Asumisen sisältöpalveluilla varmistetaan asumisen onnistuminen 1. Nuorisoasuntoliitto on valtakunnallinen nuorten asumisen asiantuntija Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) on valtakunnallinen nuorten asumiseen ja elinolojen kehittämiseen keskittyvä järjestö. Yhdessä 24 paikallisen nuorisoasuntoyhdistyksen, yleishyödyllisen vuokrataloyhtiö Alkuasunnot Oy:n sekä tuetun asumisen palvelua tuottavan NAL Palvelut Oy:n kanssa liitto: - rakennuttaa ja vuokraa nuorisoasuntoja, - kehittää ja tarjoaa itsenäisen asumisen onnistumista tukevia palveluja, - toimii nuorten edunvalvojana asumista koskevissa kysymyksissä ja - tuottaa ja jakaa nuorten asumista koskevaa tietoa. NAL toimii nuorten edunvalvojana asumiseen liittyvissä asioissa. NAL osallistuu ja vaikuttaa asumisasioiden käsittelyyn valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. NAL seuraa aktiivisesti asuntopolitiikkaa, on mukana siihen liittyvässä valmistelutyössä ja nostaa nuorten asumisen kannalta olennaisia asioita julkiseen keskusteluun. NAL kiinnittää erityisesti huomiota pienvuokra-asuntojen tuotantoon, asumiskustannuksiin sekä kysymyksiin, jotka liittyvät nuorille kohdistettaviin avustuksiin. NAL-paikallisyhdistykset tekevät paikallisella tasolla edunvalvontatyötä ja vaikuttavat oman alueensa asuntopolitiikkaan ja nuorten elinoloihin. Olemme mukana moniammatillisissa verkostoissa, jotta voimme toimia aktiivisena edunvalvojana ja nuorten asumisen asiantuntijana. NAL-nuorisoasuntoja on tällä hetkellä noin 3 500 yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla. NALnuorisoasunnot on tarkoitettu alle 30-vuotiaille työssä käyville tai työelämään hakeutuville nuorille aikuisille. Asunnot suunnitellaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin nuorten tarpeita niin kooltaan, pohjaratkaisuiltaan, varustelultaan kuin sijainniltaan. NAL-nuorisoasunnoissa asuu eripuolella Suomea yli 4 000 nuorta aikuista. Pääosa asukkaista on työssäkäyviä, itsenäistä elämää aloittelevia nuoria, jotka tarvitsevat ennen kaikkea kohtuuhintaisen vuokraasunnon ensiasunnokseen. He tarvitsevat hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella sijaitsevan pienvuokraasunnon, josta voi rakentaa ensimmäisen oman kodin. Kaikki nuorisoasuntojen asukkaat perehdytetään. Kaikille asukkaille tarjotaan tarvittaessa myös neuvontaa ja ohjausta, jolla turvataan asumisen onnistuminen. 2. Osa nuorista tarvitsee tukea itsenäisen asumisen aloittamiseen Osa nuorista tarvitsee itsenäistymiseen ja itsenäisen asumisen aloittamiseen muutakin kuin kohtuuhintaisen vuokra-asunnon. Nuorisoasuntojen hakijoista 13 prosenttia ilmoittaa tarvitsevansa muuta kuin taloudellista tukea itsenäisen asumisen aloittamiseen (NAL:n hakujärjestelmä 1.9.2016.) Asumisen sisältöpalvelujen avulla mahdollistetaan itsenäistymisvaiheessa tukea tarvitsevien nuorten itsenäisen asumisen aloittaminen. Nuorisoasuntoliitossa käynnistettiin systemaattinen työskentely nuorisoasumiseen soveltuvien asumisen tukitoimintamuotojen kehittämiseksi 1990-luvun lopulla. Tarve uusien tukitoimintamuotojen kehittämiseen
nousi toisaalta halusta mahdollistaa myös niiden itsenäistyvien nuorten itsenäisen asumisen aloittaminen, jotka tarvitsivat määräaikaista tukea turvaamaan asumisen onnistuminen, toisaalta tarpeesta etsiä myönteisiä ratkaisuvaihtoehtoja osassa nuorisoasuntotaloja esiintyneisiin häiriöihin. Tätä ennen NAL oli mukana toteuttamassa 1980-luvulla muun muassa ITAS-projektia, jossa luotiin toimintamalli tukiperhemuotoisen itsenäistävän tuetun asumisen järjestämiseksi. NAL-sisältöpalvelujen toteuttamista ohjaavia periaatteita ovat asumisen normaalius, integraatio sekä panostaminen ennaltaehkäisyyn. Integraatioperiaatteen mukaisesti osalle asukkaista tuotetaan palveluja kotiin heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Erillisiä tukiasuntoja ei ole. Tietty asunto ei leimaa asukasta muiden asukkaiden silmissä. Asukkaalla on myös mahdollisuus jatkaa asumistaan samassa asunnossa tukijakson jälkeen. Tuen suunnitelmallinen päättyminen ei pakota asukasta myöskään muuttamaan pois tutusta asuinympäristöstä, vaan tukijakson aikana luodut luonnolliset verkostot säilyvät ja kannattelevat arkea. Kun osoite ei muutu, myös viranomaispalvelut säilyvät tutussa paikassa. NAL-nuorisoasuntotalossa voi kerrallaan olla tuetussa asumisessa enintään 15 prosenttia asukkaista. Tällä laatukriteeriksi määritetyllä ohjeella halutaan varmistaa, että nuorisoasuntotaloissa vallitsee niin sanottu normaali vuokra-asumisen kulttuuri. Edellä kuvatun asumisen normaaliuden periaatteen lähtökohtana on huoneenvuokralain mukainen sopimuskäytäntö. Asuminen perustuu vuokrasopimukseen, joka tehdään aina asukkaan ja vuokranantajan kesken. Iso osa nuorisoasuntojen asukkaista muuttaa nuorisoasuntoon muuttaessaan myös ensimmäisen kerran asumaan itsenäisesti. Itsenäisen asumisen aloittamiseen liittyy varsin paljon asioita, joita ei lapsuuden kodissa ehkä ole tarvinnut tehdä eikä miettiä. Varsin monelle nuorisoasuntojen asukkaalle asumisen aloittaminen nuorisoasunnoissa merkitsee siis myös uusien asioiden opettelua ja vastuun ottamista omasta asumisestaan. Panostamalla ennaltaehkäisyyn haluamme varmistaa, ettei yhdenkään nuorisoasuntojen asukkaan asuminen päädy vuokrarästeihin ja häätöön tietämättömyyden tai riittämättömien tukitoimien takia. Ennaltaehkäisyä painottavia työmuotoja toiminnassamme ovat muun muassa vastuullinen asukasvalinta, perehdyttämiseen panostaminen, nopea puuttuminen mahdollisiin asumisen häiriötilanteisiin sekä asukkaiden yhteisvastuun tukeminen ryhmätoiminnan avulla. 3. Sisältöpalvelujen kokonaisuus koostuu eritasoisista palveluista vastuullisesta asukasvalinnasta tuettuun asumiseen NAL-nuorisoasumisen toimintamalli tunnetaan nuorisoasuntojen lisäksi monipuolisesta asumisen sisältöpalvelujen kokonaisuudesta, joka sisältää eritasoisia palveluja vastuullisesta asukasvalinnasta pitkälle kehitettyyn tuetun asumisen myytävään palvelutuotteeseen asti. Yksilömuotoiset palvelut (tuettu asuminen, asumisohjaus ja asumisneuvonta) räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Yksilömuotoisia palveluja tuotetaan myös yhteistyökumppanien, esimerkiksi Y- säätiön, jälleenvuokra-asuntoihin. Ryhmämuotoiset palvelut ovat useimmiten tarjolla kaikille nuorisoasuntojen asukkaille palveluita järjestävän yhdistyksen resurssien mukaan. Sisältöpalveluja organisoivat pääasiassa NAL-paikallisyhdistykset eri puolella Suomea tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin, paikallisten järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Sisältöpalveluja organisoivat pääasiassa NAL-paikallisyhdistykset eri puolella Suomea tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin, paikallisten
järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Tuetusta asumisesta on viimeisten vuosien aikana tullut myytävä palvelutuote. Tuetun asumisen palvelua myydään muun muassa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Palvelun myynti toteutetaan useimmiten yhtiömuotoisesti. Tuetun asumisen palvelua ostavat lähinnä kaupungit ja kuntayhtymät. RAY:n projektiavustuksilla on ollut merkittävä rooli sisältöpalvelujen kehityksessä. Ryhmä- ja vertaistoimintojen, asumisneuvonnan ja asumisohjauksen toteuttamisessa sekä uusien työmuotojen kehittämisessä RAY:n tuki on edelleen keskeisessä asemassa. 4. Tuettu asuminen on kokonaisvaltaista itsenäistymisen tukemista NAL:n tuetussa asumisessa tuetaan nuoren itsenäistymistä ja arjessa pärjäämistä kokonaisvaltaisesti. Tuetussa asumisessa vahvistetaan nuoren asumisvalmiuksia ja turvataan asumisen onnistuminen. Tuetun asumisen työssä korostuvat kokonaisvaltaisen elämänhallinnan ohjaaminen, tukeminen ja yhdessä tekeminen sekä asiakastyön verkoston johtaminen. Tuetussa asumisessa asumisohjaajan on nuoren ensisijainen tuen tarjoaja ja motivoija. Tuettuun asumiseen tullaan useimmiten sosiaalitoimen tai muun yhteistyöverkoston kautta. Kuva 1. Tuettu asuminen on kokonaisvaltaista nuoren elämänhallinnan tukemista. Nuori on toiminnan keskiössä. Asumisohjaaja on nuoren kanssakulkijana ja tukijana keskeisessä roolissa asumisasioiden lisäksi myös arjen haasteissa, nuoren verkoston kokoamisessa sekä verkostotyön ohjaamisessa. Tuetun asumisen palvelutuote räätälöidään aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Tuen alussa työmenetelminä korostuvat kartoitukset ja selvitykset, asunnon hakemisessa ja paperiasioissa avustaminen sekä luottamuksen rakentaminen. Asiakkaan saatua asunnon keskeisiä työmenetelmiä ovat kotikäynnit, ohjaaminen ja neuvonta. Koko tuen ajan painotetaan arjen hallinnan opettelua ja taitojen vahvistamista,
seurantaa ja tarvittaessa välitöntä puuttumista. Tuen loppuvaiheessa lähinnä seurataan ja varmistetaan asumisen ja arjen onnistuminen. Tukijaksoista räätälöidään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus, joka etenee yleensä arviointijaksosta asteittain kevyempiin tukijaksoihin. Asiakastarpeen mukaan on mahdollista myös palata takaisin vahvempiin tukimuotoihin. NAL:n tuettu asuminen on tarkoitettu 16 34-vuotiaille itsenäisen asumisen aloittamiseen tukea tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Tyypillisiä asiakkaita ovat vaikeasta kotitilanteesta itsenäistyvät nuoret, alaikäiset, maahanmuuttajanuoret, kiinnittymättömät nuoret, velkaantuneet nuoret, lastensuojelutaustaiset nuoret, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, vankilasta vapautuvat nuoret sekä nuoret perheet. NAL:n asiakastyönohjaus- ja arviointijärjestelmään (ARVINAL) on kerätty tietoa tuetun asumisen asiakkaista ja työn tuloksellisuudesta 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2005 tuetussa asumisessa oli 270 asiakasta ja vuonna 2015 asiakkaita oli jo 550. Tuetun asumisen jaksojen pituus on ollut keskimäärin noin yhdeksän kuukautta. Tukea on tarvittu eniten viranomaisasiointiin sekä rahankäytön ja talouden hallintaan. 4 Miten asuminen jatkuu tuetun asumisen jälkeen % (2011-2015, n=1027) Jatkaa nuorisoasunnossa 4 4 4 4 6 54 Muu vuokra-asunto Vanhempien luona Yhdessä seurustelukumppanin kanssa Laitos tms. 21 Asunnoton Muu, mikä Ei tietoa Kuva 3. Vuosien 2011 2015 aikana tuetussa asumisessa olleista asiakkaista yhteensä noin 83 prosenttia jatkoi tukisuhteen jälkeen asumista itsenäisesti tai vanhempien luona. Neljä prosenttia ohjattiin vahvemman tuen piiriin eli jatkoi asumista laitoksessa. Neljä prosenttia joutui asunnottomaksi ja kuuden prosentin tilanteesta ei tiedetä. Turun yliopiston sosiologian laitoksen tutkija Juha Klemelä selvitti vuonna 2007 tuetun asumisen tuloksellisuutta asiakastyönohjaus- ja arviointijärjestelmään kerätyn tiedon pohjalta. Klemelän mukaan asuminen ja tuetun asumisen tavoitteiden saavuttaminen sujuivat parhaiten niillä, jotka olivat tulleet tuettuun asumiseen vanhempiensa luota. Myös mielenterveyskuntoutujien kanssa tuettu asuminen
onnistui hyvin. Tuetun asumisen riittämättömyyttä tukimuotona ennakoivat erityisesti taloudellinen osaamattomuus ja edellisen asumiskokeilun epäonnistuminen (Klemelä 2007.) Tulos vahvistaa nuorisoasuntotoimijoiden yleisesti jakamaa käsitystä siitä, että parhaiten tuetun asumisen palvelusta ovat hyötyneet alaikäiset ja vaikeasta kotitilanteesta itsenäistyvät nuoret. 5. Asumisohjauksessa keskitytään asumisen onnistumisen turvaamiseen Asumisohjaus on melko uusi nuorisoasumisen palvelumuoto. Asumisohjauksen tavoitteena on turvata itsenäisen asuminen onnistuminen ja jatkuminen, samalla pyritään isännöinnin ja asukkaan välisen yhteistyön vahvistamiseen. Asumisohjaus on yksilöllistä ohjausta erityisesti asumisasioiden hoitamisessa. Tyypillisiä asumisohjauksessa käsiteltäviä asioita ovat vuokranmaksuun, vastuullisena vuokralaisena toimimiseen ja asunnon kunnosta huolehtimiseen liittyvät asiat. Asumisohjauksessa käsitellään usein myös taloudenhoitoon ja rahankäyttöön liittyviä asioita. Asumisohjausjaksot kestävät yleensä muutamia kuukausia. Tyypillisiä asumisohjauksen asiakkaita ovat nuoret, joilla on luottotiedoissa merkintöjä ja joiden on vaikea saada vuokra-asuntoa. He ohjautuvat asumisohjauksen asiakkaiksi useimmiten asukashaastattelun kautta tai kumppanin suosittelemana. Toinen tyypillinen asumisohjauksen kohderyhmä ovat asukkaat, joiden asuminen kriisiytyy esimerkiksi vuokrarästien takia ja joiden kanssa tarvitaan asumisneuvontaa pidempiaikaisempaa ja tiiviimpää työskentelyä. Isännöinti on usein asumisohjauksen keskeisin yhteistyökumppani. Kuva 4. Asumisohjauksessa keskitytään asumisasioiden kanssa työskentelyyn. Asumisohjaaja on yksi nuoren verkoston jäsen ja keskittyy nuoren kanssa vain asumisasioihin.
6. Asumisneuvonnalla ratkotaan asumisen ongelmatilanteita ja ehkäistään häätöjä Selvitystyön häätöjen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, menetelmistä ja haasteista Helsingissä tehnyt Marko Kettunen määrittelee asumisneuvonnan yleiseksi asumiseen liittyväksi neuvonnaksi, palveluohjaukseksi sekä verkosto- ja yhteisötyöksi, jota tarjotaan joko avoimelle tai suljetulle kohderyhmälle pääsääntöisesti ilman sopimukseen perustuvaa asiakassuhdetta (Kettunen, 23). Asumisneuvonta ymmärretään usein nimenomaan asumisneuvojien toteuttamana vuokravelkatilanteiden ja asumishäiriöiden ratkaisemisena. NAL-nuorisoasumisessa asumisneuvonnan tavoitteena korostuu häiriö- ja rästipuuttumisen lisäksi ennaltaehkäisy. Vuokravelkatilanteiden ja asumishäiriöiden ratkaisemisen lisäksi panostetaan nuorisoasumisen asumisneuvonnassa vastuulliseen asukasvalintaan ja asukkaiden perehdyttämiseen. Vastuullisessa asukasvalinnassa asumisohjaaja ja isännöinnin ammattilainen haastattelevat yhdessä työparina tulevat asukkaat, arvioivat asukkaan itsenäisen asumisen mahdollisuuksia ja ohjaavat tarvittaessa hakijan tuettuun asumiseen, asumisohjaukseen tai johonkin muuhun vahvemmin tuettuun asumisvaihtoehtoon. Kaikki asukkaat myös perehdytetään. Kirjallisen aineiston lisäksi asukkaiden kanssa käydään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan läpi henkilökohtaisesti asumiseen liittyvät perusasiat. Nuoret Asujat Stadissa ry (nykyään yhdistynyt Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot ry) on järjestänyt laajaa asukasperehdytystä vuodesta 2007 lähtien. Laajan asukasperehdytyksen tarkoituksena on helpottaa asumisen aloittamista ja ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmatilanteita. Perehdytyksen avulla lisätään asumiseen liittyvää tietoutta ja madalletaan kynnystä ottaa tarvittaessa yhteyttä asumisohjaajaan. Laajan perehdytyksen asiakkaita ovat usein ensimmäistä kertaa omaan asuntoon muuttavat nuoret, maahanmuuttajat sekä toisen paikkakunnan NAL-nuorisoasunnoista muuttavat ja yhteistyökumppaneiden kautta tulevat nuoret. Lisäksi laaja asukasperehdytys kuuluu automaattisesti jokaiselle soluasuntoon muuttavalle nuorelle. Perehdytykseen ohjaudutaan asukashaastattelun tai yhteistyötahon kautta. Laajassa asukasperehdytyksessä käydään läpi perehdytysmateriaalia, kuten järjestyssäännöt ja muuttajan muistilista. Lisäksi käsitellään asumiseen yleisimmin liittyviä kysymyksiä, aluetietoutta, solusääntöjä, yhteisasumisen kulttuuria sekä asunnon ylläpitoon, asukastoimintaan ja vuokranmaksuun liittyviä asioita. Tarvittaessa autetaan myös erilaisten lomakkeiden, kuten asumistukihakemuksen, täyttämisessä. Rästipuuttumisen asiakkuus syntyy yleensä, kun asukkaalla on toistuvasti vuokrarästejä tai asukkaalle alkaa kertyä vuokravelkaa. Rästeihin puututaan tällöin asumisohjaajien toimesta sosiaali- ja nuorisotyön keinoin perinteisen isännöinnin lisäksi. On tärkeää, että puuttuminen tapahtuu nopeasti ja ettei vuokravelkaa ehdi kertyä paljon. Nuoret ovat usein pienituloisia ja heidän mahdollisuutensa maksujärjestelyihin siten varsin rajalliset. Rästi- ja häiriöpuuttumisessa verkostotyöllä ja palveluohjuksella on suuri merkitys. Keskeisimmät verkostokumppanit ovat sosiaalitoimi, Kela, nuoren luonnolliset verkostot (vanhemmat) sekä tietysti isännöinti. 7. Ryhmä- ja vertaistoiminnoilla kasvatetaan yhteisvastuuta ja tuetaan yhteisöllisyyttä Osallistuminen asukastoimintaan tai harrasteryhmiin on luonnollinen tapa tutustua omaan asuinympäristöön ja myös keino vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Paikalliset nuorisoasuntoyhdistykset
organisoivat asukkaiden tarpeista lähtevää ryhmä- ja asukastoimintaa tai luovat edellytyksiä ja tukevat asukaslähtöistä vertaistoimintaa. Toimintaan osallistuminen on luonnollisesti vapaaehtoista. Ryhmätoimintojen organisoimisen ja tukemisen tavoitteena on asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen, asumisviihtyvyyden ja asukkaiden yhteisvastuun parantaminen sekä asuinyhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen. Ryhmätoimintojen työmenetelminä korostuvat vertaisuutta tukevat ja osallistavat menetelmät. Asumisohjaajien roolina on ensisijaisesti olla toiminnan mahdollistaja ja aktivoija sekä joissain ryhmissä myös toiminnan vetäjä ja ohjaaja. Tunnetuin ja laajimmin nuorisoasumiseen levinnyt ryhmätoimintamuoto on nuorten äitien vertaistukiryhmä Tyttöteam-toiminta. Tyttöteam-toiminnan juuret ovat Porvoon nuorisoasuntoyhdistyksessä. Tyttöteam-toiminnassa mukana oleminen tarjoaa nuorille äideille ja heidän lapsilleen vertaistukea ja hengähdystaukoja arjessa. Nuoruus, äitiys, elämän ilot ja surut ovat tyttöteamläisiä yhdistäviä tekijöitä. Tyttöteam-toiminta koostuu retkistä, leireistä, teemailloista ja vapaamuotoisesta yhdessäolosta. Muita ryhmiä on kokoontunut muun muassa taiteen, ruoanlaiton ja liikunnan parissa. Asukastoiminnalla on varsin vahva rooli nuorisoasumisessa. Asukastoiminnan työmenetelminä korostuvat osallistavat menetelmät, joita ovat muun muassa asukaskokoukset, koulutukset, asukasillat ja talokohtaiset tapahtumat. Asukastoiminnan aktivoinnin tavoitteena korostuu asukasosallistumisen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen sekä kansalaisaktiivisuuden tukeminen. 8. Hyviä Käytäntöjä ja uusia työmuotoja NAL panostaa hyvien ja lupaavien käytäntöjen esiin nostamiseen ja levittämiseen monin tavoin. NAL:n laatujärjestelmään kuuluvat olennaisena osana laatuauditoinnit. Laatuauditoinnin avulla seurataan palvelun ja toiminnan laatua yhteisesti sovittujen mittarien avulla. Muun muassa vertaisauditoinneissa kerätään ja nostetaan systemaattisesti esiin hyviä käytäntöjä. NAL palkitsee myös vuosittain nuorisoasumisesta nousevan Vuoden Hyvän Käytännön. Hyvä esimerkki Hyvä Käytäntö -palkinnon voittajista ovat Hyvinkään Seudun Nuorisoasuntojen Ahaa-kurssi sekä Lahden Seudun Nuorisoasuntoyhdistyksen Kotipaja -projekti. Ahaa-kurssi on tarkoitettu 17 28-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat ennakkotietoa asumiseen liittyvistä asioista. Kurssin tavoitteena on tarjota nuorille tietoa siitä, miten nuori voi asua häiriöttömästi ja keskustella yksin asumiseen kuuluvista arjen taidoista. Kurssilla on käsitelty muun muassa seuraavia aiheita: mitä kaikkea pitää huomioida ennen omaan asuntoon muuttoa, kodin hankinnat ja siisteys, kotitalouden budjetin laadinta, mitä seuraa, jos lasku jää maksamatta, mistä voimia arkeen sekä ravinto ja terveys. Kurssilta saadun tiedon avulla nuoret oppivat välttämään isoimmat vuokramarkkinoilla toimimiseen liittyvät karikot. Vuokranantajat saavat puolestaan valveutuneita vuokralaisia, jotka osaavat hoitaa keskeisimmät vuokralaisen velvoitteet. Kotipaja-projektin tavoitteena on luoda nuorten itsenäistä asumista tukevaa pienryhmätoimintaa. Mallissa hyödynnetään pajatoimintaa, yhteisöllisyyttä sekä vertais- ja yksilötukea nuorten työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikan löytämiseksi ja asumisen onnistumisen tukemiseksi. Pajatoiminnan tavoitteena on löytää jokaiselle nuorelle aikuiselle oma tapa pitää huolta hyvinvoinnistaan.
Pajan pienryhmissä on mahdollisuus toteuttaa itseään, ideoida, suunnitella ja luoda mielekästä toimintaa. Sosiaalisia taitoja pajassa voi harjoitella tekemisen ohessa sekä ryhmissä keskustellen. Kotipaja on pajatoimintaa nuorten omissa asuinyhteisöissä Lahdessa. Pajat toimivat pääsääntöisesti asuinkohteiden omissa kerhohuoneissa, melkein nuoren kotiovella. Pajaan voi osallistua kuka tahansa nuorisoasuntojen asukas, jolla ei ole mielekästä tekemistä. Pajoilta saa mielenkiintoisia kokemuksia, tietoja ja taitoja sekä itsetuntemusta. Pajatoiminta tukee myös normaalia päivärytmiä. Pajatoiminnan lomassa asukas oppii tuntemaan paremmin myös naapureitaan. Koska pajoihin osallistumiseen ei liity taloudellista tukea, on niihin tuleminen ja niistä lähteminen joustavaa nuoren elämäntilanteesta riippuen. Osallistumisesta saa halutessaan todistuksen. Asumisen ABC on asumisen materiaalipaketti, jolla vastataan Nuorisoasuntoliiton käytännön vuokraustoiminnassa ja asumisneuvonnassa esiin nousseeseen tarpeeseen: monien nuorten tietämys vuokralaisen oikeuksista ja velvollisuuksista on heikkoa. Alun perin hankkeena alkanut asumisen ABC:n tiedon ja kouluttamisen kehittäminen on nykyisin osa NAL:n vakituista toimintaa. NAL julkaisee vuosittain Omaan kotiin -oppaan, joka vuonna 2016 käännätetään arabiaksi ja muokataan selkosuomeksi. Omaan kotiin -opas ja Asumisen ABC ovat saatavilla englanniksi NAL:n verkkosivuilla (http://www.nal.fi/asumisenabc/?lang=en). Ryhmäopetuksen ja nuorten itsenäisen tiedonhaun lisäksi verkkosivuja voi käyttää yksilöohjauksen tukena. Sen lisäksi, että kouluttajat voivat käyttää materiaalia itsenäisesti, he voivat tilata maksutta Asumisen ABC -kouluttajan NAL:n paikallisyhdistyksestä. Asumisen ABC on hyväksytty THL:n hyväksi käytännöksi. Artikkelin kirjoittaja Jari Karppinen työskenteli Nuorisoasuntoliitossa laatupäällikkönä ja koordinoi NALnuorisoasumisen sisältöpalvelujen valtakunnallista kehittämistyötä vuodesta 1998 vuoteen 2012. Nykyisin hän vastaa ohjelmajohtajana ympäristöministeriön asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn keskittyvästä AUNE-hankkeesta. Lähteet: Kettunen, M. 2010. Asumisturvakeskus, Selvitystyö häätöjen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, menetelmistä ja haasteista Helsingissä. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen työpapereita 2010:1. 73 s. ISBN 952-5616-39-8 (pdf). www.socca.fi/julkaisut. Klemelä, J. 2007. Nuorisoasuntoliiton tuetut asukkaat. Asukasrekisterin tilastoanalyysi. Julkaisematon.