STRATEGIA 21.10.1999 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN STRATEGIA METLAN ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Arvoilla tarkoitetaan opittuja, myönteiseksi koettuja ja luonteeltaan pysyviä päämääränasetteluja, jotka muodostavat perustan ihmisten ja organisaatioiden tavalle toimia. Yhteiset arvot helpottavat kanssakäymistä, antavat elämälle sisältöä ja vahvistavat yhteisön toimintaa. Tutkimusyhteisössä arvojen perusta ei saa olla ristiriidassa tiedon perustan kanssa. Metlan arvoja ovat:,kplvhqmdklqhqrvddplvhqvdduyrvwdplqhq Henkilöstön työ muodostaa perustan Metlan toiminnalle. Metlassa arvostetaan jokaista ihmistä tehtävästä riippumatta ja kannustetaan oman osaamisensa kehittämiseen. Jokaisella on Metlassa oikeus saada rakentavaa palautetta työstään. 5LLSSXPDWWRPXXVMDDYRLPXXV Riippumattomuus eturyhmistä varmistaa sen, että tutkimuksissa voidaan ottaa esiin kaikki yhteiskunnan kannalta olennaiset näkökulmat. Sen vuoksi julkinen perusrahoitus on Metlalle välttämätön. Avoimuutta tarvitaan, että kansalaiset ja sidosryhmät voivat arvioida Metlan toimintaa. Asiakasrahoitteisessa toiminnassa avoimuuden määrä sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. 7XWNLPXNVHQOXRWHWWDYXXV Metlassa noudatetaan tutkimuseettisen suosituksen mukaista hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkimusmenetelmät ja tulokset raportoidaan huolellisesti, ja ansio tutkimuksesta annetaan kaikille, joille se kuuluu. Hyvää tieteellistä käytäntöä seurataan ja sitä kehitetään tutkijakoulutuksessa. 9DVWXXWXOHYDLVXXGHVWDMDOXRQQRVWD Metla tekee pitkäjänteistä työtä ihmisen ja luonnon hyväksi. Tutkimuksen avulla metlalaiset rakentavat perustaa metsien tasapainoiselle käytölle ja suojelulle, jossa otetaan huomioon taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. 6XRPDODLVXXVNDQVDLQYlOLV\\V Euroopan unionin jäsenenä suomalaisuus on kansallisten vahvuuksien kehittämistä, kulttuurin ja perinteiden vaalimista sekä niiden välittämistä muille eurooppalaisille. Metlalaisten tehtävänä on kehittää Suomelle tärkeää metsäosaamista. Kansainvälisyyteen kuuluu arvon antaminen myös muiden maiden kulttuureille, samalla kun meillä on moraalinen velvollisuus tukea meitä huonommassa asemassa olevien maiden kehittymistä. Metlan tavassa toimia korostuvat: 7XORNVHOOLVXXV Metlassa pyritään siihen, että toiminta on yhtäaikaisesti sekä tuottavaa, taloudellista että vaikuttavaa. Näiden tuloksellisuuden osatekijöiden kehittymiselle asetetaan vuosittain tavoitteita, jotka ohjaavat kaikkien metlalaisten toimintaa. $VLDNDVOlKW LV\\VRQJHOPDNHVNHLV\\VMD\KWHLVW\ Metsäalan sidosryhmien ja yhteiskunnan tietotarpeiden mukainen asiakkaiden palvelu edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta tiedon käyttäjien kanssa. Asiakasrahoitteisessa toiminnassa tutkimuksen kohde määräytyy asiakkaan tilauksen mukaan, mutta silloinkin tutkijoilta odotetaan luovaa panosta ongelmien rajauksessa ja valinnassa. Metla harjoittaa laajaa yhteistyötä metsäalan käytännön toimijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa Suomessa ja ulkomailla.
0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 2 -RXVWDYXXVSDOYHOXMDODDWX Kaikkia asiakkaita palvellaan hyvin ja tasapuolisesti. Tutkimusten korkean laadun lisäksi myös muiden palveluiden laatua parannetaan. Määräaikoja ja muita sitoumuksia noudatetaan täsmällisesti. Joustavuutta vastata muuttuviin tutkimustarpeisiin kehitetään jatkuvasti. (QQDNRLYXXVMDDORLWWHHOOLVXXV Metlan tutkimukset tähtäävät tulevaisuuteen. Niiden avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin, jotka ovat tulossa ajankohtaisiksi ehkä vasta vuosien päästä. Tutkijat tekevät aktiivisesti ehdotuksia uusista metsien kestävää käyttöä ja suojelua edistävistä tutkimusaiheista. TULEVAISUUDENKUVA Metlan strategia lähtee tulevaisuudenkuvasta, jossa yhteiskunta huolehtii metsätalouden ja teollisuuden toimintaedellytyksistä tavoitteena kilpailukykyinen metsäala. Kysymys on ennen kaikkea puuraaka-aineen ja energian saatavuuden turvaamisesta, tuotannon jalostusarvon kohottamisesta, innovaatioista ja osaamisesta. Metsäteollisuuden tuotannon arvo Suomessa kasvaa samanaikaisesti toimialan globalisoitumisen kanssa. Markkinoiden ja yritysten toiminnan muuttuminen maailmanlaajuiseksi on yhä voimakkaampana esiintyvä suuntaus. Sitä tukevat alueelliset integraatioprosessit, kaupan esteiden poistaminen, taloudellinen ja poliittinen liberalisointi sekä teknologinen kehitys. Tulevaisuuden suuri haaste on taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten yhteensovittaminen ympäristökysymysten kanssa. Metsätalouden kestävyyden tutkimuksessa on otettava puuntuotannon kestävyyden lisäksi entistä enemmän huomioon taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Jotta metsäteollisuuden tuotanto ja puunkäyttö Suomessa voivat kasvaa ja kehittyä, tarvitaan entistä tarkemmat tiedot metsien kehityksestä ja niiden hakkuumahdollisuuksista sekä monipuolisia tietoja metsänomistajien tavoitteista ja käyttäytymisestä. Suomen pienomistusvaltaisissa oloissa tutkimus, neuvonta ja metsätalouden edistäminen ja koko ekstensiotoiminta ovat ratkaisevasti valtiovallan toimenpiteiden varassa. PALVELUMETLAVISIO Tavoitetilassaan vuonna 2005 Metla on jonkin verran nykyistä suurempi kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, jonka tärkein voimavara on henkilöstön monitieteinen osaaminen. Sen tutkimustoiminta on tieteellisesti korkeatasoista, asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä. Metla toimii yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Metlan rahoituspohja vuonna 2005 on nykyistä laajempi: valtion budjetin ulkopuolelta tuleva koti- ja ulkomainen rahoitus on nykyistä merkittävästi suurempi. Palvelumetlavisio lähtee siitä, että Metla on sektoritutkimuslaitos ja sen tärkeimpinä asiakasryhminä ovat metsäklusteri, tiedeyhteisö ja suomalainen yhteiskunta.
0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 3 TOIMINTASTRATEGIA Lain ja asetuksen mukaan Metlan yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan strategisena tavoitteena on vastata toimialallaan metsäklusterin tietohuollosta ja asiantuntijapalveluista. Toiminta-ajatus on muotoiltu seuraavasti: 0HWODUDNHQWDDPHWVlDODQWXOHYDLVXXWWDWXWNLPXNVHQNHLQRLQ 7RLPLQWDDMDWXNVHQVD WRWHXWWDPLVHNVL 0HWOD WXRWWDD WLHWHHOOLVWl WLHWRD PHWVlOXRQQRVWD PHWVLHQ HUL Nl\WW PXRGRLVWD PHWVlYDURLVWD MD QLLGHQ K\ G\QWlPLVHVWl WRLPLL DVLDQWXQWLMDQD PHWVlDODDQ OLLWW\YLVVl N\V\P\NVLVVl VHNl KRLWDD KDOOLQQDVVDDQ ROHYLD WXWNLPXVPHWVLl MD OXRQQRQVXRMHOXDOXHLWD 0HWODQ WRLPLQWD RQ DVLDNDVOlKW LVWl MD RQJHOPDNHVNHLVWl MD SHUXVWXX KHQNLO VW Q NRUNHDDQ RVDDPLVHHQVHNlNRWLPDLVHHQMDNDQVDLQYlOLVHHQ\KWHLVW\ K Q Keskeisiä tutkimuskohteita ovat metsäekosysteemin toiminta ja kestävyys, metsävarat, niiden hoito ja käyttö, sekä metsiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset. Laitoksen yhteistyö- ja palvelukykyä vahvistetaan sekä tiedon käyttäjien että muiden tiedon tuottajien suuntaan. Metla pyrkii verkostomaiseen toimintatapaan ja yhteishankkeisiin. Metlassa kehitetään tutkimustulosten käytäntöön soveltamista yhteistyössä muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Uutena suurena tehtävänä Metla huolehtii metsänjalostustoiminnasta Suomessa vuodesta 2000 alkaen. Tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden lisäksi ulkopuolista tutkimusrahaa hankitaan tutkimuksen hyödyntäjiltä eli asiakkailta. Metlan korkeatasoisen osaamisen ja perustutkimuksen tason ylläpitämiseksi sekä ekstensiotoiminnan laajentamiseksi on välttämätöntä turvata riittävä julkinen perusrahoitus. Metlan tutkimus on ongelmakeskeistä, monitieteistä ja asiakassuuntautunutta. Metlan tutkimuksen korkean tieteellisen tason säilyttämiseksi ja tutkimustarpeiden ennakoinnin parantamiseksi huolehditaan henkilöstön osaamisesta sekä tehostetaan tutkimuksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Viestintää monipuolistetaan. Myös palveluiden laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Näiden tavoitteiden toteutumista palvelee myös uusien professorin virkojen perustaminen Metlaan. Metlan hallinnassa olevien tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden maantieteellistä kattavuutta parannetaan ja niiden käyttöä kehitetään yhteistyössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tutkimustiedon käytäntöön viemisessä hyödynnetään tutkimusmetsien tarjoamat mahdollisuudet.
0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 4 TULOSYKSIKKÖSTRATEGIA Metlan organisaatiorakenteessa tavoitteena on yhtymä- eli konsernimalli, jossa tulosyksiköt toimivat määritellyn strategian puitteissa tuottaen lisäarvoa koko Metlan menestymiselle. Yhtymän esikunta huolehtii laitosyhtenäisyydestä ja toimii tulosneuvottelukeskuksena. Metlan hallinnollisen keskuksen ja metsäpoliittista päätöksentekoa välittömimmin palvelevan tutkimuksen sijainnilla Helsingin keskustassa on strategista merkitystä. Tulosyksiköitä ovat Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä tutkimusasemat. Metlan suhteellinen etu on koko maan kattavaan tutkimusasema- ja -metsäverkkoon perustuva mahdollisuus valtakunnallisiin tutkimusotteisiin, joka hyödynnetään nykyistä paremmin. Tavoitetilassa vuonna 2005 tulosyksiköt ovat erikoistuneet yhtymän työnjaossa niille tutkimusaloille, joilla ne ovat vahvimpia. Tutkimusohjelmilla vastataan ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin ja tavoitellaan laajaa yhteistyötä Metlassa ja sen ulkopuolella. Laitosyhtenäisyyden säilyttämiseksi tutkimusohjelmien toteuttaminen asetetaan ensi sijalle Metlan toiminnassa. Tulostavoitteita asetettaessa tutkimusohjelmia käsitellään tulosyksiköiden tapaan. Metlan toiminnan perusyksikkö on hanke, joissa tehdään työ tutkimus- ja palvelutavoitteiden saavuttamiseksi. OHJAUSSTRATEGIA Laitoksen toiminnan järjestämisestä päätetään työjärjestyksellä. Metlan ohjausjärjestelmä perustuu tulosjohtamiselle. Tulosyksiköiden tulostavoitteet asetetaan tulosalueittain. Tulosjohtamisjärjestelmää kehitetään niin, että tavoitteenasetanta ja resurssit kohtaavat entistä paremmin. Tähän tavoitteeseen päästään muuttamalla tulosaluejakoa, aikaistamalla tulosneuvotteluja sekä jakamalla resurssit uudella tavalla. Tutkimustoiminnan ohjausjärjestelmää kehitetään tehostamalla tutkimuksen asiantuntijaryhmän työskentelyä. Asiantuntijaryhmä valmistelee tieteellistä asiantuntemusta vaativat asiat. Vuoden 2000 aikana esikunta valmistelee yhteistyössä tulosyksiköiden ja tutkimusohjelmien kanssa uuden resurssienjakomallin siten, että se vahvistaa resurssien yhteiskäyttöä yli tulosalue- ja tulosyksikkörajojen.
0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 5 TULOSALUESTRATEGIA Metlan kokonaistehtävä jaetaan toiminnan toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi osa-alueiksi, joita kutsutaan tulosalueiksi. Tulosalueet ovat toimintakokonaisuuksia, joille asetetaan tulostavoitteita. Metlan tutkimustoiminnan tehostamiseksi ja tutkimustulosten vaikuttavuuden parantamiseksi uusi tulosaluejako määritellään seuraavasti: 1. Tutkimustiedon tuottaminen 2. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 3. Tutkimustulosten käytäntöön siirto 4. Kansainvälinen toiminta 5. Tukipalvelut Kukin tulosalue vastaa oman alueensa strategisesta suunnittelusta. Uusien tulosalueiden valmistelua varten perustetaan konsernitasolle kehittämishanke, jossa vuoden 2000 aikana valmistellaan käytännön toimenpiteet yhteistyössä tulosyksiköiden ja tutkimusohjelmien kanssa. Tutkimustiedon tuottaminen Tulosalueella huolehditaan siitä, että metsäntutkimuksen strategiset tavoitteet ohjataan toteutettaviksi tutkimusohjelmissa ja -hankkeissa ja että niihin saadaan riittävät määräraha- ja henkilöresurssit. Metlan strategisena tavoitteena on valtion budjetin ulkopuolelta tulevan tutkimusrahoituksen lisääminen. Tulosalueella luodaan puitteet ulkopuolisen tutkimusrahan hankinnalle ja pidetään kiinteää yhteyttä eri rahoittajatahoihin. Päävastuu hakemisvalmiuksien kehittämisestä on tulosyksiköillä, joiden tehtävänä on suunnitella hakemukset niin, että tehtävistä mahdollisimman suuri osa voidaan hoitaa Metlassa jo olevalla henkilöstöllä. Tutkimustiedon tuottamisen tulosalueella edistetään yhteistyön ja monitieteisten tutkimushankkeiden syntymistä erityisesti yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tutkimushankkeiden evaluoinneilla varmistetaan tutkimuksen hyvä laatu. Tutkimuksen asiantuntijaryhmän työ uusien tutkimusohjelmien ja -hankkeiden valmistelussa tähtää tutkimustoiminnan laadun parantamiseen. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Kenttäkoetoiminta ja laboratoriotyöskentely muodostavat perusedellytykset kokeelliselle metsäntutkimukselle. Pitkäaikaisten kenttäkokeiden ylläpitäminen perustuu ensisijaisesti Metlan tutkimusmetsiin. Metlan hallinnassa olevien tutkimusmetsien kattavuutta ja edustavuutta parannetaan tutkimuksen tarpeita vastaavaksi. Tutkimusmetsien hoidolla luodaan ja ylläpidetään monipuolisia tutkimusmahdollisuuksia tulevia tarpeita varten. Kenttäkoetoiminnan tehostamiseksi nykyiset kokeet evaluoidaan ja ylläpidettävien kokeiden mittausta monipuolistetaan, jolloin tulokset palvelevat paremmin erilaisia käyttötarkoituksia.
0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 6 Laboratorioiden erikoistumista edistetään toimintayksiköiden tutkimustyön pääasiallisen suuntautumisen mukaisesti, jolloin samalla parannetaan uusien laitteiden hankintamahdollisuuksia. Kalliita laitteita pyritään hankkimaan yhdessä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Asiakasrahoitteista toimintaa lisätään. Tavoitteena on erityisesti sellaisten laboratoriopalvelujen myyminen, joihin lisäksi liittyy Metlan erikoisosaamista. Tutkimustulosten käytäntöön siirto Tulosalueen strateginen merkitys on Metlan tutkimustulosten vaikuttavuuden lisäämisessä. Ekstensiotoiminnalla tarkoitetaan niitä tiedon jalostukseen ja markkinointiin liittyviä toimia, joilla Metlassa luotua metsätietoa levitetään asiakkaille entistä käyttökelpoisemmassa muodossa. Yhtenä kehittämiskohteena on tutkimustiedon ja siihen liittyvien palveluiden tarjoaminen tietoverkkojen välityksellä. Toiminnalla pyritään samalla rakentamaan Metlasta kuvaa palvelevana ja nykyaikaisena organisaationa. Tulosalueeseen kuuluu myös asiakasrahoitteinen toiminta ja uutena tehtävänä metsänjalostustoiminta. Metlan ekstensiotoimintaa toteutetaan läpäisyperiaatteella tutkimushankkeissa. Tulosalue huolehtii, että ajankohtaisen ja luotettavan tutkimustiedon jakaminen tiedon tarvitsijoille otetaan huomioon hankkeiden suunnittelussa, tavoitteiden asettamisessa ja toteutuksessa. Tutkimustulosten käytäntöön siirtämiseksi tarvitaan yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyössä luodaan markkinointikanava tutkimustulosten ja niiden pohjalta luotujen tuotteiden käytäntöön siirtämiseksi. Tätä kanavaa käytetään myös vastavuoroisesti, jolloin käytännön ongelmat välittyvät Metlaan ja ne voidaan työstää tutkimushankkeiksi. Toimintaa kehitetään myös projektipohjalta yksityismetsätalouden edistämis- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisen toiminnan tulosalue Kansainvälisyyden merkitys Metlan toiminnassa kasvaa. Kansainväliset rahoitusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet ja erityisesti EU:n tarjoamat rahoituskanavat ovat Metlalle mahdollisuus. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Metlan hankkeissa läpäisyperiaatteella suorien tutkijayhteyksien kautta. Kansainvälistymisen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin myös yhtymätason toimia. Tukipalvelut Tukipalveluihin kuuluu yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut. Tukipalvelut hoidetaan pääsääntöisesti tulosyksiköissä. Yhtymätason tukipalvelut organisoidaan esikuntaan ja tulosyksiköihin kuulumattomiin valtakunnallisiin palveluhankkeisiin. Keskitettyjä palveluja ovat yleiset, Metlan järjestelmien ylläpitoon ja tiedon tuottamiseen liittyvät palvelut. Valtakunnallisia palveluhankkeita kehitetään osaamiskeskittymiksi, joista kysytään tietoa sekä Metlan sisälle että ulkopuolelle.
0HWVlQWXWNLPXVODLWRNVHQVWUDWHJLD 7 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Metlan johdon ja henkilöstön yhteistyönä on valmisteltu Metlassa noudatettava henkilöstöstrategia. Se on erillinen asiakirja. SIDOSRYHMÄSTRATEGIA Metlan tärkeimpiä sidosryhmiä ovat rahoittajat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Sidosryhmäsuhteita hoidetaan suunnitelmallisesti. Metlan rahoittajat ovat pääasiassa julkisia tahoja. Maa- ja metsätalousministeriö sekä muut ministeriöt edustavat Metlalle sekä rahoittajaa että asiakasta. Tiedeyhteisö ja käytännön metsätalous ovat perinteisesti olleet Metlan tärkeitä asiakkaita. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset. Palvelumetlavision mukaisesti pyritään perustamaan yhteisiä professorin virkoja yliopistojen kanssa. Verkostoituminen helpottaa ulkopuolisen tutkimusrahan saamista. LIITE 1