PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY. Luvian kalastusalue

Samankaltaiset tiedostot
MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Kalastustiedustelu 2016

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Hoitokalastusta Vesijärvellä

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Kalastustiedustelu 2015

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Puulan kalastustiedustelu 2015

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

FORTUM POWER AND HEAT OY

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

Saimaannorppa ja sen elinalue

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Päijänteen kalastuskysely 2011

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

SIMPELEJÄRVEN KALASTOTUTKIMUKSET VUODELTA 2004 JA 2005 SEKÄ YHTEENVETO TUTKIMUKSISTA VUOSILTA

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Karhijärven kalaston nykytila

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

9M UPM Kymmene Oyj

1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Kalastuksen kehitys Koitereella

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Drno --/---/2002

Transkriptio:

PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY Luvian kalastusalue Raportti Pinkjärven kalastusseuran jäsenille tehdystä kyselystä koskien vuosien 2015 ja 2016 kalastusta. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. Johanna Möttönen & Marjo Aikko 28.10.2016

PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY Luvian kalastusalue Sisällysluettelo 1. Kalastuskysely täydentää koekalastuksen tuloksia... 2 1.1 Katiskapyynti, heittokalastus ja onkiminen ovat yleisimmät pyyntimuodot... 3 1.2 Kalastus on kiivaimmillaan kesä-elokuussa... 5 1.3 Ahven on Pinkjärven ylivoimaisin saalislaji... 6 1.4 Avoimet vastaukset kertovat hyvästä veden laadusta.... 7 2. Tulosten tarkastelu... 9 Kuvat Kuva 1. Kalastuspaineen jakautuminen Pinkjärvellä.... 2 Kaaviot Kaavio 1. Pinkjärvellä käytössä olleet pyydykset v. 2015-2016.... 4 Kaavio 2. Pinkjärvellä käytettyjen pyydysten pyyntivuorokaudet..4 Kaavio 3. Pinkjärven pyyntipäivät kuukausittain 2015-2016..5 Kaavio 4. Pinkjärven saaliit pyyntivälineittäin 2015-2016...6 TEKIJÄT: Johanna Möttönen ja Marjo Aikko Luvian kalastusalueen isännöitsijä / ProAgria Länsi-Suomi ry, Satakunnan Kalatalouskeskus Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1

1. KALASTUSKYSELY TÄYDENTÄÄ KOEKALASTUKSEN TULOKSIA Luvian kalastusalue suoritti NORDIC-koeverkkokalastuksen Pinkjärvellä loppukesästä 2015. Koekalastuksen tarkoituksena oli kerätä perustietoa alueelta ja selvittää, millainen kalasto järvessä on. Koeverkkokalastus on kuitenkin jossain määrin valikoiva kalastusmenetelmä, joka kuvaa parhaiten ahven- ja särkikalojen välistä suhdetta. Esimerkiksi isokokoinen kuha ja hauki tarttuvat verkon paneeleihin huonosti. Koekalastustulosten täydentämiseksi Pinkjärven kalastusseuran jäsenille lähetettiin vuoden 2016 kesäkuun alussa kalastuskysely koskien vuosien 2015-2016 kalastusta. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 94 kappaletta ja kyselyyn saatiin kesä-lokakuun aikana 52 vastausta. Vastausprosentiksi muodostui noin 55 %, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Vastanneista 34 henkilöä (65%) ilmoitti kalastaneensa vuosien 2015-2016 aikana. Näistä 30 ilmoitti saaneensa saalista. Neljä vastaajaa ilmoitti kalastaneensa, mutta jääneen vaille saalista. 18 palautti kyselyn ilmoittaen, etteivät kalastaneet lainkaan. Kyselyn aluksi vastaajia pyydettiin merkitsemään karttaan alueet, jolla he ovat kalastaneet. Kalastuspaine näyttäisi vastausten perusteella jakautuvan tasaisesti pitkin järveä. Kuva 1. Pinkjärven karttakuva. 2

1.1 Katiskapyynti, heittokalastus ja onkiminen ovat yleisimmät pyyntimuodot Kyselyssä tiedusteltiin käytössä olleista pyyntivälineistä; olivatko pyydykset käytössä vuosina 2015-2016, ja jos olivat, vastaajia pyydettiin arvioimaan kuukausittain, kuinka monena päivänä pyydys oli käytössä. Jos esimerkiksi kesäkuussa oli kaksi katiskaa pyynnissä 30 päivän ajan, pyyntipäivien lukumääräksi tulisi 60. Onki- ja heittovavat olivat käytössä noin 55 prosentilla vastanneista (20-18 vastaajaa) (kaavio 1). Onki- ja heittovavoille pyydyspäiviä kertyi 204 ja 206. Näiden huippu ajoittuu kesä-heinäkuulle (kaavio 3). Katiskalle kertyi ylivoimaisesti eniten pyyntipäiviä kalastuskauden aikana, noin 360 päivää (kaavio 2). Tämä johtui parin vastaajan lähes koko kesäkuukausien kestäneestä katiskapyynnistä. Pinkjärvellä ei juuri ole ole kyselyn mukaan ravustettu vuosien 2015-2016 aikana, sillä rapurutto on hävittänyt jokirapukannan järvestä. Verkkokalastus on järvellä kyselyn perusteella vähäistä, ja sitä harjoitetaan pääosin alle 49 mm verkoilla. Pinkjärvellä harrastetaan hiukan myös pitkäsiimalla kalastusta. 3

Pyyntivrk Kpl 28.10.2016 Pinkjärvellä käytössä olleet pyydykset v.2015-2016 (kpl) (n=34 kpl) 14 12 10 8 6 4 2 0 4 1 11 20 2 18 8 2 3 Pyyntiväline Kaavio 1. Pinkjärvellä käytössä olleet pyydykset v. 2015-2016. Pinkjärvellä käytettyjen pyydysten pyyntivuorokaudet 2015-2016 (n=34) 360 206 204 128 85 60 10 2 6 Kaavio 2. Pinkjärvellä käytettyjen pyydysten pyyntivuorokaudet. 4

Pyyntipäivien lkm 28.10.2016 1.2 Kalastus on kiivaimmillaan kesä-elokuussa Pinkjärven kalastus keskittyy voimakkaasti kesäkaudelle. Kalastuskautta aloitellaan toukokuussa, jolloin pyyntipäiviä kertyy noin 50 kappaletta. Lomakaudella kesä-, heinä ja elokuussa pyyntivuorokausien määrät ovat korkeimmillaan (266, 334 ja 232 vrk). Tuloksiin tosin vaikuttaa parin vastaajan lähes koko kesäkuukausien kestänyt päivittäinen katiskapyynti. Syyskuussa pyyntivuorokaudet alkavat hiipua (75 vrk). Kalastus on läpi kauden vaihtelevista pyyntimuodoista koostuvaa, loka-joulukuussa harrastetaan lähinnä verkkokalastusta, onkimisen ja katiskapyynnin hallitessa kesäkuukausina. Tuloksista puuttuu vuoden 2016 mahdollinen loppuvuoden pyynti, sillä kyselyyn pyydettiin vastaamaan 15.10.2016 mennessä. Vuoden 2015 loka-joulukuussa kalastus oli kuitenkin suhteellisen vähäistä, keskimäärin 35 vrk/kk, keskittyen lähes kokonaan verkkokalastukseen. 400 Pinkjärven pyyntipäivät kuukausittain v.2015-2016 (n=34) 350 300 3 43 250 200 2 39 46 76 4 2 28 150 3 64 85 47 3 46 100 50 0 107 119 95 61 8 11 20 20 28 10 10 32 5 4 11 15 10 20 20 1 TAMMI HELMIMAALISHUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRASJOULU 2. KALASTUSPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ Verkko 27-49 mm Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Merta Pitkäsiima Kaavio 3. Pinkjärven pyyntipäivät kuukausittain 2015-2016. 5

Kg 28.10.2016 1.3 Ahven on Pinkjärven ylivoimaisin saalislaji Vastausten perusteella Pinkjärven 30 saalista saanutta kalastajaa saavat yhteensä 741 kilogramman saaliin kahden kauden aikana. Yhtä kalastajaa kohden tämä tekee noin 24 kiloa. Kaavio 4 erittelee saaliita pyyntivälinekohtaisesti. Ahventa saatiin saaliiksi eniten, 381 kiloa, josta valtaosa 27 49 mm verkolla ja katiskalla. Pinkjärveen on useina vuosina istutettu suurikokoista, merikutuista ahventa, mikä näkyy saaliissa isokokoisina yksilöinä. Haukisaaliit olivat yhteensä 240 kiloa ja saaliista yli puolet saatiin vetouistelemalla. Kolmanneksi eniten vastaajat ilmoittivat saaneensa särkeä 44 kg:n edestä, valtaosa kalastettiin onkimalla. Lähes tasoissa oli lahnasaalis, 42 kg, josta 30 kg kalastettiin verkoilla. Madetta jäi verkkoihin 38 kg. Pitkällä siimalla ilmoitettiin saadun 6 kg ankeriasta. Koeverkkokalastuksissa saatua salakkaa ilmoitettiin saaduksi vain 0,2 kg. 420 400 380 360 340 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Pinkjärven saaliit (kg) pyyntivälineittäin v.2015-2016 (n=30) 15 130 40 23 27 166 34 1 43 88 8 7 27 6 24 20 13 4 20 1 0 HAUKI AHVEN KUHA LAHNA SÄRKI KIISKI SALAKKA MUU KALA Saalislaji Verkko 27-49 mm Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Pitkäsiima Kaavio 4. Pinkjärven saaliit pyyntivälineittäin 2015-2016. 6

1.4 Avoimet vastaukset kertovat hyvästä veden laadusta. Kyselyn lopuksi vastaajilla oli tilaisuus kertoa vapaasti ajatuksistaan, liittyivät ne sitten kalansaaliisiin tai ajatuksiin siitä, mitä Pinkjärvessä pitäisi heidän mielestään parantaa. Avoimissa vastauksissa esille nousi veden pinnan noston positiiviset vaikutukset järven veden laatuun. Hoitotoimenpiteistä toivottiin eniten kaislikon niittoa ja kuhaistutuksia. "Olen kalastellut alueella vuodesta 1967 alkaen. Isäni laski muutaman kerran verkkkojakin. Lahna/sulkava oli silloin lajiosuudeltaan suuri. Pieniä haukia on aina ollut haitaksi asti? Särkiä oli ennen paljon - ne ovat melkein hävinneet ja tilalle tullut ahvenet, jopa suuret yksilöt. Naapuri on saanut myös mateita hyvin talvella. On myös onkimalla saanut ankeriaita. Rapuja oli 2010-2014 mutta rutto vei nekin taas." "Pinkjärven kalakantaan tulisi EHDOTTOMASTI lisätä kuhan istutusta, jota on suunniteltu kalastuskunnan puolesta, mutta ilmeisesti ei ole toteutunut. Tämä parantaisi järven virkistuskalastusarvoa ja kuha poistaisi luonnollisesti kasvaessa roskakaloja." "Onko varma, että [koekalastuksen] kalat ovat lahnoja, eikä pasureita?" "Suurin ahven onkivavalla. Pituus 41 cm. Kalastus vähäistä, mökkeilyn vähäisyyden johdosta." "Melko kalaton järvi" "En tiedä miksi tutkitaan kalastoa? Ehdotukseni on ent. ammattikalastaja, istutetaan kuhaa noin 5 vuotta ja haukea vesistöön. On riittävät edellytykset. Verkkokalastus rajoitettaisiin vuosiksi 55 mm verkkoihin." "Lähinnä ongimme laiturilta, mutta joskus veneellä rannan tuntumassa." "Järvessä olevat lahnat vaiko sulkavat täyttävät ja sotkevat verkot. Aikanaan kun kalastin enemmän alko sulkavasouvi harmittaa." "Vuoden ja kahden takaiset saaliit on noin-arvioita. Erittäin hyvä että on saatu ELY-keskus mukaan ohjaamaan toimintaa. Hyvään suuntaan ollaan menossa." "Kalastus on supistunut yhden pikkupojan mato-ongintaan muutaman kerran kesässä, saaliina pieniä sinttejä." "Kuhaa heti istuttamaan. Kalastuskunnalla on hyvin varoja ja Suomen Valtio osa istuttamaan." "Laituriongintaa" "Katiska oli järvessä lähes koko kesän. Saalista tuli varsin vähän. Jokunen pieni hauki,ahven, särki, kiiski, lahna." "Veden laatu hyvä. Veden korkeuden vaihtelu nykyisen padon aikana toiminut hyvin. Ei levä esiintymiä. Kalaa tuli ed. vuotta vähemmän johtuen pyynnistä sekä helleilmoista" "Uusi pato pitää veden korkeuden tasaisena. Humusta pitäisi saada pois eli metsäojien tuoma humus parantaisi mielestäni veden laatua. Hellekausi tuo joskus sinilevää, mutta siitä ei ole ollut paljon haittaa. Sitä oli jopa enemmän 2000-2010. Pitäisi varmasti estää joidenkin alueiden kaisloittumista, jotta järvi voisi paremmin. "Kaislojen niittoa. Veden pinnan nosto on vaikuttanut positiivisesti veden laatuun." "Kaislojen niittoa. Veden laatu ehkä vähän parantunut." "Veden laatu pysynyt ennallaan, mutta kalastusmahdollisuudet parantuneet järven pinnan noston myötä. Virkistyskalastus, kuhan istutus, koska järvi olis iihanteellinen kuhalle, ja se poistaisi roskakalat. Kalstuskunnan ja valtion tulisi yhteistoimin istuttaa riittävä määrä kuhaa." 7

"Veden pinnan nosto on parantanut järven laatua. Ahvenen määrä ja koko on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Särkikalat ovat vähentyneet kovasti." "Saunat, jotka ovat järven päällä sekä aivan rannan tuntumassa pitäisi poistaa. Uusi ilmiö on paljut aivan rannassa joillakin, vedet järveen, lisäksi rumia." "Hyvä näin. Valumavesien olisi hyvä olla puhtaita." "Kuhan voimakas istuttaminen delegoidaan, Suomen Valtio talkoisiin myös rahallisesti. Arvo nousee ja uistelijat kiittää. Tumma vesi edesauttaa kuhaa. Kalan maussa ei haittaa." "Kuhaa ja haukea istuttamalla. Ravintoketju tasapainottuu ja virkistyskalastus elpyy. Älkää tuhlatko tutkimiseen enää päivääkään." "Ahvenruoho on meidän rannassa lisääntynyt ja kaislaa. Jonkunnäköistä perkaamista kaipaisin." "Vesihän on kovin humuspitoista. Patoaminen ei ainakaan ole sitä parantanut. Kallioisessa uimarannassamme saa harjata liukasta humusta pois melkeinpä enemmän kuin ennen." "Voisiko Pinkjärveen istuttaa esim. kuhaa tai siikaa. Jos ei järvessä ole enää jokirapukantaa, niin voisiko sinne istuttaa täplärapua." "Natura sai hyvää aikaan. Metsähallitus velvoitettiin tukkimaan Pinkjärveen tulevat isot metsäojat. Veden laatu on parantunut toimenpiteen jälkeen huomattavasti." "Kylmän veden aikana likaantuu hyvin vähän." "Kevät tulvaa pitää alentaa. Vesi suht hyvää." "Pinkjärven rehevöityminen johtuu valtion metsien lannoituksista ja ojituksista." "Vedenlaatu edelleen parantunut" "Kaislojen niittoa. Veden pinnan nosto vaikuttanut positiviisesti veden laatuun." "Kuhaa ja haukea istuttamalla. Ravintoketju tasapainottuu ja virkistyskalastus elpyy. Älkää tuhlatko tutkimiseen enää päivääkään." "Vesi suht. puhdasta, jkv. lietettä, vesi keväisin nousee liikaa!" "Vesi on pysynyt onneksi hyvin tasalaatuisena, jopa parantunut kun veden pintaa nostettu ja joitakin metsästä tulevia humusojia suljettu (3) Katiska kyllä kerää humusta aika nopeasti." 8

2. TULOSTEN TARKASTELU Kalastuskyselyn vastaukset tukevat koekalastusten tuloksia. Yleisimmät saalislajit (ahven. lahna, särki) näkyvät samoissa suhteissa molemmissa tuloksissa. Pinkjärveläiset ilmoittivat saaneensa saaliiksi myös haukea, madetta ja ankeriasta lajeja, joita Nordic-verkko pyytää perinteisesti varsin niukasti, joten tältä osin kyselyvastaukset täydensivät koekalastusraporttia mukavasti. Kuhaa ei saatu saaliiksi koeverkkokalastuksissa lainkaan, eikä kuhasaaliita raportoitu myöskään kyselyvastauksissa. Pinkjärveen on istutettu vuosien saatossa kuhaa ja siikaa 2000-luvun alussa. Kalaston tasapainottamisen edistämiseksi kuhaistutuksille ei ole tarvetta, mutta mieluisena vapakalastuksen saalislajina se saattaisi toimia. Jotta Pinkjärven kalakantojen käytön ja hoidon tueksi olisi tulevaisuudessakin ajantasaista tietoa, alueelle olisi hyödyllistä rekrytoida muutama kirjanpitokalastaja. Kirjanpitokalastus on yksinkertainen ja vähän resursseja vaativa keino hankkia aineistoa tämän selvityksen kaltaiseen kalastoseurantaan. Kyselyn viimeisenä osiona kartoitettiin kirjanpitokalastuksesta kiinnostuneita. Tällaisia henkilöitä ilmoittautui 3 kappaletta. Kuva 2. Pinkjärven koekalastuksen ahvensaalista vuodelta 2015. 9