PÄÄTÖS Nro 20/06/2 Dnro ISY-2004-Y-257 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 20/06/2 Dnro ISY-2004-Y-257 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2006 ASIA Uimaharjun tehdaslaitosten ympäristölupa ja veden johtaminen Pielisen Rukavedestä sekä uuden kaatopaikan toiminnan aloittamislupa, Eno, Kontiolahti, Joensuu, Pyhäselkä ja Liperi LUVAN HAKIJAT Enocell Oy PL 2 81281 Uimaharju Enotuhka Oy c/o Enocell Oy Stora Enso Timber Oy Ltd PL 1 81281 Uimaharju Oy AGA Ab Karapellontie 2 02610 ESPOO Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Uimaharjun tehdaskokonaisuuteen kuuluvat Enocell Oy:n sellutehdas, jätevedenpuhdistamo ja kaatopaikka, Enotuhka Oy:n puunkuorituhkan rakeistamo, Stora Enso Timber Oy Ltd:n saha, Oy Aga Ab:n happilaitos ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos. Stora Enso Oyj:n omistaman sataman toiminnasta vastaa Enocell Oy. Yhtiöt hakevat ympäristölupavirastoon 29.12.2004 saapuneessa hakemuksessa ympäristönsuojelulain mukaista

2 (64) ympäristölupaa Uimaharjun taajamassa olevien laitosten toimintojen jatkamiseen. Enocell Oy hakee uuden kaatopaikan toiminnan aloittamislupaa. Lisäksi Enocell Oy ja Fortum Power and Heat Oy hakevat vesilain mukaista lupaa veden ottoon Pielisen Rukavedestä. SIJAINTI Yhtiöiden toiminta sijaitsee Enon kunnan Enon kylässä tiloilla Enocell RN:o 243:3, Uimaharjun Saha RN:o 243:2 ja Paksuniemi RN:o 190:22. Alueet omistaa Stora Enso Oyj. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Yhtiöiden toiminnat ovat lupavelvollisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 4 kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1momentin kohtien 1 a, c, 3 b, 4 a, 5 a ja 12 a sekä 3 momentin mukaan. Ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan tuloa 1.3.2000 myönnetyn luvan nojalla toimivalle sellutehtaalle on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004 mennessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaisesti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto käsittelee sellutehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1 a) kohdan perusteella. Uimaharjun tehdasalueella toimivilla yrityksillä on sellainen ympäristösuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (252/2005) nojalla. TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Uimaharjun tehtaitten laajentamista koskeva sijoituspaikkalupa, Enon ympäristölautakunta 6.6.1989/40. Naapuruussuhdelain 18 :n mukainen päätös Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun selluloosatehtaan laajentamiselle, Enon kunta, Rakennuslautakunta 13.3.1990/37. Uimaharjun sellutehdasta ja sen laajentamista koskevasta ilmansuojeluilmoituksesta tehty päätös 390 W, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 27.9.1990. Uimaharjun voimalaitos, ilmansuojeluilmoituksesta tehty päätös 633 W, Pohjois- Karjalan ympäristökeskus 16.12.1994. Enocell Oy:n sellutehdas ja kaatopaikka, ympäristölupa Dnro 0795Y0024-111, Pohjois-

3 (64) Karjalan ympäristökeskus 25.6.1998. Päätös Enocell Oy:n kaatopaikan toiminnan muuttamisesta, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 11.4.2000. Päätös nro 3205/365/91 sellutehtaan laajennus ja toimintailmoitus, Turvatekniikan keskus 8.5.1992. Päätös nro 1832/36/99 kuumamustalipeän varastointi, Turvatekniikan keskus 2.6.1999. Uimaharjun tehtaita koskevan voimassa olevan jätevesiluvan lupaehtojen tarkistaminen, päätös nro 2/01/3, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 26.1.2001. Sopimukset Enso Oyj:n (nykyinen Stora Enso Oyj) ja Enocell Oy:n välinen vuokrasopimus maa- ja vesialueista 26.10.1989 sekä muutokset sopimukseen 29.3.1996 ja 23.6.1998. Enso-Gutzeit Oy:n (nykyinen Stora Enso Oyj) ja Enon kunnan välinen vuokrasopimus maa-alueesta 21.6.1990. Enso-Gutzeit Oy:n (nykyinen Stora Enso Oyj) ja Imatran Voima Oy:n (nykyinen Fortum Power and Heat Oy) välinen vuokrasopimus maa-alueesta 30.1.1992. Enocell Oy:n ja Imatran Voima Oy:n (nykyinen Fortum Power and Heat Oy) vuokrasopimus maa-alueesta 31.12.1993. Enocell Oy:n ja Kuljetus- ja Koneurakointi Veli Mantsinen Ky:n välinen vuokrasopimus maa-alueesta 19.8.1993 ja liite sopimukseen 16.12.2003. Enocell Oy:n ja Oy AGA Ab:n välinen vuokrasopimus maa-alueesta 29.6.1995. Stora Enso Oyj:n ja Stora Enso Timber Oy Ltd:n välinen vuokrasopimus maa-alueesta 29.12.1999. Enocell Oy:n ja Enon kunnan välinen sopimus Uimaharjun taajaman jätevesien käsittelystä Uimaharjun tehtaiden jätevedenpuhdistamossa 11.12.2001. Enocell Oy:n ja Eka Chemicals Oy:n välinen klooridioksidin valmistussopimus 27.9.2004. Kaavoitus Teollisuusalue on 17.9.1991 vahvistetussa asemakaavassa merkitty tunnuksella T-1 eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Uimaharjun taajamaympäristön, ei vielä lainvoimaisessa, osayleiskaavassa teollisuusalueelle on merkitty mm. seuraavat kohteet: sellutehdas (tt), sahalaitos (ts), teollisuusvarastointi (tv), maisemoitava alue (ma), teollisuussatama (lst), yhdyskuntatekninen huolto (et), energiahuolto (en) ja teollisuuskaatopaikka (ejt). LAITOSTEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Uimaharjun teollisuusalue on noin 200 hehtaaria ja sijaitsee Uimaharjun taajamassa sen

4 (64) lounaisosassa. Tehdasalueen pohjoisreuna rajoittuu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen. Alueen itä- ja eteläpuolella kulkee rauta- ja maantie. Alueen länsi- ja lounaisreuna rajoittuu Pielisen Rukaveteen. Osa teollisuusalueesta on vanhaa järven ja joen pohjaa, jota on pengerretty vuosien aikana. Jäteveden käsittelylaitos on rakennettu osittain entisen joen uoman päälle. Jätevesien viimeinen käsittelyvaihe, Niska-allas, on padottu Pielisestä. Teollisuusalueen pohjoisosassa on kaatopaikka, luoteisosassa sellutehdas, voimalaitos, teollisuuslaituri ja raakaveden pumppuasema. Alueen itäosassa on puutavaran käsittelyalue ja eteläosassa sahan toiminnot. Näiden väliin sijoittuu jätevedenpuhdistamo. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 m:n päässä tehdasalueelta pohjoiseen. Honkavaaran asuinalueelle on tehdasalueelta matkaa noin 700 m. Alueen kaakkoispuolella, on Sahakankaan asuinalue ja eteläpuolella asemanseutu 200-300 m:n etäisyydellä. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijoittuvat teollisuusalueen rajasta seuraavasti: päiväkoti 300 m, terveysasema 450 m, koulu 350 m, lähipalvelukeskus 500 ja uimaranta 1 000 m. Alueen pohjavedet virtaavat Rukaveteen päin. Pohjaveden pintaa ja virtauksia on kartoitettu mittauksin rakennushankkeiden yhteydessä. Pohjaveden laatua seurataan kaatopaikan läheisyydessä. Lähin pohjavesialue (II-luokka) sijaitsee Pielisjoen länsipuolella Rahkeenkankaalla. Alueen maaperä on pääosin moreenia. Paikoitellen alueella on nähtävissä peruskalliota. Tehdasalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Vesistö Pielisjoki alkaa Rukavedestä ja laskee Pyhäselkään. Pielisjoen suurimpia järvialtaita ovat Rahkeenvesi, Hiirenvesi, Alusvesi ja Kangasvesi. Joen pituus on 70 km ja korkeusero 18 m. Lähivaluma-alueen pinta-ala on 1 285 km 2. Veden viipymä joessa on noin viikko. Keskivirtaama tehdasalueen kohdalla on noin 165 m 3 /s. Pielisjoen pintavesi on hieman hapanta ja väriltään tummahkoa. Kokonaisfosforipitoisuus on pieni. Pielisjoki on karu tai lievästi rehevä vesialue. Pyhäselän pintavesi on melko tummaa ja lievästi hapanta. Vesi on niukkaravinteista ja sen kokonaisfosforipitoisuudet ovat karuille vesille tyypillisiä. Pintaveden happitilanne on hyvä. Hapen määrä on alentunut lopputalvesta vesistön syvänteissä. Pielisjoen ja Pyhäselän kasviplanktonin biomassasta on puolet piileviä. Yleisiä leväryhmiä ovat myös nielulevät, kultalevät ja panssarisiimalevät. Sen sijaan sinileviä ja Raphidophyceae-limalevää havaitaan vain vähän. Vesien laadullisessa käyttökelpoisuusluokituksessa Pyhäselkä luokitellaan pääosin hyväksi vesialueeksi sekä vastaavasti Pielisjoki ja Joensuun edusta Kaskesniemen tasolle saakka kuuluvat tyydyttävään luokkaan. Pyhäselän eläinplanktonin kokonaisbiomassa on pysytellyt melko vakaana. Rahkeenveden pohjaeläinbiomassa on varsin korkea vastaten samaa tasoa kuin 1980- luvun suurimman kuormituksen aikaan. Harvasukamatoindeksin mukaan pohja on aiempaa ravinteikkaampi.

5 (64) Pyhäselällä Noljakan ja Mattisenlahden syvänteiden vedenlaatu on vuosina 1999-2002 muuttunut rehevämpään suuntaan. Pyhäselän vedenlaadussa kokonaisuudessaan ei ole havaittavissa vastaavia muutoksia. Jätevesipäästöt lisäävät pyydysten likaantumista. Havaskokeiden mukaan likaantuminen on vähentynyt, erityisesti talvikuukausien aikana. Havakset likaantuvat eniten Jokisuun havaintopaikalla, jossa Pielisjoen kautta tuleva kuormitus on suurimmillaan. Selvitysten mukaan Pielisjoessa ja Pyhäselällä muikun ja siian mäti selviävät hengissä aikaisempaa paremmin. Suurimmat kalojen yksikkösaaliit on saatu Rahkeenvedeltä. Pyhäselällä yksikkösaalis on lisääntynyt vuoteen 1992 asti. Sen jälkeen yksikkösaaliit ovat laskeneet (poikkeuksena vuosi 2002). Pyhäselällä alueelliset erot kalaston koostumuksessa ovat tasaantuneet. Pielisjoella ja Pyhäselällä kuhan saalismäärä on lisääntynyt. Muiden lajien yksikkösaaliit ovat keskimääräisellä tasolla. Ilman laatu Melutilanne ja liikenne Ympäristön rikki- ja typpidioksidien pitoisuudet alittavat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat korkeimmillaan tehdasalueella noin 46 µg/m 3 (ohjearvo 10 µg/m 3 ). Etäisyyden kasvaessa päästölähteestä pitoisuus laskee nopeasti ja on Uimaharjun taajaman keskustassa alle 60 % ohjearvosta. Rikin märkälaskeuma on vaihdellut viime vuosina välillä 0,2 0,5 g/m 2 /a ollen keskimäärin tasolla 0,3 g/m 2 /a. Rikkilaskeuman tavoitearvo on 0,3 g/m 2 /a. Tehtaan päästöjen ja märkälaskeumatulosten välillä ei ole todettu korrelaatiota. Bioindikaattoriseurannan tulosten mukaan Uimaharjun taajamassa on havaittavissa muutoksia bioindikaattoreissa noin kilometrin säteellä tehtaasta. Suurin osa tästä alueesta on teollisuusaluetta. Uimaharjun taajamassa mitatut leijuman arvot ovat selvästi alle ohjearvojen. Uimaharjun taajaman kokonaismeluselvityksen mukaan melutilanne alueella oli vuonna 2002 hyvä. Tosin ohjearvot ylittyvät jonkin verran pääliikenneväylien varrella ja Rukaveden vastarannan loma-asutusalueella. Merkittävin toiminnan aiheuttama melulähde on liikenne. Laitosten raaka-aineet ja valmiit tuotteet kuljetetaan junalla ja rekka-autoilla. Raskasta ajoneuvoliikennettä tehtaan portilla on noin 155 autoa päivässä. Lisäksi alueella on henkilöautoliikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Uimaharjun tehdasalueella toimii sellutehtaan ja sahan lisäksi niitä palvelevaa energian tuotantoa, polttoaineiden ja kemikaalien varastointia, tuhkan rakeistusta, kaatopaikkatoimintaa, jätevedenpuhdistusta ja veden ottamista vesistöstä. Puutavara, polttoaineet ja

6 (64) kemikaalit tuodaan ja valmiit tuotteet viedään asiakkaille satamiin rautatie- ja maantiekuljetuksina. Henkilöstöä on yrityksissä yhteensä noin 600. Tehdasalueella toimii myös muita yrityksiä, joiden toimintaa hakemus ei koske. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Sellutehtaan tuotantokapasiteetti on 450 000 tonnia koivusellua ja 200 000 tonnia havusellua vuodessa. Sellu toimitetaan ensisijaisesti Stora Enson Oyj:n omille paperi- ja kartonkikoneille ympäri maailmaa ja ylijäämä myydään markkinamassana muille asiakkaille. Sivutuotteena syntyy tärpättiä 400 t/a ja mäntyöljyä 10 000 t/a. Sellutehtaan tuotantokapasiteettia on tarkoitus nostaa 15 % tasolle 750 000 t/a vuoteen 2010 mennessä. Sahan kapasiteetti säilyy nykyisellä tasolla 300 000 m 3 /a sahatavaraa. Yhdestä kuutiometristä tukkeja saadaan 48 % sahatavaraa ja sivutuotteina 30 % haketta, 10 % purua sekä 12 % kuorta. Hake käytetään sellun raaka-aineena ja puru polttoaineena tai purusellun raaka-aineena sekä kuori polttoaineena. Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen sähkön tuotantokapasiteetti on 106 MW. Tuhkaa rakeistetaan metsälannoitteeksi noin 5 000 t/a. Happilaitoksen tuotantokapasiteetti on 1 500 m 3 happea tunnissa. Sellutehdas Sellutehtaassa on neljä pääosastoa: puunkäsittely, kuitulinja, energiantuotanto ja jätevedenkäsittely. Puunkäsittely Puunkäsittelyssä otetaan vastaan pyöreä puu ja sahojen hakkeet. Puu kuoritaan kuivakuorintana kaksilinjaisessa kuorimossa, haketetaan ja seulotaan. Hake varastoidaan kentällä ja toimitetaan keittämölle. Puunkäsittely toimii 7 päivänä viikossa ja kahdessa vuorossa. Tulevaisuudessa myös yövuorot on tarpeen ottaa käyttöön. Kuitulinja Seulottu hake keitetään natriumhydroksidin (NaOH) ja natriumsulfidin (NaS 2 ) seoksessa (sulfaattikeitto). Keittämössä on 10 eräkeitintä tilavuudeltaan 300 m 3, joista 4 keittää havulaatuja ja 6 koivusellua. Keittämö sisältää tarvittavat oheislaitteet sekä lipeä- ja massasäiliöt. Keittimistä otetaan talteen tärpättipitoiset kaasut ja johdetaan lauhdutukseen. Massa pestään kuitulinja 1:llä (mänty) kahdella rumpusuodattimella ja kolmivaiheisella pesurilla, happivalkaistaan, pestään pesupuristimella ja lajitellaan ennen valkaisua. Kuitulinja 2:lla (koivu) massa pestään kaksivaiheisella ja kolmivaiheisella pesurilla, happivalkaistaan, pestään pesupuristimella, lajitellaan ja valkaistaan. Valkaisut ovat kummallakin linjalla nelivaiheiset ja suodinpesureilla varustetut. Sellu valkaistaan klooridioksidilla, hapella ja peroksidilla. Valkaistu sellu puhdistetaan, saostetaan ja pumpataan kuivauskoneeseen. Sellu kuivataan puristinosalla mekaanisesti ja höyryn avulla haihduttamalla. Kuivauksen jälkeen sellurata

7 (64) leikataan arkeiksi ja paalataan. Paalit sidotaan suuremmiksi yksiköiksi ja toimitetaan asiakkaille. Valkaisuyhdisteiden ja mäntyöljyn valmistus Happi erotetaan ilmasta molekyyliseulamenetelmällä ja johdetaan sellutehtaalle happivalkaisuun. Valkaisukemikaalina käytetty klooridioksidi valmistetaan natriumkloraatista kahdella laitoksella: R8-prosessilla ja SVP-Lite prosessilla. Molemmissa prosesseissa käytetään apuaineina rikkihappoa ja puhdasta metanolia. Sivutuotteena syntyvä hapansuola käytetään valkaisussa korvaamaan rikkihappoa. Prosessissa syntyvät klooripitoiset höngät pestään poistokaasupesureissa rikkidioksidipitoisella vedellä. Suopa palstoitetaan mäntyöljykeittämöllä rikkihapon ja hapansuolan avulla mäntyöljyksi. Mäntyöljy myydään kemianteollisuuden raaka-aineeksi tai poltetaan meesauunissa. Kemikaalien talteenotto Kuitulinjojen pesulipeän sisältämät kemikaalit otetaan talteen ja regeneroidaan haihduttamossa, soodakattilassa, kaustisointi- ja meesauunilaitoksissa. Pesemöiltä tulevasta mustalipeästä haihdutetaan vettä tyhjöhaihduttamolla. Lipeän kuivaainepitoisuus nousee 15 %:n tasosta tasolle 72 % ennen soodakattilaa. Lipeästä haihdutettu vesi muodostaa likaislauhteen ja sekundäärilauhteen. Likaislauhde pumpataan höyrytislaukseen stripperille. Sekundäärilauhde käytetään pääosin kuumana vetenä prosessin eri vaiheissa korvaamaan raakavettä. Soodakattilassa poltetaan mustalipeän orgaaninen aines sekä natrium- ja rikkikemikaalit palautetaan kaustisoinnin kautta keittokemikaaleiksi. Lipeästä erottuvasta suovasta osa poltetaan soodakattilassa mäntyöljykeittämön kapasiteetin ollessa riittämätön. Soodakattilan kemikaalituhka johdetaan liuottajaan ja syntynyt viherlipeä pumpataan selkeyttimeen kiintoaineen erotukseen. Erottunut viherlipeäsakka poistetaan prosessista suodattimella yhdessä meesakakun kanssa ja toimitetaan kaatopaikalle. Viherlipeä ja kalkki sekoitetaan sammutinlajittimessa ja johdetaan kaustisointiin. Kaustisoinissa syntynyt valkolipeä ja meesa erotetaan sukkasuodattimella. Meesa (kalsiumkarbonaatti) pestään vielä sukka- ja imurumpusuodattimilla ja syötetään meesauuniin. Meesauunissa meesa kuumennetaan kalsinointilämpötilaan ja saadaan poltettua kalkkia käytettäväksi kaustisoinnissa. Valkolipeä käytetään sellun keitossa. Hajukaasujen käsittely Laimeita hajukaasuja kerätään ja poltetaan soodakattilassa, hajukaasukattilassa ja meesauunissa. Osa laimeista hajukaasuista käsitellään pesemällä. Keittämöltä, likaislauhteesta, haihduttamon tyhjökaivosta ja metanolin nesteytyksestä syntyvät väkevät hajukaasut kerätään ja poltetaan erillisessä hajukaasukattilassa. Syntyneet rikkidioksidipitoiset savukaasut pestään natriumhydroksidilla pesurissa ja pesuneste pumpataan soodakattilan liuottajaan.

8 (64) Sellutehtaan prosessimuutokset Sellutehtaan tuotannon nostaminen tasolle 750 000 t/a edellyttää prosessimuutoksia, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Samalla parannetaan laimeiden hajukaasujen keräilyä ja käsittelyä. Lietteen käsittelyä tehostetaan ja bioliete siirretään poltettavaksi soodakattilassa. Primääriliete poltetaan kuorikattilassa. Investointien toteuttamista ei ole vahvistettu. Investointikohde Vaikutus ympäristönsuojelun kannalta Keittämön laajennus - Kuitulinja1 pesemön muutokset COD:n ja AOX:n päästöt pienenevät Kuitulinja1 valkaisun muutokset Klooridioksidin kulutus pienenee Kuivauskone 1:n modernisointi - Kuivauskone 2:n muutokset - Haihduttamon laajennus Energiatehokkuus paranee Kaustisoinnin muutokset - Meesauunin muutokset Energiatehokkuus paranee Soodakattilan muutokset ja väkevien hajukaasujen Hajukaasupäästöt ilmaan vähenevät polton modernisointi Mäntyöljykeittämön uusinta Öljyä korvaava oheistuotanto kasvaa Laimeiden hajukaasujen keräilyn laajentaminen Hajukaasupäästöt ilmaan vähenevät ja käsittelyn tehostaminen Sähköistyksen ja automaation modernisointi - Biolietteen poltto soodakattilassa Lietteen loppusijoitus vähenee ja kuorikattilan energiatehokkuus paranee Satama Stora Enso Oyj:n teollisuussatama sijaitsee teollisuusalueella Rukaveden rannalla. Satamaan johtaa 2,4 m:n syvyinen väylä, josta vastaa Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Satama on tarkoitettu yleiseen käyttöön lukuun ottamatta matkustajaliikennettä. Kulkeminen satamaan tapahtuu Enocell Oy:n tehdasalueen kautta kulunvalvontajärjestelmän mukaisesti. Satamassa tapahtuvasta lastauksesta, purkamisesta tai varastoinnista satama-alueella on ilmoitettava etukäteen Enocell Oy:lle. Satama-alueen siisteydestä ja järjestyksestä vastaa kulloinenkin käyttäjä. Satama-alueen kunnossapidosta ja valvonnasta vastaa Enocell Oy. Tuhkanrakeistamo Pääasiassa sataman kautta on lastattu raakapuuta. Sataman käyttö viime vuosina on ollut vähäistä. Myös jätteiden keräilytarve on vähäinen. Enocell Oy järjestää satamalaiturin läheisyyteen asianmukaisesti merkityn kaatopaikkajätteen keräilykontin. Jätteenkeräily ja -lajittelu on ohjeistettu Enocell Oy:n menettelytapaohjeissa. Enotuhka Oy rakeistaa viereisen kuorikattilan puunkuorituhkaa noin 5 000 tonnia (kuivaaine) vuodessa. Rakeinen tuhka toimitetaan lähialueen metsiin metsälannoitteeksi. Enocell Oy omistaa Enotuhka Oy:n 100 %:sti. Rakeistus tapahtuu lautasrakeistimella sekoittamalla kuorikattilan lentotuhkaa ja vettä sopivassa suhteessa toisiinsa. Rakeistusta tehdään lähinnä päiväaikaan seitsemänä päi-

9 (64) Uimaharjun saha Energiantuotanto vänä viikossa (50 h/vko). Enotuhka Oy huolehtii rakeistustoiminnasta ja laitteiston päivittäisestä käynnissäpidosta. Rakeistuksen tekee ulkopuolinen urakoitsija. Rakeistamolla syntyvät kiinteät puhdistusjätteet (vuonna 2003 noin 210 t) toimitetaan tehtaan kaatopaikalle. Tuhkan käsittelyssä syntyy rakeistamon sisällä pölyä. Vähäiset saniteetti- ja pesuvedet johdetaan tehtaan jätevesiviemäriin. Tuhkan laatua valvotaan tekemällä vuosittain lannoiteanalyysi. Enotuhka Oy raportoi vuosittain käsitellyn ja myydyn tuhkan määrän sekä syntyneiden jätteiden määrän ja laadun osana Enocell Oy:n ympäristönsuojelun vuosiraporttia. Stora Enso Timber Oy Ltd:n Uimaharjun saha käyttää raakapuuta 660 000 m 3 /a ja tuottaa mäntysahatavaraa noin 300 000 m 3 /a. Tukit lajitellaan ja varastoidaan noin 5 ha:n päällystetyllä kentällä. Sahalla olevat raaka-ainevarastot vastaavat noin viikon tuotantoa. Tukkien varastoinnissa ei käytetä kastelua. Tukit sahataan kahdella sahauslinjalla: pelkkahakkuri/pyörösahalinjalla ja profiloiva pelkkahakkuri/vannesaha/pyörösahalinjalla. Sahausprosessissa käytetään raakavettä terien jäähdytykseen noin 10 000 m 3 /a sekä rypsiöljyä noin 5 000 l/a veden seassa vannesahojen teräpyörien voiteluun. Sahatavara kuivataan 16 kanava- ja 12 kamarikuivaamossa. Kuivauskapasiteetti on noin 280 000 m 3 /a. Loput tuotannosta myydään tuoreena. Kuivauslämpötilat ovat 65 80 o C ja sahatavaran loppukosteus on 10-20 %. Sahatavara lajitellaan kameralajitteluautomatikan avulla, laatuleimataan, paketoidaan ja suojataan kääreellä. Noin neljän kuution sahatavarapaketti varastoidaan katetuissa varastoissa keskimäärin 1 4 viikkoa ja toimitetaan asiakkaille. Huonompia laatuja varastoidaan myös ulkona. Yli 70 % sahatavarasta toimitetaan rautateitse meri- ja sisävesisatamiin. Loput, lähinnä kotimaahan toimitukset, kuljetetaan kuorma-autoilla. Fin-Terpuu Oy hoitaa tukkien käsittelyä sekä lastaus- ja lähetystoimintaa 8 henkilön, 6 pyöräkoneen, 5 trukin, 4 kuorma-auton ja pakettiauton avulla. Vuosittaiseksi polttoöljyn kulutukseksi on arvioitu 400 m 3. Yhtiöllä on Fortum Energiatalo Oy:ltä vuokrattu maanpäällinen 2-vaippainen 5 m 3 :n dieselöljysäiliö ja käytössä Oy Shell Ab:n omistama 15 m 3 :n maanpäällinen 2-vaippainen kevytpolttoöljysäiliö. Tukkien varastokentän sadevedet ohjataan viemäröinnin kautta vesistöön. Kuivaamojen kondenssivesi sisältää puusta uuttuvia aineita. Sahan jätevedet johdetaan sellutehtaan jätevedenpuhdistamon viimeiseen vaiheeseen. Prosessien tarvitsema energia tuotetaan soodakattilalla (364 MW), meesauunilla (35 MW) ja hajukaasukattilalla (7 MW) sekä voimalaitoksen kuorikattilalla (104 MW) ja vastapaineturbiinilla (106 MW sähköteho ). Ylimäärä sähköstä (noin 40 %) toimitetaan valtakunnan sähköverkkoon. Sähköstä noin 97 % tuotetaan biopolttoaineilla. Saha ostaa käyttämänsä lämmön ja sähkön sellutehtaalta.

10 (64) Soodakattilan mustalipeän (kuiva-aineena) polttokapasiteetti on 3 200 t/vrk. Savukaasut puhdistetaan hiukkasista neljällä kolmikenttäisellä sähkösuotimella sekä kaasumaisista yhdisteistä savukaasunpesurilla ja johdetaan 92 metriä korkeaan savupiippuun. Savukaasupesuri on varustettu lämmön talteenotolla. Kattilassa poltetaan myös suurin osa tehtaan laimeista hajukaasuista. Tulevaisuudessa soodakattilassa on tarkoituksena polttaa myös osa puhdistamon biolietteestä. Sellutehtaan väkevät hajukaasut kerätään ja johdetaan hajukaasukattilaan poltettavaksi. Savukaasut puhdistetaan pesurilla ja johdetaan soodakattilan savupiippuun. Hajukaasukattilan varapolttopaikkana on meesauuni. Meesauuni on varustettu kahdella kaksikenttäisellä sähkösuodattimella. Savupiipun korkeus on 50 m. Voimalaitos Fortum Power and Heat Oy omistaa kuorikattilan ja sähköntuotantolaitteet. Voimalaitos tuottaa prosessihöyryä noin 750 GWh/a Enocell Oy:n sellutehtaalle ja sähköä noin 700 GWh/a. Voimalaitoksen käyttöaika on noin 8 500 h/a. Kuorikattila on leijukerroskattila, jonka tuottamaa höyryä johdetaan turbiiniin. Turbiinilaitos hyödyntää myös Enocell Oy:n soodakattilan höyryä sähkön tuotantoon, jonka jälkeen sitä käytetään edelleen teollisuushöyrynä. Kuorikattilan teollisuushöyry otetaan turbiinin väliotosta. Kuorikattilassa poltetaan sellu- ja sahapuiden kuoria sekä muita alueella muodostuvia puujätteitä (400 000 t/a). Varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä (600 t/a) ja kattilan käynnistyksessä kevyttä polttoöljyä (200 t/a). Kattilassa poltetaan myös öljynerottimien öljy (1-20 t/a). Jätevesipuhdistamon liete (20 000 t/a kuiva-aineena) käsittää esiselkeyttimessä muodostuvan primaarilietteen ja biolietteen aktiivilietepuhdistamolta, jonne johdetaan myös vähäinen määrä Enon kunnan jätevesiä. Liete poltetaan kuoren kanssa. Savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuodattimella ja johdetaan maanpinnasta 58,6 metriä korkeaan savupiippuun. Voimalaitoksen prosessivesijärjestelmä liittyy kiinteästi soodakattilan vesijärjestelmiin eikä kuorikattila kuluta prosessivettä erikseen eikä prosessijätevesiä muodostu. Voimalaitoksella käytetään, mutta ei varastoida kemikaaleja. Kemikaalien varastoinnista vastaa Enocell Oy. Kattilavesikiertoon syötettävät kemikaalit ovat trinatriumfosfaatti (3 t/a) ja Boilex (0,3 t/a). Voimalaitoksen tarvitseman veden valmistaa Enocell Oy. Happilaitos ja hiilidioksidivarasto Oy AGA Ab omistaa tehdasalueella olevan happilaitoksen, jonka kapasiteetti on 1500 m 3 /h. Happi toimitetaan suoraan sellutehtaan prosessiin (valkaisu). Nestemäisen hapen varastokapasiteetti on 100 tonnia. Happi erotetaan ilmasta zeoliittiseulalla. Oy AGA Ab omistaa sellutehtaalla olevan 40 m 3 :n hiilidioksidisäiliön sekä siihen liittyvät höyrystinlaitteet. Hiilidioksidia käytetään sellutehtaalla massan pesun tehostamiseen.

11 (64) Puuterminaali Laitosten ajoa ohjaa Oy AGA Ab:n henkilöstö etävalvontana. Paikallisesti prosesseja valvoo Enocell Oy:n henkilökunta. Happilaitoksella käytetään vesikierrossa biosidia (400 kg/a) ja korroosion estoainetta (400 kg/a). Happilaitoksen jätehuolto kuuluu Enocell Oy:n jätehuoltosopimukseen. Stora Enso Oyj:n Uimaharjun puuterminaali vastaa puuraaka-aineen logistisesta ohjauksesta, vastaanotosta, mittauksesta ja laadun seurannasta. Stora Enso Metsä ostaa puunkäsittely- ja varastointipalvelut Mantsinen Group Oy Ltd:lta, joka vastaa puun purkamisen ajoneuvoista, kuorimon puunsyötöstä ja kausivarastoinnista. Materiaalikäsittely tehdään kaivinkonepohjaisilla materiaalinkäsittelykoneilla (9 kpl). Kuljetuskalusto (9 kpl) liikennöi pääasiassa varastoalueella. Puunkentän muita palveluja tuottaa Veljekset Tanskanen Oy. Yhtiö tekee tehdasalueella koneurakointia ja vastaa alueiden puhtaana- ja kunnossapidosta viidellä pyörökuormaajalla ja kolmella kuorma-autolla. Tehdasalueen muut toimijat Telinekataja Oy:llä on tehdasalueella 65 m 2 :n telinetarvikevarasto, jossa on kuumasinkittyä teräksistä rakennustelinekalustoa. Sellutehtaan sisäisiä kuljetuksia hoitaa Pentti Sorsa Oy. Alueen jätehuoltoa hoitaa Lassila&Tikanoja Oyj. Raakaveden otto ja käsittely Raakavesi otetaan Rukavedestä rannassa olevalla pumppuasemalla. Pumppuaseman vedenottokohta on suojattu penkereillä. Vesi käsitellään välpillä ja ketjukorisuodattimella. Vesialueen omistaa Stora Enso Oyj. Vuonna 2003 sellutehtaan ja voimalaitoksen vedenkäyttö oli yhteensä 88,3 milj.m 3. Sellutehtaan maksimikapasiteetti veden otossa on noin 2 m 3 /s. Palovesipumppujen maksimivedenotto on 0,3 m 3 /s. Saha käyttää järvivettä terien jäähdytykseen noin 10 000 m 3 vuodessa. Talousvettä otetaan kunnallisesta verkostosta, sellutehtaalle on noin 24 000 m 3 /a ja sahalle 14 000 m 3 /a. Voimalaitos ottaa omalla pumpulla turbiinin jäähdytysveden samasta paikasta, noin 1,9 m 3 /s (52-58 milj.m 3 /a). Ottoaukon yläreuna on noin 2,1 metrin syvyydessä ja alareuna noin 3,7 metrin syvyydessä. Kesäaikaan sellutehtaan raakavesiverkkoon johdettavaan veteen lisätään klooridioksidia mikrobien kasvun estämiseksi. Sellutehtaan raakavedestä noin 25 % puhdistetaan kemiallisesti saostamalla polyalumiinikloridilla ja suodattamalla jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien läpi. Kemiallisen vedenkäsittelylaitoksen kapasiteetti on 900 m 3 /h. Kattilaveden valmistusta varten on ioninvaihtolaitos, jonka kapasiteetti on 360 m 3 /h.

12 (64) Jätevedenpuhdistus Sellutehtaan jätevedet, kaatopaikan jätevedet ja osa sadevesistä sekä Uimaharjun taajaman jätevedet puhdistetaan aktiivilietelaitoksessa ja edelleen ekologisessa puhdistamossa (Niska-allas). Sahan jätevedet ja osa sadevesistä käsitellään Niska-altaassa. Sellutehtaan jätevedet pumpataan avo-ojan ja esineutraloinnin jälkeen esiselkeyttimeen kiintoaineen erotukseen. Selkeytetty jätevesi johdetaan varsinaiseen jätevedenkäsittelyyn, ph säädetään ja lisätään tarvittavat ravinteet. Tasausaltaan jälkeen jätevesi ohjataan ilmastusaltaisiin biologiseen käsittelyyn. Ilmastettu jätevesi johdetaan kolmeen jälkiselkeyttimeen kiintoaineen erotusta varten. Syntynyt lieteylijäämä pumpataan puunkäsittelyn lietetiivistimeen ja siirretään kuorikattilaan poltettavaksi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Niska-ojan kautta ilmastettuun Niska-altaaseen ja edelleen vesistöön. Häiriötilanteissa jätevesi voidaan johtaa varoaltaaseen. Jätevedenpuhdistamon toimintakaavio on esitetty oheisena. Noin 2 000 asukkaan yhdyskuntajätevesien keskimääräinen virtaama vuonna 2003 oli 469 m 3 /d ja jäteveden sisältämän orgaanisen aineen kemiallinen hapenkulutus eli CODmäärä 0,1 t/d. Jäteveden virtaama on alle 1 % tehtaan jätevesimäärästä. Kunnallisen jäteveden vaikutus puhdistamon toimintaan on vähäinen. Se tuo pienen ravinnelisäyksen jäteveden käsittelyyn. Kunnallinen jätevesi pumpataan jätevedenpuhdistamon ilmastusaltaan alkuosaan. Jäteveden virtaama on ollut keskimäärin 70 000 m 3 /d ja puhdistustehokkuus seuraava: kiintoaine 97 %, kemiallinen hapenkulutus 80 %, biologinen hapenkulutus 99 %, fosfori 92 %, typpi 68 % ja orgaaniset klooriyhdisteet 74 %. Puhtaat jäähdytys- ja tiivistevedet (noin 190 000 m 3 ) sekä sadevedet (noin 4 000 m 3 ) johdetaan viemäreiden kautta vesistöön. Pääosa tehdasalueen sade- ja lattiavesistä sekä öljysäiliöiden alueelta kertyvät sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta.

13 (64) Raaka-aineet Sellutehdas käyttää puuta noin 3 milj. m 3 /a ja saha 0,7 milj. m 3 /a. Stora Enso Oyj toimittaa puuraaka-aineen sellutehtaan ja sahan kuorimoille. Sellupuusta noin 2/3 on koivua ja 1/3 havukuitupuuta. Puolet havupuusta tuodaan sellutehtaalle valmiina hakkeena sahoilta. Kemikaalit Kemikaalit tulevat tehtaalle autokuljetuksina, lukuun ottamatta natriumkloraattia, joka tuodaan pääosin junalla. Suurin osa hapesta valmistetaan tehtaan vieressä olevassa happilaitoksessa. Klooridioksidi valmistetaan tehdasalueella olevissa klooridioksidireaktoreissa. Klooridioksidin valmistuskemikaalit omistaa Eka Chemicals Oy. Sellun valmistuksessa ja jäteveden käsittelyssä käytettävät kemikaalit sekä Eka Chemicals Oy:n ja Oy AGA Ab:n tehdasalueelle tuomat kemikaalit on esitetty oheisessa taulukossa. Kemikaali Käyttötarkoitus Kulutus vuosi 2003 t Ennakoitu kulutus t Varasto Varastointitapa ja suojavarusteet m 3 Alumiinisulfaatti veden puhdistus 147 0 0 Dispergointiaine uutteen torjunta 607 610 50 säiliö Ferrisulfaatti lietteen käsittely 64 72 35 säiliö sisätiloissa, allas Fosforihappo jäteveden puhdistus 2 5 1 kontti sisätiloissa Happi massan puhdistus 9821 11 600 98 säiliö, ulkona Hartsisaippua uutteen torjunta 4548 18 200 (35 135 säiliö, ulkona, allas %) Hiilidioksidi massan pesu 1406 1 500 36 t säiliö, ulkona Kalkki kaustisointi jäteveden neutralointi 8996 2 700 4 000 100 50 siilo siilo Kattilavesikemikaali korroosionesto 8 1 kontti Klooridioksidi massan valkaisu 11288 12300 800 sisäsäiliö - natriumkloraatti klooridioksidin valmistus 20 000 169 sisällä (EKA) - metanoli klooridioksidin valmistus 2 300 113 säiliö maasuoja-allas Kompleksin muodostajat massan valkaisu 0 0 50 säiliö, ulkona (EDTA, DTPA) Magnesiumsulfaatti massan valkaisu 817 500 60 Natronlipeä (NaOH) keitto, pesu ja kattilavesikemikaali, 18574 32 000 m3 2*180 säiliö, allas ph-säätö 120 50,16, 2 Peretikkahappo massan pesu 40 0 (koeajokontti v. 2003) Polymeeri lietteen kuivaus ja veden 34 36 15 puhdistus Polyalumiinikloridi veden puhdistus 99 200 40 säiliö, sisällä, allas (PAC) Rikkidioksidi massan ph-säätö ja ClO 2 - höngän pesu 866 900 35 ulkona, SO 2 -hälytin, allas Rikkihappo klooridioksidin valmistus, 6834 150 30 allas pesu, ph-säätö 150 2 Sulfamiinihappo kattilavesikemikaali 10 10 14 suursäkki Talkki uutteen torjunta 265 2 000 62 säiliö, sisätiloissa Trinatriumfosfaatti kattilavesikemikaali 1 0,5 Urea jäteveden puhdistus 244 400 70 siilo Vaahdonestoaine massan käsittely 361 20, 322, 23 3, 25,61 sisätiloissa Vetyperoksidi massan valkaisu 3500 4 100 400 allas, ulkona Limantorjunta-aine Limantorjunta happilaitoksen 0,4 0,4 kontti Biosperse 250F kiertovedessä Korroosioinhibiittori Performax 2021A Korroosionesto happilaitoksen kiertovesijärjestelmässä 0,4 0,4 kontti Sahalla käytetään voiteluaineita noin 70 t/a sekä koneiden ja laitteiden huollossa tarvittavia kemikaaleja (0,5 t/a). Voiteluaine- ja kemikaaliastiat varastoidaan sisätiloissa.

14 (64) Polttoaineet Seuraavassa taulukossa on listattu sellutehtaalla käytettävät polttoaineet ja niiden kulutus vuonna 2003 sekä ennuste tuotannolla 750 000 t/a. Määrät sisältävät myös kuorikattilan polttoainemäärät. Polttoaine Käyttömäärä vuonna Käyttöennuste Varastointitapa ja suojavarusteet 2003 Mustalipeä 865831 t-ka 1 250 000 t-ka säiliöt betonisessa suoja-altaassa Suopa 27906 t 45 000 t säiliöt betonisessa suoja-altaassa Raakamäntyöljy 20 000 t 300 m 3 säiliö, betoninen suoja-allas Kuori 124520 t-ka 1 500 000 i-m 3 kasa 20 000 im3, osittain katettu, sadevedet jäteveden käsittelyyn Liete 8480 t-ka 42 000 t kuoren joukossa Metanoli 6405 t 6 000 t säiliö 20 m 3 betonisessa suoja-altaassa Tärpätti 300 t maa-allas Puujäte 98 t-ka 200 t-ka murskattuna kuoren joukossa Raskas polttoöljy säiliö 10 000 m 34431 t 30 000 t maasuoja-altaassa ylitäytön estin, pintamittaus, vuotohälytys Kevyt polttoöljy 62 t 150 m 3, 20 m 3 säiliöt 21 ja 3 m3 betonisessa suoja-altaassa, ylitäytön estin, pintamittaus Lisäksi tehdasalueella on kuusi tankkauspaikkaa ja säiliötä. Enocell Oy:n 5 m 3 :n ja 16 m 3 :n, Mantsinen Group Ltd Oy:n 2 x 25 m 3 :n ja Finn-Terpuu Oy:n 5m 3 :n ja 15 m 3 :n säiliöt on tarkastettu, merkitty karttoihin ja saatettu KTM:n päätöksen 415/98 edellyttämään kuntoon. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tehdasalueen jätteet lajitellaan syntypaikoillaan hyötykäytettäviin, loppusijoitettaviin ja ongelmajätteisiin. Kaatopaikkajätteet toimitetaan tehdasalueella olevalle kaatopaikalle sekä osa jätteistä Joensuun kaupungin kaatopaikalle. Sellutehtaan ja sahan jätteiden lajittelu tapahtuu keräilypisteissä, joista ulkopuolinen urakoitsija tyhjentää astiat ja toimittaa kertyneet jätteet asianmukaiseen käsittelyyn. Sellutehtaan prosessijätteistä merkittävin on soodasakka, joka läjitetään tehtaan kaatopaikalle. Hyötykäyttöön ohjattuja jätteitä ovat kuorituhka, metalli, puu ja muu palava jäte, paperi ja osa ongelmajätteistä. Sahan kiinteät jätteet vuonna 2003 ja ennuste vuodesta 2005 alkaen ovat seuraavat. Numero Jäte Määrä vuonna Ennuste Käsittely 2003 t-ka t-ka 200301 Talousjäte 6,4 5-10 Kunnallinen kaatopaikka 030399 Kaatopaikkajäte 318 100-200 Teollisuus kaatopaikka 170201 Polttojäte (puu) 120,1 puuta ja 1000-2000 Murskaus ja poltto 030101 Polttojäte (kuori) 556 kuorta 030101 Likaantunut kuori 967 1000 Kompostointiin 2000 170407 Romu 28 10 100 Metallinkeräykseen 200101 Paperi 1,6 1 5 Paperin keräykseen 130507 Öljyinen vesi 3,0 1-20 Poltto kuorikattilassa Useita Muut ongelmajätteet 2,0 1 5 Ongelmajätteiden käsittely Sellutehtaan kiinteät jätteet vuonna 2003 ja ennuste tuotannolla 750 000 t/a.

15 (64) Kaatopaikka Numero Jäte Määrä vuonna Ennuste Käsittely 2003 t-ka t ka 200301 Talousjäte 22 20 50 Kunnallinen kaatopaikka 200108 Biojäte 0 Kompostointi 170904 Sekalainen rakennusjäte 133 100 500 Teollisuus kaatopaikka 030310 Kuituliete ja rejekti 23 10 100 Kaatopaikka 030311 Jätevesiliete 8 481 8 000 10 000 Poltto 030311 Jätevesiliete 280 0 1 000 Kompostointi 100115 Pohjatuhka 0 Kaatopaikka 100124 Petihiekka 0 Kaatopaikka 100117 Tuhka 236 100 500 Kaatopaikka 100117 Rakeistettu tuhka 3191 5 000 Metsälannoitteeksi 030399 Sekalaiset jätteet 426 500 1 000 Kaatopaikka 030302 Soodasakka 5408 5 000 8 000 Kaatopaikka 030309 Meesajäte 300 0 1 000 Maanviljelys 200306 Viemärien puhdistusjäte 0 Kaatopaikka 190801 Välpe 0 Kaatopaikka 150203 Ilmanvaihtosuodattimet 2 0 10 Kaatopaikka 200111 Kankaat Rakennusmateriaaliksi 170201 Puujäte 39 100 Poltto 030101 Kuori pihoilta yms. 816 1000 Poltto 170407 Metallijäte 141 0 2 000 Käyttö materiana 200101 Keräyspaperi 6 5 20 Käyttö materiana 200202 Maajäte 0 Maanrakennus kaatopaikalla 150102 Muovi 0 Käyttö materiana, energiana 200102 Lasi 0 käyttö materiana Vuonna 2003 ongelmajätteitä kertyi sellutehtaalla 370 t ja sahalla 5 t. Ongelmajätteiden laatu ja määrä vaihtelevat kunnossapito- ja investointitöiden mukaan. Kaikki ongelmajätteet lajitellaan syntypaikallaan ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Öljynerotuskaivojen tyhjennysjäte imeytetään kuoreen ja poltetaan kuorikattilassa. Imeytys tehdään betonisessa kaukalossa kuorikasan vieressä. Alueelta mahdollisesti valuvat vedet ohjautuvat sadevesiverkon kautta Niska-altaaseen Aidatun tehdasalueen pohjoisosassa on noin 12 ha:n kaatopaikka-alue. Kaatopaikkatoiminta käsittää nykyisen kaatopaikan lopputäytön ja sulkemisen sekä uuden kaatopaikan perustamisen. Kaatopaikkaa käyttävät Enocell Oy:n sellutehdas, Stora Enso Timber Oy Ltd:n saha ja Stora Enso Oy:n Pankakosken kartonkitehdas. Loppusijoitettavat jätejakeet pyritään erottelemaan toisistaan ja sijoittamaan omille alueille. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet on esitetty oheisessa taulukossa.

16 (64) Koodi Jätelaji Vuosi 2003 Tuleva jätemäärä (t) jätemäärä (t) 170904 Rakennusjäte 147 190 030310 Kuituliete / rejekti 78 100 030311 Liete 1398 100124 Petihiekka 78 100 100117 Tuhka 228 300 100117 Raetuhka 11 14 030399 Sekalaiset 986 1300 030302 Soodasakka 11507 15000 150203 IV-suodattimet 2 2 200301 Talousjäte 60 100117 Tuhka (Pankakoski) 1000 030310 Pasta (Pankakoski) 50 Yhteensä 14435 18116 Jätteiden koostumus on määritetty kaatopaikkakelpoisuustesteissä. Jätteet, lietettä lukuun ottamatta, on luokiteltu tavanomaiseksi jätteeksi. Lietettä ei sijoiteta kaatopaikalle sellaisenaan, vaan kompostoidaan kuoren ja hakkeen kanssa. Komposti käytetään kaatopaikan kasvukerros- ja viherrakenteisiin. Lisäksi hakija esittää, että asbestijätettä pölyttömäksi pakattuna sekä lievästi öljyisiä maita voidaan sijoittaa kaatopaikalle ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Nykyinen kaatopaikka ja sen jälkihoito Kaatopaikka on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Alueen itäosaan on rakennettu salaojat ja tasausallas paineviemäreineen. Nykyiselle kaatopaikalle sijoitetaan jätteitä vaiheen 2 alueella vuoden 2007 marraskuuhun asti. Pohjatutkimusten mukaan kaatopaikka-alueen eteläosassa on moreeni-/kalliomäki ja itäosassa entistä suota. Luonnollinen maanpinnankorkeus on vaihdellut tasoilla +102 +114 m. Pohjamaan vedenläpäisevyys on k = 6,0x10-8 8x10-8 m/s. Graniittijuonteista gneissiä oleva kallio on 1-6 metrin syvyydellä luonnontilaisesta maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on länteen ja koilliseen. Kaatopaikan länsipuolella on vedenjakaja. Pääosa pohjoiseen purkautuvista pohjavesistä kerätään salaojilla ja johdetaan kaatopaikkavesien käsittelyyn. Pohjaveden korkeutta ja laatua seurataan 18 havaintoputkesta. Jätetäytön sisäinen veden pinta (N43) on noin +110 m, kun täyttötaso on +125 m. Tasausaltaan vedenpinnan korkeus on +102,8 +104,7 m. Nykyisellä kaatopaikka-alueella arvioidaan muodostuvan suotovesiä noin 20 000 m 3 /a. Suotovedet pumpataan 2 250 m 3 :n tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Pintavesien pääsy kaatopaikka-alueelle on estetty ympärysojien sekä tie- ja ratavallien avulla.

17 (64) Nykyinen kaatopaikka tasoitetaan ja peitetään sekä maisemoidaan vuosien 2006-2009 aikana. Sulkeminen tehdään vaiheittain: vaihe 1 vuonna 2005, vaihe 2 vuonna 2008, vaihe 3 vuonna 2006 ja vaihe 4 vuona 2009. Lisäksi alueelle rakennetaan 12 500 m 2 :n varastokenttä 1 vuonna 2006 ja 9 000 m 2 :n varastokenttä 2 vuonna 2008. Varastokenttiä käytetään mm. lietteiden kuivaukseen. Kaatopaikan alueelta jätetään sulkematta pieni alue. Alueen laajuus ja muoto määräytyy marraskuun 2007 täyttötilanteen mukaan. Täyttöalueen päällä on suopa-altaita, joiden penkereitä ei voi loiventaa vaarantamatta täytön stabiliteettia. Alueilla on jyrkät luiskat, joten veden imeytyminen on vähäistä. Luiskien loivennus johtaisi suuriin täyttöihin eikä sellaisia jätemääriä muodostu toiminnan aikana. Luiskiin tehdään eroosiosuojaus. Jätetäytön pinnan muotoilua varten jätettä joudutaan siirtämään kaatopaikka-alueella. Suljettavan alueen kuivatus tapahtuu pinnan muotojen avulla. Suljettavan alueen luiskakaltevuudet ovat enimmillään 1:3 ja vähintään 1:20 sekä lakikorkeus on +128 m. Sulkemattomilla alueilla säilyy nykyinen luiskan kaltevuus. Kaatopaikan sulkemisen pintarakenne on ylhäältäpäin seuraava: pinta/kasvukerros 1,0 m, suodatinkangas/viira/huopa, kuivatuskerros 0,5 m (k>1x10-3 m/s), mineraalinen tiivistyskerros 0,5 m (k<1x10-8 m/s) tai bentoniittimatto, kaasunkeruukerros 0,3 m, suodatinkangas/viira/huopa sekä tasattu ja muotoiltu jätetäyttö. Varastokenttien pintarakenne on erilainen kuin muilla alueilla. Suodatinkankaan (viira/huopien) päälle rakennetaan suodatin kerros (0,45 m), jakava kerros (0,3 m), kantava kerros (0.2 m) sekä kulutuskerros (0,005 m) kasvukerroksen sijaan. Lietteet, kuori ja muu kompostoituva jäte kompostoidaan uudella kaatopaikka-alueella sijaitsevalla kompostointikentällä sekä varastokentillä 1 ja 2. Lisäksi kompostointia varten on varattu alue nykyisen kaatopaikan vierestä. Kompostoitua lietettä varastoidaan täyttöalueen päällä ja käytetään täyttöalueiden maisemoinnissa osana kasvukerrosta. Osa lietteestä kuivataan ja käytetään polttoaineena. Uusi kaatopaikka ja siirtymärakenne Uusi tavanomaisen jätteen kaatopaikka rakennetaan nykyisen kaatopaikan länsipuolelle ja se rajoittuu idässä nykyiseen täyttöön (suunnittelupiirros 5212420/18381-41). Uusi kaatopaikka toteutetaan kahdessa vaiheessa: vaiheen A pinta-ala on 2,6 ha ja tilavuus 200 000 m 3 sekä vaiheen B pinta-ala 2,4 ha ja tilavuus 300 000 m 3. Vaiheen A arvioidaan riittävän 10 vuodeksi. Korkeimmillaan kaatopaikan laki tulee olemaan tasolla +140 m. Uuden alueen pohjamaan ja kallion kantavuus on hyvä ja täyttää pohjamaalle asetetut vaatimukset. Pohjarakenteen tiivistys- ja kuivatuskerroksen rakentamiseen käytetään soveltuvia ja hyväksyttyjä materiaaleja. Kaatopaikka täyttää valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) mukaiset vaatimukset. Suunnitelmat esitetään hyväksyttäväksi kuukausi ennen rakentamista. Nykyisen ja uuden kaatopaikan väliin rakennetaan suunnitelmapiirustuksen 5332423 mukainen patomainen siirtymärakenne. Rakenne erottaa uuden ja nykyisen kaatopaikan täytöt ja suotovedet. Rakenteen mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan huomattavasti paksummaksi (4-5 m) kuin normaalissa kaatopaikan pohjarakenteessa. Mineraalista eristepatoa nostetaan 3-5 m:n välein täytön mukaisesti. Eristepadon nykyisen ja uuden

18 (64) kaatopaikan puolelle rakennetaan kuivatuskerrokset. Nykyisen kaatopaikan kuivatuskerroksesta vedet johdetaan tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Uuden kaatopaikan puoleiset kuivatuskerroksen vedet ohjataan kaatopaikan pohjan tiivistyskerroksen päälle. Nykyisen jätetäytön luiskaa ei voida loiventaa 1:4 1:3 maksimikaltevuuteen, koska loivennus leikkaisi suopa-altaan tukipenkereen ja vaarana olisi suovan leviäminen uudelle kaatopaikka-alueelle. Luiskan loiventaminen pengertämällä kaivumailla ja uuden kaatopaikan pohjarakenteen rakentaminen pengerretyn luiskan päälle pienentäisi kaatopaikan täyttötilavuutta merkittävästi. Siirtymärakenne on luotettavampi kuin kaatopaikkamääräysten mukainen 0,5 m:n tiivistyskerros yhdistettynä HDPE-muovikalvoon. Luiskan jyrkkyyden vuoksi rakenteeseen ei rakenneta keinotekoista eristettä. Uuden kaatopaikan pintarakenne on vastaava kuin suljettavan kaatopaikan pintarakenne. Kaatopaikan hoito ja tarkkailu Alueen puhtaat vedet johdetaan ojien ja sadevesiviemäreiden kautta Rukaveteen ja kaatopaikkavedet jätevesiviemäreiden kautta jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikka-alueen ympärysojien ja laskuojien kunto ja toimivuus tarkastetaan vuosittain. Läjitysalueilla seurataan mahdollisia sortumia, painumia ym. haitallisia rakenteiden muutoksia ja havaitut vauriot korjataan välittömästi. Alueen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteistä ja poikkeuksellisista tilanteista pidetään kirjaa sekä ilmoitetaan Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Enon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätevedenpuhdistamolle pumpattavan veden määrä mitataan. Jäteveden laatu määritetään kahdesti vuodessa. Myös pohjaveden laatu, pinnan korkeus ja lämpötila mitataan kaksi kertaa vuodessa. Kaatopaikkakaasun koostumus mitataan kerran vuodessa neljästä kohdasta ja kolmesta syvyydestä. Kahdessa kohdassa on selvää anaerobista hajotustoimintaa. Kaatopaikan sulkemisen yhteydessä rakennetaan kaasunkeräyskerros ja kaasunkeräyskaivot. Kaivoista kaasu jaetaan putkistolla kasvukerroksen alle, jossa se hapettuu. Vakuus ja toiminnan aloittaminen Hakija esittää kaatopaikan vakuudeksi 200 000 euron suuruista Stora Enso Oyj:n konsernitakausta. Uuden kaatopaikan rakenteet tulee olla käytössä viimeistään 1.11.2007. Rakennustyöt pitää käynnistää jo keväällä 2006. Hakija pyytää, että uuden kaatopaikan toiminta voidaan aloittaa päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija ehdottaa 10 000 euron vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai määräyksen muuttamisen varalle. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

19 (64) Ympäristönhallintajärjestelmät Sellutehtaalla ja sahalla on sekä standardin ISO 14001 mukaiset ympäristöjärjestelmät että EMAS-rekisteröinti. Samoin Stora Enso Metsällä (terminaalitoiminnot) ja Oy AGA Ab:lla on sertifioidut ympäristöjärjestelmät. Ympäristöhallintajärjestelmien avulla kukin toimija on sitoutunut toimintansa ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamisen. Yhtiöt asettavat vuosittain ympäristötavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Enocell Oy ja Stora Enso Timber Oy Ltd:n Uimaharjun saha raportoivat tavoitteista ja niiden toteutumisesta vuosittain julkaistavassa ympäristöselonteossa, mikä on kaikkien saatavilla. Enocell Oy järjesti ympäristönsuojelukoulutusta koko henkilökunnalle vuonna 2004. Edellinen koko henkilökuntaa koskeva koulutus on pidetty vuosina 1991-1992. Paras käyttökelpoinen tekniikka Suurin osa sellutehtaalla käytössä olevasta tekniikasta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Enocell Oy oli esimerkkitehtaana, kun EU:n BAT-vertailuasiakirjaa laadittiin sellutehtaille. Sellutehtaan päästöjä on verrattu massa- ja paperiteollisuuden sulfaattisellutehtaan BATvertailuarvoihin seuraavassa taulukossa. Päästöt ovat pääosin vertailuarvojen alarajalla. Ainoastaan NO 2 -päästö on korkeahko. Luvut ovat tuotettua sellutonnia (ts) kohti laskettuja ominaispäästöarvoja. Parametri BAT-vertailuarvo Päästö vuonna 2003 Vesistö Prosessiveden käyttö m 3 /ts 30 50 38 Kemiallinen hapenkulutus COD Cr kg/ts 8 23 13,1 Biokemiallinen hapenkulutus BOD 7 kg/ts 0,3 1,5 0,22 Kiintoaine kg/ts 0,6 1,5 Orgaaniset halogeeniyhdisteet AOX kg/ts < 0,25 0,16 Kokonaistyppi kg/ts 0,1 0,25 0,09 Kokonaisfosfori kg/ts 0,01 0,03 0,004 Ilma Pöly kg/ts 1 0,2 0,5 0,3 Rikkidioksidi (S:nä) kg/ts 1 0,2 0,4 0,13 Typenoksidit (NO 2 :na) kg/ts 1 1,0 1,5(+ 0,1 0,2 hajukaasukattila) 1,65 Hajurikki TRS (S:nä) kg/ts 1 0,1 0,2 0,14 1 BAT-vertailuarvo ei sisällä kuorikattilan päästöjä Kuorikattila edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päästövertailu massa- ja paperiteollisuuden BAT-vertailuarvoihin on esitetty seuraavassa taulukossa. Päästö BAT-vertailuarvo Päästö vuonna 2003 Pöly, mg/m 3 20-200 8 Rikkidioksidi (S:nä), mg/mj 5-15 2,2 Typenoksidit (NO 2 :na), mg/mj 40-100 70

20 (64) Energiatehokkuus Uimaharjun saha on tekniikaltaan melko uudenaikainen. Sahan ympäristötehokkuuden kannalta oleellisia lukuja ovat mm. raaka-aineen ja energian käytön tehokkuus. Lämpöenergian kulutus tuotettua sahatavara-m 3 kohden on 0,8 GJ ja sähkön kulutus 48 kwh. Sähkönkulutusta on voitu vähentää paineilmajärjestelmän tiivistämisen avulla. Sahatavara-m 3 :n tuottamiseen tarvitaan 2,2 m 3 tukkipuuta. Sivuotteet hyötykäytetään liki 100- %:sti. Sellutehtaalla ja sahalla on tehty teollisuuden energiansäästösopimuksen mukainen energia-analyysi vuonna 1999. Molempien laitosten nykyinen energiatehokkuus on arvioitu marraskuussa 2004. Energiatehokkuusvastuu on voimalaitoksen käyttöpäälliköllä. Arviossa on todettu, että laitoksilla on tehty energiatehokkuuteen vaikuttavia investointeja paljon vuosien 2000-2004 aikana. Arvion mukaan energia-analyysi tulisi tehdä vuoden 2005 aikana ottaen huomioon koko laitoskokonaisuus. Fortum Power and Heat Oy on liittynyt Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn, Suomen kaukolämpö Sky ry:n, Sähköenergialiitto ry Senerin sekä kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen voimalaitosalan energiansäästösopimukseen. Yhtiö on sopimuksessa sitoutunut laatimaan energiansäästösuunnitelman ja toteuttamaan siinä määritellyt toimenpiteet sekä raportoimaan niistä Finergylle. PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Typpi- ja rikkiselvitys Enocell Oy:n jätevesiluvassa (nro 2/01/3) määräyksen 5 d) mukaan tehtaan typpi- ja rikkitase on selvitettävä seuraavan ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Selvityksen mukaan typpi tulee tehtaalle lähes yksinomaan puun (1 550 t N/a) ja kuoren (175 t N/a) mukana. Muista aineista vain urea ja raskas polttoöljy sisältävät merkittäviä määriä typpeä. Suurin osa poistuu kaasumaisina päästöinä ilmaan (870 t N/a), osa tuotetun sellun mukana (370 t N/a) ja loput päätyy jäteveteen (55 t N/a). Vuoden 2003 vuosikeskiarvo jätevesien typpipitoisuudelle oli 2,3 mg N/l. Sen osuus kokonaistypen virtaamasta Pielisjoessa on alle 2 %. Kolmannes puun mukana tulevasta typestä pelkistyy soodakattilassa typpikaasuksi. Typen oksidien päästöksi on arvioitu 353 t N/a (1 159 t NO x /a) ja ammoniakkipäästöksi (NH 3 ) 418 t N/a. Matalista päästölähteistä ja nopeasta laimenemisesta johtuen NH 3 - päästöjen hajuvaikutus on pieni ja tehdasalueella rajoittuva. Rikki tulee tehtaalle rikkihappona (6 110 t S/a) ja puun mukana (2 750 t S/a) sekä pieniä määriä raskaan polttoöljyn ja muiden kemikaalien mukana. Suurin osa rikistä poistuu valkaisujätevesien mukana puhdistamolle ja vesistöön (6 730 t S/a) sekä valmistetun sellun mukana (2 700 t S/a). Kaasumaiset rikkipäästöt vastaavat noin 2,2 % jätevesiin menevän rikin määrästä.

21 (64) Päästöt vesistöön Jätevesipäästöt ovat olleet viime vuosina samaa tasoa. Vuoden 2000 erillisselvityksen mukaan uuteaineiden (hartsihapot ja sterolit) reduktio aktiivilietelaitoksessa on yli 97 %. Sellutehtaan, voimalaitoksen ja sahan päästöt veteen vuosina 1999 2004 sekä ennuste selluntuotannolla 750 000 t/a vuosikeskiarvona on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi BOD 7 t/d COD cr t/d Kiintoaine t/d Fosfori kg/d Typpi kg/d AOX kg/d 1999 0,5 23 0,4 5 110 240 2000 0,5 20 0,4 5 110 230 2001 0,5 21 0,4 5 130 240 2002 0,5 19 0,6 7 160 220 2003 0,4 23 0,8 7 150 270 2004 0,3 23 5 120 290 Ennuste 0,5 27 1,0 8 180 330 Päästöt ilmaan Pääosa jätevedestä syntyy sellun valkaisussa. Merkittäviä jäteveden määrän alenemisia ei nykyisin käytössä olevilla laitteilla ole saatavissa. Jätevesikuormitusta voidaan pienentää sellun pesutehokkuudesta huolehtimisella ja häiriöpäästöjen hallinnalla. Happea kuluttavaa kuormitusta voidaan alentaa tulevien investointien yhteydessä toteutettavilla pesun tehostustoimilla. Sellutehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan eivät ole paljon vaihdelleet viime vuosina. Sellutehtaan prosessimuutosten ja tuotannon kasvun myötä rikki- ja typenoksidipäästöt kasvavat nykyisestä tasosta ja hajuyhdisteiden päästöt pienenevät. Hiukkaspäästöt kasvavat hieman. Sellutehtaan (Enocell) ja voimalaitoksen (Fortum) päästöt ilmaan vuosina 2000 2003 ja ennuste selluntuotannolla 750 000 t/a on esitetty tarkemmin oheisessa taulukossa. Vuosi SO 2 t/a TRS (S) t/a NO x (NO 2 ) t/a Hiukkaset t/a Enocell Fortum Enocell Enocell Fortum Enocell Fortum 2000 113 5,2 81 900 218 135 25 2001 155 5,9 78 838 195 161 22 2002 86 4,9 80 896 154 102 18 2003 148 9,0 85 879 173 150 20 Ennuste 260 11 68 1610 237 240 27 Valkaisukemikaaliaseman ja valkaisun klooridioksidipitoiset höngät pestään pesurilla. Päästöt ilmaan ovat olleet viime vuosina alle luparajojen. Klooridioksidin valmistuksen höngän klooriyhdisteiden pitoisuus oli yli 30 mg/m 3. Päästö saatiin alle luparajan tehostamalla hönkien pesua vuonna 2000.