 228 Kojeet ja laitteet 16 W 3 SÄHKÖN MUOKKAUS- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT 19 W 32 SÄHKÖN MITTAUSJÄRJESTELMÄT 19 W 321 Energianmittaus ( Energialaitos ) 19 W 4 MAADOITUS 20 W 41 Maadoitukset ja potentiaalintasaukset 20 P TELE JA AUTOMAATIO 21 P 6 ILMOITUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT 21 P 61 Kiinteistövalvonta 21

3 A KIINTEISTÖHALLINTO A 0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA A 01 Rakennuskohde ja sen sijainti Rakennuskohde: Rakennustoimenpide: Postiosoite: Korsholms kommun Smedsby vattenverk Varavoimakoneen hankinta ja asennus Industrivägen 6A 65610 KORSHOLM A 1 HALLINTO JA OHJAUS A 11 Käyttö- ja ylläpito-organisaatio Rakennuttaja: Mustasaaren kunta Keskustien 4 65610 MUSTASAARI Puhelin: (06) 327 7111 Sähköposti: etunimi.sukunimi@korsholm.fi Yhteyshenkilöt: Jan Lundström Käyttäjä: Mustasaaren kunta Vesilaitos Puhelin: (06) 327 7190 Sähköposti: etunimi.sukunimi@korsholm.fi Yhteyshenkilöt: Vesihuoltopäällikkö Allan Heir

4 B RAKENNUTTAMINEN B 1 RAKENNUTTAJAN TEKNINEN ORGANISAATIO B 11 Projektinjohto Rakennuttajan edustaja: Mustasaaren kunta Keskustie 4 65610 MUSTASAARI Puhelin: (06) 327 7111 Sähköposti: etunimi.sukunimi@korsholm.fi Yhteyshenkilöt: Jan Lundström, 050 69619 B 2 SUUNNITTELU B 24 Sähkösuunnittelu Suunnittelu: Granlund Pohjanmaa Oy Rauhankatu 22 65100 VAASA Puhelin: 010 759 2800 Sähköposti: etunimi.sukunimi@granlund.fi Yhteyshenkilöt: Mats Bonns B 3 VIRANOMAISTOIMET Sähköurakka sisältää viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannukset lukuun ottamatta niitä kustannuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Tehtävä sisältää asennetun sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksen. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka luovutetaan rakennuttajalle. Kaikki viralliset tarkastukset hoitaa urakoitsija kustannuksellaan. Kaikkia tarkastuksia varten urakoitsija asettaa käytettäväksi tarvittavat työkalut, mittarit ja apuhenkilöstön. B 32 Sähkölaitteistojen viranomaisvalvonta Vahvavirtalaitteiden viranomaisvalvontaa suorittaa: Turvatekniikan keskus (Tukes) PL 123 (Lönnrotinkatu 37) 00181 Helsinki Puh: 010 605 2000 B 34 Sähkön siirtoyhtiö Vaasan Sähköverkko Oy Kirkkopuistikko 4 65100 VAASA Puh: (06) 324 5111

5 C SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖ, TELE-, AUTOMAATIO- JA TURVAJÄRJESTELMIEN TIEDOT C 0 YLEISET TOTEUTUSOHJEET Yleiset tiedot rakennuskohteesta, käytettävä urakkamuoto, rakennusaika, indeksisidonnaisuus, maksuerät ja vakuudet esitetään urakkapyyntöasiakirjoissa. C 01 Urakan laajuus Urakoitsijan edellytetään tekevän työt ensiluokkaisesti ammattitaitoista työvoimaa käyttäen. Mikäli työn erikoisluonne vaatii, on käytettävä apuna erikoisurakoitsijaa ja erikoistyövoimaa. Urakoitsija vastaa aliurakoitsijoiden suorituksista kuin omistaan. Urakkasuorituksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia, alaa koskevia julkisoikeudellisia määräyksiä ja sopimusasiakirjoja. Mikäli jotakin ennalta sovittua kokousta, koetta tai tarkastusta ei voida urakoitsijasta johtuen pitää tai se joudutaan uusimaan, tilaajalla on oikeus laskuttaa näiden tilaisuuksien tai uusintatarkastusten aiheuttamat kustannukset siltä urakoitsijalta, joka tilanteen on aiheuttanut. Mikäli urakoitsijan työsuoritus viivästyy laaditusta aikataulusta ja tämä aiheuttaa rakennuttajalle muuten tarpeettomia kokouksia, selvityksiä yms., on tilaajalla oikeus laskuttaa näistä aiheutuvat asiantuntijakustannukset urakoitsijalta. Rakennuttaja vastaa varavoimakontin perustuksen betonilaatan rakentamisesta, laatan maadoituksesta sekä kaapelisuojaputkien asennuksesta varavoimakontista vesilaitoksen pääkeskukselle. Urakkarajat ovat esitetty piirustuksissa. C 011 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta Urakkaan kuuluu kaikkien asiakirjoissa ja piirustuksissa mainittujen sähkölaitteiden, - johtojen, -kojeiden ja -järjestelmien hankinta ja asennus täyteen käyttökuntoon, ellei urakkaa ole varsinaiset urakkarajat määrittävällä asiakirjalla erikseen rajoitettu. Varavoimakonetoimittaja hankkii ja asentaa varavoimakone konehuoneineen sekä vastaa koneen liittämistä vesilaitoksen sähköverkkoon ja sen käytönostosta. Urakoitsija asentaa ja kytkee myös samalle perustukselle asennettavan dieselpolttoainejakelusäiliön sähkönsyöttö ja maadoitus piirustusten mukaisesti. C 012 Suoritusvelvollisuudet nykyisten asennusten osalta C 013 Sivusuoritusvelvollisuudet Urakasta muille osapuolille aiheutuvat velvollisuudet sekä sivusuoritusvelvollisuudet muiden osapuolten töistä ja hankinnoista aiheutuviin sähköasennustöihin on esitetty suunnitelmissa. C 014 Lisä- ja muutostyöt Urakoitsija on velvollinen toteuttamaan rakennuttajan vaatimat muutokset, jos ne eivät olennaisesti muuta urakoitsijan aikaansaatavaa työn tulosta toisen luonteiseksi, siitä riippumatta, onko kysymyksessä suorituksen täydentäminen, lieventäminen tai sen muuttaminen muulla tavalla. Muutoksista, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tai hyvitystä, on ennen töiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous, joka ainoastaan rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä on pätevä lisä- ja hyvityslaskuja esitettäessä.

6 Hinnoittelussa käytetään urakkasopimuksen mukaisia yksikköhintoja. Mikäli yksikköhintoja ei ole annettu on työt, tarveaineet ja yleiskustannukset on eriteltävä yksityiskohtaisesti ja hinnoiteltava. C 02 Asiakirjojen pätevyysjärjestys Tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys on YSE 98:n 13 kohdan 1A mukainen. Sähkösuunnitelma-asiakirjojen pätevyysjärjestys on YSE 98:n 13 kohdan 1B mukainen. Hankintaohjelman liitteenä olevien piirustusten pätevyysjärjestys: - hankintaohjelma - määrälasketut kaaviot ja taulukot, pisteiden osalta kuitenkin ovat tasopiirustukset määrääviä - muut kaaviot - asema- ja tasopiirustukset - piirustuksissa olevat luettelot Ristiriitaisuuksista on urakoitsija velvollinen ilmoittamaan rakennuttajalle välittömästi niitä havaittuaan. C 03 Valvonta ja tarkastukset Vastaanottotarkastus ks. kohta C 04 Vastaanotto. C 031 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset Rakennuttajan tarkastukset suoritetaan systemaattisesti tarkastuslistoja käyttäen. Asennustarvikkeiden ja laitteiden hyväksyntä Urakoitsijan tulee hyväksyttää valvojalla kaikki kohteeseen hankittavat laitteet, kojeet, asennusmateriaalit sekä asennuspiirustukset ennen laitteiden toimittamista tai asennusten aloittamista. Laite- ja asennustapatarkastukset Laite- ja asennustapatarkastukset suorittaa rakennuttajan edustaja. Kaikkien laitteiden tultua asennetuksi pyytää urakoitsija kirjallisesti laite- ja asennustapatarkastusta. Laite- ja asennustapatarkastuksissa todetaan laitteiden ja tarvikkeiden oikeellisuus sekä työn laatu. Työn tulosta verrataan sovittuun aikatauluun. Vaikeasti luokse päästävät tai piiloon jäävät laitteet on urakoitsijan esitettävä rakennuttajan edustajan tarkastettavaksi ennen peittämistyön aloittamista. Urakoitsijan tulee huolehtia siitä, että piiloon jääville laitteille tulee riittävät aukot laitteiden huoltoa ja tarkastusta varten. Koekäyttö Koekäytössä tutkitaan järjestelmän toimintaa normaaleissa käyttöolosuhteissa käyttäjän henkilökunnan ja urakoitsijoiden toimesta. Koekäytön edellytyksenä on: - ettei urakoitsijalla ole keskeneräisiä töitä, jotka estävät käyttämästä järjestelmää normaalikäyttöä vastaavasti Hyväksytyn koekäytön edellytyksenä on, että järjestelmä toimii tässä ohjelmassa määrätyllä tavalla ilman häiriöitä yhtäjaksoisesti 2 viikon ajan. Koekäyttöaikana rakennuttaja pitää järjestelmästä käyttöpäiväkirjaa.

7 Koekäytön yhteydessä havaitut puutteet urakoitsija korjaa vastaanottoon mennessä. C 032 Urakoitsijan suorittamat tarkastukset Urakoitsijan laadunvarmistustoimenpiteet Urakoitsijan tulee suorittaa oman työn laadunvarmistus itselle luovuttamistarkastuksessa ennen toimintakokeita ja käyttöönottotarkastusta. Urakoitsijan tulee esittää rakennuttajan hyväksyttäväksi laadunvarmistusohjelma, jolla varmistetaan tehtyjen asennusten oikeellisuus. Laadunvarmistus suoritetaan ja dokumentoidaan suunnittelijan/urakoitsijan laatimia, hyväksyttyjä tarkastuslistoja käyttäen. Listat päivää ja allekirjoittaa tarkastuksen tekijä ja ne luovutetaan valvojille ennen laite- ja asennustarkastusten suorittamista. Toimintakokeet Laitteiden ja järjestelmien toimintakokeet suoritetaan rakennuttajan läsnä ollessa sen jälkeen, kun urakoitsija on ilmoittanut laitteidensa olevan toimintakunnossa ja urakoitsijat ovat keskenään suorittaneet alustavat toimintakokeet sekä korjanneet siinä havaitsemansa puutteet. Käyttöönottotarkastus Ennen sähkölaitteiston käyttöönottoa tulee suorittaa sähkölaitteistolle määräysten mukainen käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, jonka tarkastuksen suorittaja allekirjoituksellaan varmentaa. Tarkastuspöytäkirja tulee luovuttaa rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. Tarkastusmittaukset ja koestukset Tarkastusmittaukset ja koestukset tehdään SFS 6000 kohdan 710.61 mukaisesti. C 033 Ulkopuolisten suorittamat tarkastukset C 04 Vastaanotto Sähköasennusten varmennustarkastusta ei suoriteta Vastaanotto suoritetaan juridisessa tilaisuudessa, jossa varmistetaan, että kohdassa C 03 määritellyt tarkastukset on tehty ja kohde on luovutuskunnossa. C 05 Dokumentointi ja ohjeistus Piirustusten sisällön tulee täyttää sekä hankkeen valmiiksi saattamiseksi että käytön ja huollon suorittamiseksi asetetut tavoitteet. Kaikkien toteutuksen osapuolten tulee huolehtia tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. Kaikkien asennustöiden tekijän laatimien tai järjestelmiin sisältyvien piirustusten ja asiakirjojen kopiointi- ja jakelukustannukset sisältyvät urakkaan. C 051 Suunnitelmapiirustukset Hankintaohjelma ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mikäli näissä havaitaan epäselvyyksiä, joita ei säännösten ja hyvän asennustavan perusteella voi ratkaista, on urakoitsijan pyydettävä lisäselvityksiä. Suunnitelma on laadittu AutoCAD ja Windows -pohjaisilla sovellusohjelmilla sekä Access-tietokannalla. Suunnittelu on tehty seuraavilla sovelluksilla: - tasopiirustukset: MagiCad Electrical - keskusten pääkaaviot: MagiCAD Electrical

8 - tele- ja jakelukaaviot: MagiCad Electrical - piirikaaviot: PiiARK - valaisinluettelot: Access C 052 Asennus- ja loppupiirustusten laadinta Asennuspiirustukset laatii urakoitsija. Asennus- ja loppupiirustukset tulee laatia suunnittelussa käytetyillä sovellusohjelmilla ja versioilla. Loppupiirustukset laatii suunnittelija rakennuttajan laskuun. C 0521 Asennuspiirustukset Asennuspiirustusten laatija täydentää suunnittelijan laatimat toteutuspiirustukset asennuspiirustuksiksi laatimalla seuraavat piirustukset ja toimittamalla seuraavat tiedot: - keskusten kokoonpanopiirustukset laiteluetteloineen - täydentää kojetaulukot ja -luettelot lopullisia arvoja vastaaviksi - kaapeliluettelot - tekee yksityiskohtaiset kytkentätaulukot kaikista kytkentäkoteloista Asennuspiirustuksia laadittaessa on yleisesti otettava huomioon: Asennuspiirustuksista laaditaan piirustusluettelo (mitoitetut piirustukset asennustyötä varten), joka on tarkastutettava ja hyväksytettävä rakennuttajalla. Asennuspiirustusten laatijan tulee tarkastaa laitteiden lopulliset teho-, kytkentä- ym. tiedot hankintoja vastaavaksi. Asennustöiden tekijä vastaa siitä, että asennustyöt ja hankinnat ovat hyväksyttyjen piirustusten mukaisia. Työn kuluessa laitteiden keskinäisestä sovittelusta tms. syistä tehtävät pienehköt suunnitelmatarkistukset merkitsee asennuspiirustusten laatija tasopiirustuksiin suullisten ohjeiden tai neuvottelupäätösten perusteella. Laajemmista tai suunnitelman ratkaisuja periaatteellisesti muuttavista muutoksista laatii rakennuttaja muutossuunnitelman. Mikäli asennusnäkökohdat edellyttävät, laaditaan asennuksista erikoispiirustuksia, joissa asennukset on merkitty oikeanmuotoisina ja mitoitettuina. Varavoimakonetoimittajan toimittavat piirustukset Varavoimakonetoimittaja toimittaa rakennuttajalle rakennusluvan hakemiseen tarvittavat varavoimakontin pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustukset. Rakennuttaja laatii asemapiirustus ja muut rakennuslupahakemukseen tarvittavat asiakirjat. Varavoimakonetoimittaja toimittaa myös rakennuttajalle varavoimakoneen mittapiirustus sekä painotiedot varavoimakontin perustuksen suunnittelua varten. Perustuksen rakennepiirustukset laatii rakennuttajan palkkaama rakennesuunnittelija. Varavoimakonetoimittaja toimittaa sähköurakoitsijalle tarvittavat kytkentäpiirustukset liitinnumeroineen. C 0522 Asennuspiirustusten tarkastaminen Asennuspiirustukset tulee toimittaa kahtena (2) sarjana A4-kokoon taitettuna rakennuttajan tarkastettavaksi. Toinen sarja palautetaan tarkastusmerkinnöin varustettuna asennuspiirustusten laatijalle. Piirustukset on toimitettava tarkastettavaksi siten, että rakennuttaja ehtii tarkastaa ne ennen asennustyön alkamista. Piirustusten tarkastamiselle on varattava aikaa vähintään 2 viikkoa niiden perille tulosta.

9 Hyväksytyistä asennuspiirustuksista toimittaa niiden laatija urakkarajaliitteessä määritellyt sarjat kopioita rakennuttajan määräämille suunnittelijoille, valvojille ja urakoitsijoille. Kaikki asennuspiirustukset tulee tarkastuttaa eri viranomaisilla ja ulkopuolisten verkkojen haltijoilla ao. viranomaisten/verkon haltijan erillisohjeiden mukaan. Asennuspiirustuksien tarkastamisesta sekä viranomaisten/ulkopuolisten verkkojen haltijoiden vaatimista piirustusmuutoksista aiheutuvat kustannukset sisältyvät urakkaan. Mikäli ne aiheuttavat muutoksia hankinnan laajuuteen, käsitellään ne muutostyömenettelyn avulla. Työmaan piirustuskäytäntö: Työmaalla tulee ylläpitää tarkepiirustussarjaa. Sarjaan tulee merkitä työn aikana tehdyt muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi kyseisen asennuksen valmistuttua. Tarkesarjojen ylläpidosta vastaa urakoitsija. C 053 Loppudokumentit ja ohjeistus Suunnittelija laati loppupiirustukset rakennuttajan laskuun urakoitsijan toimittamien tarkepiirustusten perustella.< Loppupiirustukset laaditaan vastaavasti kuin kohdassa asennuspiirustukset on selostettu. Työmaalla tehdyt muutokset siirretään loppupiirustuksiin tarkepiirustuksista. Suunnittelutietokanta täydennetään asennusta vastaavilla laitetiedoilla. Kaikki luovutettavat piirustukset ja piirustusluettelo merkitään tekstillä LOPPUPIIRUSTUS sekä varustetaan päiväyksellä sekä tiedoilla käytetyistä ohjelmista, mahdollisesta pakkausohjelmasta sekä levykenumeroista. Piirustusluettelossa tulee määritellä: - piirustusten tiedostonimet ja -tyypit (esim. dwg) sekä CD-ROM -levyn järjestysnumero, jonne ko. piirustus on tallennettu - millä ohjelmilla ko. piirustus on laadittu Loppudokumentteja ja ohjeistuksia laadittaessa otettava huomioon: Loppupiirustukset tulee leimata ja allekirjoittaa. Asennustyöstä vastaava henkilö varmentaa allekirjoituksellaan piirustusluettelon. Kaikki piirustukset tulee varustaa yhdenmukaisella otsikoinnilla ja piirustusnumeroinnilla riippumatta siitä, kenen laatimia piirustukset ovat. Kaikki sähköpiirustukset tarkistetaan lopullisia asennuksia ja arkkitehtipiirustuksia (käytetään viimeisintä arkkitehtipohjaa) vastaaviksi riippumatta siitä, kenen laatimia piirustukset ovat. Alas laskettujen kattojen sisään jäävät kytkentärasiat ja -päätteet on loppupiirustuksissa oltava mittakaavallisesti oikeilla paikoillaan. Kaikki piirustukset, myös urakoitsijan alihankkijoiden laatimat piirustukset, otsikoidaan ja numeroidaan yhdenmukaisesti. Sähkötöiden teknisen tarkastuksen suorituksen edellytys on se, että tarkastuksen suorittajalla on loppupiirustukset käytettävissään. Loppupiirustuksiin liitetään tarkastuksien ja jäljempänä mainittujen koestuksien ja mittausten pöytäkirjat. Em. dokumentit numeroidaan ja esitetään loppupiirustusten piirustusluettelossa.

10 Käyttö- ja huolto-ohjeiden on oltava ruotsinkielisiä. Tässä ohjeessa on esitettävä erikseen huoltoon ja normaaliin käyttöön liittyvät asiat. Loppupiirustuksiin tulee sisällyttää tarketiedoilla täydennettyjen asennuspiirustusten lisäksi myös: - hankintaohjelman eri kohdissa erikseen mainitut muut piirustukset - sähköjakelun ylikuormitussuojien koestustaulukot keskuskohtaisesti - viranomaisten/jakeluverkkoyhtiöiden asennuksia koskevat tarkastuspöytäkirjat - tarkastuspöytäkirjat ja takuutodistukset järjestelmittäin - järjestelmiin sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset. Loppupiirustukset tulee lähettää yhtenä A4-kokoon taitettuna sarjana rakennuttajan tarkastettavaksi. Tarkastettu sarja palautetaan kommentoituna loppupiirustusten viimeistelyä varten. Hyväksyttyjä loppupiirustuksia toimitetaan: Loppupiirustustiedostot: - CD-ROM -levykkeelle kopioidut piirustukset ja muut sähköisessä muodossa olevat dokumentit rakennuttajalle. CD-ROM -levyinä tulee käyttää tunnettujen valmistajien tuotteita. Toimitettavat CD- ROM -levyt tulee tarkastaa virustentarkastusohjelmalla ennen rakennuttajalle toimittamista. CD-ROM -tarraan tulee merkitä: - kohteen nimi - levyn sarjanumero - tiedostojen viimeinen luontipäivä - tiedostojen tekijä Loppupiirustusten paperikopioita: - 2 sarjaa rakennuttajalle Loppupiirustusten kopiointikustannuksista vastaa urakoitsija. Käyttöohjeet: Loppuasiakirjojen yhteydessä tulee toimittaa 2 sarjaa järjestelmä- ja laitekohtaisia käyttöohjeita kaikista toimitettavista järjestelmistä. C 054 Käyttöpiirustukset Jakokeskusten dokumenttitilaan tai läheisyyteen seinälle keskuskomeroon sekä sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen urakoitsija toimittaa A4- kokoisen muovikotelon, johon sijoitetaan paperikopiot keskuksen kokoonpanopiirustuksista, pää- ja piirikaavioista sekä tasopiirustus, johon on merkitty ryhmänumeroilla keskukseen liittyvät ryhmäjohdot. C 056 Käytönopastus Käytönopastus annetaan urakkaan sisältyvänä RT 16-10288 mukaisesti. C 06 Yleiset asennusohjeet C 061 Tarvikkeet Käytettävien tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien, voimassaolevien määräysten ja direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee niissä sähkölaitteissa ja tarvikkeissa, joita merkintävelvollisuus koskee, olla CE -merkintä. Kyseisistä laitteista ja tarvikkeista tulee olla saatavilla valmistajan vakuutus.

11 Yksittäisiä laitteita koskevien EMC -vaatimusten lisäksi tulee EMC -direktiivi ottaa huomioon siten, että useista laitteista kootut laitteistotkin täyttävät kyseisen direktiivin vaatimukset. Tämä sisältää mm. vaatimuksen siitä, että laitteiden kaapeloinnit tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Tarvikkeiden on oltava ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei hankintaohjelmassa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin määritelty, saa urakoitsija valita ne itse, mutta kuitenkin niin, että rakennuttajalla on oikeus niiden hyväksymiseen tai hylkäämiseen mikäli ne eivät johda sopimuksen mukaiseen tulokseen. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus, samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. Urakoitsijan on pyydettäessä toimitettava rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita asiakirjoissa ei ole erikseen tarkoin määrätty. Tarvikkeina käytetään vain tuotteita, jotka on sertifioitu suomalaisia olosuhteita varten tai tuotteita, joilla on voimassaoleva, eurooppalaisten esikuvastandardien mukainen sertifiointi, jossa on otettu huomioon suomalaiset asennus- yms. olosuhteet. Rakennuttaja haluaa varmistua urakkaan kuuluvien sähkölaitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta, käytettävyydestä, huollettavuudesta sekä sopivuudesta Suomen olosuhteisiin. Tästä syystä edellytetään, että tuote on sähköturvallisuuden ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta testattu sekä varustettu CE merkinnällä ja FIMKO:n (FI-merkki) tai jonkin muun luotettavan eurooppalaisen tarkastuslaitoksen tarkastama ja tarkastusmerkinnällä varustettu. Testaamattomia tuotteita ei hyväksytä. Mikäli tuotetta ei ole em. vaatimusten mukaisena saatavissa, vaaditaan FIMKON lausunto esitettyjen hyväksymisdokumenttien pohjalta ja urakoitsijan tulee tarkastuttaa tuote Turvatekniikan keskuksella (TUKES) kohdekohtaisesti kustannuksellaan. Koska määräykset eivät enää tarkasti määrittele asennettavien laitteiden tai järjestelmien hyväksyttäviä asennusratkaisuja, vaan ne edellyttävät noudatettavaksi valmistajan ohjeita, tulee urakoitsijan kerätä asennuspiirustusten yhteyteen laitteista, tarvikkeista ja komponenteista tuotekansio, jossa on esitetty: - tuotteen tarkastanut testauslaitos - tuotteen valmistajan asennus ja sijoitusohjeet. Tuotekansio tulee olla työmaalla valvojan käytettävissä sekä vastaanotto-, että välitarkastuksissa. Asennustöiden suorittaja vastaa siitä, että kansiossa on kaikkien käytettyjen tarvikkeiden tiedot. C 062 Työn suorittaminen Urakoitsijan edellytetään tekevän työt ensiluokkaisesti ammattitaitoista työvoimaa käyttäen. Urakkasuorituksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia, alaa koskevia julkisoikeudellisia määräyksiä ja sopimusasiakirjoja. C 063 Metallipintojen käsittely Kaikki metallipinnat on oltava pintakäsiteltyjä. C 064 Merkinnät ja merkintätarvikkeet Kaapelit merkitään molemmista päästä pysyvillä kaapelimerkinnällä.

12 C 065 Johdot ja niiden varusteet Johtoihin ja niiden varusteisiin liittyvät erityisohjeet on esitetty kyseisen järjestelmän alakohdassa Johdot. C 066 Putkitukset ja rasioinnit C 07 Yleisiä sähköteknisiä tietoja Urakassa noudatetaan yleisiä sopimusehtoja YSE-98. Sähköasennuksissa noudatetaan standardia SFS 6000 seuraavin täsmennyksin: - kohta 41, suojaus sähköiskulta; - suojajännitepiireissä käytetään SELV-järjestelmää - kohta 52, johtojen valinta ja asentaminen; - taulukoiden 52 F ja 52 G 0-vaihtoehtoja ei saa käyttää - jakokeskukset on varustettava aina pääkytkimillä - kaikki kaapelit, myös heikkovirtajohdot, on kiinnitettävä, ellei asenneta vaakasuoralle alustalle (esim. kanavaan, kouruun tai kaapelihyllylle) taikka ellei asenneta putkeen. Kiinnikkeiden välimatka on kevyillä kaapeleilla (max. 6 mm 2 kuparia tai 10 mm 2 alumiinia) vaakasuorassa enintään 0,25 m ja pystysuorassa enintään 0,5 m. Raskaalla kaapelilla kiinnikkeiden välimatka on 20...25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Pystysuorissa kanavissa on kaapelien kiinnityspisteiden suurin etäisyys 3 m. - putketonta uppoasennustapaa saa käyttää ainoastaan avattavissa alakotoissa Vahvavirta-asennukset on tehtävä lakien ja asetusten sekä standardin SFS 6000 mukaisesti. Erityisesti on huomioitava vaatimukset lääkintätiloista (SFS 6000 kohta 710). Lisäksi noudatettavia ovat ST-kortit 13.31, 51.22 ja 51.23. Muut noudatettavat ohjeet ja määräykset on mainittu erikseen järjestelmäkohtaisten ohjeiden laatuvaatimusten ja velvoitteiden määrittelykohdassa. C 071 Järjestelmäkohtaisten ohjeiden jaottelu Jokainen asiakirjoissa esitetty järjestelmä jaotellaan vielä alanumeroilla seuraavasti: Kohtaan sisältyy järjestelmän ja toiminnan yleiskuvaus ja sen laitteiden yleistasoinen sijoitus. Tarvittaessa kohdassa annetaan lisäperusteet suunnittelijan laite- ja menetelmävalinnoille. 2. Tekniset vaatimukset/ratkaisut Kohdassa määritellään ao. järjestelmän toteutuksessa noudatettavat määräykset, standardit, suositukset jne. Lisäksi kohdassa määritellään tekniset ominaisuudet. Tarvittaessa annetaan lisäperusteet ja sitovuusmäärittelyt suunnittelijan laite- ja menetelmävalinnoille. 3. Toiminta Kohdassa määritellään järjestelmän toimintaperiaate. 4. Suunnittelu ja dokumentointi Kohdassa määritellään ao. järjestelmän erityiset suunnitteluvaatimukset ja tehtävät, joita ei ole esitetty kohdassa B 2 Suunnittelu. Kohtaan sijoitetaan myös sellaiset toteutus- ja loppupiirustuksiin ja -asiakirjoihin liittyvät vaatimukset, joita ei ole esitetty kohdassa C 05 Dokumentointi ja ohjeistus.

13 C 072 Nimistö 5. Järjestelmän sisältö/laajuus Kohdassa määritellään järjestelmän sisältö (hankintarajaukset ja laajuus). Normaalitilanteessa järjestelmä hankitaan valmiiksi täyteen käyttökuntoon asennettuna. 6. Asentaminen Kohdassa esitetään järjestelmää koskevat sanalliset asennusyksityiskohdat ja esitetään ko. järjestelmää koskevat tekniset vaatimukset. 7. Laadunvarmistus Kohdassa esitetään järjestelmää koskevat toimenpiteet, jotka on suoritettava ennen hankintaa ja asennusta, kuten hyväksyttämismenettelyt sekä sähköteknisiä asioita koskevat luovuttamis- ja vastaanottomenettelyvaatimukset, joita ei ole esitetty kohdassa C 04 Vastaanotto. Useita suunnittelualoja koskevat vaatimukset esitetään urakkarajaliitteessä. 8. Erityispiirteitä Kohdassa esitetään ao. järjestelmän kohdetta varten erityisesti suunnitellut laitteet ja toteutusratkaisut, joita ei voi toteuttaa tehdasvalmisteisilla vakio-osilla tai laitteilla. Tässä hankintaohjelmsassa RAKENNUTTAJA (RAK) tarkoittaa, paitsi urakoitsijan sopijaosapuolta, myös rakennuttajan edustajana toimivaa asennustöiden valvojaa URAKKA tarkoittaa sähköurakkaa SUUNNITTELIJA tarkoittaa sähkösuunnittelijaa (SHS) URAKOITSIJA tarkoittaa sähköurakoitsijaa (SU) KÄYTTÄJÄ tarkoittaa rakennuksen valmistumisen jälkeen tilojen ja kiinteistön käytöstä ja huollosta vastaavaa organisaatiota W 0 SÄHKÖNJAKELU W 00 Liittymiskaapelireitit W 01 Liittymät Nykyinen liittymiskaapeli on asennettu maakaapelina sähköverkkoyhtiön muuntajalta. Rakennuksen on liitetty Vaasan Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. 5. Järjestelmän sisältö/laajuus Nykyinen talojohto jää käyttöön. W 2 SÄHKÖNJAKELUJÄRJESTELMÄT W 21 Normaalijakelu Rakennuksen normaalijakelu toteutetaan Vaasan Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon liitetyllä sähkönjakelujärjestelmällä.

14 W 211 Keskukset W 2111 Pää- ja nousukeskukset W 212 Johtotiet Kiinteistön pääkeskus on nykyinen. Keskuksessa sijaitsee myös varavoiman syötönvaihtokontaktorit. Kaapeleiden asennusteiksi asennetaan johtotiet, jotka koostuvat kaapelihyllyistä ja - tikkaista. 2. Tekniset vaatimukset/ratkaisut Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista valmiiksi pintakäsitellyistä osista. Kulmat, kaaret, risteilyt jne. tehdään siten, ettei kaapeleita asennettaessa jouduta alittamaan niiden pienintä taivutussädettä. Liitos-, jatko- ja kulmakappaleina on käytettävä sarjaan kuuluvia tehdasvalmisteisia osia. Paloaluerajoilla johtotietä ei saa viedä katkaisematta läpi (> 200 mm). W 2121 Kaapelihyllyt Kaapelointien helpon asennettavuuden ja kaapeleiden lisäämistarpeiden vuoksi asennetaan pääkaapelireiteille sekä muihin tarpeellisiin tiloihin kaapelihyllyja tikasjärjestelmä. 2. Tekniset vaatimukset/ratkaisut Kaapelihyllyjen ja -tikkaiden sekä niiden osien tulee olla tehdasvalmisteisia. Hyllyt, joille asennetaan vahva- ja heikkovirtakaapeleita, tulee varustaa metallisella välilevyllä, jossa eri jännitetasojen kaapelit erotetaan toisistaan. Pääjohtoteinä käytetään Fe/Zn tikas-/lankahyllyjä. 3. Toiminta Kaapelihyllyjen on oltava helposti luokse päästävissä sekä asennettava niin, että myöhemminkin on mahdollista muutella kaapelointia. 6. Asentaminen Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaen huomioon mahdollisesti esitetyt erityisvaatimukset. Kaapelihyllyjen ja -tikkaiden kannatinrakenteina sekä risteyksissä, kaarissa ja T- liitoksissa on käytettävä tehdasvalmisteisia vakio-osia. Hyllyt kiinnitetään siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:200 ja etteivät hyllyt pääse kallistumaan tai kiertymään. Kattokannatus tehdään tarvittaessa kaksipuolisella kannatuksella. Kaapelihyllyt kiinnitetään siten, että johtoja tarvitsee mahdollisimman vähän pujottaa ja ettei kaapeleita asennettaessa jouduta alittamaan niiden pienintä taivutussädettä. Seinäkannakkeet ovat ao. hyllyille tarkoitettuja tehdasvalmisteisia vakiokannakkeita.

15 Hyllyjärjestelmän eri osat liitetään galvaanisesti toisiinsa. Kaapelihyllyt maadoitetaan maadoituspiirustusten mukaisesti. W 2128 Kaapeliläpiviennit W 213 Johdot Johdot ja johtotiet suojataan kosteuseristys-, ääni- ja paloteknisin läpiviennein. Läpivientimassana käytetään kaapeleiden lisäasennukset mahdollistavaa läpivientimassaa. 2. Tekniset vaatimukset/ratkaisut Yksittäisen johdon läpivienti suojataan mekaanisella läpivientiputkella. Kaikki läpiviennit tiivistetään muita rakenteita vastaaviksi palotekniikan ja akustiikan kannalta huomioiden tasopiirustuksissa olevat maininnat. Johtoteiden paloläpiviennit suojataan tyyppihyväksytyllä palonkestävällä läpivientimassalla esim. Hilti CFS. Läpiviennissä on oltava hyväksyntää osoittava merkintä. Vesi- ja kosteuseristysten läpivientinä käytetään laipallista ruostumattomasta teräksestä tehtyä putkihylsyä, jonka laippa liitetään kosteus-/vedeneristykseen. Sähkönjakelu toteutetaan kaapeleiden ja johtojen avulla. Nousujohtojen ja häiriöalttiiden ryhmäjohtojen osalta käytetään erikoisrakenteisia kaapeleita. 2. Tekniset vaatimukset/ratkaisut Kaapeleiden on oltava sähkönjohtavuus- ja eristysominaisuuksiltaan piirustuksiin merkittyjä tai vastaavia. 6. Asentaminen Johdot asennetaan kaapelein pääosiltaan kaapelihyllyille. Kaapelit asennetaan oikaistuna kaapelihyllyille risteilyjä välttäen kulmissa ja risteilykohdissa 2 m matkalta kiinnittäen, väliseinällisissä hyllyissä omiin osiinsa. W 2131 Liittymisjohdot Nykyinen liittymisjohto jää käyttöön. W 2132 Keskusten väliset johdot Sähkönjakelu keskuksiin ja generaattoriin toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Sähköjakelu toteutetaan TN-S-järjestelmällä (5-johdinjärjestelmä). 2. Tekniset vaatimukset/ratkaisut Nousujohtona käytetään ns. 4 1/2 -johdinkaapeleita, joissa ääri- ja nollajohdot ovat yhtä suuria poikkipinnoiltaan. Nousukaapelien esimerkkityypit on esitetty kaavioissa.

16 6. Asentaminen Kaapeleita asennettaessa tulee niiden ryhmittelyissä ja reittien valinnoissa ottaa huomioon SFS 6000 -käsikirjan määritelmät ympäristö- ja asennustapojen vaikutus ao. kaapeleiden kuormitettavuuksiin ja vastaaviin varokkeisiin. Varavoiman syöttökaapelit asennetaan putkiin varavoimakontilta vesilaitoksen pääkeskukselle. W 22 Varavoimajakelu W 220 Liittymät Rakennuksen sähkönsyötön varmistamiseksi häiriön sattuessa jakeluyhtiön verkossa asennetaan varavoimageneraattori. Varavoima liittyy normaalijakeluun nykyisen pääkeskuksen syötönvaihtokontaktorien kautta. W 228 Kojeet ja laitteet Kohteen varavoimakone toimitetaan asennettuna tehdasvalmisteiseen lämpöeristettyyn lämmitettyyn harjakattomalliseen Paroc-konttiin vesilaitoksen pihalle asemapiirustuksen mukaisesti. Varavoimakontin ulkopuolinen melutaso enintään 70dB(A)/7m. 2. Tekniset vaatimukset Varavoimakoneikko Koneikon tärkeimmät pääarvot ja ominaisuudet ovat: - rakenne pakettimallina kuten ST-31:n kuva 4.1, s. 51 selostuksineen - koneikon nimellisteho P n 120 kw, 50 Hz, cos 0,8, (150 kva), jatkuva, vaihteleva teho (Prime power, PRP standardin ISO 8528-1 mukaan) - ylikuormitettavuus 10 % 1 h:n ajan 12 h:n jaksoissa, kun tuloilman lämpötila on enintään 30 C - nimellisjännite 400/230 V, 50 Hz käyntinopeudella 25 r/s - rinnankäyntikelpoinen jatkuvasti verkon kanssa (koeajot ja tahdistukset) - koko varavoimakuorman (koneikon nimellistehoon asti) on saatava varavoimajännite 15 s:n kuluessa verkkokatkoksen alkamisesta, kun käynnistyshidastus on 2 s - kuormanottokykyvaatimus esilämmitettynä moottorivalmistajan suosittelemaan lämpötilaan: ensimmäinen kuormaporras vähintään 55 % vaaditusta nimellistehosta (jännitepoikkeamat enimmillään 20 % ja taajuuspoikkeamat enimmillään 10 % nimellisestä) ST-31:n kohtien 5.3 ja 5.4 mukaan - automaattinen 3-vaiheinen verkonvalvonta - suorasuihkutteinen, nelitahtinen, sähkökäynnisteinen ja nestejäähdytteinen dieselmoottori, jossa on dieselmoottorin pyörittämä jäähdytyksen kennopuhallin - taajuuden ja jännitteen säädön tarkkuuden on täytettävä suoritusarvoluokan G2 (ISO 8528-1 ja ISO 8528-5) vaatimukset - generaattorin eristystaso H - generaattorin jännitteen harmonisen särökertoimen on oltava pienempi kuin 5 % pää- tai vaihejännitteestä symmetrisellä lineaarisella kolmivaihekuormalla mitattuna koko tehoalueella ja yksittäisen harmonisen osuus enintään 3 % - radiohäiriöt enintään VDE 0875, luokka N

17 Yleiskaavio Varavoimalaitoksen pääpiirien yleiskaavio noudattaa ST-31:n kuvan 3.3 periaatteita. Tarkemmat piirustukset sisältyvät suunnitelmaan. Toimintatavat - verkonvalvonta-automatiikalla varustettu dieselgeneraattori: varavoimavarmennettua kuormitusta syöttää joko verkko- tai sen puuttuessa generaattorijännite - koeajo verkon rinnalla aiheuttamatta katkosta sähkönjakeluun (testi 1) - koeajo saarekkeena aiheuttamatta katkosta sähkönjakeluun (testi 2) Varavoimakoneikon liitäntä- ja ohjausvarusteet Koneikko varustetaan liitäntää, omakäyttöä, ohjausta ja valvontaa varten liitäntä-, ohjaus- ja omakäyttökeskuksella. Ne voivat olla yhteinen liitäntä-, ohjaus- ja valvontakojeisto tai erilliset keskukset. Liitäntäkeskus VV-OK Varavoimakoneikon liitäntäkeskuksessa on varavoimakoneikon pääkatkaisija (pääkytkin). Katkaisija on 3-napainen, pääkytkinvaatimukset täyttävä kompaktikatkaisija ja siinä on aseteltava selektiivinen LSI-tyypin ylivirta- ja oikosulkusuojarele sekä varusteina apukoskettimet vähintään 2s+2a. Tilatieto liitetään varavoima-automatiikan valvontapiiriin. Katkaisija toimii käsin käytettävänä varavoimakoneen pääkytkimenä ja se on normaalisti kiinni. Se toimii myös generaattorikaapeloinnin ylivirtasuojana generaattorista verkkoon päin. Liitäntäkeskus asennetaan kiinteästi ja varustetaan siten, että siihen voidaan liittää sähkönjakeluverkon suunnasta tuleva kiinteä asennus ja toisaalta koneikon tärisevistä osista tuleva tärinän kestävä johdotus. Keskuksen nimellisarvot ovat asennuskohdan kuormitettavuutta ja oikosulkutehoa vastaavat. Keskuksen vahvavirtaosasto sisältää pääpiirin kojeet. Keskuksen heikkovirtapiirien osastossa on vahvavirtapiireistä erotettuna varavoiman ohjauskeskus VV-OK riviliittimineen. Liitäntäkeskuksen kotelointiluokka on IP44. Kosketussuojaus on IP2X ovi avattunakin. Varavoimakoneikossa ovat kaikki koneikon toiminnassa tarpeelliset automaattisesti toimivat valvonta-, suojaus- ja hälytyspiirit vähintään ST-31:n sivun 103 taulukon mukaisesti. Käyttäjää varten koneikossa ovat ohjaus- ja valvontakojeet, joilla tapahtuu koneikon automaattinen ja käsin käyttö koneikon ohjausautomatiikan kautta. Toimintatapa valitaan varavoimalogiikan ohjauspaneelista, jossa on toiminnot seis - käsikäyttö - automatiikka - testi 1 - testi 2. Automatiikan kuvauksena noudatetaan ST- 31:n kohdan 6.3.6 toimintaselostusta tarkennettuna seuraavasti. Hätäkäyttöä ei toteuteta ja koekäyttötapoja on kaksi: testi 1 (verkon rinnalla) ja testi 2 (saarekkeena). Koneikossa ovat riviliittimille johdotettuina ilmaisut: - ei käyttövalmiina (ohjausvalinta ei automaattinen / koneikon pääkytkin auki / koneikon akkukytkin auki) - käyntitieto - varoittava hälytys - häiriöhälytys (käynnin estävä) Ohjaustaulussa ovat koneikon pääpiirin kaavio, jossa ovat verkkokatkaisijan ja generaattorikatkaisijan asennonosoittimet sekä jännitemittaukset vaihtokytkimineen. Varavoimakoneikossa on suojaus, joka koneikon käydessä verkon rinnalla suojaa koneikkoa verkon häiriöiltä. Suoja erottaa nopeasti varavoimaverkon saarekkeeksi (avaa verkkokatkaisijan) ja pitää varavoimakoneen keskeytyksettä ja häiriöttä syöttämässä varavoimajakelua. Sama suojaus estää varavoiman haitallisen syötön jakeluverkon haltijan asennuksiin. Akusto ja latauslaitteet - jännite 12 tai 24 V

18 - akkujen elinikäennuste vähintään 5 vuotta - paikalliskäyttöön ja käynnistystarkoitukseen soveltuvat lyijyakut - akut sijoitetaan haponkestäviin altaisiin Dieselmoottorissa on tehokas latausgeneraattori, joka pikavaraa ja varaa akustoa varavoimakoneen käynnin aikana. Latausgeneraattorin rinnalla on dieselvarmennetusta sähköstä energiansa ottava ylläpitovarauslaite, joka pitää akuston täydessä varaustilassa varavoimalaitoksen seisonnan aikana. Akustosta otetaan varavoimaautomatiikkaan hälytykset akuston jännite väärä (U< 26 V tai U > 29 V; säädettävät rajat) ja akuston kunto huono (akkujännite < 18 V yli minuutin; säädettävät rajat). Koneikon apujärjestelmät Koneikon apujärjestelmien tarvitsema sähkö, valvonta ja ohjaus tulevat suoraan koneikon omasta ohjauskeskuksesta. Koneikko poistaa koneikon käydessään tuottaman ylilämmön konehuoneesta puhaltamalla ilmaa jäähdytyskennon läpi. Korvausilma tulee tuloilmakanavasta. Kylmänä vuodenaikana koneikko kierrättää osan poistoilmasta takaisin konehuoneeseen niin, että huonelämpötila pysyy asetusalueella 15 25 C. Tulo-, poisto- ja kierrätyskanavissa on moottoriohjatut säätöpellit, joita varavoimakoneikon säätöautomatiikka ohjaa lämmön poistotarpeen mukaan. Toimintaselostus on ST-31:n kohdan 4.3.3.1 mukainen. Tulo- ja poistopellit ovat lämpötiiviit. Konehuoneen ilma-aukot sijoittuvat ST-31:n kuvan 4.4 ylempänä olevan piirroksen mukaisesti. Pakoputkilaitteet sisältävät joustavat osat ja putket, joilla koneikko liittyy äänenvaimentimiin ja pakoputkeen. Periaate on kuten ST-31:n kuvassa 4.6. Konehuoneen sisällä oleva pakoputken osuus lämpöeristetään. Varavoimakonttiin asennetaan polttoainesäiliö jonka tilavuus vastaa vähintään 48h ajo nimellisteholla. Erillistä käyttösäiliötä ei asenneta. Polttoainesäiliöllä on oltava suoja-allas, jonka vuotovalvonta on liitetty varavoima-automatiikkaan. Säiliö varustetaan täyttöputkella, ilmaputkella ja ylitäyttösuojalla. Suunnittelu ja dokumentointi Ks. kohta Laadunvarmistus. Asentaminen Koneikko keskuksineen toimitetaan kokonaisena tehdasvalmisteiseen lämpöeristettyyn konehuoneeseen paroc-kontti asennettuna. Varavoimakontti on oltava valmiiksi pintakäsitelty. Tilaaja valitsee värin Paroc:n vakiovärivalikoimasta. Väri on vaalean harmaa RR21. Tilaaja ilmoittaa lopullinen värisävy ennen tilausta. Katon pinnoitteen väri on musta. Kontin seinien ja katon väri on sisäpulolella valkoinen tai vaalean harmaa. Varavoimakontin lattiassa, katossa ja seinissä pitää olla eristettä vähintään 50mm. Kontti on varustettava seisokin aikaisella ylläpitolämmityksellä, valaistuksella, akkukäyttöisellä käsiturvavalaisimella sekä huoltopistorasioilla. Käyntiovi varustetaan Abloy-luoklla. Lukon sarjoituksesta on sovittava rakennuttajan kanssa. Varavoiman syötönvaihtokontaktorit sijaitsevat vesilaitoksen nykyisessä pääkeskuksessa. Laadunvarmistus Noudatetaan käsikirjan ST-31 lukujen 8 ja 9 ohjeita ja työnjakoa hankkeen etenemisen mukaan: - ilmoitukset - suunnitelmien ennakkotarkastukset (ST-31: kohta 9.2.1, s. 128) - rakentamisen aikaiset tarkastukset (ST-31: kohdat 9.2.2-4, s. 130) - tehdastestit

19 - lopullisella käyttöpaikalla tehtävät testit Valmistaja vastaa CE-vaatimuksienmukaisuudesta, antaa CEvaatimuksienmukaisuusvakuutuksen ja tekee CE-merkinnän. Ennakolta katselmoitavien asiakirjojen luettelo on ST-31:n sivulla 129 esitetyn mukainen. Välitarkastuksena katselmoidaan konehuone. Koekäyttösuunnitelma (ST-31, kohta 9.2.5) laaditaan ja koejärjestelyt hoidetaan ST- 31:n kohdan 9.4 mukaisesti. Tehdastestauksen ohjelmana noudatetaan ST-31:n kohtaa 9.5.1, testataan toiminnat (ST-31, kohta 9.5.3, s. 136-) ja tehdään suoritusarvoja koskevat kokeet ja mittaukset ST-31:n kohdan Suoritusarvot (s. 138 139) mukaan. Lopullisella käyttöpaikalla tarkastetaan asennukset ST-31:n sivun 135 tarkastuskohdelistan mukaan. Tehdään toimintakokeet ja mitataan suoritusarvot ST-31 kohdan 9.5.3 ohjelman mukaan. Urakoitsija tekee varavoimajärjestelmän käyttöönottotarkastukset. 3. Yhteydet varavoiman pääjakeluun Yleiskuvaus Varavoimakone liittyy pääkeskuksen varavoimaosan kautta kuormituksiin ja rakennuksen normaaliverkkoon piirustusten mukaisesti. Toiminta Varavoima-automatiikan ohjaama verkkokontaktori (MCB-1) ja generaattorikontaktori (GCB-1) sekä verkkojännitteen tunnustelukojeen lähdöt sijaitsevat nykyisessä pääkeskuksessa PK. Niiden toiminta noudattaa suunnitelmaa ja ST-31:n kuvaan 3.3 liittyvää selostusta. Tekniset vaatimukset Noudatetaan normaalijakelun teknisiä vaatimuksia pääsääntöisesti. Vaatimukset, jotka poikkeavat normaalijakelusta, on esitetty piirustuksissa. Suunnittelu ja dokumentointi Sähkösuunnitelmat tarkennetaan työpiirustuksiksi. Loppupiirustukset laaditaan asennuksen aikana tehtyihin tarkepiirustuksiin perustuen. Asentaminen Varavoimajakelun asennukset tehdään normaalijakelun asennustapoja vastaavasti. Laadunvarmistus Laadunvarmistus hoidetaan samoja käytäntöjä noudattaen kuin normaalijakelun. W 3 SÄHKÖN MUOKKAUS- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT W 32 SÄHKÖN MITTAUSJÄRJESTELMÄT W 321 Energianmittaus ( Energialaitos ) Kiinteistön liittymän sähköenergia mitataan pienjännitemittauksena pääkeskuksessa. Laskutusmittari on nykyinen.

20 W 4 MAADOITUS W 41 Maadoitukset ja potentiaalintasaukset Maadoitukset tehdään maadoituskaavion mukaisesti. Sähköjärjestelmä on TN-S järjestelmä. 2. Tekniset vaatimukset/ratkaisut Potentiaalintasauskiskot ovat tehdasvalmisteisia maadoituskiskoja. 3. Toiminta Asennuksissa on huomioitava, että käytössä olevien laitteiden maadoitukset pysyvät toiminnassa koko ajan ilman keskeytyksiä. 4. Suunnittelu ja dokumentointi Lopullisiin piirustuksiin merkitään kaikki maadoitusliittimien paikat numeroituina. Vastaavat numerot merkitään maadoituskaavioon ja maadoitusliittimiin. 5. Järjestelmän sisältö/laajuus Kiinteistön päämaadoituskisko on nykyinen. Uudet potentiaalintasaukset asennetaan kaavion mukaisesti. Varavoimakontin perustuksen/betonilaatan perustusmaadoitus asentaa rakennuttaja. Perustusmaadoituksen kytkentä varavoimakontin maadoituskiskoon suorittaa urakoitsija. 6. Asentaminen Potentiaalintasausjohtimet on esitetty maadoitus- ja potentiaalintasauskaaviossa. Johtimiin merkitään kaavion mukaiset tunnukset kumpaankin päähän. Koneita, kojeita ja tarvikkeita ei saa sarjamaadoittaa siten, että yhden laitteen poistaminen esim. huoltoa varten katkaisee muiden maadoituksen. Maadoituskaapeleina on käytettävä eristepäällysteisiä johtoja.

21 P TELE JA AUTOMAATIO Kaikki telejärjestelmät asennetaan vahvavirtajärjestelmiä vastaavasti. Poikkeukset on annettu kunkin järjestelmän kohdalla tai piirustuksissa. 2. Tekniset vaatimukset/ratkaisut Kaapelien asennuksessa on huomioitava telejärjestelmien häiriöalttius ja asennettava ne erilleen vahvavirtajohdoista. Kaapelihyllyillä em. johdot on asennettava eripuolille tai omiin osiinsa. Urakoitsijoiden on noudatettava kaapeleista annettuja asennusohjeita sekä huolehdittava kaapelien riittävästä työaikaisesta suojauksesta. P 6 ILMOITUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT P 61 Kiinteistövalvonta Kaapeloinnilla varaudutaan varavoimakoneen hälytyksien liittämistä vesilaitoksen automatiikka- ja hälytysjärjestelmään. Kaapeli päätetään vesilaitoksen pääkeskustilaan mistä rakennuttaja jatkaa kaapeli automatiikkakeskukseen