Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2009

Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2009 Hankasalmen kirkko. Kuva: Manfred Johann

Sisällysluettelo Puheenjohtajien tervehdys... 3 1. Keskusjärjestön toiminta... 4 1.1. Vuosikokous ja luottamushenkilöt... 4 1.2. Johtokunta... 4 1.3. Talous... 5 1.4. Alueelliset neuvottelupäivät... 6 2. Tiedotustoiminta... 7 2.1. Rengas-lehti... 7 2.2. Nettirengas www.rengas.de... 9 2.3. Muu tiedotus... 9 3. Kirkollinen työ... 10 3.1. Kristillinen kasvatus... 10 3.1.1. Rippikoulutyö, isostoiminta ja muu nuorisotyö... 10 3.1.2. Lapset ja varhaisnuoret, lapsiperheet ja aikuiset... 11 3.2. Missio: Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia... 12 3.3. Spiritualiteetti... 12 3.4. Diakonia ja naapuriaputoiminta... 13 3.5. Pappien yhdys- ja tukihenkilö... 14 4. Projektit ja seminaarit... 15 5. Seurakuntatoiminta... 16 5.1. Paikallisseurakuntien toimitilat... 16 5.2. Alueet ja seurakunnat... 17 5.2.1. Pohjoinen: Bremen, Hannover, Kiel, Lyypekki... 17 5.2.2. Länsi: Bielefeld, Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue... 20 5.2.3. Lounas: Frankfurt, Freiburg, Karlsruhe, Rhein-Neckar... 23 5.2.4. Etelä: München, Nürnberg, Stuttgart... 26 5.2.5. Itä: Berliini, Dresden, Koillis-Saksa... 28 6. Suomalaiset kielikoulut... 31 Seurakuntien jäsenmäärät... 32 Johtokunta, papit, työntekijät... 33 Suomalaiset Saksassa tilasto... 35 SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 2 (35)

Puheenjohtajien tervehdys puheenjohtajat Eva Otremba ja Margareta Pyykkönen-Bloemer sekä koko johtokunta kiittävät heille osoitetusta luottamuksesta. Vuoden 2009 johtokunnan asettamista tavoitteista: Kaikkien seurakuntien (19) kirkkoraatien edustajat osallistuvat lokakuussa toteutettaville alueellisille neuvottelupäiville. Toteutui! 2008 keväällä aloitettua kirkollisen työn rakenteiden selvittämisprojektia jatketaan toimintavuonna. Johtokunta työsti projektia. Alueellisilla neuvottelupäivillä asia esiteltiin seurakunnille. Päätökset konkreettisista toimenpiteistä tehdään vuoden loppuun mennessä. Päätökset viedään vuosikokouksen päätettäviksi maaliskuussa 2010. Tuotetaan jäsenseurakuntien käyttöön niiden toimintaa tukevaa tietoa ja materiaalia sekä yhdistyshallintoa helpottavia malleja, tarvittaessa asiantuntijoita käyttäen. Toteutettu. Kassakirjanpito- ja tilinpäätösmalli-cd. Asiantuntijan esitelmä veroilmoituksista ja muista verotusasioista vuosikokouksessa 2009. Johtokunnan työskentelyä (viisi kokousta), joka on muuten sujunut hyvässä yhteishengessä kaikkien osapuolten kesken, varjosti tilanne Rhein-Neckarin seurakunnassa. Heidän kirkkoraatinsa kieltäytyi kategorisesti yhteistyöstä Suomesta lähetetyn papin kanssa. Seurakunnan pitkäaikaisten jäsenten eroaminen ikuisten riitaisuuksien johdosta on hälyttävää. Mediaattorin apu selvitti tilannetta, mutta ei saanut toivottua tulosta aikaan. Asia on uudelleen esityslistalla vuosikokouksessa 2010. Tämä lause johtakoon työtämme. Die Jahreslosung2010 aus dem Johannesevangelium: Jesus spricht: Euer Herz erschrecke nicht! Glaubt an Gott und glaubt an mich! Eva Otremba Margareta Pyykkönen-Bloemer 1. puheenjohtaja 2. puheenjohtaja SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 3 (35)

1. Keskusjärjestön toiminta 1.1. Vuosikokous ja luottamushenkilöt Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Meißenissa 14. maaliskuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Suomen ev.-lut. kirkon ulkosuomalaistyön sihteeri, rovasti Ilkka Mäkelä. Äänivaltaisista SKTK:n jäsenistä, 19 suomalaisesta seurakunnasta, oli 16 edustettuna virallisen edustajansa välityksellä, Freiburg ja Koillis-Saksa valtakirjalla. Suomalaissaksalaisten nuorten yhteisö (GfdJ), joka on SKTK:n 20. jäsen, oli lähettänyt kokoukseen niin ikään virallisen edustajansa. GfdJ:lla ei sääntöjensä mukaan ole äänivaltaa SKTK:n vuosikokouksessa. Bielefeldin seurakunta ei tällä kertaa ollut edustettuna. Johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaalissa 1. puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti, ilman vastaehdokkaita, uudelle 2-vuotiskaudelle Eva Otremba Münchenistä. Hän on toiminut yhtäjaksoisesti puheenjohtajana vuodesta 2006, toimittuaan sitä ennen vuoden varapuheenjohtajana. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi kahdeksi vuodeksi valittiin äänestysten jälkeen ensimmäisellä kierroksella johtokunnan varajäsenenä vuoden toiminut Aino-Marjatta Metz (München). Toisella äänestyskierroksella valituksi tuli kaksi vuotta varajäsenenä toiminut Karl-Friedrich von Knorre (Frankfurt am Main). Varajäseniksi valittiin Milja von Fragstein (Lyypekki) kahdeksi ja Mikael Merenmies (Berliini) yhdeksi vuodeksi. Johtokunnan jäsenistä ei erovuorossa olivat 2. puheenjohtaja Margareta Pyykkönen-Bloemer (Düsseldorf) sekä varsinaiset jäsenet Iina Fischer (Köln) ja Sofia Salo (Münster). Johtokuntatyöskentelynsä päättivät Annaliisa Kühn (Dresden) ja Leena Andreller (Karlsruhe). Tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Päivi Kantti (Frankfurt am Main) ja Katriina Wegener (Mannheim). Johtokunnan ilmoitus päätöksestään valita seuraavaan vuosikokoukseen asti kassanhoitajaksi toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo merkittiin tiedoksi. 1.2. Johtokunta Johtokunnan käsittelyyn tulevat asiat valmisteltiin edelleen SKTK:n molempien puheenjohtajien, pappien koordinaattorin Miika Rosendahlin ja yhdistyksen toiminnanjohtajan muodostamassa työryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Johtokunta piti yhteensä viisi kokousta, joissa käsiteltiin 82 asialistan kohtaa. Syksyn 2008 päätöksen mukaisesti pappeja edusti johtokunnan kokouksissa koordinaattori, paitsi toukokuun kokouksessa, joka pidettiin yhteisenä suunnittelukokouksena. Johtokunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat olivat luettavissa www.rengas.de sivuilla samaan aikaan kuin ne lähetettiin kokouksen osallistujille. Huhtikuussa johtokunta ja papit työskentelivät Kirkkopalvelujen työyhteisökonsultti Raimo Turusen johdolla Hannoverissa pohtien Saksan suomalaisen kirkollisen työn tulevaisuutta ja rakenteita. SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 4 (35)

1.3. Talous Kertomusvuoden tilinpäätös osoittaa tulojen olleen 493.305,91 ja toiminnallisen tuloksen jääneen 19.078,10 positiiviseksi. Saksassa tehtävän suomalaisen kirkollisen työn rahoituksesta suurin osa saatiin kirkkojemme väliseen keskinäiseen sopimukseen perustuen Saksan evankeliselta kirkolta (EKD). Sen rahoitus nousi edellisvuotisesta n. 40.000,-, ollen yhteensä 496.619,24 (edellisvuonna 457.056,30), SKTK:n ja pappien toimintakuluihin sekä seurakuntatyöhön osoitettiin 163.000,- ( 133.000,-). Pappien työnantajamaakirkoille EKD maksoi korvauksina työnantajakuluista 333.619,24 ( 324.056,30). Suomen evankelis-luterilainen kirkko lisärahoitti työtämme toimintavuonna yhteensä 108.500,- ( 149.500,-). Pienennys johtuu pääosin Suomi-Kodin sosiaalikuraattorin palkka- ja toimintakulutuen päättymisestä vuoteen 2008. Seurakuntatiloihin saadut avustukset olivat kertomusvuonna 50.424,- ( 49.924,-). Kielikoulutoiminnan rahoittaa Suomen opetushallitus (OPH) antamallaan valtionavustuksella. Kertomusvuonna avustusten ja tilitysten käsittely siirtyi OPH:lta Suomi-Seuralle. Varsinaiseen kielikoulutoimintaan saatiin vuonan 2009 avustusta 74.000,- (2.000,- enemmän kuin vuotta aiemmin) ja kielikoulujen yhteiseen koulutus-, tiedotus- ja hallintotoimintaan 12.360,- ( 12.000,-). Valtionavustusta kouluille maksettiin opettajien palkkaukseen, koulutilojen vuokriin sekä oppimateriaalikuluihin 72.144,35 ( 68.679,91). SKTK:n oman varainhankinnan osuus oli 46.578,22 (vuotta aiemmin 53.707,33) eli 9 % kokonaistuloista. Omarahoituksen tulot koostuvat pääosin Renkaan mainos- ja tilausmaksutuloista, seminaarien osallistumismaksuista sekä kielikoulujen hallintopalkkiosta. Vähennys syntyi korkotason putoamisesta johtuneesta talletustuottojen pienenemisestä 4.630,- sekä seminaarien osallistumismaksujen määrän vähenemisestä 2.569,-. Lahjoituksina saimme yhteensä 35.611,88 (edellisenä vuonna 38.459,89), jakautuen seuraavasti: kirkollinen työ yleisesti 4.592,60 ( 5.465,01), Rengas 15.725,09 ( 21.812,12), alue- ja nuorisotyö 2.237,16 ( 1.299,42) sekä lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle edelleen välitettäviä lahjoituksia 13.057,03 ( 9.883,34). Saksan suomalaiset seurakunnat rahoittivat toimintaansa edelleen omalla varainhankinnallaan sekä saamillaan lahjoituksilla. Kirjanpito ja tilinpäätös tehtiin yhdistyksen toimistossa toiminnanjohtajan toimiessa johtokunnan nimittämänä kassanhoitajana. Tilintarkastuksen toimittivat vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat Päivi Kantti ja Katriina Wegener Hannoverissa 13.-14.02.2010. Menopuolella seurakuntatoimintaan käytettiin 38 % (edellisvuonna 37 %) kaikista kuluista, läpimenevien maksujen osuuden ollessa 37% (35 %) kokonaiskuluista. Hallinnon, investointien ja kiinteiden kulujen osuus oli yhteenlaskettuna 25 % (28 %). Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 5 (35)

1.4. Alueelliset neuvottelupäivät Etelä, lounas ja länsi Näiden alueiden seurakunnat kokoontuivat aluepäiville Frankfurtin seurakunnan tiloihin Dornbuschiin 3.-4.10. Ohjelmassa oli perinteiseen tapaan keiton syöntiä, kahvin juontia, kuulumisten vaihtoa sekä messu. Alueiden jumalanpalvelukset saivat aikataulunsa ja joidenkin junat olivat myöhässä. Aluepäivien on kuitenkin tarkoitus tarjota perinteisten raamien sisällä aina myös jotakin uutta. Tänä vuonna johtokunta toivoi lauantaina keskustelua työstämästään aluekeskusmallista, jonka tarkoituksena on helpottaa varsinkin pienempien seurakuntien toimintaa. Mallin ideana on tukea isojen seurakuntien toimitiloja ja tarjota pienemmille seurakunnille mahdollisuus (ei pakko!) muuttua ns. toimintaryhmiksi ja näin vähentää hankalaa byrokratiaa. Jumalanpalvelusten pitämiseen ja alueen toimintaan tämä ei vaikuttaisi millään tavalla, mutta pakollisista kokouksista päästäisiin eroon. SKTK:n varapuheenjohtaja Margareta Pyykkönen-Bloemer alusti keskustelua esitelmällä, jonka pääpiirteet voi lukea Rengas-lehden numerosta 8-9/2009. Esitys herätti monenlaisia mietteitä. Erikokoisia seurakuntia huolestuttivat erilaiset kysymykset. Isot seurakunnat pelkäsivät saavansa entistä enemmän vastuutehtäviä kirkkoraadeilleen. Vähän pienempiä huolestutti mahdollinen syrjään jääminen: Kävisikö pappi enää lainkaan omalla alueella? Tuettaisiinko isoja seurakuntia muiden kustannuksella? Keskikokoisten seurakuntien mielestä malli ei muuttaisi niiden työssä mitään vai ehkä kuitenkin? Keskustelun aikana tärkeäksi asiaksi nousivat uusien toimintamuotojen nimet. Onko toimintaryhmä seurakunnan toimintaa ja mitä nimi aluekeskus pitää sisällään? Toinen keskeinen kysymys koski vuosikokouksen edustusta. Ns. toimintaryhmien mahdollisuus osallistua päätöksentekoon täytyy taata jollain tavoin; yhtä lailla niiden ääni on tärkeä myös alueen sisäisistä asioista keskusteltaessa. Aluepäivät kerran vuodessa eivät riittäne käytännön asioiden hoitamiseen. Johtokunnan on selvästi pohdittava ratkaisuja näihin kysymyksiin ja aluepäivillä käyneiden puolestaan mietittävä omissa seurakunnissaan mallin toimivuutta. Sunnuntaina aluekeskusmalliin palattiin vain tauoilla ja loppusanoissa. Sen sijaan Anssi Elenius kertoi meille ekumeniasta ja sen parissa toimivista liikkeistä Saksassa. Oli jännittävää kuulla maan pirstaleisen kristillisyyden taustoista (siitä, kun istuin kirkkohistorian luennoilla, on jo pidemmän aikaa!) ja huomata niiden vaikutus tämän päivän seurakunta-arkeen. Helena Eckhoffin johdolla tutustuimme lisäksi virsikirjan uusiin aarteisiin ja veisasimme vanhoja tuttuja virsiä. Laulujen sanat muistuttivat ainakin minua siitä, minkä vuoksi meillä on seurakuntia. Ilman Kristusta niiden keskipisteenä ei aluekeskuksia eikä toimintaryhmiä tarvita yhtään mihinkään täysin riippumatta siitä, mikä niiden nimi on. Tyyntä myrskyn edellä? Sofia Salo johtokunnan jäsen, Münster Idän ja pohjoisen alueiden neuvottelupäivillä lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Berliinissä käytiin ulkona vallitsevasta myrskytuulesta poiketen rauhallista keskustelua aluekeskusten tulemisesta ja niiden SKTK:n organisaatioon mukanaan tuomista muutoksista. Toiminnanjohtaja Mauri Lunnamon Powerpoint-esitystä seurasi parikymmenpäinen joukko seurakuntien edustajia. Minua ulkopuolisena tarkkailijana hämmästytti kovasti se, että paikallaolijat eivät niinkään päivitelleet aluekeskusten tulemista vaan kantoivat enemmän huolta omien pienten ja keskikokoistenkin seurakuntiensa jatkosta. Olisin kuvitellut, että johtokunnan esitys herättäisi kiivasta keskustelua SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 6 (35)

seurakuntien eriarvoisuudesta. Suurimmat pelonaiheet olivat kuitenkin oman identiteetin ja äänioikeuden katoaminen, mikäli pienet seurakunnat byrokratian vähentämiseksi lopettaisivat toimintansa eli luopuisivat kirkkoraadista, tilinpäätöksistä ja vuosikokouksista. Pelättiin toiminnan siinä tapauksessa loppuvan kokonaan, kun enää ei tarvitse edes pitää kokouksia. Miten sitten suunnitella juhlia ja tempauksia, varsinkin jos ei ole paikkaa missä tavata? Ihmisille voi olla iso kynnys mennä toisen kotiin suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Ja mistä saada rahaa toimintaan? Jos ei ole kirkkoraatia, ei ole kassanhoitajaa eikä siis kassaakaan. Seurakunnan lopettamisesta johtuva äänioikeuden loppuminen SKTK:n vuosikokouksessa koettiin niin ikään selkeäksi miinukseksi. Tuntui, että pienillä seurakunnilla ei olisi enää mitään päätösvaltaa, vaikka vuosikokouksessa puheoikeus säilyisikin. Todettiin myös, ettei kukaan lähde ainakaan keskellä viikkoa ajamaan kovin pitkiä matkoja ottaakseen osaa aluekeskuksessa pidettävään kirkkoraadin kokoukseen, vaikka olisi etätoimintaryhmän edustajaksi valittu jäsenkin. Näin ollen pienen ryhmän vaikutusvalta heikkenisi vieläkin enemmän. Pienen etätoimintaryhmän yhteyshenkilölle jäisi vielä paljon suurempi vastuu kuin nyt kirkkoraadin jäsenillä on. Kirkkoraatien on nyt keskusteltava asiasta ja pohdittava eri vaihtoehtoja. Löytyykö työlle kysyntää, entä jatkajia? Jos vastuu kaatuu nyt jo vain yhden-kahden ihmisen kannettavaksi, mitä tapahtuu muutaman vuoden kuluttua? Jokaisen seurakunnan on itse tehtävä päätös omasta jatkostaan. Seurakunnan lopettaminen voi aiheuttaa toiminnankin loppumisen. Mutta kuten Sanna Kiviluoto Berliinissä totesi: Jos jäsenmäärät kehittyvät samalla lailla kuin tähänkin asti, kuolevat seurakunnat joskus tulevaisuudessa joka tapauksessa. Yhdistämällä voimavaroja voidaan pelastaa ainakin osa. 2. Tiedotustoiminta Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: Eira Weißenburg Hampurin merimieskirkko Rengas-lehti toimitetaan lukijoille vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina viikkoina. Aloittaa vuoden kuluessa Rengas-lehdessä 3 uutta juttusarjaa. Tuoda jokainen seurakunta esille jossain muodossa Rengas-lehden artikkelisivuilla ainakin kerran vuodessa. Säilyttää Rengas-lehden toiminnasta kertovien sivujen painopiste tulevissa tapahtumissa. Ajantasaisen tiedottamisen pääväline on www.rengas.de. Sivuilla julkaistuista kiinnostavista aiheista tiedotetaan tarvittaessa sähköpostilla paikallisseurakuntien puheenjohtajille, tiedottajille, johtokunnalle, papeille. 2.1. Rengas-lehti Rengas-lehti ilmestyi vuoden 2009 aikana kahdeksan kertaa painomäärän ollessa keskimäärin 4.900 kappaletta (4.730 vuonna 2008). Kaikki numerot ilmestyivät aikataulun mukaisesti. Lehden taittamisesta SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 7 (35)

vastasi Mari Mansikka, päätoimittajana toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo ja toimittajana Ritva Prinz. Laajemmin lehdessä käsiteltiin seuraavia aihekokonaisuuksia: 1-2/2009: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 ja sen toteuttaminen Saksassa tapahtuvan suomalaisen kirkollisen työn puitteissa 5/2009: Vuosikokous, SKTK 35 v. 6-7/2009: Kristillinen kasvatus 10/2009: Kielikoulut 11/2009: Rengas 30 v. Vuoden aikana aloitettiin toimintasuunnitelman mukaisesti kolme uutta sarjaa: numeroissa 3-4/2009-10/2009 ilmestyi Anssi Eleniuksen palsta Lapset kysyvät pappi vastaa, numeroissa 10-12/2009 Suomen kirkkohallituksen työntekijöiden sarja kristillisen kasvatuksen aiheista ja numerossa 11/2009 alkoi Sanna Kiviluodon ja Anssi Eleniuksen sarja kristillisistä rituaaleista perheessä. Tavoitteessa tuoda jokainen seurakunta ainakin kerran esille Renkaan artikkelisivuilla ei aivan onnistuttu. Vuoden aikana on kerrottu yhdentoista seurakunnan jostain tapahtumasta tai henkilöstä: Berliini (1-2/2009, 6-7/2009 ja 12/2009), Düsseldorf (11/2009), Hampuri (11/2009), Frankfurt (3-4/2009 ja 11/2009), Freiburg (5/2009), Koillis-Saksa (5/2009), Köln (8-9/2009), München (8-9/2009 ja 12/2009), Nürnberg (6-7/2009 ja 11/2009), Rhein-Neckar (8-9/2009) ja Ruhrin alue (6-7/2009). Pohjoisen alueen neljä seurakuntaa tulivat esille Renkaan numerossa 10/2009 ilmestyneessä Sanna Kiviluodon kirjoituksessa. Puuttumaan jäivät näin ollen Bielefeldin, Dresdenin, Karlsruhen, Münsterin ja Stuttgartin kuulumiset. Näille seurakunnille pyritään antamaan ensi sija vuonna 2010 ja rohkaista heitä kertomaan tapahtumistaan. Sekä numerosta 10/2009 että numerosta 12/2009 otettiin tavallista suurempi painos. Kielikoulujen erikoisnumeroa (10/2009) lähetettiin kaikille kielikoulujen opettajille jaettavaksi oppilaiden koteihin. Numeroa 12/2009 lähetettiin seurakunnille jaettavaksi myyjäisissä ja muissa joulunajan tilaisuuksissa. Tilaisuuksien etukäteismainostaminen artikkelien kautta onnistui parhaiten VV-kurssin, kaksikielisyysseminaarin ja Berliinin seurakunnan taidetapahtumien kohdalla. Tulevien tapahtumien osuus toiminnasta kertovista jutuista oli noin puolet. Suurin osa Renkaan materiaalista tuli toimituksen tilaamana tai etukäteen kirjoittajan yhteydenoton perusteella sovittuna. Osan artikkeleista toimittaja kirjoitti itse tai työsti käytettävissä olleesta lehdistömateriaalista. Kirjoittajina on ollut sekä Suomen että Saksan kirkon viranhaltijoita, seurakuntiemme pappeja ja aktiivisia maallikoita sekä työhömme muuten osallistumattomia Renkaasta kiinnostuneita henkilöitä. Renkaan toimittaja esitteli lehteä vuosikokouksen lisäksi mm. kielikoulujen opettajien koulutuspäivillä 20.-22.2. ja Düsseldorfin seurakunnan infopäivässä 12.9. Lehden tuotantokustannukset olivat vuonna 2009 7.693,- (vuotta aiemmin 7.071,-) lehden numeroa ja 1,57 ( 1,50) painettua lehteä kohden. Rengas-lehden artikkeli- ja seurakuntasivut olivat pdf-tiedostona luettavissa nettisivuilla noin kaksi viikkoa ennen paperilehden ilmestymistä. SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 8 (35)

Lehden aihepiirit ja kielelliset painopisteet toteutuivat seuraavasti: Renkaan kielijakauma 2009 Renkaan aihepiirit 2009 kaksik. 23% saksa 14% suomi 63% SKTK tulevat muut 19% 39% SKTK menneet 18% kirkko 24% 2.2. Nettirengas www.rengas.de Nettirenkaan uusitut sivut otettiin käyttöön heinäkuun alussa. Renkaan toimittaja keräsi ja työsti suuren osan yleisten sivujen sisällöstä sekä yhdessä Mari Mansikan kanssa auttoi pappeja ja seurakuntien tiedottajia näiden osioiden julkaisukuntoon saattamisessa. Mari Mansikka ja Renkaan toimittaja järjestivät aluepäivillä 3.10. Berliinissä ja Frankfurtissa seurakuntien tiedottajille koulutuksen uusien sivujen käytössä. Uusitun valtakunnallisen kalenterin avulla mainostettiin hyvissä ajoin SKTK:n järjestämiä seminaareja. Lisäksi sivuilla julkaistiin suurlähetystön ja Suomi-Seuran kautta tulleita tiedotteita. Johtokunnan esityslistat ja kokousten pöytäkirjat olivat luettavissa nettisivuilla samaan aikaan kuin ne lähtivät kokoukseen osallistujille. Pöytäkirjat toimitettiin sähköpostitse johtokunnan lisäksi seurakuntien kirkkoraatien puheenjohtajille, Suomen kirkon ulkosuomalaistyön sihteerille, tilintarkastajille, Hampurin Merimieskirkon johtajalle ja kirkkotoimikunnan puheenjohtajalle, papeille sekä henkilökunnalle. Henkilöstöpäätöksistä tiedotettiin johtokunnan tiedotusohjeen mukaisesti samalla jakelulla (ei tilintarkastajille) ja tiedotteet olivat välittömästi kaikkien luettavissa nettisivuilla. Vuosikokouksesta julkaistiin kooste nettisivuilla ja sen ilmestymisestä viestitettiin kokoukseen osallistuneille sähköpostitse. 2.3. Muu tiedotus Suomalaisen kirkollisen työn täyttäessä 35 vuotta toukokuussa asiasta tiedotettiin Rengas-lehden ja nettisivujen lisäksi lehdistötiedotteella, joka lähetettiin eri yhteistyötahoillemme. Renkaan päätoimittajan toimesta asiasta tiedotettiin myös johtokunnalle, seurakuntien puheenjohtajille ja tiedottajille. Tiedotteen tai sen perusteella tehdyn artikkelin julkaisivat: Suomen Kirkon ulkosuomalaistyö nettisivuillaan, Suomen Berliinin suurlähetystö nettisivuillaan, Helsingin saksalainen seurakunta ja Norjan suomalainen seurakunta lehdissään sekä Expatrium-lehti ja Suomen Silta. Etukäteen sovittu aihetta käsittelevä Renkaan toimittajan artikkeli ilmestyi DFG-Rundschaun kesäkuun numerossa. Oberkirchenrat Dr. Martin Affolderbachin (Referent für Islam und Weltreligionen) välityksellä Renkaan toimittajaa pyydettiin kirjoittamaan Saksan suomalaisesta kirkollisesta työstä Deutscher Kulturratin julkaiseman lehden politik und kultur liitteeseen interkultur. Annetun aiheen mukaisesti artikkeli SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 9 (35)

käsitteli suomalaisen kieli- ja kulttuuriperinnön välittämistä Saksassa kasvaville juuriltaan suomalaisille ja kaksikielisille lapsille ja nuorille. Ritva Prinz 3. Kirkollinen työ 3.1. Kristillinen kasvatus 3.1.1. Rippikoulutyö, isostoiminta ja muu nuorisotyö Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: Tutustumisviikonloppu (Vortreff), 35 rippikoululaista Kaksi rippikoululeiriä Suomessa, yhteistyökumppaneina Seinäjoki ja Espoon Olari, 35 rippikoululaista, 10 isosta, 2 aparia JuureS-tapahtuma, 80 osallistujaa ISO1-viikonloppuleiri, 40 osallistujaa ISO2-viikonloppuleiri, 40 osallistujaa Alueleirit pohjoisessa ja etelässä, molemmissa 20 osallistujaa Retki Bremenin Kirkkopäiville, 20 osallistujaa Gospel- ja missio leiri, 30 osallistujaa EVÄS-viikonloppu, 15 osallistujaa SKTK:n rippikoulutyöhön osallistui yhteensä 31 rippikoululaista, joista yksi saapui Sveitsistä, yksi Bahrainista ja yksi Kiinasta. Lisäksi työssä oli mukana apuohjaaja Raisa Fischer, 10 ryhmänohjaajaa eli isosta ja neljä opettajaa: lounaisen alueen pappi Anssi Elenius ja pohjoisen alueen pappi Sanna Kiviluoto Espoon Olarin leirillä 31.7.-8.8. sekä eteläisen alueen pappi Miika Rosendahl ja teologian ylioppilas Anna-Mari Nikkilä Seinäjoen leirillä 23.7.-1.8. Rippileirejä edelsi seurakuntaan tutustumisen jakso, joka sisälsi Oberurselissa järjestetyn tutustumisviikonlopun (Vortreffen) 6.-8.3., tutustumiskäyntejä saksalaiseen ja suomalaiseen kotiseurakuntaan ja kirjallisia tehtäviä. Tehtävistä oli mahdollista saada omalta opettajalta palautetta sähköpostilla ja/tai kirjeellä. Isoskoulutuksen (ISOSASU) puitteissa järjestettiin kaksi viikonloppuleiriä. Tammikuussa Oberurselissa oli koolla 14 nuorta, Berliinissä toukokuussa 13. Rippikoulun opettajien suunnitteluseminaari pidettiin 4.-7.5. Hvittorpin leirikeskuksessa Kirkkonummella. Jatkosopimus yhteistyöstä Espoon Olarin seurakunnan kanssa allekirjoitettiin vuosiksi 2010-2011. Seinäjoen kanssa tämän vuoden leiri päättää pitkän yhteistyön. Uudeksi kumppaniksi vuosiksi 2010-2012 varmistui keväällä Turun Martinseurakunta. Marraskuun JuureS-tapahtumaan 6.-8.11. osallistui 49 nuorta, joista 10 Seinäjoelta, 4 Espoosta, 2 Sveitsistä, 1 Itävallasta ja 22 Saksasta. Ohjaajina toimivat Anssi Elenius, Sanna Kiviluoto, Miika Rosendahl, Anna-Mari Nikkilä ja Merja Lampila. Mukana vaikuttivat myös apari Raisa Fischer ja Frankfurtin diakoniaharjoittelija Maura Tuokko. Tapahtuman tavoitteena oli motivoida kesällä konfirmoituja lähtemään mukaan isostoimintaan ja muuhun nuorisotyöhön sekä syventää suomalais-saksalaisia nuorten ja nuorisotyön kontakteja. Maaliskuulle suunniteltu etelän alueen Minicamp kutistui kiinnostuneiden vähyyden vuoksi lauantain päivätapahtumaksi. Mukana oli kaksi nuorta. Toukokuun Kirkkopäiville suunniteltu nuorten retki jäi SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 10 (35)

myös toteutumatta, samoin pohjoisen alueen Minicamp lokakuussa. Franfurtin Gospel ja missio tapahtuman kuorossa ja bändissä nuoria oli mukana. Nuorisoraati järjesti perinteisen Jugendtreff-viikonlopun syksyllä 9.-11.10.2009 Berliinissä. Tapahtumaan osallistui 40 nuorta. Vanhempien nuorten EVÄS-viikonloppu jäi toteutumatta kiinnostuneiden vähyyden ja aikatauluongelmien vuoksi. Yhteistyötä nuorisoraadin kanssa pyritään tulevaisuudessa tiivistämään. Yhteiseen, riittävän hyvissä ajoin tapahtuvaan suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nuorisoraati Jugendrat Pj.-Vorsitzender Felix Tölle (-10.10.) Max Friedrich (10.10.-) Varapj. 2. Vorsitzende/r Johanna Lauer (-10.10.) Antti Pfeiffenberger (10.10.-) Liisa Bloch, Antti Pfeiffenberger, Maria Pradella (-10.10.) Leena Mahr, Johanna Meinel, Laura Lax (10.10.-) Varajäsenet Ersatzmitglieder Aila Rosenberger (-10.10.), Bianca Kramp (10.10.-) Amanda Cassaro, Sophie Herdieckerhoff 3.1.2. Lapset ja varhaisnuoret, lapsiperheet ja aikuiset Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: Tuetaan alueilla tehtävää yhteistyötä kielikoulujen kanssa Tavoitteena on vuoden aikana järjestää kaksikielisyystapahtuma Berliinissä, Münchenissä, Düsseldorfissa ja Hampurissa, osallistujia/tapahtuma 20 aikuista, 20 lasta Tavoitteena kehittää eri yhteistyötahojen kanssa konsepteja aikuiskasvatuksen tarpeisiin Hyvään alkuun saatua Virtaa välillämme projektia jatketaan. Tavoitteena on järjestää 1-2 peruskurssiviikonloppua yhteensä 10-15 parille Kaksikielisen kasvatuksen teemapäivät toteutettiin eri alueilla suomalaispappien, seurakuntien ja kielikoulujen yhteistyönä. Samalla ideoitiin jatkoa samalla toimintatavalla eri teemojen merkeissä tulevina vuosina. Kaksikielisyyspäivät järjestettiin kertomusvuonna eri alueilla seuraavasti: o lännessä Düsseldorfissa 25.4. o pohjoisessa Kielissä 6.6. kielikoulujen motivaatioleirin yhteydessä o lounaassa Freiburgissa 7.5. ja jatko-osa Frankfurtissa 29.8. o etelässä Münchenissä 24.10. o idässä tapahtuma ei toteutunut kertomusvuonna. Keskimäärin kullakin paikkakunnalla tapahtumaan osallistui 25 aikuista ja 25 lasta. Virtaa välillämme viikonloppu toteutui Münchenissä huhtikuussa Mario ja Päivi Lukkarin vetämänä. Syksylle lännen alueelle Düsseldorfin lähelle suunniteltu viikonloppu siirrettiin ilmoittautuneiden vähyyden vuoksi toteutettavaksi vuonna 2010. Anssi Elenius ja Sanna Kiviluoto SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 11 (35)

3.2. Missio: Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: Toteutetaan vuosikokouksen paattama keraystavoite valituille kohteille. Edistetaan tietamysta valituista avustuskohteista ja kirkon kansainvalisesta tyosta jarjestamalla tapahtumia: Gospel- ja missioleiri nuorille ja nuorille aikuisille (30 osallistujaa) ja sen yhteydessa avoin iltapaivatapahtuma (50 osallistujaa). Hannoverissa 21.-22.3. järjestettyyn lähetysseminaariin kokoontui 25 osallistujaa pohtimaan lähetystyön nykytilaa Lähetysseuran työntekijöiden Pirjo Lehtonen-Inkisen ja Eeva Liesilinnan johdolla. Seminaarin innoittamana on vuoden kuluessa järjestetty eri seurakunnissa lähetysaiheisia tapahtumia, esimerkiksi Namibia-keittoilta Hannoverissa. Frankfurtissa 19.-20.9. järjestetty Gospel ja missio tapahtuma toteutui ilman nuorten aikuisten leiriä ja lähetystyön kirpputoria. 20 muusikkoa ja kuorolaista valmistelivat gospelmuusikko Antti Vuoren (SLS) johdolla sunnuntaiksi yhteisen jumalanpalveluksen, johon osallistui 45 seurakuntalaista. Anssi Elenius ja Sanna Kiviluoto 3.3. Spiritualiteetti Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: uusien jumalanpalvelusmuotojen kokeilu ja käyttöönotto raamattu- ja keskustelupiirit ja mahdollisen katekumenaatin aloittaminen seurakuntapäivien järjestäminen retriittien järjestäminen tarjota laadukasta kohtaamista jokaisen seurakuntalaisen kanssa Spiritualiteetti on vastuualue, joka nivoutuu normaaliin papin työhön joka päivä. Hengellisen elämän tukeminen ja vahvistaminen tapahtui jumalanpalvelusten, raamattupiirien, keskustelujen, kotikäyntien ja muiden kohtaamisten kautta. Uusia jumalanpalvelusmuotoja listattiin työntekijöille, ja niitä on pyritty käyttämään eri puolella Saksaa mahdollisuuksien mukaan. Muutamilla alueilla järjestettiin paastonajan iltakirkkoja, joista saatiin hyvää palautetta. Katekumenaatti ei lähtenyt käyntiin, mutta raamattupiirit toimivat säännöllisesti muutamissa seurakunnissa. Joissakin seurakunnissa järjestettiin seurakuntapäiviä, joissa keskityttiin johonkin teemaan aikuisten kesken keskustellen ja lapsille oli omaa ohjelmaa. Päivän päätti perhejumalanpalvelus. Kaksi suunniteltua retriittiä peruuntui. Yksi retriitti järjestettiin pyynnöstä Sveitsin puolella Luzernissa. Henkilökohtaisten keskustelujen tarve lisääntyi ja siihen on varattava yhä enemmän aikaa. Valitettavasti diakoniaharjoittelijoita ei vieläkään saatu kaikille alueille, mutta projekti jatkuu. Tarvetta heille olisi kaikilla pappien toimialueilla. Kouluvierailut ja uskonto-opetus otettiin hyvin vastaan, ja se alkaa poikia myös aikuisten keskustelupiirejä. Helena Eckhoff SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 12 (35)

3.4. Diakonia ja naapuriaputoiminta Naapuriavun yhteyshenkilöiden neuvottelupäivillä 2008 sovittiin professori Klaus Dörnerin alustuksen innoittamina, että naapuriavun keskustukihenkilöt perehtyvät yhteisöllisen asumisen muotoihin eri puolilla Saksaa. Tavoitteena oli selvittää voivatko nämä asumisprojektit tarjota turvallisia ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja myös Saksan suomalaisvanhusten tuleviin asumisratkaisuihin ja vaihtoehtoihin. Vuonna 2009 tutustumiskäyntejä on tehty niin Bielefeldiin, Hampuriin kuin Berliiniinkin. Berliinissä on rakennettu lisäksi toimivat yhteistyösuhteet lukuisiin vanhustyötä tekeviin järjestöihin ja säätiöihin. Mielenkiintoisimman ja konkreettisimman mallivaihtoehdon näyttää tarjoavan niin sanottu Bielefeldin malli, joka tulee olemaan vahvasti esillä myös Naapuriavun seuraavilla neuvottelupäivillä huhtikuussa 2010. Malli tarjoaa myös suomalaisille seurakunnille väkevän diakonisen osallistumismahdollisuuden ja haasteen. Mallin vahvuus on selkeä yhteisöllisyys, jossa sairaita ja vanhuksia ei eristetä ympäröivästä lähiyhteisöstä ja sen elämästä. Monilla paikkakunnilla naapuriapuryhmien toiminta on ollut vilkasta, toisilla taas hyvinkin hiljaista. Yhteydenottoja tulee erityisesti kahdelta ryhmältä: uusmuuttajilta ja vanhenevilta suomalaisilta. Uusmuuttajien yhteydenotoissa kaivataan tietoa uuden asuinpaikkakunnan oloista, suomalaistoiminnasta, mutta myös henkilökohtaista tukea virastokäynneille. Toisen keskeisen yhteistyöryhmän muodostavat ikääntyneet suomalaiset, jotka sairauden tai muun ongelmatilanteen vuoksi tarvitsivat apua. Tervehdyskäynnit seurakuntalaisen kotona tai sairaalassa ovat lisääntyneet monilla paikkakunnilla. Siksi naapuriapuryhmiin kaivataan koko ajan myös uusia jäseniä ja auttajia. Heidän rekrytointinsa kauan mukana olleiden rinnalle tulee olemaan keskeinen haaste lähivuosina. Berliinissä Hiljat-ryhmän toiminnalla on ollut selkeästi syrjäytymisen ja yksinäistymisen vastainen toimintaprofiili. Tällaisten diakonis-sielunhoidollisten ryhmien tarve kasvanee jatkossa eri puolilla Saksaa. Berliinin kokeilu tarjonnee laajemminkin rohkaisevia vinkkejä tällaisen toiminnan käynnistämiseen. Kuluneena vuonna kolme naapuriavun yhteyshenkilöä on lopettanut. Valitettavasti kukaan heistä ei ole ollut valmis tarkemmin kertomaan lopettamisensa syistä sen enempää etu- kuin jälkikäteenkään. Tämä tieto olisi kuitenkin tärkeä saada keskustukihenkilöille, jotta naapuriavun uupuvia vapaaehtoisia voitaisiin tukea tehokkaasti ja ennakoivasti. Merkittävä tuki työlle ovat olleet hyvät suhteet Suomen suurlähetystöön, konsulaattiin ja kunniakonsulaatteihin. Suurlähetystön konsuli Leena Meier on aktiivisesti osallistunut niin naapuriapua koskevaan pohdintaan kuin Berliinin ryhmän toimintaankin. Yhteistyössä gerontologi Johanna Myllymäen kanssa järjestettiin 10.10.2009 Etelä-Saksan suomalaisseurakuntien naapuriapuryhmille koulutustilaisuus, joka pidettiin Münchenin kunniakonsulaatissa. Paikalla oli 15 henkilöä Nürnbergin, Stuttgartin ja Münchenin suomalaisista seurakunnista. Päivän teemana oli Mistä apu, kun omat rajat ylittyvät. Johanna Myllymäki-Neuhoff alusti aiheesta Vapaaehtoisuuden rajat naapuriavussa. Koulutuspäivän iltapäivän ohjelmassa kuulimme alustukset aiheista: Depressio, Alzheimerin tauti sekä Betreuung. Münchenin alueellinen koulutuspäivä oli laatuaan ensimmäinen ja sen palaute oli erittäin hyvää. Vastaavanlaisia alueellisia koulutuspäiviä on epäilemättä mielekästä järjestää muuallakin Saksassa. Kai Henttonen SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 13 (35)

3.5. Pappien yhdys- ja tukihenkilö Tehtävät: edustaa pappien yhteistä näkemystä Kirkon ulkosuomalaistyössä sekä SKTK:n hallinnossa vastaa pappien palaverien ja kokoontumisten valmistelusta, johtamisesta ja raportoinnista osallistuu SKTK:n johtokunnan kokousten valmisteluun valmisteluryhmän jäsenenä osallistuu Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksen käytännön järjestelyihin Saksan suomalaispapit pitivät kuluneena vuonna säännöllisesti puhelinpalavereja (Skype, noin joka toinen viikko) sekä kokoontuivat kaksi kertaa työkokoukseen. Kevään työkokouksessa suunniteltiin vuoden 2010 toimintaa ja syksyllä tarkasteltiin Saksan suomalaisen kirkollisen työn tämänhetkistä tilannetta sekä saatiin koulutusta uusitun nettisivustomme käyttöön. Koordinaattori huolehti tehtäviensä mukaisesti palaverien valmistelusta, johtamisesta ja raportoinnista. Pappien koordinaattori oli pappien edustajana johtokunnan kokousten valmistelutyöryhmässä ja osallistui uuden käytännön mukaisesti ainoana pappina kaikkiin SKTK:n johtokunnan kokouksiin. Muut papit olivat mukana ainoastaan toukokuun kokouksessa. Vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella käytäntöä olisi pappien mielestä syytä miettiä uudelleen työn yhteisen suunnittelun mahdollistamiseksi. Google.docs palvelua kalentereineen käytettiin pappien yhteisen työn apuvälineenä. Papeille laadittiin toimintaohje Meißenissa Kirkon ulkosuomalaistyön toimiston edustajien kanssa pidetyn palaverin tuloksena. Toimintaohjeen laativat yhteistyönä pappien koordinaattori, SKTK:n toiminnanjohtaja ja Kirkon ulkosuomalaistyön toimisto. Ohjeessa käsitellään mm. rekrytointiprosessia, koulutussuunnitelmaa sekä työnohjausta. Muutenkin Kirkon ulkosuomalaistyön toimisto on ilahduttavalla tavalla alkanut osoittaa kiinnostusta ja halukkuutta ulkosuomalaispappien tukemiseen. Koordinaattori osallistui elokuussa Helsingissä ulkosuomalaistyön kesäseminaarin työntekijöille tarkoitettuun koulutukseen. Tässä yhteydessä jaettiin Ulkosuomalaispapin peruspaketti kirkollisten toimitusten kaavojen käännöksineen ja lomake- ja tilastomalleineen. Pyrkimyksenä on yhtenäistää kirkon ulkosuomalaistyön käytäntöjä. Papit sopivat syksyllä ottavansa uuden tilastointitavan soveltuvin osin käyttöön omassa työssään. Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksessa puhuttiin vapaaehtoistyöstä Hannu Honkkilan johdolla. Myös Susanna Merikanto-Timonen ulkosuomalaistyön toimistosta oli mukana. Koulutusaiheen lisäksi keskustelimme kirkon ulkosuomalaistyöstä yleensä ja saatoimme vaihtaa ajatuksia suoraan työn kokonaiskoordinoinnista vastaavan tahon edustajan kanssa. Koulutus pidettiin tänä vuonna Saksassa, Honerathissa. Koordinaattori osallistui alueen papin, Helena Eckhoffin kanssa tapaamisen käytännön järjestelyihin. Miika Rosendahl SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 14 (35)

4. Projektit ja seminaarit Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: toteuttaa nuorten naisten (25-45 v.) seminaari 20:lle osallistujalle järjestää hiljaisuuden retriitti sekä etelän että lännen alueilla kummassakin 10:lle osallistujalle organisoida idän alueella miesten viikonloppu 20:lle osallistujalle tarjota bibliodraamaviikonloppu syksyllä 20:lle osallistujalle Moninainen (30+), Kloster Amelungsborn 9.-11.1. Pitkäpinnainen, luotettava, kaunis, lempeä Kun listataan naisen rooleja ja ominaisuuksia, ei tavallinen kroppa meinaa riittää. Tämä tuli todistettua Amelungsbornin luostarissa tammikuussa. SKTK:n MoniNainen-seminaarin osallistujat, reilusti kolmekymppiset suomenkieliset naiset, pohtivat ja kirjaavat naisen rooleja ja ominaisuuksia lapuille, jotka kiinnitetään vartalokuvaan. Lappuja kertyy, eikä kroppaan jää monta tyhjää kohtaa. Rooleja voivat olla äiti, tytär, sisar, vaimo, mummu, työtoveri, rakastajatar ja ammatti-ihminen. Ominaisuuksia on lukematon määrä, niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Onko itsekäs negatiivinen vai positiivinen ominaisuus? seminaarin vetäjä kysyy. Kun se on tavoite, se on positiivinen kyllä sinun pitää ajatella itseäsi. Mutta kun toteutat sitä, se muuttuu negatiiviseksi ethän sinä voi olla noin itsekäs, osallistuja pohtii. Tai: pitää olla mielipiteitä, mutta niitä ei ole hyvä ilmaista. Kuka naiselle näitä ristiriitaisiakin vaatimuksia asettaa? Ehkä ympäristö, mutta usein minä itse. Mutta kuka se minä on, onko se ehkä äitini tai joku muu, osallistuja miettii. Nainen näyttää aina kantavan mukana lähi-ihmisiään. Murheenpaikkoja ja selviytymiskeinoja Osallistujissa on yksineläjiä, pienten lasten äitejä ja uranaisia. Joku on asunut Saksassa parikymmentä vuotta, toinen on vasta muuttanut. On avartavaa kuulla, miten elämä on ketäkin kuljetellut, ja miten kaikesta on selvitty. Elämän tiukoiksi paikoiksi osallistujat nimeävät muun muassa yksinäisyyden, identiteettikysymykset, työttömyyden, muutot ja läheisten sairastelut. Monelle iso kysymys on, kumpaan maahan, Saksaan vai Suomeen, asettua lopullisesti. Toisaalta myös ilonaiheita ja selviytymiskeinoja on valtavasti. Viikonlopun aikana tehdään paljon käsillä: neulotaan, maalataan, rakennetaan kuvakollaaseja ja kirjoitetaan. Tekeminen johtaa pohtimaan, kuka minä olen ja mitä elämältä haluan. Valmiita vastauksia tai teorioita ei tarjoilla, mutta oivalluksia syntyy ja niitä jaetaan luontevasti muiden kanssa. Luostarin rauhassa on hyvä hiljentyä, ja yhteislaulut takkatulen ääressä saavat monen palaamaan rippileirimuistoihin. Ryhmä yllätti iloisesti Mira Thate Grosskorbethasta on asunut Saksassa 12 vuotta ja työskennellyt niin kokkina kuin matkailun parissa. MoniNainen-viikonloppuun hän ilmoittautui viime tipassa; pienen lapsen äiti tunsi tarvitsevansa hetken omaa aikaa. Epäilevänä Tuomaana tulin. En ikinä lähtisi esimerkiksi ryhmämatkalle. Teema kuitenkin kosketti, ja olen tosi tyytyväinen. Jotain omaa viikonlopun aikana selvisi, eikä ryhmässä olo ahdistanut, Mira toteaa. SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 15 (35)

Ryhmän vetäjät, papit Päivi Lukkari ja Sanna Kiviluoto kertovat vetovastuun lisäksi saaneensa itsekin viikonlopusta paljon. Kokemus sisaruudesta yhdistää meitä kaikkia, maasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Paula Toukonen Linden Hiljaisuuden retriitti, Luzern Sveitsi 20.-22.02. Teeman Hiljaisuuden kuvia ääreen kokoontui 18 osallistujaa Haus Bruchmatt iin Sveitsin Luzernissa. Retriitin ohjaajana toimi Helena Eckhoff. Bibliodraamaviikonloppua ei järjestetty. Suunnitellut hiljaisuuden retriitit sekä miesten viikonloppu jäivät toteutumatta osanottajien vähäisyyden vuoksi. 5. Seurakuntatoiminta 5.1. Paikallisseurakuntien toimitilat Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: Mahdollistaa seurakuntien omien toimitilojen säilyminen niiden oman rahoituksen kausivaihteluista huolimatta. Tukea ja valmistella yhdessä Kölnin seurakunnan kanssa sen uusien kokoontumistilojen rahoitusta ja hankkimista. Hessen-Nassaun evankelinen maakirkko rahoitti Frankfurtin seurakunnan toimitiloja 18.014,- seurakunnan kerätessä omana varainhankintanaan lopun toimitilarahoituksen. Vuonna 2006 neuvotellun sopimuksen mukaisesti kyseessä olisi nyt ollut viimeinen korotetun vuokratuen vuosi. Frankfurtin seurakunnan kirkkoraadin ja aluepapin yhteiset ponnistelut palkittiin toukokuussa, kun maakirkko ilmoitti jatkavansa rahoitustaan tällä samalla tasolla vielä ainakin 2010-2011. Kölnin seurakuntayhtymä ( 9.230,-) ja Bielefeldin rovastikunta ( 1.680,-) tukivat niin ikään alueellaan toimivaa suomalaista seurakuntaa omien kokoontumistilojen ja toiminnan ylläpitämisessä. Suomen kirkko maksoi vuoteen 2013 kestävän sitoumuksensa mukaisesti Berliinin Suomi- Keskuksen vuokrasta noin 2/3 eli kertomusvuonna 21.500,-. Tämä summa sisältyy jo kohdassa 1.3. mainittuun Suomen kirkon rahoitukseen. Hannoverin seurakunta pääsi marraskuun puolivälistä alkaen, noin vuoden evakkovaiheen jälkeen nauttimaan uudesta toimintahuoneestaan, jonka kunnostusta ja kalustusta SKTK tuki kahdessa vaiheessa yhteensä 3.000,-. Toimitilojen käyttökorvauksen maksaa EKD suoraan saksalaiselle seurakunnalle, joten se ei näy yhdistyksemme tilinpidossa. Kölnin seurakunnan suunnitelmat omien uusien tilojen osalta saivat kesän aikana konkreettisuutta perehdyttäessä arkkitehtikuvien lisäksi sisustuksen yksityiskohtiin, vuokrasopimuksen sisältöön sekä saunan, keittiökalustuksen ja väliseinän rahoituskysymyksiin. Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 16 (35)

5.2. Alueet ja seurakunnat 5.2.1. Pohjoinen: Bremen, Hannover, Kiel, Lyypekki Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: Toiminnan keskittäminen siten, että jumalanpalveluksen yhteydessä olisi mahdollisuuksien mukaan myös muuta: seminaari tai keskusteluryhmä aikuisille sekä lapsille omaa ohjelmaa. Tällaisia toimintapäiviä olisi hieman aikaisempaa jumalanpalveluskalenteria harvemmin. Tiiviimpi yhteistyö kielikoulujen kanssa, pyrkimyksenä yhdessä etsiä sellaisia hengellisen työn muotoja, jotka tavoittaisivat ja palvelisivat myös nuoria perheitä. Aluepapin verkostoituminen saksalaisten toimijoiden kanssa. Tehtävänjako pohjoisen alueella on kuluneena vuonna edelleen elänyt. Lyypekin seurakunta siirtyi takaisin pohjoisen papin hoidettavaksi vuoden alusta. Valtakunnallisia tehtäväalueita muokattiin siten, että pohjoisen pappi on yhdessä lounaan aluepapin kanssa vastuussa osa-alueesta nimeltä Kristillinen kasvatus ja lähetystyö. Käytännössä tehtäväkenttää on hoidettu tiimityönä siten, että päävastuu nuorisoja rippikoulutyön asioista on ollut allekirjoittaneella. Toiminnan keskittäminen on saatu alkuun: Kielissä melkein jokaisen jumalanpalveluksen yhteydessä on järjestetty seuraavana aamupäivänä keskustelubrunssi, jossa kahvittelun lomassa on keskusteltu vaihtelevista aiheista. Kielikouluvierailuista pyhäkoulun merkeissä on myös jo tullut perinne. Bremenissä kielikouluvierailut ovat toteutuneet osin jumalanpalveluspäivinä, osin erillisinä. Keväällä kokeilimme jumalanpalveluksen tilalla virsilauluiltaa arkena. Syksyllä oli jumalanpalveluspäiväksi kutsuttu Ulkosuomalaisparlamentista alustaja esittelemään parlamentin toimintaa. Hannoverissa järjestettiin keväällä Lähetysseminaari, jonka yhteydessä vietettiin seurakunnan yhteistä jumalanpalvelusta. Samoin syksyllä toteutunut Raamattuseminaari päätettiin yhteiseen messuun. Lyypekissä toiminta on ollut hiljaista. Yhteistyömuotoja mietitään. Yhteistyö kielikoulujen kanssa sujuu ilahduttavan hyvin Kielissä, Bremenissä ja Braunschweigissa ja alkaa jo löytää vakiintuneita muotojaan. Hannoverin ja Lyypekin kielikoulujen suhteen täytyy vielä tehdä töitä. Yhteistyö paikallisten isäntäseurakuntien kanssa on toiminut hyvin. Osallistuminen koulutuksiin ja seminaareihin kalenterin niin salliessa on luonut uusia yhteyksiä eri puolilla Saksaa. Kirkollisia toimituksia on ollut seuraavasti: 3 kastetta, 3 avioliittoon vihkimistä ja yksi avioliiton siunaaminen, yksi siunaustilaisuus sairaalan kappelissa. Toimitusmäärässä näkyy Hampurin merimiespapin sijaistaminen syksyllä kaikki kolme vihkimistä tapahtuivat Hampurissa. Sanna Kiviluoto SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 17 (35)

Pohjoinen Jumalanpalveluksiin osallistui *)=ekumeeninen; ei laskettu yhteismäärään Bremen Hannover Kiel Lübeck Muut 17 Oberursel Tammikuu 13 15 Helmikuu 25 Maaliskuu 10 33 22 Huhtikuu Toukokuu 45 Göttingen Kesäkuu 11 80 17 Heinäkuu Elokuu 500 Espoo* Syyskuu 11 25 11 8 Lokakuu 27 Marraskuu 31 27 55 Oberursel Joulukuu 40 45 26 20 65 Braunschweig Yhteensä 101 170 181 45 182 679 Kirkollisten toimitusten määrä Avioliittoon vihkimiset 3 Avioliiton siunaamiset 1 Hautaan siunaamiset 1 Kasteet 3 Kodin siunaukset Seurakuntien luottamushenkilöt BREMEN Pj.-Vorsitzende Kaarina Lindemann Varapj. 2. Vorsitzende Marjatta Steding Hannele Järvinen, Leena Passiniemi Varajäsenet Ersatzmitglieder Maire Grobel Rengas, Rengas-Internet Hannele Järvinen, Kaarina Lindemann Kirkkomusiikki Kirchenmusik Ulla Kostia-Mielke Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Pirjo Virtanen-Jaiteh, Leena Passiniemi Lähetys- ja diakoniatyö Maija-Liisa Schubert Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Annikki Pleus, Eeva Siemer SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 18 (35)

HANNOVER Pj.-Vorsitzende Maija Dallmeier Varapj. 2. Vorsitzender Keijo Hatakka Marja Kirkko-Jaakkola, Kaija Westendorf, Tuula Kurki Varajäsenet Ersatzmitglieder Mari Aalto, Aino Großer Rengas, Rengas-Internet Kaija Westendorf Kirkkomusiikki Kirchenmusik Maija Dallmeier Pyhäkoulu Kindergottesdienst - Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Auli Fritsch, Eeva Korpela-Vehrenkamp, Ritva Schröder (Braunschweig: Sari Alanne-Meyer, Riitta Blaue, Hely Kramer) Lähetys- ja diakoniatyö Marja Kirkko-Jaakkola Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Riitta Foit, Eeva Korpela-Vehrenkamp KIEL Pj.-Vorsitzende Pirjo Menges Varapj. 2. Vorsitzender Juho Walter Menges Leena Paschen, Raili Stuhr, Tuire Spielvogel Varajäsenet Ersatzmitglieder Pirjo Kühn Rengas, Rengas-Internet Riikka Eriksson-Schulz Kirkkomusiikki Kirchenmusik Urkuri/Organist Dr. Hans Christoph Menges Pyhäkoulu Kindergottesdienst Pirjo Menges Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Leena Paschen, Tuire Spielvogel Lähetys- ja diakoniatyö Raili Stuhr Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Eeva Paul, Uwe Paul LYYPEKKI LÜBECK Pj.-Vorsitzende Milja v. Fragstein Varapj. 2. Vorsitzender Jouko Kuivalainen Inkeri Kosunen-Bittner, Horst Trense, Hanna Järvinen, Mia Nordström Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirsti Ide, Eija Langhoff Kirkkomusiikki Kirchenmusik Volker Lienhard Pyhäkoulu Kindergottesdienst Kirsti Ide Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Rauli Lundgren Lähetys- ja diakoniatyö Kirsti Ide Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Pirkko Gliech, Sirkka Houriez SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 19 (35)

5.2.2. Länsi: Bielefeld, Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet olivat: tarjota 33 säännöllistä jumalanpalvelusta vuodessa koko alueella uusien hartaus- ja jumalanpalvelusmuotojen kokeilua pyhäkoulu- tai uskonto-opetusta kaikissa alueen kielikouluissa kerran lukukaudessa keskusteluillat / raamattupiirit kaksi kertaa vuodessa Münsterissä ja Ruhrin alueella ja raamattupiirit kerran kuukaudessa Kölnissä ja Düsseldorfissa yhteydenpito kielikouluihin ja DFG:n paikallisosastoihin Jumalanpalveluksia oli 35 kertaa läntisellä alueella, muut olivat alueen ulkopuolisia. Osallistujamäärät pysyivät lähes samoina kuin edellisenä vuonna. Neljä kertaa toteutettiin kastejumalanpalvelus. Düsseldorfissa järjestettiin kuoron avustuksella syyskuussa afrikkalainen messu, ja kuoro esiintyi muutenkin aktiivisesti ja oli tukemassa seurakunnan laulua. Maallikoiden osallistuminen jumalanpalvelusten toteutukseen oli kiitettävää. Seurakunnan 35-vuotista taivalta juhlistettiin Suomen itsenäisyyspäivän juhlan 6.12. yhteydessä. Yhteistyö kielikoulujen ja DFG:n kanssa oli aktiivista, ja yhteiset juhlat kokosivat seurakuntalaisia hyvin yhteen. DFG NRW juhli maaliskuun lopussa 35- vuotistaivaltaan ja sen päätteeksi oli Mülheimin Petri-kirkossa yhteinen jumalanpalvelus saksalaisen seurakunnan kanssa. Kesäkuussa oli, kuten jo useana vuonna on ollut, Düsseldorfin ja Kölnin seurakuntien yhteinen vaellus ja luontohartaudet, jotka ovat koonneet pienen kiinnostuneiden joukon matkalle. Uutena kokeiluna olivat Kölnissä järjestetyt paastonajan iltakirkot. Ne otettiin hyvillä mielin vastaan, ja niitä tarjotaan tulevaisuudessakin kerran viikossa suuren paaston aikana. Juhannuksen aikaan järjestettiin Münsterissä ja Bielefeldissä kansanlaulukirkot. Ne olivat kevään ja kesän aikana muissakin seurakunnissa suosittuja. Uskonnon opetusta annoin useissa alueen kielikouluissa, ja siitä on vähitellen muodostunut tervetullut tapa. Lapset olivat innokkaita ja osallistuivat mielellään kaikkeen. Opettajien ja vanhempien puolelta on tullut kyselyä jatkoon. Uskonnon opetus ei varsinaisesti kuulu koulujen opetusohjelmaan ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Tätä kautta säilyy yhteys nuorempaan sukupolveen ja samalla siteet vahvistuvat niihin perheisiin, joissa on suoritettu kasteita. Düsseldorfissa järjestettiin keväällä kaksikielisyyspäivän ensimmäinen osa. Raamattupiirit järjestettiin säännöllisesti Kölnissä ja Düsseldorfissa ja keskusteluiltoja Ruhrin ja Münsterin alueella. En ole saanut aktivoitua uusia ihmisiä näihin iltoihin, vaikka monilla on tarve keskustella uskon asioista tavatessamme. Keväällä äitienpäivänä järjestettiin Kölnissä seurakunnan perhepäivä, jossa informoin seurakuntaa Suomen kirkon tulevaisuuden ohjelmasta Meidän kirkko osallisuuden yhteisö. Perhepäivä päättyi jumalanpalvelukseen. Olen ollut kirkkoraatien kokouksissa niin usein kuin se on ollut mahdollista ja muuten yhteydenpito on hoitunut sähköisesti tai puhelimitse. Muut henkilökohtaiset kontaktit ja kotivierailut olen pyrkinyt yhdistämään seurakunnallisiin tapahtumiin. Kotikäyntien tarve kasvaa vuosittain. Helena Eckhoff SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 20 (35)

Länsi Jumalanpalveluksiin osallistui *)=ekumeeninen; ei laskettu yhteismäärään Bielefeld Köln Düsseldorf Münster Ruhr Muut Tammikuu 30 17 Helmikuu 15 22/6 30 Krefeld 60 Luzern 18 Maaliskuu 21 35 125* Meissen 60 Huhtikuu 12 24/8 30 Toukokuu 20 42 24 Kesäkuu 14 9 70 * 19 Heinäkuu Elokuu 55 45 Syyskuu 15 25 38 Lokakuu 26 22 Frankfurt 50 Honerath 10 Marraskuu 19 31 58 Joulukuu 45 37 70 38 27 Yhteensä 101 191 301 188 148 198 1.127 Kirkollisten toimitusten määrä Avioliittoon vihkimiset 2 Avioliiton siunaamiset 3 Hautaan siunaamiset Kasteet 12 Kodin siunaukset Seurakuntien luottamushenkilöt BIELEFELD Pj.-Vorsitzende Raija Stuke Varapj. 2. Vorsitzende Soile Vainio-Tölle Riitta Röthemeyer, Tarja Welschlau, Satu Peltonen-Peperhove, Leena Hanisch Varajäsenet Ersatzmitglieder Kielo Haubrok, Marjut Ranta-Kuhlbusch Rengas, Rengas-Internet Soile Vainio-Tölle, Leena Hanisch Kirkkomusiikki Kirchenmusik Miina Virtanen, Marja Esper, Leena Hanisch Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Paula Juuti, Lea Gartmann Lähetys- ja diakoniatyö Raija Stuke Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Tuija Johansson, Günther Stuke SKTK:n toimintakertomus 2009 Sivu 21 (35)