11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

Transkriptio

1 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vain vajaan prosentin vuonna 2001, kun 1990-luvun jälkipuoliskolla vuosikasvut vaihtelivat 4 ja 6 prosentin välillä. Vuonna 2001 markkinahintainen BKT oli 136 miljardia euroa. Kasvu johtui kotimarkkinoiden kysynnän lisääntymisestä; sitä vastoin vienti väheni 2 prosenttia ja tuonti pysyi ennallaan. Metsäteollisuudessa arvonlisäykset supistuivat enemmän kuin kansantaloudessa keskimäärin. Vuonna 2001 metsäteollisuuden osuus BKT:sta oli 5,1 prosenttia eli lähes prosenttiyksikön alempi kuin vuotta aiemmin. Metsätaloudessa yksityismetsänomistajien bruttokantorahatulot alenivat hakkuiden ja puun hintojen laskun takia noin 10 prosenttia. Kun lisäksi yksityismetsätalouden kustannukset nousivat keskimäärin 5 prosenttia, metsätalouden kannattavuus heikkeni. Vuonna 2001 yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 94 euroa hehtaarilta eli 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Metsäsektorin rakenne ja merkitys kansantaloudessa Vuonna 2001 Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu lähes pysähtyi seitsemän vahvan kasvun vuoden jälkeen. BKT markkinahintaan oli 136 miljardia euroa, jossa oli reaalikasvua vain 0,7 prosenttia edellisvuodesta. Vielä vuonna 2000 BKT lisääntyi yli 6 prosenttia (kuva 11.1). Talouden kasvu oli kotimaisen kysynnän varassa (+1,0 %). Viennin määrä kääntyi reilun 2 prosentin laskuun ja tuonnin määrä pysyi vuoden 2000 tasolla. Toimialoittain tarkasteltuna teollisuuden tuotanto supistui 0,7 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto väheni peräti 6 prosenttia. Alkutuotannossa lasku oli 3,5 prosenttia. Vuoden 2002 alussa bruttokansantuote väheni edellisvuodesta, mutta huhti kesäkuussa BKT jälleen kasvoi 2,5 prosenttia lähinnä viennin vilkastumisen ansiosta. Vuosikirjassa esitettävät luvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja heinäkuulta Lopulliset tiedot julkaistaan noin 1,5 vuoden viiveellä. Bruttokantorahatuloja kertyi vuonna 2001 kaikkiaan 1,8 miljardia euroa. Tästä yksityismetsien osuus oli vajaat 1,5 miljardia euroa. Yksityismetsien kantorahatulot alenivat edellisvuoden ennätystasolta 10 prosentilla, mikä johtui lähinnä kuusi- ja mäntytukin hakkuumäärien ja kantohintojen laskusta. Näistä kahdesta puutavaralajista kertyy nykyisin lähes 70 prosenttia yksityismetsien kantorahatuloista. Laskusta huolimatta yksityismetsistä kertyi vuonna 2001 reaalisia kantorahatuloja noin viidennes enemmän kuin vuosina keskimäärin. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien kantorahatulot nousivat tuntuvasti vuonna 2001 (taulukot 11.1 ja 11.2). Puun hakkuut ja hinnat esitetään tarkemmin luvussa 4. Metsäsektorin kansantuoteosuus oli 1990-luvulla keskimäärin 7,5 prosenttia. Viime vuonna osuus oli 7,2 prosenttia. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Uusimmat aluetilastot koskevat vuotta 2000, jolloin metsäsektorin osuus alueittaisesta bruttokansantuotteesta oli suurin (30 %) Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella. Seuraavina olivat Keski-Suomi (20 %) ja Pohjois-Karjala (18 %). Näillä alueilla valtaosa metsäsektorin arvonlisäyksestä tulee massa- ja paperiteollisuudesta. Etelä-Savossa metsätalouden merkitys aluetaloudessa on suurempi: 11 prosenttia metsäkeskuksen bruttokansantuotteesta (kuva 11.4 ja taulukko 11.7). Koko kansantaloudessa kokonaistuottavuuden vuotuinen keskikasvu oli 1,6 prosenttia ajanjaksolla Metsäteollisuudessa kokonaistuottavuus kasvoi keskimääräistä selvästi nopeammin: vuotuinen keskikasvu oli lähes 5 prosenttia sekä puutuoteettä massa- ja paperiteollisuudessa. Metsäteollisuuden Metsätilastollinen vuosikirja

2 11 Forest sector in Finland s national economy työn tuottavuus kasvoi keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa jaksolla Vuonna 2001 metsäsektorilla työn tuottavuus kuitenkin aleni, mikä johtui lähinnä sektorin työpanoksen supistumisesta tuotannon määrää vähemmän (taulukot 11.8 ja 11.9). Vuonna 2001 metsäteollisuuden osuus oli 26 prosenttia Suomen koko tavaraviennin arvosta (taulukko 10.0). Osuus nettovientituloista oli tätäkin suurempi, koska metsäteollisuus käyttää pääosin kotimaista raakapuuta ja tarvitsee suhteellisen vähän tuontipanoksia. Metsätaloudella ja -teollisuudella on myös laajat kerrannaisvaikutukset monille muille toimialoille. Toimialojen välisiä yhteyksiä kuvataan usein panos-tuotostaulukoilla. Tässä vuosikirjassa taulukoita ei kuitenkaan esitetä, koska uusia laskelmia ei ole käytettävissä. Vuotta 1995 koskevat tiedot on julkaistu edellisessä vuosikirjassa (Metsätilastollinen vuosikirja 2001, s ). Yksityismetsätalouden tulos Kantohintojen lasku kesällä 2001 hiljensi loppuvuoden puukauppaa, mikä heikensi selvästi yksityismetsätalouden tulosta edellisiin vuosiin verrattuna. Bruttokantorahatulot olivat vuonna 2001 keskimäärin 110,5 euroa hehtaarilta eli pudotusta edellisvuodesta oli 10 prosenttia. Metsätalouden kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 20,7 euroa hehtaarilta (+5 %), joista julkisilla tuilla katettiin 21 prosenttia. Kustannukset nousivat pääosin siksi, että nuorien metsien hoitoon panostettiin valtion tukia ja metsänomistajien omia varoja yli 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityismetsätalouden nettotulos oli 94 euroa hehtaarilta ( 12 %). Eniten tulos putosi Länsi-Suomessa ( 15 %) ja vähiten Pohjois-Suomessa ( 4 %) (taulukko 11.11). Metsäkeskuksittain tarkasteltuna korkeimmillaan hehtaarikohtaiset bruttokantorahatulot olivat Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksessa (196 /ha). Lapin metsäkeskus oli ainoa alue, jossa tulot nousivat. Siellä tulot olivat 28 euroa hehtaarilta (+6 %). Metsien hoidon ja perusparannuksen kustannukset lisääntyivät eniten Keski-Suomen ja Pirkanmaan metsäkeskuksissa (+17 %) ja vähenivät Rannikon metsäkeskuksessa ( 9 %), jossa aleneminen johtui metsänparannusinvestointien vähenemisestä (taulukko 11.12). Hehtaarikohtainen nettotulos oli korkein Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksessa (174 /ha) ja matalin Lapin metsäkeskuksessa (21 /ha). Pirkanmaan metsäkeskuksen nettotulos aleni selvästi eniten ( 23 %) ja Lapin metsäkeskus oli ainoa, jossa nettotulos nousi (+7 %). Nettotulo-osuus oli koko maassa keskimäärin 85 prosenttia. Korkein se oli Hämeen- Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskuksissa (89 %) ja matalin Lapissa (75 %) (taulukko 11.12). Metsäsektorin tilastointiperiaatteita kansantalouden tilinpidossa Kansantalouden tilinpidossa rekisteröidään vuosittainen tavaroiden ja palvelusten tarjonta ja kysyntä, joiden erät voidaan esittää seuraavasti: Bruttokansantuote + tuonti = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + vienti + varastojen muutos Bruttokansantuote (BKT) on kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten arvonlisäysten summa. Se sisältää markkinatuotannon lisäksi myös sellaiset tuotteet ja palvelut, joilla ei ole markkinahintaa (mm. valtion, kuntien ja Kelan palvelutuotanto). Suomessa markkinattoman tuotannon osuus BKT:stä on julkisen palvelutuotannon takia merkittävä, noin 20 prosenttia. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL-95) metsätalous jaetaan metsän uudistamiseen, metsänhoitoon, puunkorjuuseen, muuhun metsätalouteen ja metsätaloutta palvelevaan toimintaan. Muuhun metsätalouteen luetaan mm. metsien suojelu ja jäkälän keruu. Metsätaloutta palveleva toiminta käsittää esim. metsätalouden suunnittelun ja neuvonnan, tiedotuksen ja metsänomistajien koulutuksen. Vuosikirjaa varten metsätalouden alatoimialoja on yhdistetty, ja tiedot esitetään jaolla: puunkorjuu, metsän kasvatus ja muu metsätalous. Vuoden 2003 alusta lähtien Tilastokeskus ottaa käyttöön uuden Toimialaluokitus 2002 (TOL 2002) -luokitusstandardin. Puunkorjuu käsittää puutavaran teon metsässä ja kuljetuksen kaukokuljetusreitin varteen sekä tässä yhteydessä myös korjatun puutavaran arvon. Puunkorjuun osuus metsätalouden kokonaistuotoksesta oli keskimäärin 89 prosenttia vuosina (taulukko 11.3). Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä. Metsäojitus ja metsäteiden rakentaminen kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) ja 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

3 11 Metsäsektori kansantaloudessa Keskeisiä kansantalouden tilinpidon käsitteitä BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: (1) institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana (perushintainen BKT) lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla (markkinahintainen BKT); (2) kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); ja (3) tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). NKT, nettokansantuote, markkinahintaan saadaan vähentämällä kiinteän pääoman kuluminen bruttokansantuotteesta. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. BKTL, bruttokansantulo tarkoittaa kotimaisten institutionaalisten yksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja miinus tukipalkkioita, bruttotoimintaylijäämää tai bruttosekatuloa sekä omaisuustuloa. Se on yhtä suuri kuin BKT miinus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot plus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot. Kansantulo on tulokäsite, joka on usein tärkeämpi nettomääräisenä, kiinteän pääoman kulumisen vähentämisen jälkeen. Toimintaylijäämä, netto saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoimintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä. Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan. Toimialaluokitusta käytetään yritysten ja muiden organisaatioiden tai yksittäisten toimipaikkojen luokitteluun niissä harjoitetun taloudellisen toiminnan perusteella. Toimialaluokituksen määrittelyt perustuvat toimialalle tyypillisiin tuotantopanoksiin, tuotantoprosesseihin ja tuotteisiin. Volyymilla ja volyymimuutoksella kuvataan kansantalouden tilinpidossa reaalista kehitystä. Nimellinen muutos sisältää määrän, laadun ja hinnan muutokset. Volyymin muutoksesta on poistettu hinnan muutos, jolloin volyymimuutos kertoo reaalisen muutoksen. Teksti: Jani Heikkinen, Tilastokeskus metsästys luetaan maatalouden toimialaan. Metsäteollisuus jaetaan toimialaluokituksessa puutuoteteollisuuteen (TOL-95:20) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (21). Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden tilinpidon aikasarjat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) mukaisiksi. Keskeinen muutos aiempaan oli se, että toimialoittaisen tarkastelun (esim. metsätalous) lisäksi tuotantoa voidaan tarkastella myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitaloudet). Vuosikirjassa käytetään toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotilit muodostuvat seuraavasti (taulukot ): Tuotos perushintaan Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot = Toimintaylijäämä Tärkein erä puunkorjuun tuotosta laskettaessa on puunmyyntitulot eli kantorahatulot. Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät yksityismetsien puun kantohinnoilla. Nettokantorahatuloihin Metsätilastollinen vuosikirja

4 11 Forest sector in Finland s national economy päästään, kun bruttokantorahatuloista vähennetään puun kasvatuksen poistot. Ne ovat laskennallinen kulu, joka saadaan jaksottamalla vuotuiset metsänhoito- ja perusparannuskustannukset useammalle vuodelle. Noin puolet niistä aiheutuu metsien uudistamisesta (taulukko 11.2). Puunkorjuun toimintaylijäämään lasketaan nettokantorahatulojen lisäksi hankintatyötulot ja metsäkoneyrittäjien toimintaylijäämä. Kansantalouden tilinpidossa toimintaylijäämä vastaa liikekirjanpidon liikevoittoa/-tappiota. Hankintatyötulo kuvaa metsänomistajien omassa metsässään tekemän korjuutyön arvoa. Tulo sisältää hankintahakkuiden lisäksi kotitarvepuun. Hankintatyötuloa laskettaessa puumäärät arvotetaan hankintahintojen ja vastaavien kantohintojen erotuksilla eli ns. hankintalisillä. Näin saadusta hankinnan kokonaisarvosta puolet oletetaan työn osuudeksi eli hankintatyötuloksi. Alueittainen bruttokansantuote (BKTA) mittaa alueen taloudellista toimeliaisuutta. BKTA esitetään perushintaan laskettuna, jolloin siihen luetaan palkat, työnantajan sotu-maksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä/sekatulo sekä muut tuotantoverot ja muut tuotantotukipalkkiot nettona (taulukko 11.7). Laskelmat metsätalouden ja -teollisuuden tuottavuuskehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineistoihin. Kokonaistuottavuus lasketaan työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa sitä osaa tuotannon kasvusta, joka ei johdu tuotantopanosten käytön kasvusta eikä panosten korvautumisesta. Kokonaistuottavuuden muutos mittaa siten tehokkuuden lisääntymistä ja teknistä kehitystä, mutta myös panosten laadun ja organisaation parantamisen vaikutuksia. Työn tuottavuus on laskettu jakamalla toimialan kiinteähintainen bruttoarvonlisäys tehdyillä työtunneilla (taulukot ). Yksityismetsätalouden kannattavuutta mitataan tässä vuosikirjassa tulojen ja menojen erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Nettotuloosuus kertoo sen osuuden bruttokantorahatuloista, joka jää puuntuotannon menojen jälkeen käytettäväksi verojen maksuun, kulutukseen ja sijoituksiin (taulukot ja 11.12). Kannattavuuslaskelmien tulotietoina käytetään bruttokantorahatuloja (ks. tarkemmin taulukot ). Kustannuksina käytetään pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metlalle toimittamia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja. Perusparannustöihin luetaan tässä metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita. Kirjallisuus Literature Aluetilinpito SVT Kansantalous 2002:5. Tilastokeskus. 106 s. Jalava, J. & Kokkinen, A. Kansantalouden tilinpito ja bruttokansantuote kuvaavat taloutta laajasti. Tietoaika 2000/5: Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito : Taulukot. SVT Kansantalous 2000:25. Tilastokeskus. 188 s. Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja, vuosi 2001 ja 4. neljännes. SVT Kansantalous 2002:1. Tilastokeskus. 41 s. Kansantalouden tilinpito SVT Kansantalous 2002:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito 2002, 1. neljännes. SVT Kansantalous 2002:3. Tilastokeskus. 31 s. Kansantalouden tilinpito 2002, 2. neljännes. SVT Kansantalous 2002:6. Tilastokeskus. 31 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 65 s. Toimialaluokitus Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Toivonen, R Metsäsektori kansantaloudessa. Tapion Taskukirja (23. uudistettu painos), s Metsälehti Kustannus. Tuottavuuskatsaus SVT Kansantalous 2001:12. Tilastokeskus. 35 s. Uotila, E. (toim.) Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus - tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Metsätilastotiedote 650. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 13 s. Mutt tietolähteet Other sources of information Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Tilastokeskus, taloudelliset olot, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

5 11 Metsäsektori kansantaloudessa % $ # "!! " # $ % * 6 L O O E K K J I ) K =? D = C A E /, 2 A JI I A J HE L = E K JK I K K J I A A. HA I JI A? J HI? JHE> K JE J? D = C A % $ % % % & % ' & & & &! & " & # & $ & % & & & ' ' ' ' '! ' " ' # ' $ ' % ' & ' ' * Ennakkoarvio Preliminary estimates Kuva 11.1 Koko kansantalouden BKT:n vuosittaiset volyymimuutokset ja metsäsektorin osuus muutoksista Figure 11.1 Annual changes in the total GDP and the forest sector s contributions to change, & A JI I A J HE`. HA I JI A? J H = I I = = F = F A HEJA EI K K I ` 2 K F F = F A K I JHEA I 2 K K JK JA JA EI K K I ` F K? JI K I JHEA I A JI J= K I `. HA I JHO & $ $ " " % # & & # ' ' # * Ennakkoarvio Preliminary estimates Kuva 11.2 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Figure 11.2 The share of the forest sector in gross domestic product, Metsätilastollinen vuosikirja

6 11 Forest sector in Finland s national economy # E P ` P E * HK JJ = J H= D = JK JO D JA A I ` 6 J= ; I EJO EI A JO ` 2 HEL = JA JD A H A JI JA EI K K I `. HA I K I JHEA I A JI D = EJK I. E EI D. HA I 2 = H 5 A HL E? A # # # # # $ # % % # & & # ' ' # * Ennakkoarvio Preliminary estimates Rahanarvot muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods). Kuva 11.3 Bruttokantorahatulot muunnettuina vuoden 2001 rahanarvoon Figure 11.3 Gross stumpage earnings , expressed in 2001 monetary value ) D L A = = = = - JA H= E > 2 D = = = K = EI 5 K E! 0 A 7 K I E = = " = = EI 5 K E # 2 EH = = = $ - JA 5 = L % - JA 2 D = = = & A I E 5 K E ' 2 D EI 5 = L 2 D EI = H = = = E K K 2 D EI 2 D = = =! = F F E A JI J= K I. HA I JHO 2 K K JK JA JA EI K K I F K? JI K I JHEA I = I I = = F = F A HEJA EI K K I 2 K F F = F A K I JHEA I = = 9 D A? K JHO # # #!! # Kuva 11.4 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta metsäkeskuksittain vuonna 2000 Figure 11.4 The share of the forest sector in the regional GDP in 2000, by forestry centre 308 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

7 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.0 Kansantalouden toimialojen arvonlisäykset 2001 lyhyesti Value added in various industries of the national economy in brief, 2001 Toimiala Arvonlisäys, brutto Osuus BKT:sta Arvonlisäyksen volyymi- Industry perushintaan vuonna 2001 muutos 2001/2000 Value added, gross Share in total Volume change in value at basic prices GDP in 2001 added, 2001/2000 milj. mill. % % Alkutuotanto Primary production (A+B) ,4-3,5 010, 014 Maatalous Agriculture ,2-2,6 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut ,1-4,4 Forestry, logging and related service activities 015, 05 Metsästys ja kalastus Hunting and fishing 144 0,1 0,6 Jalostus - Secondary production (C+D+E+F) ,6-0,7 C Mineraalien kaivu Mining and quarrying 286 0,2 9,3 D Teollisuus Manufacturing ,6-0,7 DD Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ,0-6,5 Manufacture of wood and wood products 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ,2-7,3 Manufacture of pulp, paper and paper products DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ,6-1,1 Manufacture of basic metals and fabricated metal products DK Koneiden ja laitteiden valmistus ,8 5,7 Manufacture of machinery and equipment n.e.c. DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus ,8 1,6 Manufacture of electrical and optical equipment Muu teollisuus Other manufacturing ,2-0,3 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Electricity, gas and water supply ,9 5,4 F Rakentaminen Construction ,8-4,3 Palvelut (muut toimialat) Services (other industries) ,0 2,1 G Kauppa; moottoriajoneuvojen ja kotitalousesineiden korjaus ,7 2,9 Trade; repair of motor vehicles and household goods I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,7 1,3 Transport, storage and communication K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut Real estate and business activities ,3 3,9 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health care and social work ,0 3,2 Muu Other ,3-0,2 Tuotanto yhteensä Production total ,0 0,9 BKT markkinahintaan GDP at market prices 0,7 Vuoden 2001 luvut ovat ennakkotietoja (heinäkuu 2002). The figures for 2001 are preliminary estimates (July 2002). Metsätilastollinen vuosikirja

8 11 Forest sector in Finland s national economy 11.1 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 2001 Gross stumpage earnings by forest ownership category and forestry centre, Metsäkeskus Yksityismetsät 1 Metsäteollisuus Metsähallitus Yhteensä Forestry centre Non-industrial, Forest industries Finnish Forest and Total private forests 1 Park Service Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ennakkoarvio (heinäkuu 2002) Preliminary estimates (July 2002) 1 Sisältää myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsät sekä ne valtion metsät, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa. In addition to NIPF, this category includes forests owned by municipalities, parishes and other collective bodies and the State forests not administrated by the Finnish Forest and Park Service. 310 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

9 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.2 Brutto- ja nettokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin Gross and net stumpage earnings by forest ownership category, milj. mill. Selite * 2001 * Explanation Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Yksityismetsät Non-industrial, private forests Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Finnish Forest and Park Service Puun kasvatuksen poistot Wood production depreciations 1 Yksityismetsät Non-industrial, private forests Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Finnish Forest and Park Service = Nettokantorahatulot Net stumpage earnings Yksityismetsät Non-industrial, private forests josta kotitarvepuu of which household use Metsäteollisuus Forest industries Metsähallitus Finnish Forest and Park Service * Ennakkoarvio (heinäkuu 2002) Preliminary estimates (July 2002) 1 Vuotuiset metsänhoito- ja perusparannusinvestoinnit jaksotettuina useamman vuoden kuluiksi. Annual investments in silvicultural and forest improvement works distributed into costs over several years. Metsätilastollinen vuosikirja

10 11 Forest sector in Finland s national economy 11.3 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, milj. mill. Selite * 2001 * Explanation 1 Metsätalouden tuotos perushintaan Output in forestry at basic prices puunkorjuu harvesting of roundwood metsän kasvatus timber growing muu metsätalous other forestry activities Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices puunkorjuu harvesting of roundwood metsän kasvatus timber growing muu metsätalous other forestry activities Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices puunkorjuu harvesting of roundwood metsän kasvatus timber growing muu metsätalous other forestry activities Palkat ja palkkiot Wages and salaries puunkorjuu harvesting of roundwood metsän kasvatus timber growing muu metsätalous other forestry activities Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions puunkorjuu harvesting of roundwood metsän kasvatus timber growing muu metsätalous other forestry activities Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in forestry puunkorjuu harvesting of roundwood nettokantorahatulot net stumpage earnings hankintatyötulot income from delivery sales muu puunkorjuu other harvesting activities metsän kasvatus timber growing muu metsätalous other forestry activities * Ennakkoarvio (heinäkuu 2002) Preliminary estimates (July 2002) Metsätalous (TOL: 020) sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän uudistaminen (02011), metsänhoito (02012), puunkorjuu (02013), muu metsätalous (02019) ja metsätaloutta palveleva toiminta (02020). Tässä taulukossa metsän kasvatukseen sisältyvät alatoimialat ja 02012; muuhun metsätalouteen luetaan alatoimialat ja Forestry (SIC: 020) consists of the following sub-branches: Forest regeneration (02011), silviculture (02012), harvesting of roundwood (02013), other forestry activities (02019) and forestry related service activities (02020). In this table, timber growing comprises sub-branches and 02012, while other forestry activities refer to sub-branches and Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

11 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.4 Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, milj. mill. Selite * 2001 * Explanation 1 Puutuoteteollisuuden tuotos perushintaan Output of wood-products industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Puutuoteteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in wood-products industries * Ennakkoarvio (heinäkuu 2002) Preliminary estimates (July 2002) Puutuoteteollisuus (TOL: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Wood-products industries (SIC: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and veneer sheets (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). Metsätilastollinen vuosikirja

12 11 Forest sector in Finland s national economy 11.5 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, milj. mill. Selite * 2001 * Explanation 1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan Output of pulp and paper industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in pulp and paper industries * Ennakkoarvio (heinäkuu 2002) Preliminary estimates (July 2002) Massa- ja paperiteollisuus (TOL: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (212). Pulp and paper industries (SIC: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (212). 314 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

13 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.6 Metsäsektorin ja maatalouden osuudet bruttokansantuotteesta Shares of the forest sector and agriculture in gross domestic product, Vuosi Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys, brutto perushintaan Value added, gross at basic prices Year markkinahintaan Metsätalous Puutuote- Massa- ja Maatalous Kaikki Gross domestic teollisuus paperiteollisuus toimialat product (GDP) Forestry Wood-products Pulp and paper Agriculture All at market prices industries industries industries milj. milj. % milj. % milj. % milj. % milj. mill. mill. mill. mill. mill. mill ,6 71 2,9 87 3, , ,8 72 2, , , ,9 67 2,2 96 3, , ,8 72 2, , , ,0 82 2, , , ,1 89 2, , , ,6 84 1, , , ,9 87 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * , , , , * , , , , * Ennakkoarvio (heinäkuu 2002) Preliminary estimates (July 2002) 1 Aikasarja vuodesta 1975 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon. Tiedot vuosilta eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Starting from 1975, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for is not fully comparable with the figures for earlier years. Metsätilastollinen vuosikirja

14 11 Forest sector in Finland s national economy 11.7 Metsäsektorin arvonlisäys ja sen osuus alueen kokonais-bkt:sta metsäkeskuksittain 2000 Value added of the forest sector and its share in the total regional GDP by forestry centre, 2000 Metsäkeskus Metsäsektori Forest sector Kaikki Forestry centre Metsätalous Puutuote- Massa- ja Yhteensä toimialat teollisuus paperiteollisuus All Forestry Wood-products Pulp and paper Total industries industries industries milj. % milj. % milj. % milj. % milj. mill. mill. mill. mill. mill. Koko maa , , , , Whole country 0 Ahvenanmaa 8 1,1 4 0, , Rannikko 160 0,4 75 0, , , Etelärannikko 75 0,2 42 0, , , Pohjanmaa 86 2,0 34 0, , , Lounais-Suomi 227 1,6 98 0, , , Häme-Uusimaa 262 2, , , , Kaakkois-Suomi 197 2, , , , Pirkanmaa 192 2, , , , Etelä-Savo , ,7 0 0, , Etelä-Pohjanmaa 209 5,8 92 2,6 2 0, , Keski-Suomi 245 5, , , , Pohjois-Savo 256 6,2 95 2, , , Pohjois-Karjala 204 7,2 93 3, , , Kainuu 92 7,1 27 2,1 96 7, , Pohjois-Pohjanmaa 204 2,8 98 1, , , Lappi 125 3,5 39 1, , , Koko maa vuonna , , , , Whole country in 1999 Arvonlisäykset esitetään perushintaan laskettuina. Tiedot perustuvat joulukuun 2001 laskentakierrokseen, vrt. taulukko In this table, the regional sub-division of value added is estimated at basic prices. The data are based on calculations made in December, 2001; see Table 11.6 for more updated country figures 316 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

15 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.8 Kokonaistuottavuuden kehitys metsäsektorilla The development of multi-factor productivity in the forest sector, = 100 Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % ,0 100,0 100,0 100, ,3-3,7 112,2 12,2 106,9 6,9 98,6-1, ,8 5,7 118,8 5,8 112,2 5,0 98,5-0, ,9 1,1 128,5 8,2 128,4 14,5 99,7 1, ,2 18,8 141,3 9,9 144,8 12,7 104,3 4, ,5 2,7 146,4 3,7 152,5 5,3 106,8 2, ,3-8,9 138,8-5,2 155,0 1,6 106,4-0, ,7-9,3 145,5 4,8 148,3-4,3 107,9 1, ,4-6,0 158,7 9,1 164,0 10,6 109,4 1, ,5 14,4 164,7 3,8 181,6 10,7 111,5 1, ,4-3,7 167,2 1,6 182,4 0,4 113,3 1, ,3-8,4 175,3 4,8 189,2 3,7 115,5 1, ,1 6,8 190,1 8,4 196,9 4,1 118,1 2, ,1 4,8 200,6 5,5 210,7 7,0 120,9 2, ,1 2,7 212,4 5,9 209,6-0,5 124,3 2, ,3-3,4 200,7-5,5 213,4 1,8 124,0-0, ,5-15,3 179,2-10,7 218,8 2,5 119,9-3, ,7 18,6 201,7 12,6 237,0 8,3 119,9 0, ,8 5,5 234,4 16,2 262,0 10,5 122,2 1, ,5 19,6 261,2 11,4 290,8 11,0 126,9 3, ,7 3,0 250,9-4,0 296,9 2,1 129,9 2, ,5-5,1 268,8 7,1 282,2-5,0 133,2 2, ,3 13,9 288,6 7,4 323,5 14,6 138,8 4, ,2 4,5 307,5 6,5 331,8 2,6 143,8 3, ,0-0,7 319,9 4,0 348,1 4,9 146,6 1, * 163,6 2,3 336,5 5,2 369,2 6,1 153,0 4, * 158,7-3,0 320,0-4,9 343,6-6,9 152,2-0,5 Keskimäärin ,7 4,4 4,7 1,6 Average for * Ennakkoarvio (marraskuu 2002) Preliminary estimates (November 2002) Kokonaistuottavuus on laskettu työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Painokertoimina on käytetty kummankin panoslajin tulo-osuutta nimellisestä arvonlisäyksestä. Multi-factor productivity is calculated as a weighted average of labour productivity and capital productivity. The value shares of the two inputs out of nominal value added are used as weighing co-efficients. Metsätilastollinen vuosikirja

16 11 Forest sector in Finland s national economy 11.9 Työn tuottavuuden kehitys metsäsektorilla The development of labour productivity in the forest sector, = 100 Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % ,0 100,0 100,0 100, ,5 6,5 112,0 12,0 108,4 8,4 101,1 1, ,0 10,8 119,2 6,4 115,7 6,7 103,8 2, ,4 7,1 129,7 8,8 133,6 15,5 106,9 3, ,5 13,5 139,9 7,9 150,6 12,7 113,2 5, ,9 1,6 146,1 4,5 159,2 5,7 116,9 3, ,4-6,5 145,0-0,8 164,5 3,3 117,6 0, ,0-9,0 156,4 7,9 162,3-1,3 121,0 2, ,5-3,7 171,6 9,7 183,5 13,1 125,1 3, ,3 22,4 180,1 4,9 203,2 10,7 129,4 3, ,6-2,5 186,2 3,4 209,5 3,1 133,3 3, ,2 1,8 198,2 6,4 222,6 6,2 138,8 4, ,3 8,3 218,0 10,0 236,0 6,0 143,6 3, ,6 7,2 231,0 5,9 258,4 9,5 148,3 3, ,5 7,1 246,8 6,9 263,0 1,8 155,0 4, ,7 2,8 239,8-2,9 278,9 6,0 158,8 2, ,8-7,5 228,2-4,8 294,9 5,7 160,2 0, ,5 30,2 265,0 16,1 326,6 10,7 166,3 3, ,1 6,5 309,1 16,7 362,7 11,1 175,1 5, ,8 32,7 331,8 7,3 398,0 9,7 182,6 4, ,6 3,1 318,4-4,0 404,5 1,6 185,9 1, ,0-5,7 345,4 8,5 392,4-3,0 189,9 2, ,4 20,7 361,9 4,8 447,3 14,0 196,2 3, ,5 2,2 388,3 7,3 455,0 1,7 203,0 3, ,4-6,1 405,2 4,4 478,3 5,1 205,7 1, * 350,1-1,5 427,9 5,6 507,4 6,1 214,4 4, * 336,8-3,8 413,0-3,5 477,5-5,9 214,5 0,0 Keskimäärin ,6 5,4 6,0 2,9 Average for * Ennakkoarvio (marraskuu 2002) Preliminary estimates (November 2002) 318 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

17 11 Metsäsektori kansantaloudessa Pääoman tuottavuuden kehitys metsäsektorilla The development of capital productivity in the forest sector, = 100 Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % ,0 100,0 100,0 100, ,6-8,4 105,5 5,5 101,5 1,5 95,4-4, ,3 3,0 108,3 2,6 96,9-4,5 91,9-3, ,5-1,9 115,2 6,4 108,5 12,0 90,8-1, ,3 21,3 132,1 14,7 122,4 12,7 93,8 3, ,9 3,2 135,2 2,3 128,4 4,9 95,0 1, ,3-9,9 116,6-13,8 128,1-0,2 93,7-1, ,5-9,4 107,4-7,8 117,7-8,2 93,3-0, ,9-7,0 114,8 6,9 126,0 7,1 92,6-0, ,7 11,2 116,4 1,4 139,5 10,7 92,7 0, ,6-4,2 112,4-3,5 136,5-2,1 92,6-0, ,0-12,4 111,1-1,2 137,8 0,9 92,1-0, ,1 6,2 115,4 3,9 140,3 1,8 93,0 1, ,5 3,9 120,8 4,7 147,1 4,9 94,1 1, ,5 1,2 125,7 4,1 143,6-2,4 95,0 1, ,6-5,4 113,1-10,0 139,8-2,6 91,8-3, ,9-18,2 85,1-24,8 135,2-3,3 84,1-8, ,0 14,2 87,5 2,8 140,1 3,6 80,0-4, ,2 5,2 101,1 15,5 154,0 9,9 78,5-2, ,9 16,2 117,8 16,5 172,6 12,1 81,0 3, ,9 3,0 113,3-3,9 176,8 2,4 83,4 3, ,9-4,9 118,3 4,4 165,7-6,3 86,0 3, ,9 12,4 132,7 12,1 190,9 15,2 90,2 5, ,3 5,0 140,0 5,5 196,9 3,2 93,6 3, ,8 0,4 144,9 3,5 206,3 4,8 96,0 2, * 118,3 3,1 151,3 4,4 218,8 6,1 100,3 4, * 115,0-2,8 138,8-8,3 202,4-7,5 99,3-1,0 Keskimäärin ,5 1,2 2,6 0,0 Average for * Ennakkoarvio (marraskuu 2002) Preliminary estimates (November 2002) Metsätilastollinen vuosikirja

18 11 Forest sector in Finland s national economy Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) suuralueittain metsämaan pinta-alaa kohti Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry per unit of forest area, /ha Alue Region Koko maa Whole country Bruttokantorahatulot 54,2 50,0 47,0 79,2 98,0 88,6 111,6 118,5 115,6 122,7 110,5 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 19,2 18,3 17,4 16,6 16,9 16,5 17,7 18,7 18,9 19,8 20,7 Total costs + Valtion tuki 4,5 4,6 4,8 4,0 3,4 3,5 3,6 3,8 3,4 3,6 4,3 State subsidies = Nettotulos 39,5 36,3 34,4 66,6 84,6 75,5 97,5 103,6 100,1 106,5 94,1 Net earnings Länsi-Suomi Western Finland Bruttokantorahatulot 64,8 63,8 60,8 94,4 114,2 108,2 136,3 144,5 141,7 150,3 131,2 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 20,3 19,6 18,8 18,0 18,4 18,0 20,0 20,3 21,3 22,3 23,0 Total costs + Valtion tuki 3,2 3,5 3,7 3,1 2,8 3,0 2,9 3,1 3,0 3,3 3,8 State subsidies = Nettotulos 47,8 47,8 45,7 79,5 98,5 93,1 119,2 127,2 123,3 131,2 111,9 Net earnings Itä-Suomi Eastern Finland Bruttokantorahatulot 82,0 69,7 61,9 118,8 151,0 129,4 165,6 172,5 167,9 178,1 163,0 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 25,0 23,6 21,9 19,8 21,3 21,8 22,4 24,0 23,7 25,1 26,1 Total costs + Valtion tuki 4,1 4,4 4,7 3,5 2,9 3,0 3,5 3,7 3,4 3,8 4,6 State subsidies = Nettotulos 61,2 50,4 44,7 102,5 132,6 110,6 146,7 152,2 147,6 156,8 141,5 Net earnings Pohjois-Suomi Northern Finland Bruttokantorahatulot 18,9 17,2 18,1 28,8 35,8 31,8 38,0 42,7 41,0 43,7 42,7 Gross stumpage earnings Bruttokustannukset 13,2 12,5 12,0 12,3 11,4 10,4 11,2 12,4 12,1 12,3 13,6 Total costs + Valtion tuki 6,3 6,2 6,2 5,4 4,5 4,4 4,6 4,8 3,9 3,9 4,8 State subsidies = Nettotulos 12,0 10,9 12,4 22,0 29,0 25,8 31,4 35,2 32,9 35,3 33,9 Net earnings Länsi-Suomi: Ahvenanmaa sekä metsäkeskukset 1 Rannikko, 2 Lounais-Suomi, 3 Satakunta, 4 Kaakkois-Suomi, 5 Pirkanmaa, 7 Etelä-Pohjanmaa ja 8 Keski-Suomi; Itä-Suomi: metsäkeskukset 4 Kaakkois-Suomi, 6 Etelä-Savo, 9 Pohjois-Savo ja 10 Pohjois-Karjala; Pohjois-Suomi: metsäkeskukset 11 Kainuu, 12 Pohjois-Pohjanmaa ja 13 Lappi. The composition of the three regions in this table is the following: Western Finland: forestry centres 0, 1, 2, 3, 4, 5, 7 and 8; Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10; Northern Finland: forestry centres 11, 12 and 13. For regional results by forestry centre, see Table Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Forestry Development Centre Tapio; Statistics Finland 320 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

19 11 Metsäsektori kansantaloudessa Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain 2001 Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry by forestry centre, Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa Forestry centre nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Whole country Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs Metsien hoito ja perusparannus Silviculture and forest improvement Metsän uudistaminen Forest regeneration Nuoren metsän hoito Tending of young stands Metsänparannus Forest improvement 1 Metsien hallinto ym Forestry administration costs Metsänhoitomaksut Forestry fees Ammattiapu Services provided by experts Vakuutusmaksut Insurance fees Matka- ja kurssikustannukset Travel and course costs Muut hallintokulut Other administration costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Nettotulos / Bruttokantorahatulot 81 % 84 % 85 % 89 % 89 % 85 % 89 % 82 % 85 % 83 % 85 % 79 % 82 % 75 % 85 % Net earnings / Gross earnings Tulot ja menot metsämaan pinta-alaa kohti Results per forest area /ha Bruttokantorahatulot 46,1 101,4 131,9 196,2 181,9 138,4 185,9 86,2 154,4 146,1 139,5 56,2 52,7 28,2 110,5 Gross earnings Bruttokustannukset 10,2 18,7 23,1 24,7 24,7 24,0 24,9 21,3 27,2 29,7 24,4 16,6 15,5 10,5 20,7 Total costs Valtion tuki 1,7 2,6 2,8 2,4 4,4 3,5 4,3 5,8 4,7 5,5 4,0 4,9 6,0 3,6 4,3 Subsidies Nettotulos 37,5 85,3 111,6 173,9 161,7 117,9 165,3 70,7 131,9 121,9 119,0 44,5 43,2 21,2 94,1 Net earnings 1 Metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito Forest drainage, and construction and maintenance of forest roads Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Forestry Development Centre Tapio; Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja