ANALYYSI 46. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2009 Stora Enson tutkimuskeskus Imatralla 40 vuotta sivu 28 www.laborantti.net
2 ANALYYSI 2/2009
Päätoimittaja Tilaukset Ilmoitukset Talous Julkaisija Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku GSM 050 336 7982 anne.raille@laborantti.net Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku GSM 040 542 5395 toini.turtiainen@polartest.fi Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto Työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku Koti 050 534 1718 Työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@laborantti.net Suomen Laboratorioalan Liitto ry SISÄLLYSLUETTELO Koulutus: Työhyvinvoinnin koulutuspäivät... 2 Päätoimittajalta... 5 RNA-interferenssi -ilmiö ja sen hyödyntäminen tutkimuksessa... 6 Tapahtumien ABC... 8 Puheenjohtajalta... 9 Rekombinanttiproteiinien tuotto ja puhdistus... 10 Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku anne.raille@laborantti.net Pankki Nordea 117330-111263 Painatus Offset Ulonen Oy Puh. (03) 3143 1500 ISSN 1459-0999 441 704 Painotuote STOP-sinettitarra... 11 Valio Healthy Dairy kaupallistaa hyvinvointituotteita... 12 Sudoku... 14 Kauramuro korvaa aamupuuron... 14 Liite: Laboratorioalan luentopäivät... 15 (DNA)-microarray-tekniikat... 19 Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, 70900 Toivala irja.hiekkamaki@laborantti.net Työ 044 720 1457 Koti 050 342 5634 Ulkomaalaisena Suomessa... 22 Toiminnanjohtajalta... 23 Muuntogeenisten elintarvikkeiden lainsäädäntö ja valvonta... 24 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2009 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle 3 17.9.2009 14.8.2009 4 3.12.2009 30.10.2009 www.laborantti.net Edellisen sudokun ratkaisu... 26 Yhdistykset toimivat... 27 Stora Enson tutkimuskeskus Imatralla 40v.... 28 Toimihenkilöt ja yhdistykset... 30 Palvelukortti... 31 ANALYYSI 2/2009 3
Koe Lapin lumo! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2 4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 c maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneisrossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laborantti.net VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot 500 c/vko - kevät: vkot 12, 13, 14, 15, 16 - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 450 c/vko - kevät: vkot 10, 11, 17 - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Kesäviikot (26 31) 250 c/vko Muut 300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c. Tilaukset: Martti Östring, 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com tai Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802 4 ANALYYSI 2/2009
Analyysissä tosi ystävyys Päivittäin korviin kantautuvat lomautus- ja irtisanomisuutiset kuulostavat hurjilta ja ikäviltä. On myönnettävä, että kokee kohdanneensa onnenpotkun saatuaan jo kuitenkin jonkin aikaa kestäneen työttömyyden jälkeen oman alansa työpaikan ja vieläpä tutkimuksen ja tuotekehityksen parista. Palasin juurilleni rakennukseen, jossa ehdin työskennellä tuotekehityksessä 18 vuotta, ennen kuin projektimme myytiin ulkopuoliselle rahoittajalle. Nyt kuuden vuoden jälkeen palasin määräaikaiseen työsuhteeseen, mikä nykyään on kovin yleistä. Suurinta mielihyvää on tuottanut työpaikalla sydämellisesti vastaanottaneet työkaverit. Rehellisesti sanottuna, en olisi uskonut, että ihmiset niin avoimesti näyttäisivät ja kertoisivat tällaisista tunteistaan. Jotenkin vaan tuntuu, että tämän päivän työyhteisöissä ei enää kovinkaan helposti ystävystytä ja kerrota kaikkia henkilökohtaisia asioita työkavereille. Yhtenä syynä lienee kiristyneet työtahdit ja toisena lyhyet työsuhteet. Tai niin ainakin kuvittelen! Suurinta mielihyvää on tuottanut työpaikalla sydämellisesti vastaanottaneet työkaverit. kautta tulleet ystävät jne. Eritoten kuitenkin lämmitti, jos niin voi sanoa, entisten työkavereiden lähettämä kukkalähetys, sillä se tuli todellisena yllätyksenä. Olemmehan olleet kuitenkin jo syyskuun 2007 irtisanomisen jälkeen erossa. Ystävistä ja ystävyydestä kun puhutaan, ei voi olla peilaamatta tässä kohdassa nykyajan trendikästä ystävän etsintää Facebookissa. Aluksi kun itsekin sinne loin profiiliani ja ystäviä alkoi tipahdella ystäväpyyntöinä tai kun bongasi itse itselleen jonkun kamun, tilanne jollakin tavoin alkoi kiehtoa. Nopeasti huomasi sen kuitenkin jäävän monilta osin kovinkin pinnalliseksi ja kaupalliseksi. Onhan siinä toki verkostoitumisen kannalta varausta. Ei siinä mitään! Kaikki ystävät ovat kalliita, eikä yhdestäkään heistä saisi helposti luopua! Oikea Ystävä on suurin kaikista siunauksista ja asia, jonka hankkimisesta huolehdimme vähiten. (La Rochefoucould) Xxxxxxxxxxxxxxxx Päätoimittajalta xxxxxxxxxxxxx Pitkäperjantaina 72-vuotias äitini nukkui pois pitkän sairastelun jälkeen. Tuolloin vasta todella ymmärsin läheisen ystävän merkityksen. Rinnalla elävän kumppanin merkitys oli tuolloin käsittämättömän tärkeä tuki ja turva. Miten tärkeää onkaan saada ääneen purkaa ikäväänsä ihmiselle, joka aidosti kuuntelee ja välittää. Lisäksi se valtaisa suruvalittelujen kukkaryöppy ja osanotot, mitkä tulivat ystäviltä, yllätti aidosti. Sellaista lohtua ei ymmärrä, ennen kuin sellaisen kokee. Naapurit, mökkinaapurit, yhdistystoiminnan Anne Raille ANALYYSI 2/2009
FT Tuuli Välineva Tampereen yliopisto Laboratorioalan Luentopäivät 2008 RNA-INTERFERENSSI-ILMIÖ JA SEN HYÖDYNTÄMINEN TUTKIMUKSESSA Eliöissä on kahdenlaisia nukleiinihappoja, deoksiribonukleiinihappoja (DNA) ja ribonukleiinihappoja (RNA). Solujen yksi päätehtävistä on valmistaa proteiineja DNA-molekyyleissä sijaitsevien geenien sisältämien ohjeiden perusteella. DNA ei suoraan ohjaa proteiinisynteesiä, vaan DNA:sta tehdään ensin transkriptiossa RNA-kopio (lähetti-rna, mrna), joka tulkitaan ribosomeissa proteiinin rakenteeksi. Lähetti-RNA:n lisäksi tunnetuimpia RNA-tyyppejä ovat siirtäjä-rna (trna) ja ribosomien rakenteeseen kuuluva ribosomaalinen-rna (rrna). Soluissa on myös useita muita nk. ei-koodaavia RNA-tyyppejä (ncrna). Näihin kuuluvat mm. pieni estävä RNA (small inhibitory RNA, sirna) ja mikro-rna (micro-rna, mirna). Näiden pienten RNA-molekyylien on havaittu osallistuvan geeniluennan säätelyyn ns. RNA-interferenssi (RNAi, RNA-häirintä) -ilmiön avulla. RNA-interferenssi-ilmiö havaittiin ensimmäisenä kasveissa v. 1990. Ilmiötä kutsuttiin aluksi kosuppressioksi (Jorgensen 1990) tai geenin posttranskriptionaaliseksi vaimennukseksi (Baulcombe 1996). Ilmiön tarkan mekanismin selvittivät amerikkalaistutkijat Andrew Fire ja Craig Mello v. 1998 tutkiessaan geenisäätelyä C. elegans sukkulamadossa (Fire 1998). Tutkijat vastaanottivat mekanismin selvittämisestä lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 2006 (Daneholt 2006). Nykyisin tiedetään, että RNAi-ilmiötä tapahtuu useissa muissakin eliölajeissa, myös nisäkkäissä, mukaan lukien ihmisessä. RNA-interferenssiä tapahtuu jatkuvasti useimmissa tumallisissa soluissa. Se on tärkeä proteiinisynteesin säätelymekanismi ja toimii myös elimistön puolustuksen osana, sillä solut käyttävät RNA- interferenssiä mm. virusinfektioiden torjunnassa. RNA-interferenssiä voivat välittää joko sirna:t (kaksijuosteiset, lyhyet RNA-molekyylit) tai mirna:t (yksijuosteiset, lyhyet RNA-molekyylit) (Saksela 2002). sirna-välitteisessä RNAinterferenssissä (kuvassa 1. vasemmalla) dicerribo nukleaasientsyymi pilkkoo ensin kaksijuosteisen RNA:n lyhyiksi sirna-molekyyleiksi (Zamore 2000, Bernstein 2001, Elbashir 2001). Kaksijuosteinen RNA voi olla peräisin esimerkiksi soluun päässeestä viruksesta. sirna-molekyylit liittyvät RISC-multiproteiinikompleksiin (RNA-induced silencing complex). sirna:n toinen, aktiivinen juoste sitoutuu kyseisen viruksen tietystä geenistä transkriptiossa tuotettuun mrna:han. sirna sitoutuu spesifisesti vain juuri kyseisen sirna:n kanssa komplementaariseen kohde-mrna:han. RISC-kompleksissa mukana olevat entsyymit pilkkovat mrna:n estäen proteiinin tuoton (Zamore 2001, Hannon 2002). mirna-välitteisessä RNA-interferenssissä (kuvassa 1. oikealla) solun omien mikro-rna-geenien transkriptiossa tuotetusta mrna:sta pilkkoutuu mirna-molekyylejä dicer-entsyymin avulla. Mikro-RNA-geenit eivät koodaa proteiineja, ja näiden geenien tehtävä näyttääkin liittyvän muiden geenien aktiivisuuden säätelyyn esimerkiksi yksilönkehityksen aikana. Mikro-RNA-geenien mrna:sta tuotetut mirna:t ovatkin komplementaarisia solun jostakin toisesta geenistä tuotetun mrna:n kanssa. Dicer-entsyymin pilkkomat mirna:t liittyvät RISC-kompleksiin, ja estävät kohde-mrna:n translaatiota proteiiniksi (Grosshans & Slack 2002). 6 ANALYYSI 2/2009
Kuva 1. sirna- (vasemmalla) ja mirna-välitteisen (oikealla) RNA-interferenssin mekanismi. Nykyisin RNA-interferenssi-ilmiötä tutkitaan paljon, ja sen mekanismi ja merkitys solun toiminnalle tunnetaan aiempaa paremmin. RNA-interferenssiä on opittu käyttämään hyödyksi myös biotieteellisessä tutkimuksessa. Soluissa voidaan kokeellisin keinoin tuottaa kaksijuosteista RNA:ta tai sitä voidaan viedä soluihin valmiina lyhyinä oligonukleotideina. Kaksijuosteinen RNA käynnistää soluissa RNA-interferenssin, jonka seurauksena RNA:ta vastaavan kohdegeenin toimintaa voidaan estää spesifisesti. Tällä tavoin voidaan tutkia kyseisen geenituotteen puuttumisen vaikutuksia solun toimintaan soluviljelmässä tai koe-eläinmallissa (Daneholt 2006). RNA-interferenssiä on myös onnistuneesti voitu hyödyntää kasvibioteknisissä sovelluksissa. RNA-interferenssin avulla voidaan tuottaa geenimuunneltuja tuotantokasveja, joissa tiettyjen kohdegeenien toiminta on estetty. Kliinisissä sovelluksissa RNA-interferenssille on kaavailtu käyttöä monien sairauksien, mm. syövän ja tiettyjen virusinfektioiden hoidossa ja ehkäisyssä. Tietämys RNA-interferenssi-ilmiöstä lisääntyy jatkuvasti ja tutkimus sen hyödyntämiseksi sekä lääketieteessä, kasvibiotekniikassa että biotieteellisessä tutkimuksessa etenee tuoden käyttöön uusia sovelluksia ja kaupallisia tuotteita. Esimerkiksi RNA-interferenssiin perustuvien hoitomuotojen kehittäminen useisiin sairauksiin on jo edennyt kliinisten kokeiden vaiheeseen (Liebert 2008). RNA-interferenssiin perustuva geeniterapia lieneekin yksi tulevaisuuden hoitomuodoista. Lähteet: - Baulcombe DC.: RNA as a target and an initiator of post-transcriptional gene silencing in transgenic plants. Plant Mol Biol. 1996 Oct; 32(1-2): 79-88. - Bernstein E, Caudy AA, Hammond SM, - -- Hannon GJ.: Role for a bidentate ribonuclease in the initiation step of RNA interference. Nature. 2001 Jan 18; 409(6818): 363-6. - Daneholt, Bertil. Advanced Information: RNA interference. The Nobel Prize in Physiology or Medicine 2006. http://nobelprize.org/nobel_ prizes/medicine/laureates/2006/adv.html - Elbashir SM, Lendeckel W, Tuschl T.: RNA interference is mediated by 21- and 22-nucleotide RNAs. Genes Dev. 2001 Jan 15; 15(2): 188-200. - Fire A, Xu S, Montgomery MK, Kostas SA, Driver SE, Mello CC.: Potent and specific genetic interference by double-stranded RNA in Caenorhabditis elegans. Nature. 1998 Feb 19; 391(6669): 806-11. - Grosshans H, Slack FJ.: Micro-RNAs: small is plentiful. J Cell Biol. 2002 Jan 7; 156(1): 17-21. - Hannon GJ.: RNA interference.nature. 2002 Jul 11; 418(6894): 244-51. - Jorgensen R.: Altered gene expression in plants due to trans interactions between homologous genes. Trends Biotechnol. 1990 Dec; 8(12): 340-4. - Liebert, MA: The RNA Drug Revolution: A New Approach To Gene Therapy. ScienceDaily. 2008 January 23. http://www.sciencedaily.com / releases/2008/01/080123093137.htm - Saksela K.: RNA-interferenssi virustautien torjuntaan? Duodecim. 2002; 118(21): 2191-8. Zamore PD, Tuschl T, Sharp PA, Bartel DP. RNAi: double-stranded RNA directs the ATP-dependent cleavage of mrna at 21 to 23 nucleotide intervals. Cell. 2000 Mar 31; 101(1): 25-33. - Zamore PD.: RNA interference: listening to the sound of silence. Nat Struct Biol. 2001 Sep; 8(9): 746-50. ANALYYSI 2/2009 7
TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 6.6. Yhdistyksen 30-vuotis juhlat Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry kello 15.00 alkaen Simon Wanhaan Pappilassa 16.6. Maskun kesäteatteri Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys Ari Lehtisen näytelmä Into Piukassa 10. 11.9. Suomen Laboratorioalan liiton Suomen Laboratorioalan liitto ry SYKSYN LUENTOPÄIVÄT Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna 15.10. Metallialan koulutusta Satakunnan laboartorioalan yhdistys ja 16.10. tiedustelut: Margit Rajamäki, p. 040 097 5221 Suomen Laboratorioalan liitto ry Toukokuun loppuun mennessä valmistuvat/valmistuneet laborantit Hoffrén Laura Anneli Hyvärinen Alisa Agustiina Kamunen Susanna Birgit Koistinen Miia Marjatta Koponen Jaana Maritta Korhonen Hanna-Mari Annika Korhonen Janita Mirjami Kuosmanen Tiina Tuulikki Laurila Tanja Katri Hannele Loukkola Merja Johanna Natunen Merja Tuulikki Ovaskainen Sirpa Hannele Pääkkönen Niina Maarit Toivanen Maria Magdalena Sivula Erika Rantanen Heli Savolainen Otto 8 ANALYYSI 2/2009
Palkkausjärjestelmä... toimiiko teillä? Puheenjohtajalta Sain taas karvaasti kokea palkkausjärjestelmien toimivuuden. Luulin olevan yrityksessä, jossa näitä asioita tehtäisiin oikein. Meitä on aika pieni yhteisö ja luotin siihen, että asioista olisi helppoa puhua ja tulla ymmärretyksi. Viitteitä järjestelmän toimimattomuudesta antoi se, että edellisen kerran toimikunta on kuulema kokoontunut silloin kun palkkausjärjestelmä tälle sopimusalalle tuli. Siitä on noin kymmenen vuotta. Oma työurani täällä on vielä lyhyt. Yllätys, yllätys! Kaikkien työtehtävien toimenkuvien mukaiset pisteet olivat lähes täsmälleen samat kuin kauan sitten. Tarkoittaako tämä sitä, että työpaikallani kehitys menetelmissä ja työtavoissa polkee paikoillaan? En tiedä, koska historiani täällä on lyhyt. Oma ajatukseni palkkausjärjestelmän käytöstä täällä on se, että eri tehtävät on suhteutettu toisiinsa eli kaikille eri tehtäville on annettu oma luokka. Tapahtuipa tehtävässä vaikka millaisia muutoksia lisävastuineen ja vaatimuksen kasvuineen, niin pisteytys ei siitä muutu. Toivottavasti tämä toimii myös toiseen suuntaa eli toimenkuvan keventyessä pisteitä ei viedä ja palkkaluokka pysyy samana. Laboratoriolta vaaditaan tehokasta ja nopeaa työskentelyä laadun takaamiseksi, mutta osoittauduimme jälleen kerran toimihenkilöistä vaatimattomampien ja vähäpätöisempien tehtävien hoitajiksi ja saamme pitää itsellämme palkkaluokan alimmat pisteet. Otan saamamme pisteet arvostuskysymyksenä. Tiedän sen, että meistä ei olisi tuotantoinsinööreiksi tai toimistoassistentiksi. Meidät on palkattu laboranteiksi valvomaa laatua! Luottamushenkilön kommentti laboratoriohenkilöstön toimenkuviin oli, että onpa teillä siellä laboratoriossa paljon tehtävää. Niinpä... Me labrassa pidämme työstämme ja haluamme olla motivoituneita tekemään välillä melko pakkotahtista työtä hyvän laadun ja yrityksemme luotettavuuden takaamiseksi. Haluamme panostaa täysillä työhön, mutta nyt energiaa kuluu pettymykseen ja palkkausasioiden parantamiseen. Olisi niin kiva tehdä töitä, kun tietää, että sitä myös arvostetaan. Lopuksi on mainittava, että toimenkuvien luokituksen muutokset ylöspäin eivät toden näköisesti olisi näkyneet palkoissa. Miksi siis tämä kaikki vaiva? Palkkausjärjestelmien lähtökohtana olisi olla oikeudenmukaisia, motivoivia ja kannustavia. Toivotan hyvää ja lämmintä kesää Analyysin lukijoille! Tuula Kuusisto ANALYYSI 2/2009 9
Vesa Hytönen, FT, Dos. Lääketieteellisen teknologian instituutti, Tampereen yliopisto Laboratorioalan Luentopäivät 2008 Rekombinanttiproteiinien tuotto ja puhdistus Rekombinanttiproteiinit ovat valkuaisaineita, jotka on tuotettu geeniteknologian keinoin käyttäen hyväksi yhdistelmä-dna-tekniikkaa. Rekombinanttiproteiinien valmistamiseen voidaan käyttää laajaa joukkoa erilaisia tuottosysteemejä: yleisimmin käytetään mikrobeja kuten Eschericia coli-bakteeria ja Pichia pastoris-hiivaa. Rekombinanttiproteiineja voidaan tuottaa myös kasveissa ja eläimissä. Myös ns. soluvapaa tuottomenetelmä on mahdollinen. Rekombinanttiproteiinit perustuvat yhdistelmä- DNA- eli rekombinantti-dna-tekniikoihin. Tuotettavaa proteiinia koodaava DNA-jakso siirretään tuotto-organismiin siirtovektorin avulla. Vektorina voi toimia esimerkiksi DNA-plasmidi tai virus, jonka genomiin haluttu DNA-jakso on siirretty. Käytettävä vektori sisältää tyypillisesti proteiinia koodaavan DNA-sekvenssin lisäksi selektiomarkkerin, ribosomin sitoutumiskohdan, translaation aloitus- ja lopetuskohdat sekä mahdollisesti myös kohdennussignaalin. Vektorin sisältävien solujen valikointi, selektio, voi perustua vaikkapa antibioottiresistenttiysgeeniin. Kohdennussignaalin avulla proteiini voidaan esimerkiksi ohjata erittymään solusta kasvatusmediumiin, mikä voi olla tärkeää sen oikeanlaisen toiminnan saavuttamiseksi. Rekombinanttiproteiinien tuotannossa pyritään valitsemaan kullekin proteiinille sopivin tuottosysteemi. On hyvin tärkeää, että valittu tuotto-organismi kykenee valmistamaan halutun proteiinin sen aiottuun käyttöön soveltuvassa muodossa: usein halutaan tuottaa proteiini niin, että se on aktiivinen ilman lisäkäsittelyjä. Käytettävän systeemin valintakriteereinä ovat myös hinta, käytön helppous ja turvallisuus, tuotannon skaalattavuus ja eettiset kysymykset. Koska eri organismit muokkaavat tuottamiaan proteiinimolekyylejä translaation jälkeen eri tavoin, saattaa eri systeemeissä tuotettujen proteiinien kemiallinen koostumus vaihdella, aktiivisuudesta ja kolmiulotteisesta rakenteesta puhumattakaan. Proteiiniin translaatiotapahtuman jälkeen tehtäviä muutoksia kutsutaan posttranslationaalisiksi modifikaatioiksi. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita proteiiniin liitettävät sokeriketjut, joiden koostumus vaihtelee voimakkaasti eri eliöiden välillä. Rekombinanttiproteiinien lisäksi soluissa on paljon muita proteiineja sekä muitakin rakenneosia, kuten lipidikalvoja. Usein on tarpeellista eristää proteiini muusta materiaalista vaikkapa sen rakenteen tai määrän selvittämiseksi. Proteiinin eristämiseen käytetään yleisesti kromatografisia menetelmiä kuten affiniteettikromatografiaa, ioninvaihtokromatografiaa ja geelisuodatuskromatografiaa. Jos halutaan erityisen puhdasta materiaalia, on usein tarpeen suorittaa monia perättäisiä puhdistusvaiheita. Myös uuttamista, saostamista, painovoimaan perustuvia menetelmiä, elektroforeettisia menetelmiä, kiteytystä ja monia muita menetelmiä voidaan hyödyntää proteiinien eristämisessä ja puhdistamisessa. Tuotetun rekombinanttiproteiinin laatua voidaan tarkastella esimerkiksi elektroforeettisien menetelmien avulla. Proteiinin molekyylipainon lisäksi saadaan näin tietoa myös siitä, että kuinka ho- 10 ANALYYSI 2/2009
STOP sinettitarra Haluatko suojata näytteitä, lähetyksiä tai omaisuuttasi? STOP -sinettitarra tarjoaa yksinkertaisen ja luotettavan tavan valvoa tärkeiden näytteiden ja tuotteiden koskemattomuutta. STOP -sinettitarra on päältä päin katsottuna tavallinen tarra mutta erikoisrakenteensa ansiosta tarran irrottaminen tai liimaaminen uudelleen paljastumatta on mahdotonta. STOPkuviointi näkyy vasta tarraa irrottaessa. Samalla tarran muovipinta muuttuu läpinäkyväksi ja STOPkuviointi paljastaa mahdolliset murtoyritykset. STOP - sinettitarra on vahva kaksikerroksinen violetin värinen polyeteenitarra ja sen akrylaatti-liima tarttuu erittäin hyvin eri pintamateriaaleihin. Sinettitarra on pakkasen ja kuuman kestävä, käyttölämpötila voi vaihdella 20 C asteesta aina +70 C. STOP -sinettitarra räätälöidään tarpeittesi mukaan erikokoiseksi ja erilaisilla painatuksilla, esimerkiksi: teksti- ja logopainatukset sekä juokseva numerointi tai/ ja viivakooditulostus. Toimitamme toki tarroja myös ilman painatuksia. Tarraan voi kirjoittaa kynällä. STOP-sinettitarra, joka taipuu hyvin, soveltuu kaikkien sinettiä vaativien lähetysten ja näytteiden sulkemiseen, esim. huumevirtsanäytteille. Mekalasi Oy, puh. (09) 3417 2800, www.mekalasi.fi Maahantuonti: FPW Firmaservice mogeenistä materiaalia on saatu aikaan. Massaspektrometrisen analyysin avulla voidaan selvittää proteiinin tarkka molekyylipaino ja tarkastella esimerkiksi posttranslationaalisia modifikaatioita. Jos halutaan tutkia tuotetun molekyylin kolmiulotteista rakennetta, voidaan käyttää röngensädekristallografiaa tai NMR-spektroskopiaa. Myös elektronimikroskopiset ja atomivoimamikroskopiaan perustuvat kuvantamismenetelmät ovat laajasti käytössä makromolekyylien rakennetutkimuksessa. Tuotetun proteiinin aktiivisuuden arvoinnissa voidaan käyttää erilaisia biokemiallisia menetelmiä, kuten esimerkiksi spektrofotometriaa ja kromatografiaa. Mihin rekombinanttiproteiineja tarvitaan? Esimerkkinä rekombinanttiproteiinin käytöstä voi mainita rokotteen, joka perustuu viruksen rakenneproteiiniin. Tällainen molekyyli ei ole infektiivinen, mutta aiheuttaa elimistössä immunologisen reaktion, joka johtaa immuniteetin muodotumiseen kyseistä virusta kohtaan. Toisaalta rekombinanttiproteiinit voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi teollisuuden prosesseissa, jossa tarvitaan paljon tietynlaista entsyymiä. Jos tällaisen entsyymin eristäminen luonnosta on hankalaa, voi olla taloudellisesti edullista tuottaa sitä rekombinanttiproteiinina jossain tähän soveltuvassa tehokkaassa tuottosysteemissä. ANALYYSI 2/2009 11
Kasvua huippuinnovaatioiden avulla Valio Healthy Dairy kaupallistaa Valio suuntautuu nykyistä määrätietoisemmin hyvinvointi- ja terveystuotemarkkinoille myös Suomen ulkopuolella tuotteistamalla huippuinnovaatioitaan, joista suomalaiset ovat saaneet nauttia jo vuosikausia. Kärkituotteina ovat maailman tutkituin terveysvaikutteinen maitohappobakteeri LGG (Suomessa kauppanimellä Valio Gefilus) ja aidon maidon makuiset laktoosittomat tuotteet. Valio on meijerialalla maailmanlaajuisesti arvostettu terveysvaikutteisten ja hyvinvointituotteiden kehittäjä. Valion innovaatioita on yli 40 maan markkinoilla eri yritysten lisensoimina. Nyt Valio keskittyy tuotteistamaan keksintöjään itse Healthy Dairy -konseptin avulla. Valio on laajentanut innovaatioliiketoimintaansa, jonka liikevaihto on nyt vajaat 200 miljoonaa euroa. Ruotsissa on muokattu laktoosittomilla tuotteillamme markkinaa, ja Valion laktoosittoman tuoteperheen liikevaihto on Ruotsissa noin 25 miljoonaa euroa. Valiossa on sellaista tutkimus-, teknologia- ja brändiosaamista, jota kannattaa kaupallistaa itse. Innovaatioliiketoiminnassa on kasvumahdollisuuksia maailmanlaajuisestii. Valio tuotteistaa terveysvaikutteisia ja hyvinvointi-innovaatioitaan Valio Healthy Dairy -nimen alla. Ensimmäiset tällaiset konseptit rakentuvat Valion laktoosittomien tuotteiden ympärille. Valion laktoosittomat tuotteet valmistetaan patentoidulla menetelmällä, mikä takaa tuotteiden aidon ja raikkaan maun sekä maidon täydellisen ravintoarvon. - Healthy Dairy -konsepti on aidosti kansainvälistä liiketoimintaa, joka perustuu paikallisten Healthy Dairy -kaupallistamismallien kehittämiseen, mahdollisesti paikalliseen tuotehankintaan ja paikallisiin kumppanuuksiin. Yhdistämme tässä konseptissa patentoituja teknologisia innovaatioitamme, vahvaa tutkimusnäyttöämme ja brändiosaamistamme, selvittää johtaja Veijo Meriläinen Valiosta. Valion strategisia kansainvälisiä konsepteja, joilla on laaja kaupallistamismahdollisuus, ovat vastustuskykyä lisäävä Valo Gefilus ja stressivatsaa rauhoittava Valio Gefilus MAX, jotka sisältävät maailman tutkituinta probioottia LGG :tä, sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn kehitetyt Valio Evolus 2-teho tuotteet, painonhallintaa tukemaan kehitetyt Valio ProFeel tuotteet sekä Valio laktoositon tuoteperhe. Innovaatioliiketoiminnan liikevaihto on lähes 200 miljoonaa euroa eli noin 10 % Valio-konsernin liikevaihdosta. Valio Evolus 2-teho uusin huippuinnovaatio Valio keskittyy sellaisten maitotuotteiden kehittämiseen, joilla voidaan vaikuttaa kansanterveyden kannalta isoimpiin ongelmiin, kuten sydänja verisuonitauteihin. Valio Evolus 2-teho sekä alentaa kolesterolia että auttaa hallitsemaan verenpainetta. Molemmat ovat merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Kolesterolia alentava vaikutus syntyy tuotteeseen lisätystä kasvisterolista ja verenpaineeseen vaikuttavat Valion patentoimalla menetelmällä fermentoidut bioaktiiviset peptidit. Valio Evolus 2-tehon verenpainevaikutukset on osoitettu jo kuudessa kliinisessä tutkimuksessa. Valio Evolus 2-teho tuotteita on myynnissä piimänä, jogurtteina, tehojuomina ja nyt uusimpana myös voileipälevitteenä. Valio Evolus 2-teho levite on maailman ensimmäinen kolesterolia alentava ja verenpaineen hallinnassa auttava levite. Valion tutkimusperiaatteiden mukaan tuotteen vaikutus pitää olla osoitettu vähintään kahdessa 12 ANALYYSI 2/2009
hyvinvointituotteita toisistaan riippumattomassa kliinisessä tutkimuksessa, ennen kuin tuotteen vaikutuksista voidaan sanoa mitään. Valio myös julkaisee kaikki tekemänsä tutkimukset kansainvälisen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Lisätietoja: Innovaatioliiketoiminnasta johtaja Veijo Meriläinen, Valio Oy, puh. 050 384 0086. Valion tutkimuksesta tutkimusjohtaja, professori Riitta Korpela, Valio Oy, puh. 050 384 0197. Tiesitkö, että, Valio on suomalaisten maidontuottajien omistama yritys, jonka tehtävä on turvata maidontuotannon ja maaseudun elinkelpoisuus Suomessa jalostamalla maidosta hyvänmakuisia ja hyvinvointia edistäviä tuotteita. Valion liikevaihto on 1,8 miljardia euroa ja henkilöstöä on reilut 4 000. Valio on Suomessa maitotuotteiden markkinajohtaja, ravitsemuksen suunnannäyttäjä ja terveysvaikutteisten maitotuotteiden kansainvälinen edelläkävijä. Laatu, osaaminen ja vastuullisuus ovat olleet Valion ohjenuoria jo yli sadan vuoden ajan. Valion tuotteet ovat Euroopan puhtaimpia maitotuotteita, ja niiden alkuperästä voit olla varma. Tuotteiden turvallisuudesta huolehditaan ketjun jokaisessa vaiheessa tilalta kauppaan. Valio säästää ympäristöä käyttämällä kierrätettäviä pakkausmateriaaleja ja uudelleen käytettäviä kuljetusalustoja. www.valio.fi ANALYYSI 2/2009 13
Sudoku Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisun voi lähettää Analyysin toimitukseen 14.8.2009 mennessä osoitteeseen: Anne Raille, Valpuri Innamaankatu 5 c 94, 20610 Turku Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 3/2009. Kauramuro korvaa aamupuuron Cheerios Kaura on oiva vatsaa hellivä aamiainen koko perheelle Perinteisen kaurapuuroaamiaisen voi nyt halutessaan korvata kauramuroilla. Tunnetusti kauran kuitu tekee vatsalle hyvää ja pitää nälän poissa. Koko perheelle suunnatussa täysjyvämurossa Cheerios Kaurassa on runsaasti vatsalle hyvää kauran kuitua. Täyteläinen kauran maku maistuu koko perheelle ihan sellaisenaan tai sitä voi täydentää mielensä mukaan. Kaurapuuroa on perinteisesti pidetty terveellisenä aamiaisena ja sitähän se onkin. Cheerios Kaura ei kuitenkaan häviä puurolle ravitsemuksen osalta pätkääkään. Varsinkaan, jos vertailukohteena on puurolautanen sellaisena kuin se todellisuudessa syödään kaikilla lisukkeilla ei pelkät hiutaleet. Mainettaan paremmat murot Aamiaismurot ovat tänä päivänä jotain ihan muuta kuin parikymmentä vuotta sitten. Murovalmistajat ovat olleet edelläkävijöitä täysjyväviljan osuuden lisäämisessä suoma laisessa aamiaisessa. Monissa tuotteissa on erittäin paljon täysjyvää, ne ovat hyvin runsaskuituisia, sokeria ja suolaa on vain vähän ja ravitsemuskokonaisuus on kaikin puolin kohdallaan. Cheerios Kaura on peräti 92-prosenttisesti täysjyvää ja siinä on vain 10 prosenttia sokeria. Kauramurojen kuitu sisältää runsaasti beetaglukaania, joka auttaa hallitsemaan veren kolesterolitasoa ja edistää ruuansulatusta. Rasvaa kauramuroissa on vain 6,3 prosenttia ja tyydyttyneitä rasvoja on vähän ainoastaan 1,3 prosenttia. 14 ANALYYSI 2/2009
LABORATORIO- ALAN LUENTO- PÄIVÄT 10. 11.9.2009 Rantasipi Aulanko Hämeenlinna Ohjelma
SYKSYN LUENTOPÄIVIEN OHJELMA TORSTAI 10.9. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:45 Päivien avaus 10:00 KEMIKAALIEN UUDET VAROITUSMERKINNÄT Kemikaaliturvallisuusasiantuntija Pirjo Irmeli Korhonen, Työterveyslaitos 11:00 REACH-LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTUS KEMIKAALITÖISSÄ Kemikaaliturvallisuusasiantuntija Pirjo Irmeli Korhonen, Työterveyslaitos 12:00 LIUOTTIMET JA MELU Vanhempi tutkija Esko Toppila Työterveyslaitos 13:00 Lounas 13:45 NÄYTTELYN AVAUS ja NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 14:45 VIRTUAALIMIKROSKOPIA Tutkija Vilppu Tuominen TAY IMT 15:45 Kahvi ja NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN + demonstraatiot 16:30- GC-KOLMOISKVADRUPOLI 17:15 MASSASPEKTROMETRI FM Tapani Klippi Agilent Technologies Finland Kylpylä 20:00 Illallinen PERJANTAI 11.9. 8:00 Aamiainen 9:00 GEENITEKNIIKKALAINSÄÄDÄNTÖ Yleistä GMO-laista Ylitarkastaja, FT Kirsi Törmäkangas Valvira 10:00 NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN + demonstraatiot 10:30 GEENITEKNIIKKALAINSÄÄDÄNTÖ Lain yksityiskohtaisempaa tarkastelua Ylitarkastaja, FT Kirsi Törmäkangas Valvira 11:30 UUTTO PAINEISTETULLA KUUMALLA VEDELLÄ JA SEN SOVELLUKSET Dosentti Kari Hartonen Helsingin Yliopisto 12:30 NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN + demonstraatiot 13:15 Lounas 14:00 LABORATORIOIDEN OIKEUDET TEHDÄ TUTKIMUKSIA FT Margareta Hägg FINAS 15:00 UUSI VALIDOINTIOPAS TULOSSA FT Margareta Hägg FINAS 16:00 MYÖNTEINEN AJATTELU Pastori, Isä Mitro 17:00 Päivien päätös ja kahvi Ohjelma on alustava. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksia nettisivuillamme www.laborantti.net
NÄYTTELYSSÄ MUKANA: Sarlin Oy Ab OneMed HyXo Oy Waters Oy Calibrant Oy Suomen Laboratorioalan Liitto ry. Berner Oy Thermo Fisher Scientific Oy Millipore Oy Labnet Oy Analyysi-lehti
SYKSYN LUENTOPÄIVILLE ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset 14.8.2009 mennessä puhelimitse tai sähköpostitse HotelliRantasipi Aulangolle, puh. (03) 658 801 tai sähköpostiosoite: aulanko.rantasipi@restel.fi. Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä varaajan nimi ja sähköpostiosoite, osallistujien nimet, työpaikka, laskutusosoite sekä onko Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen. OSALLISTUMISMAKSUT TÄYSIHOITOINEEN Suomen Laboratorioalan Liiton ja Suomen Bioanalyytikkoliiton jäseniltä 245 a/ 1 pv ja 490 a/ 2 pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 335 a/ 1 pv ja 670 a/ 2 pv. Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksuun sisältyy * luentotiivistelmät * majoitus 1 hh (Yhden päivän osallistumismaksuun ei sisälly yöpymistä) * ohjelman mukaiset ateriat * kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö OSANOTON PERUUTTAMINEN Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 a. Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Laboratorioalan luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. TIEDUSTELUT Merja Lehtinen, sähköposti: merja.i.lehtinen@uta.fi, puh. 040 514 1173 Mariitta Vakkuri, puh. työ (03) 3551 8491 tai 050 529 1625 Suomen Laboratorioalan Liitto ry www.laborantti.net Offset Ulonen Oy
Outi Saramäki, tutkija Lääketieteellisen teknologian instituutti, Tampereen yliopisto Laboratorioalan Luentopäivät 2008 (DNA)-MICROARRAY-TEKNIIKAT perusteet ja sovellukset Microarray- eli mikrosirutekniikka tarkoittaa menetelmiä, joissa pienelle pinta-alalle on järjestetty satoja, joskus jopa miljoonia DNA-sekvenssejä, proteiineja, hiilihydraatteja tai kudosnäytteitä. Kaupallisesti on saatavana monentyyppisiä DNA-mikrosiruja ja muutamia proteiini-mikrosiruja, mutta hiilihydraatti-mikrosirut ovat vasta kehittelyasteella. Kudosmikrosirut valmistetaan yleensä omista näytteistä, joskin niitä on myös kaupallisesti saatavana. Tässä keskitytään enimmäkseen DNA-mikrosiruihin. DNA-mikrosirutekniikat perustuvat DNA-kaksoisjuosteen emäsparien komplementaarisuuteen. Tutkittava yksijuosteinen DNA tai RNA leimataan fluoresoivilla leimoilla ja hybridisoidaan alustalle kiinnitettyihin komplementaarisiin DNA-juosteisiin, koettimiin. Fluoresenssisignaalien voimakkuus on suoraan verrannollinen sekvenssin yleisyyteen näytteessä. Ensimmäiset DNA-mikrosirut sisälsivät koettimina satoja nailonkalvolle tai paperille siirrettyjä (spotattuja) cdna-fragmentteja, ja niiden avulla tutkittiin geenien ilmentymistä lähetti-rna-tasolla. Myöhemmin mikroskooppilaseille ryhdyttiin spottaamaan tuhansia ja kymmeniä tuhansia koettimia, jotka oli PCR-monistettu cdna:sta tai genomisista DNA-klooneista. (ks. kuva s. 21) Nykyisin käytetyin tapa valmistaa DNA-mikrosiru on syntetisoida 25-70 emästä pitkiä oligonukleotideja suoraan lasi- tai piidioksidialustalle fotolitografisen synteesin avulla. Tällöin samalle mikrosirulle voidaan saada yli miljoona testattavaa sekvenssiä. Suuren koetinmäärän vuoksi mikrosiruilla voidaan kerralla tutkia muutoksia koko genomin tai transkriptomin laajuisesti. DNA-mikrosiruilla tutkitaan geenien ilmentymistä, geenien kopiolukuja (acgh-mikrosirut), polymorfismeja (SNP-mikrosirut) ja DNA-metylaatiota (CpG-saareke -mikrosirut). Yleisimmin DNAmikrosiruja käytetään geenien ilmentymisen tutkimiseen. Tällöin saadaan selville esim. lääkeaineiden vaikutuksia, eri olosuhteiden vaikutuksia geenien ilmentymiseen tai ilmentymisen eroja sairaan ja terveen kudoksen välillä. Kopiolukuja tutkitaan acgh (array comparative genomic hybridisation) menetelmällä. Mikrosirulle valitaan koettimia myös muilta kuin geenien eksoneja edustavilta genomisilta alueilta. Näin saadaan kattavampi tulos myös ei-ilmentyvistä alueista, joilla voi olla suuri merkitys lähellä sijaitsevien geenien ilmentymisen kannalta. Myös SNP-mikrosiruja käytetään yleisesti kopiolukuanalyyseihin, erityisesti loss of heterozygosity (LOH) analyyseihin syöpänäytteistä. Ihmiseltä tunnetaan jo miljoonia yhden nukleotidin polymorfismeja (single nucleotide polymorphism SNP), jotka eivät aiheuta muutosta missään tuotettavassa proteiinissa. Jotkin polymorfioista voivat silti altistaa sairauksille. Polymorfioita käytetään myös henkilöiden tunnistamiseen oikeuslääketieteessä sekä isyystesteissä. SNP-analyysissä tutkittavat DNA-sekvenssit eroavat vain yhden nukleotidin osalta. > ANALYYSI 2/2009 19
acgh analyysi. > Geenien ilmentymiseen voi vaikuttaa myös niiden säätelyalueiden metylaatio, jonka on todettu voivan periytyä ja joka on usein epänormaalia syövässä. DNA-metylaatiota esiintyy geeneistä ylävirtaan sijaitsevissa, runsaasti sytosiini (C) guaniini (G)- dinukleotideja sisältävissä CpGsaarekkeissa ja DNA-mikrosiruille voidaan suunnitella koettimia, jotka vastaavat sekvenssiltään näitä saarekkeita. Testattavasta DNA:sta puhdistetaan ja leimataan vain metyloituneet alueet, jotka hybridisoidaan mikrosirulle. Formaliinifiksoituja parafiiniin säilöttyjä kliinisiä näytteitä hyödynnetään tehokkaasti kudosmikrosirujen avulla. Näyteblokista porataan 0.6-2 mm läpimittainen pala ja asetetaan se uuteen parafiiniblokkiin. Uuteen blokkiin saadaan näytesylintereiden koosta ja tiheydestä riippuen jopa yli tuhat näytettä. Tämä vähentää merkittävästi usein korvaamattomien näytteiden hävikkiä, kun samasta blokista ei käytetä yhteen analyysiiin kuin pieni osa. Reagenssien (vasta-aineiden, FISH-koetinten ym.) kulutus voi vähetä tuhannesosaan aikaisemmasta ja analyyseihin käytettävä laboratorioaika lyhenee kun samanaikaisesti voidaan käsitellä moninkertainen määrä näytteitä. Yleisimmin kudosmikrosiruja käytetään immunohistokemiassa ja fluoresenssi in situ hybridisaatiossa haluttaessa tutkia kliinisten parametrien ja proteiinien ilmentymisen tai geenin kopioluvun välistä yhteyttä riittävän suurella näytemäärällä tilastollisesti merkittävien tulosten saamiseksi. Viime aikoina on kehitetty funktionaalisia mikrosiruja, nk. solumikrosiruja. RNAi-mikrosiruissa alustalle on järjestetty lyhyitä inhiboivia RNAmolekyylejä (sirna). Sirulla on myös transfektioreagenssia, jonka avulla sirnat siirtyvät alustan päällä kasvatettaviin soluihin, joiden kasvua ja morfologiaa seurataan. Vastaavasti kasvatettaviin soluihin voidaan mikrosirulta transfektoida ilmentymisvektoreihin kloonattuja geenejä, jolloin voidaan tutkia geenin yli-ilmentymisen vaikutuksia soluihin. DNA:n tai RNA:n sijasta alustalla voi olla pienmolekyylejä (esim potentiaalisia lääkeaineita), joiden vaikutusta soluihin tarkastellaan. Solu- ja kudosmikrosiruista saatava tieto on suhteellisen suoraviivaisesti analysoitavissa. DNAmikrosiruista sen sijaan saadaan valtava määrä datapisteitä, jotka on analysoitava kriittisesti. Lähtökohtana ovat hybridisoiduista siruista laserskannatut kuvat. Nämä käydään läpi huolellisesti huonojen spottien poistamiseksi. Huonoiksi lasketaan mm. roskaiset ja suuren taustan omaavat spotit. Lisäksi on syytä poistaa jatkosta liian heikosti hybridisoituneet spotit, sillä kovin pienet intensiteetit aiheuttavat paljon virhettä. Tämän jälkeen data normalisoidaan sopivaksi katsotulla 20 ANALYYSI 2/2009
tavalla. Joillakin kaupallisia mikrosiruja tuottavilla yhtiöillä on omat analyysiohjelmansa, mutta yleiseen käyttöön sopivia ohjelmistoja on myös saatavilla. acgh-tulosten laskemiseen ja visualisoimiseen on kaupallisten ohjelmien lisäksi saatavilla ilmaisia ohjelmia eri instituutioista. Yksityiskohta spotatusta ja genomisella DNA:lla hybridisoidusta cdna-mikrosirusta Mikrosirutekniikoilla saatavien tulosten suuren määrän vuoksi on luonnollista, että joukossa on myös vääriä tuloksia. Ne voivat johtua mm. sirulle päätyneiden kloonien vääristä tunnistetiedoista, koetinten virheellisestä synteesistä, vääränlaisesta data-analyysistä tai yksinkertaisesti huonosti onnistuneesta kokeesta. Siksi kaikki tulokset on validoitava itsenäisillä menetelmillä, kuten kvantitatiivisella RT-PCR:lla (geenien ilmentyminen), fluoresenssi in situ hybridisaatiolla (kopioluku), metylaatiospesifisellä PCR:lla (DNA metylaatio) tai sekvensoinnilla (polymorfiat). Funktionaalisten mikrosirujen tulokset tulee varmentaa varsinaisilla soluviljelykokeilla. LASINPUHALTAMO VALMISTAMME KORJAAMME MAAHANTUOMME mm. Rheotek lasi- ja kvartsilaitteita esim. reaktioastioita ja tislaimia sekä asiakkaittemme piirustusten että muun kuvauksen mukaisia lasilaitteita ja niiden osia. rikkoutuneita lasi- ja kvartsilaitteita - viskositeettiautomaatteja, -hauteita ja kapillaariviskosimetrejä Premex reactor - reaktioautoklaaveja ja hermeettisesti tiiviitä sekoittajan läpivientejä Tamson - termostoitavia öljyhauteita Tarjoamme korkealaatuisia laitteita ja tunnettua lasinpuhallusosaamistamme kilpailukykyiseen hintaan. OM Lasilaite Oy Puh. 019 585 828 Itätuulentie 7 Fax 019 858 773 www.lasilaite.com 06150 PORVOO info@lasilaite.com ANALYYSI 2/2009 21
Verity Litchfield Ulkomaalaisena Suomessa I t s been nearly 4 months now I ve been in Germany, and the time has flown by since my great placement in Finland in July to December 2008. Normally when moving to a new country and starting a new job the first month is needed to settle in and getting used to the new situation. So being in both Finland and Germany I can now compare the type of experience I ve had in each with positives and negatives in both. In Fermion Oy. Helsinki the company is smaller and and more personal, in Germany I work in Research and Development in Sanofi-Aventis which is a large International company which is impersonal. In both I worked and work as a laboratory technician but as a trainee but each has large differences in working practices I find maybe due to the size of the company. The first month I found very different in each country, in Finland on the first day at work everyone is so friendly and coffee and lunch breaks are taken together and you feel very welcome from the start. In Germany its less personal you get the first day eating with your boss then after that you have to find your own way also I wasn t introduced to any staff so I found it hard to meet people. After 2 weeks I managed to meet some friends at work but that situation made it hard to settle in on your first week in a new country and new job. Now I am settled and have a good group of friends just took longer than in Finland where everyone was so welcoming. Equipment I use is similar in both jobs brand new fume cupboards and equipment etc. this makes working easy. The way I have worked in both jobs though is the main difference as in Finland I would be given reaction methods to follow and report observations to the chemist which is development mainly as well. In Germany it is all purely research and only a small amount of optimization and I only had the first month of being given instructions now I have my own project which I find synthesis conditions and plan new routes myself which gives me a lot more responsibility. Also 3 weeks ago I have an apprentice that I have trained he is 16 and now he helps me out with the work in my project. At the moment due to the Recession which has hit Germany quite hard a lot of pharmaceutical companies are making a lot of changes in Research and development in Sanofi-Aventis with the new CEO who is making changes while I have been there the R and D department I am in has been decreased into smaller amount of groups and no new staff are being hired which is making it harder to get a job, one of my colleagues contract is finishing in two months and she is finding it impossible to find a new position, so hopefully this situation will be better for when I m looking as England is in the same situation. For living in both Frankfurt and Helsinki I must say both have the better points as Frankfurt is such a large International city with many nationalities living there and different cultures and of cause the great German beer and cheaper lifestyle makes it a enjoyable place to live and socialize. Then in Helsinki a beautiful city, and the long summer nights to enjoy and always something new to do or go see. Overall though I have met some great people in my travels in both Finland and Germany and I have found that it is the people that make a place enjoyable and many have made me welcome and feel at home. 22 ANALYYSI 2/2009
Kiertueelta kesään! Monien vuosien jälkeen on koulu- ja yhdistyskierros saatettu liiton toimesta käyntiin. Jyväskylän AMK oppilaitos lopettanee analyytikkojen kouluttamisen, eikä uusia opiskelijoita toistaiseksi Jyväskylään oteta. Oppilaita oli saapunut kuulemaan liiton uutisia runsaasti ja tutustuminen antoi positiivisen tunnelman. Opiskelijat olivat innokkaita ja aion palata syksyllä Jyväskylään motivointimatkalle. Oulun AMK:n opiskelijoita oli saapunut kuuntelemaan informaatiota runsaslukuisemmin kuin aikaisemmilla vastaavilla oppilaitoskäynneillä. Tunti vierähti ja keskustelu oli vilkasta. Tilaisuudessa olivat opettajat mukana ja näin keskusteluun tuli syvyyttä ja intensiteettiä. Ajellessani kohti Tamperetta oli mieli hyvä ja vanhallakin pieni toivo tulevaisuudesta. Helsingin AMK oli viimeinen oppilaitos tälle keväälle. Vanha Helsingin laboratorioalan ammattilaisia vuosikymmenet valmistanut oppilaitos otti minut ja Helsingin yhdistyksen puheenjohtajan Eija Haverisen vastaan. Jälleen oli positiivisia oppilaita ja opettajia kuulemassa liiton ja yhdistyksen infoa. Kuulijat olivat kiinnostuneita aiheesta ja luottamus tulevaisuuteen nousi. Myös liiton toimesta tehtävien oppilaitoskäyntien tarpeellisuus tuli todettua. Yhdistysten puheenjohtajien (Helsingissä myös muuta hallintoa) kanssa käydyt keskustelut antavat aihetta suuriin kehityskeskuteluihin liitossa. Liiton ja yhdistysten välinen neuvonpito jatkuu syksyn tultua. Rattoisaa kesää ja tervetuloa sankoin joukoin Syksyn luentopäiville, ne ovat must! Matti J. Mäkinen Toiminnanjohtajalta Oppiminen on juuri sitä: yhtäkkiä ymmärrät asian, jonka olet ymmärtänyt koko elämäsi, mutta nyt uudella tavalla. Doris Lessing ANALYYSI 2/2009 23
Sirpa Pelttari Ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu, Orion Oyj, Orion Lääkeliiketoiminta, Espoo Kuulumisia lääketeollisuudesta Lääkeyritykset toimivat muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, lääketeollisuuden työpaikat vähenevät ja maailmanlaajuinen taloustaantuma on meneillään. Nähtäväksi jää tarvitaanko Suomen lääketeollisuudessa tulevaisuudessa luonnontieteiden ja laboratorioalan osaajia, vai siirtyykö työ ulkomaille. Orionilla käytiin viime marraskuun lopusta tammikuun alkuun Yt-neuvottelut, joiden perusteella yrityksestä lähtee Suomessa yhteensä noin 205 henkilöä, joista irtisanomisten kautta noin 175 ja eläke- ja muin järjestelyin noin 30 henkilöä lähinnä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Irtisanotuista valtaosa oli ylempiä ja työehtosopimuksen omaavia toimihenkilöitä, suurena ryhmänä laboratoriossa työskennelleet laborantit ja laboratorioanalyytikot. Orionin lääkeliiketoiminnan tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioissa oli viime vuonna menossa toiminnan kehitysprojektit, joissa henkilöstö oli mukana. Suunnittelulle ja muutosten toteuttamiselle piti olla riittävästi aikaa. Siksi aikataulun nopeuttaminen ja henkilöstövähennykset tulivat suurena yllätyksenä henkilöstölle. Orionin yhteiskuntavastuuta perättiin heikentyvässä taloustilanteessa, kun tiedettiin jo, että vuoden tulos tulee olemaan yksi yhtiön kaikkien aikojen parhaista. Toimitusjohtaja Timo Lappalaisen mukaan liiketoimintaympäristössä tapahtumassa olevat muutokset edellyttävät Orionilta toimintatapaa, jolla voimavaroja voidaan kohdentaa entistä joustavammin. Tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahat pysyvät saman suuruisina, mutta kulurakenne muuttuu. Talon sisällä tehtävän työn määrä ja kustannukset vähenevät eikä henkilöstöä tarvita enää entistä määrää. Lääketeollisuuden liiketoimintaympäristö muutoksessa Lääkemyynnin kasvu on hidastunut viimeisten vuosien aikana Yhdysvalloissa ja Euroopan suurissa maissa. Nopeimmin kasvavat nyt EU:n uusien jäsenmaiden markkinat. Kiina ja Intia ovat suuria ja nopeasti kasvavia tulevaisuuden markkinoita. Lääkeyhtiöt näkevät kehittyvillä markkinoilla mahdollisuutensa myös valmistukseen ja tuotekehitykseen. Vaikka lääkkeitä tarvitaan aina ja entistä enemmän väestön ikääntyessä, maailmanlaajuisesta talouslamasta johtuen lääkemyynnin kasvun ennustetaan kuitenkin edelleen hidastuvan lähivuosina. Lasku tulee olemaan suurinta Yhdysvalloissa ja muissa sellaisissa maissa, joissa potilaat maksavat itse suuren osan lääkkeistään. WHO arvioi, että vain kolmasosaan maailman sairauksista on olemassa riittävä lääkehoito. Siksi tarvitaan sekä täysin uusia että entistä paremmin siedettyjä ja entistä tehokkaampia lääkkeitä. Korkean elintason maissa sairastetaan yhä enemmän nk. elintasosairauksia (liikalihavuus, diabetes ym.). Eniten myydään uusiin vaikutustapoihin perustuvia lääkkeitä, joiden tuotepatentit suojaavat niitä kilpailulta. Lääkeyhtiöt ovat jo pitkään vedonneet patenttiensa säilyttämiseksi tutkimuksen kalleuteen ja tuotekehityksen turvaamiseen. Niitä syytetään ahneudesta: kehitysmaissa kuolee runsaasti ihmisiä, kun edullisia kopiovalmisteita ei ole tarjolla. Lääkeyhtiöt ovat alkaneet sopeuttaa toimintaansa kopiolääkkeiden aikaan yritysostoin, mutta myös muuten. GlaxoSmithKline (GSK) ilmoitti helmikuussa mm. laskevansa lääkkeiden hintoja köyhimmissä maissa neljännekseen markkinahinnasta. Lääkemarkkinoilla toimii satoja yrityksiä suurista ylikansallisista pieniin paikallisiin yrityksiin. Ori- 24 ANALYYSI 2/2009
on on koko maailman lääkemarkkinoilla pieni yhtiö, mutta on 70 suurimman toimijan joukossa. Yritysten suuruusjärjestykset muuttuvat mm. fuusioista ja yritysostoista johtuen. Lääkeyhtiöt haluavat markkinaosuuksia uusilta alueilta patenttien murtuessa ja kopiolääkkeiden tullessa markkinoille. Tämän vuoden tammikuussa maailman suurin lääkeyhtiö Pfizer osti Wyethin ja maaliskuun alussa Merck-yhtiö Schering-Plough n. Huhtikuussa maailman toiseksi suurin reseptilääkkeiden valmistaja GSK ilmoitti ostavansa brittiläisen ihonhoitotuotteiden valmistajan Stiefel Laboratoriesin. Kehitystrendejä Suomessa Suomessa toimii nykyisin noin 100 lääkeyritystä. Lääkkeitä valmistaa Suomessa suuremmissa määrin kolme yritystä: Orion, Bayer Schering Pharma ja Santen. Lääketeollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskenteli vuoden 2008 lopussa hiukan yli 6000 henkilöä. Määrä on laskenut vuoden 2004 lukuun verrattuna noin 10 prosentilla. Yt-neuvottelujen jälkeen tehdyillä muutoksilla lääketutkimuksessa ja -kehityksessä Orionin johto kertoi vahvistettavan yrityksen edellytyksiä toimia myös tulevaisuudessa uusia lääkkeitä tarjoavana, lääketutkimusta ja -tuotekehitystä tekevänä kasvavana yrityksenä. Toimintaedellytykset ja kilpailukyky pyritään turvaamaan, kun yhtiön tärkeimpiä tuotteita suojaavien peruspatenttien voimassaolo päättyy ensi vuosikymmenen alkupuolella. Yhtiö tulee tekemään enemmän yhteistyötä yliopistojen ja muiden lääkeyhtiöiden kanssa aikaisen vaiheen tutkimus- ja kehitysyhteistyössä ja toisaalta jakaa kustannuksia kliinisissä vaiheissa muiden toimijoiden kanssa. Töitä kaikissa lääkekehityksen vaiheissa tullaan teettämään entistä enemmän yrityksen ulkopuolella Suomessa ja ulkomailla. Töiden sujuvuus ja laatu on kuitenkin turvattava. Näin ovat alkaneet toimia muutkin lääkeyritykset Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi Bayer Schering Pharma lopetti Turussa toimineen bioanalytiikan laboratorion vuonna 2007. Sen henkilökunta perusti yrityksen, joka myy nyt palveluja mm. Bayer Schering Pharmalle. Työ ei loppunut, vaan siirtyi muualle; työpaikkoja syntynee yritykseen lisääkin. Uusi toimintamalli missä lääkekehityksen osaajia tarvitaan? Lääkekehitystä tehdään suunnilleen samoin kuin ennenkin, mutta enenevässä määrin lääketeollisuusyritysten ulkopuolella. Lääkekehityksen koordinointi tapahtuu edelleen yritysten sisällä. Maailmalla on jo tutkimuslaitoksia, joissa voitaisiin teettää koko lääketutkimus. Laboratoriohenkilökunnan tarve on vähentynyt, ja työn sisältö joiltakin osin muuttunut. Erilaisia laboratoriotutkimuksia tehdään lääkekehityksen kaikissa vaiheissa: syntetiikkaa, molekyylien skriinausta, fysikaalis-kemiallisia tutkimuksia, nonkliinistä ja kliinistä bioanalytiikkaa, tuotekehityksessä formulaatio- ja säilyvyysanalytiikkaa ja lopuksi tuotteiden päästyä markkinoille laadunvarmistusanalyysejä. Esimerkiksi Orionilla satsataan nyt alkuvaiheen lääketutkimukseen, joka tehdään pääosin talon sisällä. Synteettisen kemian osaajat ja molekyylimallittajat olivat Ytneuvottelujen ulkopuolella. Sen sijaan esimerkiksi GLP-analytiikkaa ulkoistetaan entistä enemmän niin bioanalytiikassa kuin tuotekehitys- ja laadunvarmistusanalytiikassakin. Analyysimenetelmiä kehitetään talon ulkopuolella, jolloin esimerkiksi menetelmien ja laitteiden validointityö talon sisällä on vähentynyt. Lääkekehityksen laboratoriotöiden osaajia työllistävät entistä enemmän palvelututkimuslaboratoriot (CRO = Contract Research Organization). Suomessa ja muissa pohjoismaissa toimii muutamia CRO-laboratorioita, jotka ovat Suomessa joko suomalaisia tai kansainvälisiä yrityksiä. Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopassa, esimerkiksi Hollannissa, Englannissa, Saksassa, Ranskassa ja Tsekissä on paljon sopimusvalmistuslaboratorioita, samoin Yhdysvalloissa ja Intiassa. Näissä teetetään Orioninkin töitä. Suomeen pitäisi saada li- > ANALYYSI 2/2009 25