YHTEENVETO NALK-MALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VUOSINA (Nuorten asumismahdollisuuksien lisäämis- ja kehittämishanke)

Transkriptio

1 YHTEENVETO NALK-MALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VUOSINA (Nuorten asumismahdollisuuksien lisäämis- ja kehittämishanke) Annastiina Jansén aluekoordinaattori Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( )

2 Sisältö 1. Tausta 2. Yhteistyötahot 3. Tavoite 4. Sisältö 5. Kohderyhmä ja ohjautuminen 6. Tulokset 7. Resurssit 8. Kehittämistyö jatkuu 9. Lisätietoja 2

3 1. Tausta Idea NALK-hankkeesta lähti liikkeelle helmikuussa 2014 Turun asumis- ja päihdepalveluissa pidetyssä yhteistyötapaamisessa, jossa olivat mukana Turun sosiaalityön erityispalvelujen toimistopäällikkö, asumis- ja päihdepalvelujen johtava sosiaalityöntekijä ja Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen ( ) aluekoordinaattori. Tapaamisen tuloksena päätettiin käynnistää NALK-hanke, jonka tavoitteiksi asetettiin 1) alle 30-vuotiaille asunnottomille tai asunnottomuusuhan alla oleville nuorille suunnatun asumisvalmennuksen pilotointi, 2) nuorten asunnonsaantimahdollisuuksien parantaminen ja 3) monialaisen yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden (erit. asumis-, sosiaali-, ja työllisyyspalvelut) välillä. NALK-hankkeen suunnittelua jatkettiin maaliskuussa 2014 järjestämällä verkostokokous, johon kutsuttiin mukaan sekä kaupungin että järjestöjen toimijoita eri mielenterveys-, päihde-, asumisja työllisyyspalveluista. Kokouksessa kuultiin toimijoiden näkemyksiä ja ideoita ja mietittiin eri tahojen mahdollisia rooleja hankkeen toteutuksessa. Verkostokokouksen jälkeen suunniteltiin ensimmäinen asumisvalmennuspilotti, joka toteutettiin loppukeväästä Yhteensä asumisvalmennuspilotteja on toteutettu neljä vuosien aikana. Tänä aikana NALK-malli on jalostunut sekä nuorilta että yhteistyökumppaneilta saatujen palautteiden pohjalta. Mallin toimivuudesta on saatu rohkaisevia tuloksia, esimerkiksi valtaosa asumisvalmennuksen suorittaneista nuorista on saatu asutettua TVT Asunnot Oy:n asuntoihin ja yhteistyöhön on lähtenyt mukaan kiitettävä joukko eri toimijoita. Toisaalta malli on kohdannut monenlaisia haasteita ja ongelmakohtia, joista osa on edelleen ratkaisematta. Esimerkiksi nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen asumisvalmennukseen on koettu haasteellisena. Toiseksi asumisvalmennuksen jatkuminen on tällä hetkellä epävarmaa, koska Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke päättyy vuoden 2015 lopussa ja valmennuksen järjestämiseen tarvitaan toinen vastuutaho asumis- ja päihdepalvelujen rinnalle. 2. Yhteistyötahot NALK-mallin kehittämistyöstä ovat vastanneet Turun asumis- ja päihdepalvelut sekä Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ). Turun asumis- ja päihdepalvelut hoitaa asunnottomien turkulaisten toimeentuloon, asumiseen ja päihdehuoltoon liittyviä asioita. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke on valtakunnallinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jota koordinoi Nuorisoasuntoliitto ry ja hallinnoi Ympäristöministeriö. Hanke on osa hallituksen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO II). Monialaisessa yhteistyössä on ollut mukana useita nuorten asumisen ja arjen tukemisen parissa toimivia tahoja. Osa yhteistyötahoista on ollut mukana kehittämistyön alusta lähtien, osa tullut mukaan tai jäänyt pois matkan varrella. Joidenkin kanssa yhteistyö on vasta käynnistymässä. Tahoilla on myös ollut erilaisia rooleja hankkeen toteutuksessa: osa on ollut vetämässä asumisvalmennusta ja osa on tarjonnut esimerkiksi tilat valmennuksen järjestämiselle. 3

4 Mukana olleita tahoja ovat: TVT Asunnot Oy, Sirkkalan päiväkeskus, Turun velkaneuvontatoimisto, Diakoniakeskus, TE-toimisto, Turun Seudun Nuorisoasunnot ry, Varsinais-Suomen Sininauha ry, Tietu ry, PPPR-hanke (Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille), Turun Nuorisoaseman Kosketuspinta-projekti ja Turun Ohjaamo. 3. Tavoite NALK-malli tähtää nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen ja vähentämiseen. Tavoitteet ovat: 1) nuorten asumistietojen vahvistaminen 2) nuorten asunnonsaantimahdollisuuksien parantaminen ja 3) monialaisen yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden (erityisesti asumis-, sosiaali- ja työllisyyspalvelut) välillä. 4. Sisältö Nykyinen NALK-malli on jaettu kolmeen osaan: 1) asumisvalmennus, 2) yksilöllisen tukisuunnitelman laatiminen sekä 3) asunnon hankkiminen ja itsenäisen asumisen aloittaminen. Asumisvalmennus on järjestetty kahtena iltapäivänä, joista ensimmäisen teemana on ollut asuminen ja rahankäyttö. Iltapäivän aikana on käsitelty vuokralaisen oikeuksia ja velvollisuuksia (TVT Asunnot Oy), asumisen taitoja ja rahankäyttöä (Turun Seudun Nuorisoasunnot ry) sekä velkaantumista (Turun velkaneuvontatoimisto). Toisen iltapäivän teemana on ollut työllistyminen, koulutus ja kuntoutuminen. Iltapäivän aikana nuoret ovat saaneet tietoa TE-palveluista (TEtoimisto) ja käyneet tutustumassa työ- ja pajatoimintaan (Varsinais-Suomen Sininauha ry). Valmennuksen alussa nuoria on neuvottu tekemään asuntohakemus TVT Asunnot Oy:lle, mikäli hakemus ei ole ollut voimassa. Nuoret ovat saaneet todistuksen hyväksytysti suoritetusta valmennuksesta ja heiltä on kerätty palautetta. Asumisvalmennuksen päätyttyä sosiaalityöntekijä on tavannut nuoren yksilöllisellä tukitapaamisella. Tapaamisen tarkoituksena on ollut käydä läpi nuoren tilannetta ja suunnitella yhdessä nuoren kanssa tukitoimia itsenäisen asumisen turvaamiseksi. Ehdotettu tukimuoto on voinut olla kevyttä tai tiivistä tukea riippuen nuoren tarpeista, esimerkiksi tukihenkilötapaamisia, osallistumista vertaistukiryhmätoimintaan tai hakeutumista kuntouttavaan työhön. Tuen vastaanottaminen on ollut nuorille vapaaehtoista. Tavoitteena on ollut, että nuori saa asunnon TVT Asunnot Oy:ltä. Itsenäisen asumisen alettua asumisen onnistumista on pyritty seuraamaan vuoden ajan, jotta nuori saisi mahdollisimman nopeasti apua mahdollisissa ongelmatilanteissa eivätkä ne pääsisi kasautumaan. Asumis- ja päihdepalvelut on vastannut seurannasta. 4

5 5. Kohderyhmä ja ohjautuminen NALK-mallin kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat asumis- ja päihdepalvelujen piirissä olevat asunnottomat tai asunnottomuusuhan alla olevat nuoret. Asumisvalmennukseen on ohjauduttu asumis- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijöiden kautta. Valmennukseen on pyritty valitsemaan motivoituneita nuoria, joilla ei olisi liian vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia, liian suuria vuokravelkoja tai asumishäiriöitä, jotka estäisivät nuoren asunnon saannin tai vaarantaisivat itsenäisen asumisen onnistumisen. Vakavampien ongelmien kanssa eläville nuorille on tarjottu valmennuksen sijasta esimerkiksi kuntoutusjaksoa tai muuta vahvempaa ja oikea-aikaista tukea. Sosiaalityöntekijöillä ei voi kuitenkaan aina olla tarkkaa tietoa nuoren elämäntilanteesta ja tästä syystä valmennukseen on ohjautunut myös vaikeampien ongelmien kanssa painiskelevia nuoria. Nuoret on tavoitettu henkilökohtaisilla tapaamisilla, puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse. Yhteen asumisvalmennusryhmään on osallistunut keskimäärin viisi nuorta. Ryhmiä kootessa on pyritty välttämään liiallista heterogeenisuutta, jotta kaikki nuoret kokisivat ryhmän omakseen ja sitoutuisivat toimintaan. Osallistuminen valmennukseen on ollut nuorille vapaaehtoista. 6. Tulokset Kehittämistyön aikana vuosina NALK-mallista on saatu seuraavia määrällisiä tuloksia: Asumisvalmennukseen ohjattujen määrä noin 70 Asumisvalmennuksen aloittaneiden määrä 21 Asumisvalmennuksen hyväksytysti suorittaneiden määrä (todistus) 11 Asunnon saaneiden määrä 8 Itsenäinen asuminen sujunut hyvin 6 Itsenäisessä asumisessa ilmaantunut ongelmia (vuokrarästit, 2 asumishäiriöt, asunnon menettäminen) Monet mallista nousevat tulokset ja havainnot on koettu rohkaisevina. Samaan aikaan mallissa nähdään edelleen erilaisia haasteita ja ongelmia, joihin pyritään löytämään ratkaisuja. Onnistumisia: - NALK-mallin kehittämistyöhön on osallistunut laaja ja monialainen nuorten asumisen ja arjen tukemisen parissa työskentelevä toimijajoukko. - Asumisvalmennuksen hyväksytysti suorittaneista valtaosa (8/11) on saanut asunnon TVT Asunnot Oy:ltä ja päässyt aloittamaan itsenäisen asumisen. - Nuoret ovat antaneet hyvää palautetta siitä, että he ovat asumisvalmennuksen aikana saaneet mahdollisuuden tutustua tärkeisiin asumista tukeviin tahoihin. Nuoret ovat kokeneet, että kynnys hakea tukea tai apua on sitä kautta madaltunut. Erityisesti TVT Asunnot Oy:ltä ja TE-toimistolta saadut tiedot on koettu hyödyllisinä. 5

6 Haasteita: - Kohderyhmä on haastava, nuoret moniongelmaisia. - Nuoria on ollut vaikea tavoittaa, motivoida ja sitouttaa asumisvalmennukseen. - Valmennuksen keskeyttäneiden määrä on ollut noin 50%. - Nuoret ovat antaneet kriittistä palautetta asumisvalmennuksesta; monet ovat kokeneet, että käsiteltävät asiat ovat heille jo entuudestaan tuttuja. Kehittämistyöstä vastaavien näkemys on, että nuoret saattavat tietää asioista, mutta näitä tietoja ei välttämättä osata hyödyntää tai soveltaa omassa arjessa. Toisaalta on tärkeä kriittisesti arvioida myös sitä, onko valmennuksessa käsiteltävissä teemoissa kehittämisen paikka. - Miten asumisvalmennus toteutuu jatkossa? Mistä saadaan toinen vetäjä/ vastuutaho asumisvalmennukseen? 7. Resurssit NALK-mallin toteuttaminen on edellyttänyt pääasiassa henkilöresursseja. Tähän mennessä asumisja päihdepalvelujen nimetty sosiaalityöntekijä ja Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen aluekoordinaattori ovat koordinoineet asumisvalmennustoimintaa, vastanneet käytännön järjestelyistä, hoitaneet yhteydenpidon yhteistyökumppaneihin ja suunnitelleet valmennuksen rungon. Muillakin asumis- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijöillä on kulunut työaikaa nuorten tilanteiden selvittämiseen, tavoittamiseen ja motivoimiseen mukaan toimintaan. Asumisvalmennuksessa mukana olevilla yhteistyötahoilla on kulunut työaikaa valmennuksen suunnitteluun ja sen vetämiseen. Asumisvalmennuksen aikana nuorille on tarjottu pieni välipala (sämpylä ja kahvi), jonka kustannuksista on vastannut asumis- ja päihdepalvelut. 8. Kehittämistyö jatkuu Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen ( ) päättyessä NALK-mallin kehittämistyötä jatketaan mahdollisuuksien mukaan Turun asumis- ja päihdepalvelujen ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyönä. Mallissa nähdään potentiaalia vahvistaa kohderyhmän nuorten asumistietoja sekä parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada asunto ja päästä itsenäisen asumisen alkuun. 9. Lisätietoja Asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityö: johtava sosiaalityöntekijä Pasi Lehti pasi.lehti@turku.fi sosiaalityöntekijä Tiina Furuholm tiina.furuholm@turku.fi 6