Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Samankaltaiset tiedostot
KandiakatemiA Kandiklinikka

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Ruoansulatus ja suolisto

KONTROLLIKIRJASTO. Anita Naukkarinen ylisolubiologi kliinisen patologian yksikkö KYS-Kuvantamiskeskus

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Etunimi: Henkilötunnus:

11. Elimistö puolustautuu

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

Immunohistokemian ja tekniikan kierrosten arviointi ja ongelmakohdat värjäysmenetelmissä

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

Epiteeli' Kateenkorva'

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

High Definition Body Lift selluliittigeeli

AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

Anatomia ja fysiologia 1

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

Sokerit lääketieteessä

VESILIUKOISET VITAMIINIT

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 1 Iho

Sokerit lääketieteessä

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI

IMMUNOHISTOKEMIALLISET CD-VÄRJÄYK- SET

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Verenkierto (circulation)

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN

VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Hengitys - hengityselimet

Autoimmuunitaudit: osa 1

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Virtaussytometrian perusteet

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

IAP, Majvik (ka)

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia.

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Eläinfysiologia ja histologia

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

Ursula Liuska LAADUNTARKKAILUNÄYTTEIDEN VALMISTUS IMMUNOHISTOKEMIALLISIIN VÄRJÄYKSIIN OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN PATOLOGIAN LABORATORIOON

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS

577 SOLUT JA KUDOKSET

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

GPR30-RESEPTORIN PAIKANTAMINEN HIIREN LISÄKIVEKSESSÄ

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

2.3.5 Kudosten rappeuma Kalkkeumat Verenvuoto tai verenpurkauma Nestepöhö, turvotus, ödeema

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

Kontrollinäytteet. Heikki Aho TYKS patologia

Transkriptio:

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita käyttäen. Primäärivasta aine tunnistaa tietyn kudoksessa olevan proteiinin, jota vastaan se on alun perin tuotettu immunisoimalla hiiri tai kani. Primäärivasta aineeseen kiinnittyy sekundäärivasta aine, johon on liitetty merkkiaineeksi biotiini. Biotiiniin liitetään rykelmä peroksidaasientsyymejä, jotka muuttavat värittömän substraatin ruskeaksi sakaksi kudokseen. Kuvissa ruskea väri siis osoittaa solut, joihin primäärivasta aine on sitoutunut. Muutamissa tapauksissa on vasta aineiden sijaan käytetty lektiinejä, jolloin puhutaan lektiinihistokemiasta. Ne ovat kasvien proteiineja, jotka tarttuvat tiettyihin solujen pintasokereihin. Lektiinikin on tässä merkitty biotiinilla, ja se saadaan näkyväksi samaan tapaan kuin vastaaineetkin. Taulukossa mainitaan värjätty kudos, proteiini, jonka vasta aine tunnistaa, sekä vasta aineen nimi. Värjäykset on tehty eläinlääketieteellisen tiedekunnan anatomian osastolla.

Epiteelit (ja endoteelit) Iho: suuren molekyylipainon sytokeratiini (klooni 34 E12) Kaikki ihon epiteelirakenteet värjäytyvät. Kuvassa nähdään ihon kerrostunutta levyepiteeliä, karvatuppia ja niihin liittyviä talirauhasia. Ohutsuoli: pan keratiini (kloonit AE1+AE3) Tämä paljon käytetty vasta ainesekoitus värjää lähes kaikki epiteelit. Kuvassa on suolen limakalvon epiteelin kuopakkeita. Maksa: pan keratiini (klooni Lu 5) Hepatosyytit ja sappitiehyiden epiteelisolut värjäytyvät. 2

Munuainen: Griffonia simplicifolia lektiini I B4 Tämä lektiini värjää kaikki endoteelit ja joitakin muitakin solutyyppejä. Kuvassa nähdään kaksi munuaiskerästä, valtimo sekä munuaisen pienempiä verisuonia. Tukikudos Iho: tyypin I prokollageeni (klooni SP1.D8) Kollageenia tuottavat sidekudossolut värjäytyvät verinahassa. Iho: vimentiini (klooni V9) Vimentiini on solun tukirangan proteiini, jota esiintyy monenlaisissa sidekudossoluissa. Kuvassa on verinahan sidekudosta. 3

Lihaskudos Suoli: lihasaktiini (klooni HHF35) Vasta aine värjää kaikki lihasten aktiinityypit. Kuvassa nähdään suolen lihaskerroksia, sisempi rengasmainen kerros ja tässä poikkileikkauksena ulompi pitkittäinen kerros. Suoli: sileälihasaktiini (klooni 1A4) Tämä vasta aine värjää vain tietyn lihasaktiinityypin. Suolen seinämässä sisempi rengasmainen kerros ei värjäydy, koska siinä ei ole tätä aktiinityyppiä. Ulompi pitkittäinen kerros sen sijaan värjäytyy, samoin verisuonten seinämien lihaskerrokset. Suoli: desmiini (D33) Desmiini on kaikissa lihaksissa esiintyvä proteiini. Kuvassa nähdään jälleen suolen seinämän lihaskerroksia sekä verisuonia. 4

Hermokudos Aivokurkiainen: CNPaasi (klooni 11 5B) Vasta aine värjää oligodendrosyytit. Tässä nähdään oligodendrosyyttien haarakkeiden ympäröimiä hermosäikeitä sekä niiden seassa pyöreitä oligodendrosyyttien solukeskuksia. Thalamus: GFAP (polyklonaalinen, Zymed) GFAP (glial fibrillary acidic protein) on astrosyyteissä esiintyvä proteiini. Isoaivo: NeuN (klooni A60) Tämä vasta aine värjää lähes kaikki hermosolut. 5

Isot aivot: neurofilamentti 160/200 kd (klooni RMdO 20) Vasta aine värjää osan neuroneissa esiintyvistä neurofilamentti tukirankaproteiineista. Osa neuroneista värjäytyy. Isot aivot: S100 (polyklonaalinen, Dako) S100 on melko yleinen merkkiproteiini, jota on esimerkiksi useissa erityyppisissä gliasoluissa. Pikkuaivot: Tubuliini III (klooni TU 20) Vasta aine värjää suurimman osan hermosoluista, mm. tässä nähtävät Purkinjen solut. 6

Isot aivot: mistelin lektiini I Tämä lektiini värjää mikrogliasolut ja myös osan verisuonten endoteeleistä. Kuvassa nähdään pieniä haarakkeisia mikroglasoluja sekä aivojen hiussuonia. Valkosolut Suoli: CD11a/18 (klooni MUC76A) Useita eri valkosolutyyppejä värjäävä vasta aine. Tässä nähdään suolen limakalvolla olevia valkosoluja. Suoli: CD11b (klooni MM10A) CD11b on myeloidisten solujen merkkiproteiini, eli se värjää lähinnä monosyyttejä ja granulosyyttejä. Tässä nähdään näitä soluja suolen limakalvolla. 7

Suoli: CD3 (polyklonaalinen, Dako) CD3 on T solujen merkkiproteiini. Kuvassa nähdään T soluja suolen seinämässä sijaitsevan B solukeräsen ympärillä. Suoli: CD45 (klooni CACTB51A) CD45 on kaikissa valkosoluissa esiintyvä proteiini. Kuvasta nähdään, kuinka valtavasti valkosoluja suolen seinämässä on. Vasemalla puolella on limakalvon epiteeliä, keskellä limakalvon sidekudosta, ja oikeassa reunassa pilkottaa B solukeränen. Arpikudos: CD68 (klooni EBM11) CD68 on makrofagien merkkiproteiini. Tässä kuvassa on selluloosasieneen muodostunutta arpikudosta. Isot ruskeat kohteet ovat vierasesinejättisoluja, monien makrofagien yhteenliittymiä. 8

Suoli: CD79 cy (klooni HM57) Tämä vasta aine värjää kypsät B solut. Kuvassa nähdään kaksi B solukerästä ja yksittäisiä B soluja suolen limakalvolla. Suoli: IgA (polyklonaalinen, Bethyl) Tämä vasta aine värjää tietyn immunoglobuliinityypin, jota esiintyy pitemmälle erikoistuneissa B soluissa. Tässä nähdään IgA positiivisia B soluja suolen limakalvolla. Suoli: IgM (polyklonaalinen, Bethyl) Tämäkin vasta aine värjää varhaisimman B soluissa esiintyvän immunoglobuliinityypin. Kuvassa on suolen seinämässä oleva B solukeränen ja yksittäisiä IgM positiivisia B soluja suolen limakalvolla. 9

Suoli: lysotsyymi (polyklonaalinen, Bethesda) Lysotsyymi on bakteereita hajottava entsyymi, jota tuottavat mm. makrofagit. Kuvassa on lysotsyymipositiivisia soluja suolen limakalvon epiteelin joukossa. Solun tilaa kuvaavat vasta aineet Suoli: pilkkoutunut kaspaasi 3 (polyklonaalinen, Cell Signaling Technology) Tämä on apoptoosin eli ohjelmoidun solukuoleman merkkiproteiini. Kuvassa on suolen seinämän B solukeränen, jossa nauta tuottaa uusia B soluja. Suurin osa soluista kuolee apoptoosissa. Se on kuitenkin hyvin nopea tapahtuma, joten kerralla nähdään vain pienehkö määrä apoptoottisia soluja. Suoli: Ki67 antigeeni (klooni MIB 1) Vasta aine värjää jakautumassa olevat solut. Suolen limakalvon epiteeli uusiutuu jatkuvasti nopeasti. Solut jakautuvat kuopakkeiden pohjien tuntumassa ja kulkeutuvat sieltä ylöspäin. 10