STOCKHOLM, Tryckt i Kongl. Finska Boktryckeriet, hos JOHAN ARVID CARLBOHM, 1773

Muutamia Kanssa Puheita, Joista ne jotka ei taida Suomen Kieldä saawat wähän alun sitä ymmärtämään ja puhumaan. Några Samtal, Af hwilka de, som ej kunna det Finska Språket, få en liten början at förstå och tala det. STOCKHOLM, Tryckt i Kongl. Finska Boktryckeriet, hos JOHAN ARVID CARLBOHM, 1773

. 1. Hywää Huomenda. Hywää Päiwää. Hywää Ehtoa. Mitä kuulu? Sulaa rauhaa. Kuinga teillä eletään? Hywästi Jumalan kijtos. Kuinga woi teidän Isänne? teidän Äitinne? teidän Puolisoñe? teidän Weljenne? teidän Sisarenne? teidän Lapsenne? Kaikki hywästi Jumalan Kijtos. Iäkät hywästi! Paljon kijtoxia minun edestäni. Sanokat paljon terweyxiä kotihin. God morgon. God dag. God afton. Hwad höres? Idel fred. Huru mår man hos Eder? Wäl Gudi lof! Huru mår Er Far? Er Mor? Er Maka? Er Bror? Er Syster? Edra Barn? Alla wäl Gudi lof! Farer wäl! Mycken tack för mig. Hälser mycket hem.. 2. Terwe Miehelle! Paljon kiitoxia wijmeisen edestä. Kuinga te oletta woinet elää sitte kuin wijmein yhdesä olimme? Nijn köyhä elää kuin märkä palaa. Jumalan kijtos tämän kaunin ilman edestä. Nytt me Jumalan awulla toiwomme hywää wuotta. Sitä Jumala suokohon! God dag! (a) Tack för det sidsta. Hur har ni lefwat, sen wi sidst woro tilsamman? Den fattige lefwer som det wåta brinner (b) Gudi lof för den wackra wäderleken, som wi nu hafwa. Nu hoppas wi med Guds hjelp en god årswäxt. Gud gifwe det! (a) Efter orden: hälsa åt Mannen, är mycket brukeligt talesätt hos Finnarne. (b) Är et ordspråk hos Finnarne, ord ifrån ord öfwersatt.. 3. Joko koko teidän kewät kylwynne on tehty? Jo on kaikki tehty. Kuinga monda tynnöriä kauraa te kylwitte? Kymmenen tynnöriä. Kuinga monda tynnöriä Ohria? Wiisi tynnöriä. Mingälainen on rukin oras? Är hela edert wårsäde redan gjordt? Ja det är redan gjordt. Huru många tunnor hafra hafwen I sådt? Tio tunnor. Huru många tunnor korn? 5 tunnor. Hurudan är rågbrådden?

Se kaunis Päiwä-paiste ja Wesisade owat tehnet että se on aiwan hywä. Mingälaisen Heinä-wuoden luulet sinä naaburi että me saamme? Minun nijtyilläni on kaunis alku. Mingälainen kalan-saalis teillä oli tänä kewännä? Ei sijtä ollut paljon mitän, mennenä wuonna wähän saatin, mutta tänä wuonna ei sitäkän wähää. Det wackra solskjenet och rägnet hafwa gjordt, at den är ganska god. Hurudant hö-år menar du Granne at wi skole få? På mina ängar är en wacker början. Hurudant har Fiska-fänget hos Eder warit i wåhr? Därmed war ej stort bewändt: i förledit år fingo wi något litet: men i år icke en gång det lilla. (c) (c) Hos Finnarne är ännu qwar den superstition, at de ej säga sig få fisk, om de ock fingo aldrig så mycket. De hålla före at det bör hållas hemligt, om det i framtiden ej skal misslyckas därmed, därföre har det kommit i bruk hos dem at säga: i fjol fick man något litet, men i år nästan aldeles intet.. 4. Lähtämme metzään Linnun ansoja panemaan. Tehkemme niin. Mutta jos Mehtä (d) tule meille wastaan. Kyllä me tunnemme toinen toisemme. Kuinga monda ansaa meidän pitä wirittämän? Neljenäsä kymmenesä taita olla kyllä. Nijn minäkin uskon. Kuin Jumala talwen antaa, nijn toisella tawalla lintuja tapetan. Låtom oss gå til skogs, och sätta ut snaror för fogel. Låtom oss göra så. Men om Björn möter oss. Wi känna nog hwaran. Huru många snaror skola wi säta ut? Fyratio lära nog förslå. Jag tror så med. När Gud ger oss winter, så skola wi på et annat sätt fånga fogel. (e) (d) Mehtä betyder egenteligen skog, men Björn kallas ock så. Finnarne hafwa mycken respect at säga ut Björns rätta namn, som är Karhu, eller Kondia. De tro, at Björn därigenom skal retas til wrede, om man rent ut nämner hans namn. (e) I en del Finska orter är et besynnerligt sätt at fånga fogel om wintertiden. Någre Bönder sammansätta sig och gå på skidor, om nattetid, på sådane ställen där de weta at fogel har sitt tilhåll, då de hafwa eldblåss i händerne. När foglarne som då ligga in i snön, blifwa wäckte af fångarenas ankomst, flyga de i alteration emot deras eldbloss, då de af fångarena få med en käpp sådana slag, at de bli dem til rof. Wilja de hafwa foglarne lefwande, taga de med håfwar, hwilka de practicera öfwer dem där de sofwa, hwilket ställe de sluta til af den öpning foglarne lemnat efter sig då de grafwit sig in i snön: hwarwid dock märkes, at i händelse det snögat, går den konsten ej an.

. 5. Oletteko kauwan ollut sairasna? Kaxi päiwää. Minun päätäni kiwistä kauhiasti. Wilustakko Teitä? Toisinansa on minulla kylmä, toisinansa wari. Tekekö teidän mielenne ruokaa? Ej yhtän wähää. Oletteko te andanet iskiä suonda? Ej wielä. Hafwen I länge warit sjuk? I twå dagars tid. Jag har en ganska swår hufwudwärk. Hafwen I rysningar? Ibland har jag kalt, ibland warmt. Hafwen I lust för mat? Aldrig det minsta. Hafwen I låtit öpna ådren? Intet ännu.. 6. Teillä on aiwan iloinen asuinda paikka. Järwi on nijn likellä että te taidatte ikkunastanne katzoa kuinga teidän kalamiehenne kalastawat. Se kaunis metzä joka on toisella puolella järwiä ej muuta taida kuin wirwoitta Teitä koska te sen päälle katzotte ja kuulette linduin kaunisti wisertelewän. Ne kaunit nijtyt jotka owat teidän peldoin ymbärillä wirwoittawat toisella puolella teidän silmiänne. Te taidatte myös sekä maata että wettä myöten tulla minne te tahdotte. Ettäkös te tahdo myydä teidän maatanne. (konduanne? Ej suingan, koska minä olen sen saanut minun Esi-Isäldäni, niin tahdon minä, että minun jälken tulewaiseni pitä nautitzeman samaa etua kuin minä nautinnut olen. I hafwen et alt för nöjsamt ställe at bo uppå. Sjön är så nära, at I kunnen ifrån Edra fönster se huru Edra Fiskare fiska. Den wackra skogen, som ligger på andra sidan om sjön, kan ej annat än wederqwecka Eder, då I seen på den och hören huru foglarne behageligen qwittra. De wackra ängar som ligga omkring Edra åkrar wederqwecka på andra sidan Edra ögon. I kunnen jämwäl så wäl til lands som til sjös komma hwart I behagen. Wiljen I intet sälja Edert Hemman. Ingalunda, efter jag fådt det af mine Förfäder, så wil jag, at mine Efterkommande skola åtnjuta samma förmon som jag åtnjutit.

. 7. Kuinga paljon tästä luetan likimmäiseen kaupungiin? Kaxi kymmendä Peninkulmaa. Teillä on aiwan pitkä matka kaupungiin. Mitä ruis nytt siellä maxaa? Kahdexan plåtua tynnöri. Mitäs suola tynnöri maxaa? Kuusi Plåtua. Mitä woi leiwistä maxaa? Kolme Plåtua. Ånto tali leiwistä? Kuusitoista kymmendä daleria. Mitä lijna leiwistä maxaa? Kahdexan daleria. Ånto leiwistä pellawasta? Kuin se on hywä nijn maxaa se wijsi plåtua. Mutta se on pahiñ että nijn wähää rahaa on maasa. Kaupanmiehet jättäwät usiasti tawaran maxamata, rahan puutoxen tähden. Tästälähden toiwomme me parembia aikoja. Huru långt räknar man härifrån till närmsta stad? Tjugu mil. I hafwen alt för lång wäg til staden. Hwad kostar Rågen nu här? Åtta plåtar tunnan. Hwad kostar en tunna Salt? Sex plåtar. Hwad kostar et pund smör? Tre plåtar. Än et pund talg? Sexton daler. Hwad kostar et pund hampa? Åtta daler. Än et pund Lin? När det är godt kostar det fem plåtar. Men det är wärst, at man har så litet pengar i landet. Köpmännerna låta esomoftast landtmanna-waran bli obetald, i brist af pengar. Hädanefter hoppas man bättre tider.. 8. Kuinga monda tynnöriä Jywiä te wuosittain Huru många tunnor spanmål kunnen taidatten myydä? I årligen sälja? Wuoden tulon jälken milloin enemmin, millo- Efter årswäxten, ibland mer, ibland in wähemmin. mindre. Sano toki sinnepäin. Såg dock dit åt. Käskin kertaisina wousina taidanminä myydä I medelmåttiga år kan jag sälja 12 12 tynnöriä. tunnor. Jos te tahdotte sen kaupungijn tarwitzete te Om ni wil ha den til staden, behöfwer neljää hewoista sitä wetämään. ni fyra hästar at försla den fram. Ongos teillä tilaa nijn monen hewoisen elatuxeen? Hafwen I tilfälle at ha så många hästar? On aina, minulla on liki wijden kymmenen råen Jo wisserligen, jag har inemot 50 lass alle heiniä jos nijtyt jotenkuten kaswawat. hö, om ängarne någorlunda wäxa. Kuinga monda hewoista teillä on? Huru många hästar har ni? Minulla on kuusi hewoista. Jag har sex hästar. Ånto lähmää? Än kor? Kaxitoista kymmendä lypsäwätä. Tolf mjölkande.

. 9. Minä olen aiwan kiwuloinen. Toisinansa kiwistä minun päätäni, toisinansa mahani, toisinansa olen minä sairas koko ruumisa. Onkos Doctori ollut teidän tykönänne? Ei ole wielä ollut. Se olisi aiwan hywä että te kohta lähättäisitte hänen perästänsä. Silloin saisitte te tiedä mikä tauti se on joka teitä waiwaa. Jos se on wilutauti. Eli lawantauti (d) Ongo teillä ollut millongan kälta tauti? Eli Perna tauti. Eli Käuhko tauti? Ei minulla nijtä tautia ole ollut. Ongos rocko lijkkeillä teidän kyläsänne? Ei oikia waan tuhka rokko. Yskä waiwaa paljon ihmisiä tällä ajalla. Joka on yhdistetty hingun kanssa. Jag är alt för sjuklig. Ibland har jag ondt i hufwudet, ibland i magen, ibland är jag sjuk i hela kroppen. Har Doctorn warit hos Eder? Nej, än har han ej warit. Det wore alt för wäl, at ni straxt skulle skicka efter honom. Då fingen I weta hwad det är för en sjukdom som beswärar Er. Om det är Frossan Eller hetsig Feber. Hafwen I någonsin haft Gulsot? Eller Mjältsjuka? Eller Lungsot? Nej, de sjukdomar har jag ej haft. Äro kopporne i swang i Eder by. Nej, intet de rätta kopporne, utan mässling. Hostan beswärar mycket folk på denna tiden. Som är förenad med snufwa. (d) Lawantauti kalla Finnarne alla Febrar, såsom Röt-Feber, Fluss-Feber ม.. 10. Kaswakko teidän maillanne hywin marjoja? Kaswa aina monestalaadusta. Mansikoita, Waapukoita, Mustikoita, Muuramia, Ja puoloja saamme kylläl Saankos minä tulla teidän tygönne mansikkoja syömään koska se aika tule, sillä kaikista marjoista syön minä mansikkoja kaikkein kernamasti, ne owat myös terwellisimmät. Se olisi hywä jos me jollakin tawalla saisin teitä minun tyköni. Mutta silloin minä rukoilen että te olette niin hywä ja wijwytte kauwemmin minun tykönäni kuin ennen. Ottakat myös teidän Emendänne ja Lapsenne kanssanne. Wäxer det bra bär på Edra ägor? Ja, utaf flera slag. Smultron, Hallon, Blåbär, Hjortron Och Lingon hafwa wi nog. Får jag komma til Eder at äta Smultron när den tiden kommer, ty af alla sorter bär, äter jag hälst Smultron, de äro ock de hälsosammaste. Det wore wäl, om jag på något sätt finge Er til mig. Men då ber jag at ni är så god och dröjen litet längre hos mig än tilförene. Tag jämwäl Eder Hustru och Edra Barn med Eder.

Minä toiwon että ajan pitä oleman huwan koska me kauneisa mansikoisa saamme poimia itzellemme ja kotijn tulduamme rieskan ja päällisen kanssa syödä nijtä marjoja joita me itzenet poimenet olemme. Ja jos te tahdotte nijn on meillä myös tila kalastamaan monella tawalla erinomattain ongittamiseen. Minä takan että se on iloinen kalanpyyntö. Jag hoppas, at tiden skal bli nöjsam, då wi i en wacker Smultron-skog (f) få plåcka år oss sjelfwa, och efter wår hemkomst, med grädda och mjölk äta de bär, hwilka wi ät oss sjelfwa plåckat hafwa. Och om ni wil, så hafwa wi tilfälle at fiska på många sätt, i synnerhet at meta. Jag försäkrar, at det är et nöjsamt sätt att fiska. Det wet jag nog. Jag har ock ej annat at bjuda Eder på. Sen minä kyllä tiedän. Eipä minulla muuta olekkan jonga päälle minä taidaisin kutzua teitä. Mansikat rieskan kanssa ja tuores kala owat mei- Smultron med mjölk och färsk fisk äro dän parat herkumme. wåra bästa delicatesser. Ne owat ne parahimmat kuin me taidamme toi- Det äro de största delicatesser man kan woa. önska sig. (f) Detta ordet är wäl ej brukeligt i Swenskan, men nyttjas nu, för at gifwa det Finska ordet Mansikkos bemärkelse tillkänna. Puhdasta lähde-wettä pitä sinun saaman juomaxi; Mutta wijnaa ei löydy meidän talosamme; sillä se on kielletty. Se on aiwan oikein, se olisi myös häpiä jos sinä rikkoisit nijn terwellistä asetusta wastan. Ei minä huolikkan wijnasta, minä olen sen jo kokonans unhottanut. Se on hywä unhotta kaikki kuin kielletty on. Minä tiedän että teillä sijnä siasa on hywää olutta. Ei ole minulla nytt olutta, sillä tämä lämmin ilma sen kokonansa pilaa. Ånto hywää sahtia. Ei sitäkän sillä se turmeltu myös tälla wuoden ajalla. Nijnkuin minä jo sanoin, nijn pitä sinun saaman hywää wett. Minä olen sen kanssa tytywäinen. Meidän iloisen mielemme pitä palkitzeman sen kuin rawinnosa puuttu. Nijn sinä aina sanot, että suulla puuttu rawindota mutta koska minä tulen sunun tykösi, on sinulla ylönvaltisesti kaikista laaduista. Friskt källwatn skal du få dricka; men Bränwin fins ej i wårt hus, efter det är förbjudit. Det är aldeles rätt; och wore det skam, om du skulle bryta emot en så hälsosam författning. Jag bryr mig ej heller om Bränwin, jag har aldeles glömt bort det. Det är wäl at förgäta alt som är förbjudit. Jag wet, at ni i des ställe hafwen godt Öl. Nu har jag intet Öl; ty denna warma wäderleken skämmer aldeles bort det. Ån godt swagdricka. Icke det en gång; ty det skämmes äfwen bort på denna årsens tid. Såsom jag redan sagt, skal du få godt wattn. Jag är nögd härmed. Wårt nögda sinne skal ersätta det som brister i wälfägnad. Du säger så altid, at dig felar det som du skal tractera med; men när jag kommer til dig, har du öfwerflödigt af alla, sorter.

Jää nytt hywästi sijhen asti kuin sanuttu on. Elä terwehnä ja älä wijwy kauwan. Minä odotan sinua juuri sinä päiwänä kuin sinä luwannet olet. Silloin minä tulen ilman epäilämätä. Jää hywästi! Jää hywästi! Farwäl til den tiden som sagt är. Må wäl och dröj intet länge. Jag wäntar dig just den dagen som du har lofwat. Jag kommer då utan twifwel. Farwäl! Farwäl!. 11. Terwetulemasta. Aika on ollut aiwan pitkä teitä odottaisa. Se on aina nijn koska jongun hywän päälle odotetan. Teidän wijpymisenne rupeisi jo peljättämään meitä. Me luulimme teidän ollen merellä sillä kauhialla myrsky ilmalla. Ej, Jumalan kijtos me olimme silloin hywäsä walkamosa. Wälkommen. Tiden har warit ganska lång, under det man wäntat på Er. Det är altid så när man wäntar på något godt. Ert drögsmål började redan oroa oss. Wi mente at ni hade warit på sjön, då det stormade så faseligen. Nej, Gudi lof! wi woro då i en god hamn.. 12. Millä saan minä nytt rawita Teitä? Onko Teillä nälka eli jano? Rehellisesti sanoa, nijn on meillä nälkä, sillä emme me ole syönet kuin wähän surusta aamulla warhain. Koska nijn on pitä ruokaa kirusti laittettaman. Mitä kalan latua te syötte kernammasti, Haukia, kuhaa, ahwenda. lahnaa, angeriaska, serkiä, kuoretta eli kiskiä? Minä taidan nytt anda teille sijtä laadusta kuin te halajatte, sillä minä olen andanut näinä päiwinä wetä nuotta, ja Jumala on siunannut meidän työmme. Waikka minä en ole ruan walitzia, nijn taidan minä kuitengin nytt muutoxen tähden syödä kuhaa, sillä harwoin meidän Järwisä saadan sitä kalaa. Mitäs te tahdotte liemi ruaaxi, mansikoita maidon kansa eli lemmindäliendä? Koska mansikoita maidon kanssa saadan, silloin kaikki muut liemet unhodetan. Mitä paistia te tahdotte, minä luulen, että kananpojat owat pikemmin paistetut kuin liha muusta eläwästä. Hwarmed fåt jag nu fägna Er? Åren I hungrige eller torstige? At säga uprigtigt så äro wi hungrige, ty wi hafwa ej ätit sen i morgons bittida litet frukost. Efter det så är, skal man skyndesammeligen tilreda mat. Hwad slags fisk äten I hälst, Gädda, Gös, Abbore, Braxen, Ål, Mört, Nors eller Girs? Jag kan nu ge Er af det slag I behagen; ty jag har låtit draga not i dessa dagar, och Gud har wälsignat wårt arbete. Fast jag ej är matskrädare, så lär jag dock nu för ombyte skul äta Gös, ty wi så sällan i wåra sjöar af den fisken. Hwad wiljen I ha til såppa, smultron och mjölk, eller någon såppa? Då man får smultron och mjölk, glömmes all annan slags supanmat. Hwad slags stek behagen I? jag menar at kyklingar äro snarare stekta, än något annat.

Sen minä myös uskon, ja minä olisin yxinkerkertainen, jos minä muuta paistia tahtoisin, koska kananpoikia saadan. Nytt ei tarwita enemmin ruokaa hywä Isändä. Det tror jag ock: jag wore enfaldig, om jag wille ha någon annan stek då kycklingar äro til fångs. Nu behöfs ej mera mat, k. wärd.. 13. Käykämme ulos nijn kauwan kuin ruokaa laitetan, huwittelemaan meitä sen kaunin luonnon katzelemisesa. Låt oss gå ut, så länge maten tilredes, at förnöja oss med den vackra naturens betraktande.