Metsäsektori kansantaloudessa Suomen kansantalouden taantuma syveni vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vaikka loppuvuodesta alkoi näkyä toipumisen merkkejä, vuositasolla bruttokansantuotteen volyymi aleni 8 prosenttia ja markkinahintaisena sen arvo putosi 171 miljardiin euroon. Metsäsektorilla, kuten muillakin vientiin perustuvilla toimialoilla, tuotanto laski jyrkästi. Metsäsektorin arvonlisäys putosi reaalisesti viidenneksen 6 miljardiin euroon, ja sen osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä jatkoi laskuaan edellisen vuoden tapaan päätyen 4 prosenttiin. Metsätalouden arvonlisäys oli 2,5 miljardia euroa ( 21 %), josta 0,7 miljardia oli peräisin puuston nettokasvun arvosta. Puutuoteteollisuuden arvonlisäys oli 1,0 ( 22 %) ja massa- ja paperiteollisuuden 2,5 miljardia euroa ( 19 %). Metsätaloudessa taantuma käytännössä pysäytti puukaupan helmikuusta elokuuhun, ja myös hakkuut hiljenivät puoliteholle alkuvuoden talvileimikoiden korjuun jälkeen. Bruttokantorahatulot putosivat 1,2 miljardiin euroon eli 0,7 miljardia euroa alle viiden edeltäneen vuoden keskiarvon. Yksityismetsätalouden tulot putosivat alle miljardin euron, mikä oli alin tulos sitten 1990-luvun alun laman. Investoinnit puuntuotantoon 305 miljoonaa euroa pysyivät nimellisesti samalla tasolla kun edellisenä vuonna, mutta nousivat yksityismetsissä 11 miljoonalla eurolla ja laskivat metsäteollisuuden ja valtion metsissä 9 miljoonalla eurolla. Vuonna 2009 yksityismetsätalouden liiketulos putosi 53 euroon hehtaarilta eli alle puoleen viiden edellisen vuoden reaalisesta keskiarvosta. Kantohintojen toista vuotta jatkunut lasku pudotti yksityismetsätalouden puuntuotannon sijoitustuoton 18 prosenttia miinukselle. Vuonna 2010 suhdanteet ovat selvästi kohentuneet, mutta metsäsektorin tulosten uskotaan silti jäävän selvästi jälkeen pitkien ajanjaksojen keskiarvoista. Tässä luvussa kerrotaan aluksi metsäsektorin suhdannenäkymistä ja osuudesta kansantaloudessa sekä metsäsektorin merkityksestä muille toimialoille ja työllisyyteen. Lopussa keskitytään puuntuotannon tuloihin, menoihin ja kannattavuuteen. Tilastokeskus toteuttaa kansantalouden tilinpidon laskentamenetelmien standardoimista. Siksi tilinpitoon liittyvissä aikasarjoissa on muutoksia vuodesta 1975 alkaen. Muutokset jatkuvat ensi vuonna, kun käyttöön otetaan uusi toimialaluokitus TOL 2008. Metsäsektorin merkitys kansantaloudessa Suomen kansantalous ajautui syksyllä 2008 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin seurauksena taantumaan vuonna 2009. Taantuma tärkeimmillä markkina-alueilla iski Suomen vientiteollisuusvetoiseen kansantalouteen lujaa, ja bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan laski 171 miljardiin euroon. Volyymilla mitaten laskua oli ennätykselliset 8 prosenttia. Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio jäi nollaan, ja tukkuhintaindeksin kehitys oli 0,6 prosenttia negatiivinen. Tukkuhintaindeksillä mitattu hintakehitys oli deflatorinen jo toista vuotta peräkkäin. Bruttokansantuotteen lasku taittui vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, ja vuoden 2010 toisella neljänneksellä BKT kasvoi jo vajaat 4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metsäsektorilla taantuma syveni vuoden 2009 alkupuoliskolla. Puukauppa käytännöllisesti katsoen pysähtyi helmikuussa, ja hakkuut putosivat huhtikuussa puoleen verrattuna viiden edellisen vuoden vastaavaan keskiarvoon. Metsä-teollisuustuotteiden viennin arvo laski tammi heinäkuussa 27 prosenttia vuodentakaisesta. Metsäsektorilla, kuten koko kansantaloudessa, taantuman pohja saavutettiin kesällä. Loppuvuodesta hakkuumäärät alkoivat kivuta kohti normaalitasoa. Myös metsäteollisuuden tuotannossa ja viennissä näkyi elpymisen merkkejä, vaikka viennin arvo jäi vielä neljänneksen jälkeen Metsätilastollinen vuosikirja 2010 371
Forest sector in Finland s national economy viiden edeltäneen vuoden keskiarvosta. Vuoden 2010 alkupuolella suhdanteet olivat selvästi parantuneet, ja hakkuissa alkuvuoden tulos oli samansuuruinen kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Viennin arvossa viiden vuoden keskiarvo saavutettiin vuoden toisella neljänneksellä. Vuonna 2009 taantuma painoi metsäsektorin vuosituotannon arvoa jyrkästi alas. Sektorin arvonlisäys putosi viidenneksen 6,0 miljardiin euroon, ja kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä metsäsektorin osuus aleni 0,6 prosenttiyksiköllä 4,1 prosenttiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäys käypiin hintoihin laski 2,5 miljardiin euroon ( 19 %) ja puutuoteteollisuuden 1,0 miljardiin euroon ( 22 %). Kahdessa vuodessa metsäteollisuuden arvonlisäys on laskenut 2,0 miljardia euroa ja sen osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä on alentunut yli prosenttiyksiköllä. Metsätalouden arvonlisäys oli 2,5 miljardia euroa ( 21 %). Metsätalouden arvonlisäyksestä 1,8 miljardia syntyi aktiivisen toiminnan tuloksena (mm. hakkuut, metsänhoito ja metsätalouden neuvontapalvelut) ja 0,7 miljardia euroa oli puuston nettokasvun arvoa. Sen osuus metsätalouden arvonlisäyksestä on vuosina 2008 ja 2009 ollut hakkuusäästöjen takia epätavallisen korkea, yli neljäsosa. Metsäsektorin merkitys kansantaloudessa on pienentynyt 1980-luvun alusta lähtien, ja erityisen jyrkkää lasku on ollut 2000-luvulla. Syynä osuuden pienenemiseen on ollut muiden toimialojen nopeampi kasvu 1990-luvun puolivälistä alkaen, mutta varsinkin 2000-luvulla syynä on ollut myös massa- ja paperiteollisuuden huono kannattavuus. Metsäteollisuutta käsitellään tarkemmin luvussa 10 ja metsäteollisuuden ulkomaankauppaa luvussa 11. Erot metsäsektorin alueellisissa BKT-osuuksissa ovat ensi sijassa massa- ja paperiteollisuuden alueellisen keskittymisen takia suuria ja vuosittaiset muutokset osuuksissa ovat yleensä pieniä. Vuonna 2008 alkaneen metsäteollisuuden rakennemuutoksen seuraukset näkyvät kuitenkin selvänä metsäsektorin arvonlisäyksen laskuna. Massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäyksen osuus BKT:sta laski vuonna 2008 koko maassa 1,9 prosenttiin ( 0,5 prosenttiyksikköä). Arvonlisäyksen osuus laski eniten Lapin metsäkeskuksen alueella ( 2,8 prosenttiyksikköä), sekä tärkeimmillä metsäteollisuuden tuotantoalueilla Kaakkois-Suomessa ( 2,7 prosenttiyksikköä) ja Keski-Suomessa ( 1,3 prosenttiyksikköä). Puutuoteteollisuuden arvonlisäyksen osuus BKT:sta laski koko maassa 0,8 prosenttia ( 0,2 prosenttiyksikköä). BKT-osuus laski kaikkien metsäkeskusten alueilla, eniten Pohjois- Karjalassa ( 1,2 prosenttiyksikköä), Kaakkois-Suomessa ( 1,0 prosenttiyksikköä) ja Pohjois-Savossa ( 0,8 prosenttiyksikköä). Metsätalouden osuus BKT:sta oli 2,0 prosenttia ( 0,3 prosenttiyksikköä). Osuus supistui eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa. Metsäsektorin arvonlisäyksestä alueellisesti eniten, 15 prosenttia, syntyi Kaakkois- Suomen metsäkeskuksen alueella. Kaakkois-Suomea metsäsektorin rakennemuutos on koetellut keskimääräistä kovemmin, sillä vielä vuonna 2006 siellä tuotettiin viidesosa koko maan metsäsektorin arvonlisäyksestä. Kansantalouden kokonaistuottavuus kasvoi vuosina 1975 2009 keskimäärin 2,0 prosenttia vuodessa. Metsäsektorilla tuottavuuden nousu oli keskimääräistä suurempaa, sillä massa- ja paperiteollisuudessa tuottavuus nousi 4,4, puutuoteteollisuudessa 4,3 ja metsätaloudessa 2,1 prosenttia. Vuonna 2009 kaikkien toimialojen kokonaistuottavuus laski 7 prosenttia. Taantuma iski puutuoteteollisuuteen aikaisemmin kuin massa- ja paperiteollisuuteen. Massa- ja paperiteollisuudessa tuottavuus laski 7,9 ja puutuoteteollisuudessa 0,1 prosenttia, joten metsäteollisuudessa tuottavuus laski jo toista vuotta peräkkäin. Metsätaloudessa tuottavuus laski 4,9 prosenttia. Työn tuottavuus nousi kaikilla toimialoilla vuosina 1975 2009 keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa. Metsäsektorilla työn tuottavuuden nousu on ollut selvästi korkeampaa, 4,5 6,0 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 työn tuottavuus metsätaloudessa pysyi lähes ennallaan. Puutuoteteollisuudessa se nousi 2,8 prosenttia, mutta laski massa- ja paperiteollisuudessa 3,5 prosenttia. Pääoman tuottavuuden kasvu on vuosina 1975 2009 ollut metsäsektorilla 4 7 kertaa nopeampaa kuin toimialoilla keskimäärin (0,3 %). Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen Metsäteollisuuden toimialat saivat vuonna 2007 aikaan välittömästi ja välillisesti 18,7 21,6 ja metsätalous 14,0 miljoonan euron suuruisen kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 10 miljoonan euron lopputuotteita kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 16,2 miljoonaa euroa, joka oli sama kuin sekä alkutuotanto- että palvelu- ja muiden toimialojen mediaani. Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen vaatii välituotteita jne. Näin syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden aikaansaamat 372 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Metsäsektori kansantaloudessa Kansantalouden tilinpidon peruskäsitteitä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta. BKT (bruttokansantuote), markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. BKT voidaan laskea kolmesta eri näkökulmasta: Arvonlisäysmenetelmä (BKT = tuotos välituotekäyttö = arvonlisäys) Tulomenetelmä (BKT = palkat + sosiaaliturvamaksut + voitot) Lopputuotemenetelmä (BKT = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + (vienti tuonti)) BKTL (bruttokansantulo), kuvaa talousyksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: BKTL = BKT ulkomailta saadut ensitulot ulkomaille maksetut ensitulot Ensitulo on tuloa, jonka kotimaiset talousyksiköt saavat osallistumisestaan tuotantoon ja korvauksia, jotka rahoitusym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi. Kansantulo = BKTL kiinteän pääoman kuluminen Kiinteän pääoman kuluminen kuvaa tarkasteluajanjakson aikana loppuun käytettyä kiinteiden varojen määrää. Se tarkoittaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana. Se tulisi arvioida kiinteän pääomakannan ja eri pääomatavaroiden todennäköisen keskimääräisen taloudellisen iän perusteella. Ostajanhinta = ostajan maksama hinta + samassa yhteydessä maksettavat kuljetusmaksut tuotetukipalkkiot ALV Tukipalkkiot ovat maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille (esim. maataloustuet). Perushinta = tuottajan ostajalta saama hinta tuoteverot + tuotetukipalkkiot Tuotevero on hyödykkeelle kohdistettu vero, esimerkiksi alkoholi-, energia- ja tupakkavero. Reaalihinta on tietyn perusvuoden hinnoin laskettu hinta, josta on poistettu hintatason muutosten vaikutukset. Käypä hinta on tietyn ajankohdan rahanarvon mukainen markkinahinta. välilliset vaikutukset olivat suurimmat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, kaupassa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, metallituoteteollisuudessa sekä kemian teollisuudessa. Vuonna 2007 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti ostajanhintaista arvonlisäystä 7,0 8,6 ja metsätalous 9,4 miljoonaa euroa 10 miljoonan euron lopputuotteita kohti. Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kaikilla metsäteollisuuden toimialoilla. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 5,8 miljoonaa euroa ja alkutuotanto-, palvelu- ja muiden toimialojen mediaani 8,4 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuuden toimialoilla 10 miljoonan euron lopputuotteet työllistivät vuonna 2007 välittömästi ja välillisesti 95 130 henkilöä. Pääomavaltaisen massa- ja paperiteollisuuden työllistävä vaikutus omalla alalla oli 20. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset työllisyysvaikutukset olivat huomattavat, samoin kuin puutuoteteollisuudenkin. Eniten välillisiä työllisyysvaikutuksia metsäteollisuus aiheutti metsätalouden lisäksi kaupassa, kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, metallituoteteollisuudessa, energia- ja vesihuollossa sekä kemian teollisuudessa. Metsäsektorin ulkopuolisten teollisuudenalojen mediaani oli 94. Metsäsektori oli edelleen keskeinen viejä: sen bruttoosuus tavaroiden ja palveluiden koko viennistä vuonna 2007 oli 17 prosenttia ja netto-osuus 21 prosenttia. Varsinaisen metallisektorin (perusmetalli-, metallituote- ja kulkuneuvoteollisuus yhteensä) brutto-osuus oli 30 prosenttia ja netto-osuus 26 prosenttia. Sähköteknisen ja Metsätilastollinen vuosikirja 2010 373
Forest sector in Finland s national economy optiikkateollisuuden osuudet olivat 26 ja 24 prosenttia. EU-viennissä metsäsektorin osuudet olivat koko vientiä korkeammat, 21 ja 26 prosenttia. Toimialojen bruttoosuudet viennistä laskettiin kotimaisten tuotteiden viennin perushintaisesta arvosta. Netto-osuuksia laskettaessa vientituotteiden arvosta on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyneet tuontipanokset. Puuntuotannon tulot, menot ja tuotto Vuonna 2009 metsätalous oli syvässä taantumassa. Hakkuiden väheneminen ja kantohintojen lasku pudottivat bruttokantorahatulot 1,2 miljardiin euroon eli alimmalle tasolle sitten 1990-luvun alun laman. Tulot olivat reaalisesti yli kolmanneksen pienemmät kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Yksityismetsistä tulot olivat alle 1,0 miljardin euron, ja ne jäivät lähes 40 prosenttia pienemmiksi kuin viitenä edeltäneenä vuonna keskimäärin. Myös metsäteollisuuden ja valtion bruttokantarahatulot alenivat ( 18 %) ja olivat 252 miljoonaa euroa. Investoinnit puuntuotantoon olivat kaikkiaan 305 miljoonaa euroa. Yksityismetsissä investoinnit nousivat 224 miljoonaan euroon (+11 milj. ) ja metsäteollisuuden ja valtion metsissä laskivat 82 miljoonaan euroon ( 9 milj. ). Bruttokantorahatulojen ja puuntuotannon investointien perusteella lasketut nettokantorahatulot olivat yksityismetsistä 752 miljoonaa euroa ( 40 %) ja metsäteollisuuden ja valtion metsistä 170 miljoonaa euroa ( 26 %). Yksityismetsätalouden hehtaarikohtaiset bruttokantorahatulot olivat 75 euroa vuonna 2009. Tulot laskivat edellisvuodesta 44 euroa ja viiden edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna 37 prosenttia. Reaalisesti tulot eivät ole olleet yhtä alhaalla 1990-luvun laman jälkeen. Erot puuntuotannon kokonaiskustannuksissa jäivät vuositasoilla pieniksi ja pysyivät samalla tasolla kuin edellisvuonna (26 /ha). Yksityismetsätalouden liiketulos jäi 53 euroon hehtaarilta, mikä on 50 prosenttia alle viiden edeltäneen vuoden keskiarvon. Pohjois-Suomessa tulos putosi alle 20 euroon hehtaarilta. Metsäkeskuksista Häme-Uusimaan alueella hehtaarikohtainen liiketulos oli edelleen suurin (115 /ha), vaikka sielläkin tulos putosi 34 prosenttia edellisvuodesta. Tuloksen lasku oli suurinta maan keski- ja pohjoisosissa. Reaalisesti liiketulos laski noin 50 prosenttia tai enemmän Kainuun, Lapin, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla. Vuonna 2010 yksityismetsätalouden kannattavuuden tunnusluvut ovat lokakuussa 2010 käytössä olevien tietojen perusteella selvästi paranemassa, mutta jäämässä edelleen selvästi alle pitkän ajan keskiarvojen. Liiketuloksen odotetaan nousevan vuonna 2010 yli 80 euroon hehtaarilta. Puuntuotannon sijoitustuotto oli vuonna 2009 selvästi negatiivinen jo toista vuotta peräkkäin. Pystypuuston puutavaralajimäärien ja niiden keskimääräisten kantohintojen perusteella laskettu yksityismetsien hakkuuarvo oli 36 miljardia euroa ( 18 %). Kantohintojen muutoksen, liiketuloksen ja puuston nettokasvun arvon perusteella lasketettu puuntuotannon kokonaistuotto oli 18 prosenttia. Alhaisiksi jääneiden hakkuiden takia puuston nettokasvun osuus tuotosta oli harvinaisen suuri, 1,8 prosenttiyksikköä, verrattuna kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvoon (0,1 prosenttiyksikköä). Koska hakkuusäästöt olivat suuret, jäi puunmyyntitulojen osuus tuotosta (2,6 prosenttiyksikköä) selvästi alle kymmenen vuoden keskiarvon (4,0 prosenttiyksikköä). Kantohintojen laskun vaikutus kokonaistuottoon oli 22 prosenttiyksikköä. Vuosina 1999 2008 keskimääräinen reaalinen puuston hakkuuarvo on ollut 41 miljardia euroa ja puuntuotannon kokonaistuotto 3,7 prosenttia. Vuoden 2010 lokakuun tietojen perusteella yksityismetsien puuntuotannon kokonaistuotto noussee 15 20 prosenttiin ja puuston hakkuuarvo 41 miljardiin euroon. Metsäsektorin tilastointi kansantalouden tilinpidossa Kansantalouden tilinpidossa rekisteröidään vuosittainen tavaroiden ja palvelujen tarjonta ja kysyntä. Se perustuu tuotannon, tulojen ja menojen yhtäsuuruuteen. Kansantalouden peruskäsite on bruttokansantuote (BKT), joka on kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäysten summa. BKT voidaan laskea kolmesta eri näkökulmasta: Arvonlisäysmenetelmä (BKT = tuotos välituotekäyttö = arvonlisäys) Tulomenetelmä (BKT = palkat + sotut + voitot) Lopputuotemenetelmä (BKT = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + (vienti tuonti) Bruttokansantuote sisältää markkinatuotannon lisäksi myös sellaiset tuotteet ja palvelut, joilla ei ole markkinahintaa (mm. valtion, kuntien ja Kelan palvelutuotanto). Suomessa markkinattoman tuotannon osuus BKT:stä on julkisen palvelutuotannon takia merkittävä, noin 20 prosenttia. Metsäsektori käsittää Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL 2002) seuraavat luokat: 374 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Metsäsektori kansantaloudessa Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut (TOL 2002: 02) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL 2002: 20) ja Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (TOL 2002: 21) Kansantalouden tilinpidon uudistuksen yhteydessä vuonna 2005 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut -toimialan luokitukset uudistettiin perusteellisesti. Luokittelussa käytettävä termistö ei vastaa metsätaloudessa perinteisesti käytettyjä termejä. Uudessa luokituksessa toimiala käsittää luokat: 0211 Metsän viljely (Metsän hoito ja uudistaminen, peltojen metsittäminen, hakkuutulot ja puuston nettokasvun arvo) 02 Puunkorjuu (Puunkorjuutoiminta ja raakapuun lähikuljetus) 0219 Muu metsätalous (Muut metsätalouden tuotteet ja metsien suojelutoiminta) 0202 Metsätaloutta palveleva toiminta (Metsätalouden suunnittelu ja metsätalouden yleinen edistämistoiminta) Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä. Metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen, perusparannus ja kunnossapito kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Niiden osuus BKT:sta on noin 0,2 prosenttia. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan TOL 2002:ssa maatalouden toimialaan. Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon EU-standardointia koko 2000-luvun, mistä on seurannut useita muutoksia aikasarjoihin vuodesta 1975 alkaen. Vuonna 2011 standardointi jatkuu edelleen, kun kansantalouden tilinpito julkaistaan uuden toimialaluokituksen TOL2008 mukaan. Metsätilastollisessa vuosikirjassa käytetään kansantalouden tilinpidon mukaista toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotilit muodostuvat seuraavasti (taulukot.1.3): Tuotos perushintaan Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot = Toimintaylijäämä Alueittainen bruttokansantuote (BKTA) mittaa alueen taloudellista toimeliaisuutta. BKTA esitetään perushintaan laskettuna, jolloin siihen luetaan palkat, työnantajan sosiaaliturvamaksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä/sekatulo sekä muut tuotantoverot ja muut tuotantotukipalkkiot nettona (taulukko.5). Laskelmat metsätalouden ja -teollisuuden tuottavuuskehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineistoihin. Kokonaistuottavuus lasketaan työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa sitä osaa tuotannon kasvusta, joka ei johdu tuotantopanosten käytön kasvusta eikä panosten korvautumisesta. Kokonaistuottavuuden muutos mittaa siten tehokkuuden lisääntymistä ja teknistä kehitystä, mutta myös panosten laadun ja organisaation parantamisen vaikutuksia. Työn tuottavuus on laskettu jakamalla toimialan kiinteähintainen bruttoarvonlisäys tehdyillä työtunneilla (taulukot.6.8). Panos-tuotoslaskelmat kuvaavat toimialojen välisiä yhteyksiä ja eri toimialoilla tapahtuneiden muutosten kansantaloudellisia vaikutuksia. Tässä esitettävien metsäsektorin laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen kokoamat vuoden 2007 panos-tuotosaineistot, joista muokattiin 33-toimialaiset panos-tuotostaulukot (taulukot.9.13). Yksityismetsätalouden tuloksen ja puuntuotannon tuoton laskenta ja aineistot Yksityismetsätalouden tulosta mitataan tulojen ja menojen erotuksena laskettavalla liiketuloksella sekä puuntuotannon sijoitustuotolla, jossa tuoton osatekijät suhteutetaan pystypuuston hakkuuarvoon. Taulukoissa.18.19 esitetty liiketulos lasketaan pääasiassa alueittain tilastoituihin tuloihin ja menoihin perustuvalla katelaskelmalla. Tuloksena saadaan rahamäärä, joka jää yksityismetsätaloudesta käytettäväksi verojen ja lainojen maksuun, sijoituksiin ja kulutukseen. Liiketulos mittaa vain rahavirtoja, joten se ei ota huomioon esimerkiksi hakkuusäästöjen tai puustopääoman arvoa alentavien hakkuiden vaikutusta puuntuotannon kokonaistulokseen. Kannattavuusmittarina liiketulos johtaa helposti vääriin tulkintoihin, sillä esimerkiksi suuri liiketulos voidaan tehdä puustopääoman ja jopa tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien kustannuksella. Laskelmien tulotietoina käytetään bruttokantorahatuloja (taulukot.14 ja.16). Kustannuksina käytetään pääosin Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoitoyhdistyksiltä Metsätilastollinen vuosikirja 2010 375
Forest sector in Finland s national economy ja metsäkeskuksilta keräämiä metsäkeskuskohtaisia metsän uudistamisen, nuoren metsän hoidon ja metsänparannustöiden kustannustietoja. Kokonaiskustannuksista vähennetään valtion puuntuotantoon myöntämät tuet. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Metsänomistukseen liittyvät hallinnon, koulutuksen ja matkojen kustannukset perustuvat suurelta osin arvionvaraisiin tekijöihin. Yksityismetsätalouden puuntuotannon tuottoa mittaavassa laskelmassa kokonaistuotto jaetaan kuuteen osatekijään: Liiketulos = puunmyyntitulot puuntuotannon kustannukset + valtion tuet puuntuotantoon Puutavaran kantohinnan muutos = (laskentavuoden kantohinta edellisen vuoden kantohinta) x puuston määrä vuoden lopussa Puuston nettokasvun arvo = (puuston määrä vuoden lopussa puuston määrä vuoden alussa) x laskentavuoden kantohinta Puunmyyntitulot = hakkuumäärät x kantohinnat Puuntuotannon kustannukset = metsänhoito + metsänparannus + hallinto Valtion tuet puuntuotantoon (Kemera-tuet pl. tuki energiapuun korjuuseen ja haketukseen) Tuottoprosentti lasketaan tuottojen ja metsäomaisuuden arvon suhteiden luonnollisina logaritmeina. Logaritmimuunnoksen ansiosta tuottojen aikasarjoista voidaan laskea mm. keskiarvoja ja hajontoja. Laskelmat tehdään puutavaralajeittain ja metsäkeskusalueittain. Metsäomaisuuden arvona käytetään hakkuuarvoa, joka lasketaan kertomalla puuston määrä kantohinnoilla. Puuston määrä perustuu valtakunnan metsien inventointien (VMI) ja hakkuumäärien perusteella laskettuun vuotuiseen pystypuuston määrään, ja kantohintoina on käytetty vuotuisia keskimääräisiä puutavaralajeittaisia kantohintoja. Inventointien välillä puutavaralajien vuotuinen määrä interpoloidaan inventointitietojen ja hakkuumäärien perusteella. Mikäli uusia inventointitietoja ei ole käytettävissä, puuston kasvu ekstrapoloidaan aikaisempien vuosien tietojen perusteella. Kirjallisuus Literature Bruttokantorahatulot 2009. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2010. Metsätilastotiedote 20/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito 2009. SVT Kansantalous 2010. Tilastokeskus.10 s. Metsä sijoituskohteena 1983 2009. SVT Maa-, metsä- ja kala- talous 2010. Metsätilastotiedote 34/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 5 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2010 2011. 2010. Metsäntutkimuslaitos. 56 s. Panos tuotos 2007. Tilastokeskus. SVT Kansantalous 2010. 5 s. Penttinen, M. & Lausti, A. 2004. The Competitiveness and Return Components of NIPF Ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 53(2). 14 s. Toimialaluokitus TOL 2002. 2002. Tilastokeskuksen käsikirjoja 4. 241 s. Tuottavuuskatsaus 2010. Katsauksia 2010/2. Tilastokeskus. 69 s. Yksityismetsätalouden liiketulos 2009. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2010. Metsätilastotiedote 26/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 5 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Tilastokeskus, luokitukset, www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot, www.tilastokeskus.fi/til/pt 376 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Metsäsektori kansantaloudessa Kaikki toimialat All industries 148,8 mrd. billion Metsäsektori Forest sector 6,0 mrd. billion Jalostus pl. metsäteollisuus Secondary production excl. forest industries 38,4 mrd. billion Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 2,5 mrd. billion Metsätalous Forestry 2,5 mrd. billion 6,0 mrd. billion Palvelut Services 102,9 mrd. billion Alkutuotanto pl. metsätalous Primary production excl. forestry 1,4 mrd. billion Puutuoteteollisuus Wood-products industries 1,0 mrd. billion Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.1 Metsäsektorin ja kaikkien toimialojen arvonlisäys 2009 Figure.1 Value added in the forest sector and all industries, 2009 10 8 Arvonlisäys, mrd. vuoden 2009 rahana Value added, billion in 2009 monetary value Metsäsektori Forest sector Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus Wood-products industries Metsätalous Forestry 10 8 Osuus BKT:sta Share of the GDP, % 6 6 4 4 2 2 0 75 80 85 90 95 00 05 0 75 80 85 90 95 00 05 Vuodet 2008 09 ovat ennakkotietoja. Preliminary data for 2008 09. Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.2 Metsäsektorin arvonlisäys ja osuus bruttokansantuotteesta 1975 2009 Figure.2 Value added in the forest sector and its share in gross domestic product, 1975 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2010 377
Forest sector in Finland s national economy 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8 BKT:n volyymimuutos Annual volume change in GDP Metsäsektorin vaikutus muutokseen Forest sector's contribution to change 80 85 90 95 00 05 Vuodet 2008 09 ovat ennakkotietoja. Preliminary data for 2008 09. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.3 Koko kansantalouden BKT:n vuosittaiset volyymimuutokset ja metsäsektorin osuus muutoksista 1976 2009 Figure.3 Annual changes in the total GDP and forest sector s contribution to change, 1976 2009 Ahvenanmaa* Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo* Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu* Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsätalous Forestry Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Metsäteollisuus Forest industries Koko maa Whole country 0 5 10 15 20 % * Tietoja ei ole saatavilla tietosuojan takia. Data are not available because of confidentiality reasons. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.4 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta metsäkeskuksittain vuonna 2008 Figure.4 The share of the forest sector in the regional GDP by forestry centre, 2008 378 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Metsäsektori kansantaloudessa 3000 2500 milj. vuoden 2009 rahana mill. in 2009 monetary value Bruttokantorahatulot yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private Metsäteollisuus ja valtio Forest industries and state 2000 1500 1000 500 0 65 70 75 80 85 90 95 00 05 Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland Kuva.5 Bruttokantorahatulot 1965 2009 Figure.5 Gross stumpage earnings, 1965 2009 5 4 3 2 1 0-1 Tuotto, % Return, % Tuotto, % Return, % -25 85 90 95 00 05 85 90 95 00 05 Liiketulos Operating profit Puuston nettokasvun arvo Value of net increment of the growing stock Tuotto (ilman kantohintojen muutosta edellisvuodesta) Return (without stumpage price change from previous year) Kantohinnan muutos Stumpage price change Puuntuotannon sijoitustuotto Total return on assets in wood production 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 Laskelmat on tehty vuoden keskikantohinnoin. The calculations were made using average annual stumpage prices. Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Monetary values are deflated using cost-of-living index (1951=100). Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva.6 Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto osatekijöittäin 1983 2009 Figure.6 Real return on assets in wood production in non-industrial, private forests by component, 1983 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2010 379
Forest sector in Finland s national economy.0 Kansantalouden toimialojen arvonlisäykset vuonna 2009 Value added in various industries of the national economy, 2009 Toimiala (T0L 2002) Arvonlisäys, brutto Osuus brutto- Bruttoarvonlisäyksen Industry (TOL 2002) käypiin hintoihin arvonlisäyksestä vuosimuutos Value added, gross Share in gross Annual change in at current prices value added Gross value added milj. mill. % % Tuotanto yhteensä Production total 148 846 100,0-7,8 Alkutuotanto Primary production 3 956 2,7-14,8 010, 014 Maatalous Agriculture 1 230 0,8-1,3 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut 2 550 1,7-20,9 Forestry, logging and related service activities 015, B Metsästys ja riistanhoito, kalatalous 176 0,1 1,7 Hunting, trapping and game propagation, fishing Jalostus Secondary production 41 945 28,2-19,5 C Mineraalien kaivu Mining and quarrying 555 0,4 -,9 D Teollisuus Manufacturing 27 035 18,2-25,2 DD (20) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 988 0,7-22,4 Manufacture of wood and wood products 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 2 510 1,7-19,5 Manufacture of pulp, paper and paper products DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 3 463 2,3-36,8 Manufacture of basic metals and fabricated metal products DK Koneiden ja laitteiden valmistus 4 100 2,8-23,1 Manufacture of machinery and equipment n.e.c. DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus 4 930 3,3-43,7 Manufacture of electrical and optical equipment Muu teollisuus Other manufacturing 11 044 7,4-20,5 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Electricity, gas and water supply 3 967 2,7 9,6 F Rakentaminen Construction 10 388 7,0-11,3 Palvelut (muut toimialat) Services (other industries) 102 945 69,2-5,5 G Kauppa; moottoriajoneuvojen ja kotitalousesineiden korjaus 14 708 9,9-9,9 Trade; repair of motor vehicles and household goods I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 11 813 7,9-7,8 Transport, storage and communication K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut Real estate and business activities 32 481 21,8-0,9 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health care and social work 14 636 9,8 3,1 H, J, L, M, O, P Muut palvelut Other services 29 307 19,7 1,4 Vuosi 2009 on ennakkotieto (heinäkuu 2010). Preliminary data for 2009 (July 2010). Metsäsektori käsittää toimialat 02, DD ja 21. The forest sector includes industries 02, DD and 21. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 380 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Metsäsektori kansantaloudessa.1 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 2000 2009 Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, 2000 2009 Selite 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* Explanation milj. mill. 1 Metsätalouden tuotos perushintaan 2 942 2 872 2 960 2 970 3 024 3 114 3 357 4 365 4 524 3 734 Output in forestry at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu 2 679 2 599 2 671 2 669 2 717 2 784 3 009 4 015 4 150 3 352 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 263 273 289 301 307 330 348 350 374 382 other forestry activities and forestry service 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 747 790 839 901 992 1 056 1 170 1 280 1 302 1 184 Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) 2 195 2 082 2 1 2 069 2 032 2 058 2 187 3 085 3 222 2 550 Value added, gross at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu 2 136 2 019 2 055 2 004 1 969 1 980 2 104 2 997 3 137 2 486 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 59 63 66 65 63 78 83 88 85 64 other forestry activities and forestry service 4 Kiinteän pääoman kuluminen 381 375 368 371 377 384 389 405 394 398 Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) 1 814 1 707 1 753 1 698 1 655 1 674 1 798 2 680 2 828 2 152 Value added, net at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu 1 755 1 645 1 687 1 633 1 593 1 597 1 716 2 593 2 743 2 088 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 59 62 66 65 62 77 82 87 85 64 other forestry activities and forestry service 6 Palkat ja palkkiot 259 266 271 285 302 314 321 346 340 340 Wages and salaries metsän viljely ja puunkorjuu 164 165 171 180 195 206 213 238 238 234 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 95 101 100 105 107 108 108 108 102 106 other forestry activities and forestry service 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 64 68 68 70 72 77 80 76 76 71 Employers social security contributions metsän viljely ja puunkorjuu 40 42 42 44 46 50 53 52 52 47 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 24 26 26 26 26 27 27 24 24 24 other forestry activities and forestry service 8 Muut tuotantotukipalkkiot 5 7 6 6 5 5 15 10 10 Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä (5 6 7+8) 1 496 1 380 1 420 1 349 1 286 1 288 1 4 2 270 2 422 1 751 Operating surplus in forestry metsän viljely ja puunkorjuu 1 555 1 443 1 479 1 413 1 356 1 345 1 463 2 311 2 461 1 815 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta -59-63 -59-64 -70-57 -51-41 -39-64 other forestry activities and forestry service * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Metsätalouden (Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut TOL 2002: 02) luokitus on uudistettu vuonna 2005. Uusi luokitus sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän viljely (0211), puunkorjuu (02), muu metsätalous (0219) ja metsätaloutta palveleva toiminta (0202). Tässä taulukossa metsän viljely ja puunkorjuu sisältää alatoimialat 0211 ja 02; muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta käsittää alatoimialat 0219 ja 0202. Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Forestry (TOL 2002: 02) have been renewed in 2005. The new classification consists of the following sub-branches: silviculture (0211), harvesting of roundwood (02), other forestry activities (0219) and forestry related service activities (0202). In this table, silviculture and harvesting of roundwood comprises sub-branches 0211 and 02, while other forestry activities and forestry service refer to sub-branches 0219 and 0202. Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before 2010. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 2010 381
Forest sector in Finland s national economy.2 Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990 2009 Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, 1990 2009 Selite 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* Explanation milj. mill. 1 Puutuoteteollisuuden tuotos perushintaan 3 399 2 565 2 486 2 822 3 530 3 686 3 540 4 431 4 770 4 909 5 456 5 287 5 381 5 746 5 866 5 837 6 419 7 320 6 077 4 676 Output of wood-products industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 2 284 1 817 1 661 1 800 2 261 2 518 2 571 3 076 3 387 3 543 4 060 3 834 3 935 4 311 4 488 4 476 4 889 5 551 4 804 3 688 Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) 1 115 748 825 1 022 1 269 1 168 969 1 355 1 383 1 366 1 396 1 453 1 446 1 435 1 378 1 361 1 530 1 769 1 273 988 Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen 165 172 186 193 195 176 178 183 191 204 218 229 232 233 234 233 235 245 257 251 Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) 950 576 639 829 1 074 992 791 1 172 1 192 1 162 1 178 1 224 1 214 1 202 1 144 1 8 1 295 1 524 1 016 737 Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot 558 475 427 431 492 538 522 568 6 634 682 696 696 716 746 759 792 825 810 674 Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 154 6 113 9 152 158 147 157 180 177 189 196 190 186 191 196 206 206 207 166 Employers social security contributions 8 Muut tuotantoverot 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot 26 24 22 44 26 23 18 18 7 11 17 13 13 8 9 Other subsidies on production 10 Puutuoteteollisuuden toimintaylijäämä (5 6 7 8+9) 263-2 0 3 455 318 139 464 406 361 322 342 339 310 218 184 308 504 6-95 Operating surplus in wood-products industries * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Puutuoteteollisuus (Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, TOL 2002: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Wood-products industries (TOL 2002: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and veneer sheets (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before 2010. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 382 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Metsäsektori kansantaloudessa.3 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990 2009 Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, 1990 2009 Selite 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* Explanation milj. mill. 1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan 7 927 7 269 7 692 8 593 9 818 903 11 394 469 13 264 13 458 15 895 14 853 14 137 13 555 13 873 530 14 608 15 005 14 260 11 164 Output of pulp and paper industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 5 653 5 523 5 590 5 942 6 741 8 745 8 079 9 061 9 003 8 939 10 388 9 223 9 276 9 347 9 659 8 965 10 691 11 232 11 142 8 654 Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1 2) 2 274 1 746 2 102 2 651 3 077 4 158 3 315 3 408 4 261 4 519 5 507 5 630 4 861 4 208 4 214 3 565 3 917 3 773 3 118 2 510 Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen 880 913 949 984 984 879 943 981 999 979 985 1 004 1 004 970 968 971 976 1 0 1 002 960 Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3 4) 1 394 833 1 153 1 667 2 093 3 279 2 372 2 427 3 262 3 540 4 522 4 626 3 857 3 238 3 246 2 594 2 941 2 761 2 116 1 550 Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot 1 037 1 040 1 003 1 003 1 049 1 145 1 171 1 214 1 288 1 311 1 376 1 484 1 489 1 500 1 510 1 361 1 4 1 358 1 339 1 205 Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 286 284 277 286 324 337 330 352 376 397 394 440 420 417 413 370 400 377 383 326 Employers social security contributions 8 Muut tuotantoverot 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 4 3 3 3 3 3 Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot 15 14 42 24 22 20 21 9 6 4 3 3 5 6 6 8 8 5 5 Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä (5 6 7 8+9) 85-478 -116 419 743 1 818 890 881 1 606 1 837 2 754 2 703 1 949 1 324 1 325 866 1 134 1 031 396 21 Operating surplus in pulp and paper industries * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Massa- ja paperiteollisuus (Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, TOL 2002: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (2). Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Pulp and paper industries (TOL 2002: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (2). Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before 2010. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 2010 383
Forest sector in Finland s national economy.4 Bruttokansantuote sekä metsäsektorin ja maatalouden arvonlisäys 1975 2009 Gross domestic product and value added in the forest sector and agriculture, 1975 2009 Vuosi Bruttokansan- Arvonlisäys käypiin hintoihin Value added at current prices Year tuote (BKT) Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Metsäsektori Maatalous markkinahintaan toimialat Toiminta Nettokasvun arvo Yhteensä teollisuus paperiteollisuus yhteensä Agriculture Gross domestic All Value of net Total Wood-products Pulp and paper Forest sector product (GDP) industries Forestry increment of industries industries total at market prices activities the growing stock milj. milj. milj. milj. milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % mill. mill. mill. mill. mill. mill. mill. mill. mill. 1975 18 011 16 356 702 89 791 4,8 180 1,1 574 3,5 1 545 9,4 946 5,8 1976 20 445 18 524 692 96 788 4,3 270 1,5 498 2,7 1 556 8,4 1 081 5,8 1977 22 424 20 075 787 103 890 4,4 352 1,8 554 2,8 1 796 8,9 1 019 5,1 1978 24 798 22 082 766 110 876 4,0 404 1,8 774 3,5 2 054 9,3 1 8 5,1 1979 28 771 25 720 981 2 1 103 4,3 555 2,2 1 070 4,2 2 728 10,6 1 195 4,6 1980 33 240 29 667 1 224 140 1 364 4,6 736 2,5 1 255 4,2 3 355 11,3 1 445 4,9 1981 37 568 33 416 1 295 155 1 450 4,3 585 1,8 1 346 4,0 3 381 10,1 1 394 4,2 1982 42 272 37 536 1 313 172 1 485 4,0 510 1,4 1 260 3,4 3 255 8,7 1 781 4,7 1983 47 074 41 869 1 277 249 1 526 3,6 695 1,7 1 361 3,3 3 582 8,6 2 005 4,8 1984 52 645 46 434 1 478 231 1 709 3,7 763 1,6 1 853 4,0 4 325 9,3 2 093 4,5 1985 57 271 50 338 1 574 204 1 778 3,5 654 1,3 1 814 3,6 4 246 8,4 2 147 4,3 1986 61 616 53 970 1 399 318 1 717 3,2 669 1,2 1 761 3,3 4 147 7,7 2 307 4,3 1987 66 528 58 024 1 525 216 1 741 3,0 797 1,4 1 963 3,4 4 501 7,8 1 741 3,0 1988 75 352 64 491 1 773 138 1 911 3,0 884 1,4 2 531 3,9 5 326 8,3 1 966 3,0 1989 84 218 72 276 1 925 89 2 014 2,8 1 035 1,4 2 583 3,6 5 632 7,8 2 372 3,3 1990 89 291 77 365 1 960 186 2 146 2,8 1 115 1,4 2 274 2,9 5 535 7,2 2 661 3,4 1991 85 178 73 875 1 501 360 1 861 2,5 748 1,0 1 746 2,4 4 355 5,9 2 236 3,0 1992 82 971 72 114 1 414 98 1 5 2,1 825 1,1 2 102 2,9 4 439 6,2 2 007 2,8 1993 83 891 73 116 1 384 45 1 429 2,0 1 022 1,4 2 651 3,6 5 102 7,0 2 218 3,0 1994 88 343 77 017 1 640-1 1 519 2,0 1 269 1,6 3 077 4,0 5 865 7,6 2 191 2,8 1995 95 986 83 782 1 848-116 1 732 2,1 1 168 1,4 4 158 5,0 7 058 8,4 1 922 2,3 1996 99 065 86 176 1 689 1 701 2,0 969 1,1 3 315 3,8 5 985 6,9 1 744 2,0 1997 107 3 92 649 2 036-70 1 966 2,1 1 355 1,5 3 408 3,7 6 729 7,3 1 751 1,9 1998 116 548 100 859 2 134-69 2 065 2,0 1 383 1,4 4 261 4,2 7 709 7,6 1 358 1,3 1999 2 222 105 750 2 065-74 1 991 1,9 1 366 1,3 4 519 4,3 7 876 7,4 1 602 1,5 2000 132 110 115 066 2 250-55 2 195 1,9 1 396 1,2 5 507 4,8 9 098 7,9 1 748 1,5 2001 139 198 1 893 1 979 103 2 082 1,7 1 453 1,2 5 630 4,6 9 165 7,5 1 811 1,5 2002 143 541 5 348 1 991 130 2 1 1,7 1 446 1,2 4 861 3,9 8 428 6,7 1 791 1,4 2003 145 416 6 151 1 970 99 2 069 1,6 1 435 1,1 4 208 3,3 7 7 6,1 1 729 1,4 2004 152 148 132 513 1 925 107 2 032 1,5 1 378 1,0 4 214 3,2 7 624 5,8 1 705 1,3 2005 157 307 136 660 1 849 209 2 058 1,5 1 361 1,0 3 565 2,6 6 984 5,1 1 661 1,2 2006 165 643 143 657 1 903 284 2 187 1,5 1 530 1,1 3 917 2,7 7 634 5,3 1 196 0,8 2007 179 702 156 956 2 785 300 3 085 2,0 1 769 1,1 3 773 2,4 8 627 5,5 1 539 1,0 2008* 184 649 161 504 2 404 818 3 222 2,0 1 273 0,8 3 118 1,9 7 613 4,7 1 327 0,8 2009* 171 315 148 846 1 825 725 2 550 1,7 988 0,7 2 510 1,7 6 048 4,1 1 315 0,9 * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Aikasarja vuodesta 1975 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Starting from 1975, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before 2010. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 384 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Metsäsektori kansantaloudessa.5 Metsäsektorin arvonlisäys käypiin hintoihin ja sen osuus alueen kokonais-bkt:sta metsäkeskuksittain 2008 Value added of the forest sector at current prices and its share in the total regional GDP by forestry centre, 2008 Metsäkeskus Metsäsektori Forest sector Kaikki Forestry centre Metsätalous Puutuote- Massa- ja Yhteensä toimialat Forestry teollisuus paperiteollisuus Total All Wood-products Pulp and paper industries industries industries milj. % milj. % milj. % milj. % milj. mill. mill. mill. mill. mill. Koko maa 3 222 2,0 1 273 0,8 3 118 1,9 7 613 4,7 161 504 Whole country 0 Ahvenanmaa 4 0,4............ 8 0,8 1 010 1 Rannikko 208 0,3 60 0,1 306 0,5 574 0,9 60 963 Etelärannikko Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 200 1,1 67 0,4 279 1,5 546 2,9 18 941 3 Häme-Uusimaa 310 2,0 210 1,3 226 1,4 746 4,8 15 593 4 Kaakkois-Suomi 208 2,5 78 0,9 863 10,4 1 149 13,8 8 323 5 Pirkanmaa 242 1,7 87 0,6 545 3,9 874 6,2 14 115 6 Etelä-Savo 328 9,4............ 476 13,7 3 472 7 Etelä-Pohjanmaa 200 3,7 144 2,7 3 0,1 347 6,5 5 334 8 Keski-Suomi 314 4,5 8 1,9 350 5,1 792 11,5 6 905 9 Pohjois-Savo 281 4,6 86 1,4 152 2,5 519 8,5 6 140 10 Pohjois-Karjala 220 6,0 57 1,6 50 1,4 327 9,0 3 643 11 Kainuu 146 8,1............ 202 11,2 1 800 Pohjois-Pohjanmaa 243 2,3 138 1,3 148 1,4 529 5,0 10 535 13 Lappi 319 6,8 45 1,0 161 3,4 525 11,2 4 670 Arvonlisäykset esitetään perushintaan laskettuina. Tiedot perustuvat joulukuun 2010 laskentakierrokseen. Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2006 julkaistuihin tietoihin. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Ahvenanmaan, Etelä-Savon ja Kainuun metsäteollisuutta koskevia tietoja ei julkaista toimialoittain tietosuojan takia. In this table, the regional sub-division of value added is estimated at basic prices. The data are based on calculations made in December, 2010. The figures are based on the revised version of Finnish National Accounts (ESA95). Therefore, the information of this table is not fully comparable with the figures published before 2006. Data for Ahvenanmaa and the forestry centres of Etelä-Savo and Kainuu are not published for confidentiality reasons. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 2010 385
Forest sector in Finland s national economy.6 Kokonaistuottavuuden kehitys metsäsektorilla 1975 2009 The development of multi-factor productivity in the forest sector, 1975 2009 Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % 1975 = 100 1975 100,0 100,0 100,0 100,0 1976 97,9-2,1 111,7 11,7 107,6 7,6 100,1 0,1 1977 104,1 6,3 119,3 6,8 1,7 4,7 100,5 0,4 1978 105,5 1,4 130,0 9,0 8,5 14,1 103,4 2,9 1979 5,5 18,9 144,5 11,1 145,6 13,3 109,3 5,7 1980 130,6 4,1 149,5 3,5 152,2 4,5 1,5 2,9 1981 3,0-5,8 142,5-4,7 155,1 1,9 111,5-0,9 1982 113,3-7,9 149,0 4,6 150,6-2,9 1,0 0,5 1983 113,3 0,0 162,8 9,2 165,8 10,1 114,9 2,6 1984 5,0 10,3 168,8 3,7 183,5 10,7 117,0 1,8 1985 0,4-3,7 171,3 1,5 184,8 0,7 119,6 2,2 1986 0,2-0,1 181,1 5,7 191,3 3,5 2,2 2,2 1987 119,9-0,3 196,3 8,4 197,6 3,3 5,1 2,4 1988 1,2 1,1 207,1 5,5 211,2 6,9 8,4 2,6 1989 2,3 0,9 219,7 6,1 211,7 0,2 132,6 3,3 1990 3,4 0,9 207,9-5,4 216,5 2,3 134,5 1,4 1991 116,7-5,4 190,4-8,4 224,3 3,6 130,2-3,2 1992 0,7 3,4 215,1 13,0 242,0 7,9 131,5 1,0 1993 3,5 2,3 251,1 16,7 266,5 10,1 136,4 3,7 1994 133,6 8,2 281,5,1 295,5 10,9 144,4 5,9 1995 9,7-2,9 270,2-4,0 301,2 1,9 149,2 3,3 1996 9,3-0,3 288,8 6,9 285,2-5,3 153,0 2,6 1997 145,0,1 3,2 8,1 325,1 14,0 159,5 4,2 1998 146,7 1,2 333,5 6,8 331,3 1,9 166,8 4,6 1999 141,2-3,8 346,8 4,0 345,2 4,2 171,5 2,8 2000 150,6 6,7 363,1 4,7 362,5 5,0 181,1 5,6 2001 147,9-1,8 360,6-0,7 328,8-9,3 180,9-0,1 2002 152,3 3,0 365,3 1,3 348,8 6,1 182,3 0,8 2003 153,2 0,6 384,2 5,2 358,9 2,9 184,4 1,1 2004 160,1 4,5 395,8 3,0 382,3 6,5 190,3 3,2 2005 165,3 3,2 404,5 2,2 374,2-2,1 194,8 2,4 2006 169,9 2,8 426,7 5,5 426,3 13,9 202,2 3,8 2007 189,8 11,7 441,7 3,5 455,7 6,9 207,7 2,7 2008* 203,2 7,1 397,9-9,9 442,9-2,8 208,5 0,4 2009* 193,3-4,9 397,5-0,1 407,9-7,9 193,9-7,0 Keskimäärin 1975 2009 2,1 4,3 4,4 2,0 Average for 1975 2009 * Ennakkotieto (heinäkuu 2010) Preliminary data (July 2010) Kokonaistuottavuus on laskettu työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Painokertoimina on käytetty kummankin panoslajin tulo-osuutta nimellisestä arvonlisäyksestä. Tilastokeskus on jatkanut kansantalouden tilinpidon laskelmien standardisointia. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2010 julkaistuista tiedoista. Multi-factor productivity is calculated as a weighted average of labour productivity and capital productivity. The value shares of the two inputs out of nominal value added are used as weighing co-efficients. Statistics Finland has continued the standardization of the calculations of Finnish National Accounts. Therefore, the information of this table differs from the data published before 2010. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 386 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010