1 EURA 2014 -hakemuksen tekemisen ohjeita 10.8.2015 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Valitse viranomainen, jolta haet rahoitusta. Voita valita vain yhden viranomaisen. Hakuilmoituksessa on kerrottu viranomainen tai viranomaiset, joita haku koskee. 2 Hakijan perustiedot Tässä kohdassa ilmoitetaan hakijan (päätoteuttajan) perustiedot. Mahdollisten osatoteuttajien ja tuen siirron saajien tiedot täytetään taustalomakkeisiin. Hankkeen henkilöitä koskevat mm. yhteystiedot syötetään Yhteystietojen ylläpito -kohdasta klikkaamalla avautuvalta sivulta. Osatoteuttajat * Hakijoiden lukumäärä Vain yksi hakija Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Vain yksi hakija: Valitse tämä vaihtoehto, kun hakijoita on vain yksi (eli kyseessä ei ole yhteishanke eikä tuen siirto). Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke): Yhteishankkeessa tuki myönnetään useammalle kuin yhdelle tuensaajalle yhteisesti. Tuensaajat vastaavat hankkeen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti. Kaikkien tuensaajien on oltava hakijoina ja täytettävä tuensaajille asetetut edellytykset. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Anna hankkeelle lyhyt ja ytimekäs nimi, joka kuvaa hankkeen sisältöä ja on ymmärrettävä. Hankkeen nimeä tulee käyttää aina samassa muodossa hanketta koskevissa asiakirjoissa, tiedotuksessa sekä yhteydenpidossa hankkeen ja viranomaisen välillä. * Alkamispäivämäärä Merkitse päivämäärä, jolloin hankkeen toiminta alkaa ja siitä alkaa syntyä kustannuksia. Ennen alkamispäivämäärää syntyneet kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Hanke voi alkaa aikaisintaan sinä päivänä, kun hankehakemus tulee vireille. Hakemus tulee siten laittaa vireille ennen hankkeen toteutuksen aloittamista. Hakemus tulee vireille, kun se jätetään EURA 2014 -järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn toimivaltaiselle viranomaiselle. * Päättymispäivämäärä Merkitse hankkeen päättymispäivämäärä, johon mennessä kaikki hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet on suoritettu loppuun. Hankkeessa ei voi syntyä tukikelpoisia kustannuksia enää tämän päivämäärän jälkeen. * Hanketyyppi Valitse valikosta hanketta kuvaava hanketyyppi. Pääsääntöisesti hankkeessa on osallistujia.
2 * Toimintalinja Valitse valikosta erityistavoite, johon hanke kuuluu. Tarkista, että olet valinnut ensin oikean toimintalinjan, sillä vain tietyt erityistavoitteet ovat valittavissa kussakin toimintalinjassa. Haussa mukana olevat erityistavoitteet määritellään hakuilmoituksessa. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa (www.rakennerahastot.fi) kuvataan toimintalinjoista ja niihin liittyvistä erityistavoitteista rahoitettavan toiminnan sisältö. Varmista, että esitettävän hankkeen sisältö sopii valittavaan toimintalinjaan ja erityistavoitteeseen. Tarvittaessa lisätietoja voi kysyä viranomaiselta, jolle hakemus aiotaan jättää Esim. Toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen * Erityistavoite Valitse valikosta erityistavoite, johon hanke kuuluu. Tarkista, että olet valinnut ensin oikean toimintalinjan, sillä vain tietyt erityistavoitteet ovat valittavissa kussakin toimintalinjassa. Haussa mukana olevat erityistavoitteet määritellään hakuilmoituksessa. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa (www.rakennerahastot.fi) kuvataan toimintalinjoista ja niihin liittyvistä erityistavoitteista rahoitettavan toiminnan sisältö. Varmista, että esitettävän hankkeen sisältö sopii valittavaan toimintalinjaan ja erityistavoitteeseen. Tarvittaessa lisätietoja voi kysyä viranomaiselta, jolle hakemus aiotaan jättää. Esim. Erityistavoite 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) * 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Tiedot syötetään erillisessä näytössä, johon päästään klikkaamalla komentoa 'Tiivistelmän ylläpito'. Kuvaa tiivistetysti hankkeen sisältö. - -> Max. yhden A4 -sivun mittainen voisi olla hyvä pituus, ei kannata tehdä liian pitkää. Tiivistelmän pituus on enintään 3000 merkkiä, (EURAssa varattu merkkimäärä). Tiivistelmään voi kirjoittaa lyhyesti pääkohdat: - Taustasta - Tavoitteista - Toimenpiteistä ja - Tuloksista. Hankkeen tiivistelmän perusteella lukijan pitäisi pystyä muodostamaan selkeä kuva hankkeen sisällöstä eli siinä kuvataan mm. keskeiset hankkeen tavoitteet, toimenpiteet, kehitettävät uudet tuotteet, tulokset ja vaikutukset. Tiivistelmän sisällön laadintaan kannattaa käyttää riittävästi aikaa, sillä se on ensimmäinen esite hankkeesta. Tiivistelmä voi sisältää vain tekstiä, siihen ei voi lisätä esim. kuvia tai taulukoita. Hankkeen tiivistelmää voi päivittää yhteystietojen ylläpito -osiossa. Tiivistelmää voi päivittää ilman muutoshakemusta.
3 Tiivistelmä julkaistaan internetissä rakennerahastojen tietopalvelussa. * 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Kirjoita hanketta mahdollisimman hyvin kuvaava englanninkielinen nimi. Hakija voi tarvittaessa päivittää myöhemmin hankkeen englanninkielisen nimen yhteystietojen ylläpito-osiossa ilman muutoshakemusta. * 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Kirjoita hankkeen lyhyt tiivistelmä englannin kielellä. Tiivistelmän pituus on enintään 3000 merkkiä. Englanninkielisen tiivistelmän ei tarvitse olla yhtä pitkä kuin suomenkielisen, mutta siinä on syytä kuvata hankkeen toiminnan keskeisen sisältö. Englanninkielinen tiivistelmä voidaan viedä järjestelmään myös yhteystietojen ylläpito-osiossa vasta rahoituspäätöksen tekemisen jälkeen. Tekstikenttään tulee hakemusvaiheessa kuitenkin kirjoittaa jotain, jotta hakemuksen voi jättää viranomaiskäsittelyyn. Jos englanninkielistä tiivistelmää ei esitetä vielä tässä vaiheessa, kirjoita kenttään esimerkiksi toimitetaan myöhemmin. Hakija voi päivittää tiivistelmää yhteystietojen ylläpito-osiossa ilman muutoshakemusta. Jos viranomainen hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi rakennerahasto-ohjelmasta, englanninkielinen tiivistelmä julkaistaan rakennerahastojen tietopalvelussa. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Kuvaa asioiden tila tai ongelma, johon hankkeella haetaan ratkaisua. Esitä hankeidea ytimekkäästi. Kerro myös, miten hankeidea on syntynyt, miten hankkeen tarve on kartoitettu. Ilmoita olennaiset hanketta koskevat esiselvitykset, ennakointiaineistot ja toiset hankkeet, joita on hyödynnetty hankkeen suunnittelussa, miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen (ml. käynnissä olevien) hakemuksen kannalta merkityksellisten hankkeiden tulokset. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kuvaa, mitä hankkeen toimenpiteiden tuloksena tavoitellaan; esimerkiksi mitä muutosta on tarkoitus saada aikaan, mikä ei muuten olisi mahdollista. Tavoitteiden tulisi olla mitattavia. Kuvaile, miten tavoitteiden toteutumista tai muutosta voidaan mitata hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen. Hankkeen tavoitteiden tulee edistää sekä rakennerahasto-ohjelman horisontaalisia periaatteita että valitun toimintalinjan ja erityistavoitteen tavoitteita. Hakijan tulisi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon rakennerahasto-ohjelman tulosindikaattorit sekä yleiset ja erityistavoitekohtaiset tuotosindikaattorit.
4 Ohjelman tulos- ja tuotosindikaattorit kuvataan Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman liitteissä 2 ja 3. Huom. Tavoite -kuvaukset on hyvä synkronoida yhteen hankkeen toimenpiteiden ja tulosten kanssa. Siten, että otsikoidaan ja numeroidaan hankkeen toimenpiteet ja tulokset hankkeen tavoitteiden mukaan. Esim. nämä voisi esittää kootusti EURA -hakemuksen kohdassa 6.1. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Kuvaa, mikä hankkeessa on uutta tai erilaista kuin aiemmin. Hankkeen tavoittelemaan tulokseen, toteutustapaan tai muuhun sisältöön on yleensä syytä sisältyä jotain uutta, innovatiivista tai kehittävää. Rakennerahastovaroilla ei ole tarkoitus rahoittaa jo asemansa vakiinnuttanutta tai muuta hakijan normaalitoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa, minkä vuoksi selkeä kehittämisote on hankkeelle eduksi. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Nimeä hankkeen varsinaiset kohderyhmät, eli tahot, joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat. Kohderyhmä voi koostua luonnollisista henkilöistä ja/tai organisaatioista. Nimeä hankkeen varsinaiset kohderyhmät, eli tahot, joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat. Kohderyhmä voi koostua luonnollisista henkilöistä ja/tai organisaatioista. Tämä kohta on täytettävä, mikäli kohdassa 3. on valittu hanketyyppi Hanke, jossa henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä. Hankkeen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että kohderyhmän tulee olla sopia yhteen ohjelmaasiakirjan; Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa (www.rakennerahastot.fi) hankkeen toimintalinjan kohdalla kuvatun kohderyhmän kanssa Esim. Kohderyhminä on TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen: Kohderyhmät: opiskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet; erilaiset koulutusorganisaatiot; opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Nimeä mahdolliset tahot, jotka hyötyvät hankkeesta välillisesti tai joiden toimintaan hankkeen tulokset vaikuttavat, mutta eivät kuulu edellä mainittuihin varsinaisiin kohderyhmiin. Vaihtoehto koskee erityisesti hankkeita, joissa hanketyypiksi on valittu Hanke, jossa ei ole henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä.
5 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen rahoittava viranomainen tarvitsee selkeän kuvan hankkeen toteutuksesta konkreettisella tasolla voidakseen arvioida ovatko esitetyt tavoitteet saavutettavissa niillä toimenpiteillä, joita hakija esittää. Kuvaa hankkeessa toteutettavat keskeiset toimenpiteet, joilla hankkeen tavoitteet aiotaan saavuttaa. Kuvaa toimenpiteet mahdollisimman konkreettisesti ja aktiivimuodossa esimerkiksi: "Toimenpide 1", kuka tekee, mitä, miten, missä, kenen kanssa ja milloin. "Toimenpide 2" jne. Kuvaa myös tiedotusta koskevat toimet. Monissa hankkeissa on tarpeen tehdä myös erillinen tiedotussuunnitelma. Toimenpiteiden -kuvaukset on hyvä synkronoida yhteen hankkeen tavoitteiden ja tulosten kanssa. Siten, että otsikoidaan ja numeroidaan hankkeen toimenpiteet ja tulokset hankkeen tavoitteiden mukaan. Esim. nämä voisi esittää kootusti EURA -hakemuksen kohdassa 6.1. Esim. voisi käyttää seuraavaa esittämistapaa: 1. Tavoite xxxx, jota toteuttavia toimenpiteitä ovat: Toimenpide 1. xxxx Toimenpide 2. zzzz Toimenpide 3. cccc Jne. Tuloksina ovat: vvvvvvvvv 2. Tavoite yyyy, jota toteuyttavia toimenpiteinä ovat: Toimenpide 1. xxxx Toimenpide 2. zzzz Toimenpide 3. cccc Jne. Tuloksina ovat: vvvvvvvvv 3. Tavoite yyyy, jota toteuyttavia toimenpiteinä ovat: Toimenpide 1. xxxx Toimenpide 2. zzzz Toimenpide 3. cccc Jne. Tuloksina ovat: vvvvvvvvv 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Kuvaa ne konkreettiset tulokset, jotka hankkeen toimenpiteillä saavutetaan. Toimenpiteiden tuloksena hankkeessa voi syntyä esimerkiksi uusia palveluja, toimintamalleja, selvityksiä, oppaita, ohjeistuksia tai muita tuotoksia. Tulosten tulee heijastaa asetettuja tavoitteita. Tuloksia tarkastellaan mm. hankkeen toteutusaikana kerättävien seurantatietojen avulla. Kuvaa myös, millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia hankkeella ja siinä saavutetuilla tuloksilla on.
6 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Kuvaa, miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa on tarkoitus jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen ja miten saatuja tuloksia sekä kokemuksia aiotaan hyödyntää sen jälkeen, kun hanke on päättynyt. Hankerahoituksen pääasiallinen tarkoitus on olla vain toiminnan liikkeellepaneva voima. Siksi hakijan on jo ennalta tärkeää suunnitella toiminnan jatkaminen tai tulosten muu hyödyntäminen ottaen huomioon, että hankerahoitus ei ole toiminnan pysyvä rahoitusmuoto ja hankkeen tulosten pitäisi olla hyödynnettävissä myös myöhemmin. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Tiedot siirtyvät tähän tiivistelmään hakemuksen taustalomakkeista Siis taustalomakkeille tiedot täytetään ensin esim. klikkaamalla jotain riviä Kustannukset -luettelosta. * Kustannusmalli Kustannusmallin valintaan pääsee klikkaamalla Kustannusmalli kohtaa. A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä ( ) 1 Palkkakustannukset 83 000 2 Ostopalvelut 20 000 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 4 Matkakustannukset 0 5 Muut kustannukset 0 6 Välilliset kustannukset 14 110 Kustannukset yhteensä 117 110 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 117 110 Rahoitus Yhteensä ( ) Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 81 977 70% 2 Kuntien rahoitus 35 133 30% 3 Muu julkinen rahoitus 0 0% 4 Yksityinen rahoitus 0 0% Rahoitus yhteensä 117 110 100%
7 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kuvaa, mitä sopimuksia rahoitussuunnitelmaan sisältyvistä muista rahoituslähteistä on olemassa. Hakijan on osoitettava, että hankkeen eri lähteistä tulevat osarahoitusosuudet ovat sopimuksella sovittuja ennen kuin rahoittava viranomainen voi tehdä hankkeesta myönteisen rahoituspäätöksen. Muut rahoittajat voivat olla esimerkiksi kuntia, kehittämisyhtiöitä, ammattikorkeakouluja tai yrityksiä. Jos rahoittava taho on itse hankkeen hakijana, on kyse tältä osin omarahoituksesta. Jos omarahoitukseen sitoutuminen edellyttää hakijaorganisaation hallituksen tai muun toimielimen päätöstä, on tarpeen dokumentoida ko. päätös. Rahoittava viranomainen voi tehdä rahoituspäätöksen vasta, kun lopulliset sitoumukset on toimitettu. Tässä tulee esittää tarvittava dokumentointi ja liittää liitteet EURA -hakemukseen dokumenteista. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Tässä tulee esittää tarvittava dokumentointi ja liittää liitteet EURA -hakemukseen dokumenteista. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Mainittava hankkeiden nimet ja mainittava, miten hanke liittyy muihin hankkeisiin. 10 Maantieteellinen kohdealue Hankkeen toiminta on valtakunnallista Kyllä Ei Valitse alas vetovalikosta hankkeen toiminnan maantieteellinen kohdealue maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla. * Maakunnat * Seutukunnat * Kunnat 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Kuvaa millaista osaamista ja kokemusta hakijalla on hankkeiden toteuttamisesta ja hankkeen sisällöllisestä toiminnasta. Rahoituksen myöntämisen edellytys on, että hakijaorganisaatiolla on riittävät edellytykset ja osaaminen hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tuloksekas toteutus edellyttää myös kokemusta ja osaamista hankkeen kannalta olennaisesta alakohtaisesta sisällön hallinnasta, jotta varmistetaan hankkeen eteneminen kohti asetettuja tavoitteita.
8 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Kuvaa toteuttamiseen liittyvät riskit ja toimet niiden hallitsemiseksi. Ilmoita, liittyykö hankkeen toteuttamiseen sellaisia riskejä, jotka vaikuttavat toteutuksen onnistumiseen sisällöllisesti ja/tai suunnitellussa aikataulussa. Riskin arvioinnin tulee sisältää tiedot riskistä, sen tasosta ja riskin poistamiseen tai sen vaikutuksen pienentämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Riskillä tarkoitetaan mitä tahansa seikkaa, mikä vaarantaa hankkeen tehokkaan ja tuloksellisen toteutuksen. Riskit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin: 1) Henkilöstön osaaminen, sisällöllinen osaaminen ja henkilöstön sitouttaminen työhönsä 2) Oman organisaation, osatoteuttajien ja sidosryhmien sitoutuminen 3) Kohderyhmän saavuttaminen ja sitouttaminen 4) Lainsäädäntöön liittyvät riskit erityisesti, jos hankkeessa on työllistämiseen ja koulutuksen järjestämiseen liittyviä toimenpiteitä. 5) Hankkeen toimenpiteiden käytännössä toteuttamiseen liittyvät riskit 6) Hankkeen talouteen liittyvät riskit Hankkeelle tehty laadukas riskien arviointi osoittaa rahoittavalle viranomaiselle, että hakija on tiedostanut hankkeen toteutukseen liittyvät riskit ja sillä on olemassa vaihtoehto vähintään hankkeen osittaiselle toteutukselle tilanteessa, jossa toteutus suunnitellussa laajuudessa vaarantuu. Hankkeet voivat myös käyttää riskitason luokittelua, esim. riskitaso/toteutumisen todennäköisyys: 1. heikko 2. normaali 3.todennäköinen (tai jotain vastaavaa). 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Kuvaa hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoa. Ohjausryhmään on syytä valita henkilöitä, joilla on hankkeen sisältöön liittyvää osaamista tai jotka edustavat toteutuksen kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Kokoa ympärillesi sellainen ohjausryhmä, johon itsekin haluaisit kutsun. Tuensaajan on asetettava hankkeen ohjausta ja seurantaa varten ohjausryhmä, jonka rahoittava viranomainen hyväksyy. Ohjausryhmässä on oltava riittävä määrä asiantuntijoita. Ohjausryhmä ei ole vastuussa hankkeen toteuttamisesta, vaan vastuu on aina tuensaajalla. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Merkitse hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä yritysluokan mukaan Mikroyritys on yritys, jonka palveluksessa on alle 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 milj.. Pieni yritys on yritys, jonka palveluksessa on 10 49 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 milj.. Keskisuuri yritys on yritys, jonka palveluksessa on 50 249 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 milj..
9 Suuryritys on yritys, jonka henkilöstön määrä on vähintään 250 henkilöä ja jonka liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa tai jonka taseen loppusumma ylittää 43 milj.. 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Merkitse hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärä koko hankkeen keston ajalta työmarkkinaaseman, iän ja sukupuolen mukaan eriteltyinä. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrä tulee arvioida mahdollisimman realistisesti. Osallistujalla tarkoitetaan hankkeen kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, joka on hankkeen toiminnan kohteena (esim. henkilö osallistuu hankkeen koulutukseen). Osallistujaksi voidaan katsoa hankkeen kohderyhmään kuuluva henkilö, joka osallistuu esimerkiksi hankkeen järjestämään muutaman tunnin kestävään ohjaus- tai neuvontatoimenpiteeseen. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuva henkilö on aina voitava tunnistaa. Osallistuviin henkilöihin ei lasketa mukaan koulutusta tai ohjausta antavaa opettajaa, konsulttia tms. 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Merkitse hankkeeseen osallistuvien henkilöiden koulutus- ja henkilötyöpäivien lukumäärä. Osallistujien henkilötyöpäivillä tarkoitetaan hankkeeseen osallistuvien henkilöiden osallistumista hankkeeseen kuuluvaan toimintaan. Yksi henkilötyöpäivä vastaa 7 tuntia. Luku ilmoitetaan kokonaisina henkilötyöpäivinä. Tähän sisältyvät koulutuspäivät, tukityöllistettyjen henkilöiden työpäivät, ohjaukseen ja konsultointiin osallistumiseen käytetyt työpäivät ja muut työpäivät, jotka liittyvät hankkeen sisältöä olennaisesti toteuttavaan toimintaan. Henkilötyöpäivät lasketaan kaavalla: Osallistuvien henkilöiden määrä x työpäivät. Esim. Osallistuvia henkilöitä on 10, jotka osallistuvat 60 hankkeeseen liittyvään koulutuspäivään (kokonaisia päiviä eli 7 h) ja osallistuvat lisäksi konsultointiin 3 päivänä kunakin 4 tunnin ajan: 10 x 60+10 x 3 x 4/7 = 600+120/7 = 600+17,1 = 617 henkilötyöpäivää 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Merkitse erityistavoitteen 9.1 tai 9.2 hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30 54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden henkilöiden arvioitu lukumäärä koulutustaustan ja sukupuolen mukaan eriteltyinä. 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen). Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. 13.2 Kestävä kehitys Merkitse onko hankkeella välitön vai välillinen vaikutus alla mainittuihin kestävän kehityksen kysymyksiin. Hankkeella on välittömiä vaikutuksia, jos sen toimenpiteet vaikuttavat suoraan kysyttyyn asiaan. Vaikutukset ovat välillisiä, jos ne suoran vaikutuksen sijaan kohdistuvat epäsuorasti kysyttyyn asiaan eli ovat ns. kerrannaisvaikutuksia.
10 Liikuta liukuvalikossa vastauksesi arvioimaasi vaikutuskohtaan. Kirjoita myös perustelut valinnallesi. Perustelu auttaa syventämään arviointia, tunnistamaan laajemmin ja paremmin vaikutuksia ja voi vaikuttaa myönteisesti hakemuksen arviointiin. - -> Välttämättä ei tarvitse kirjoittaa perusteluja, jos vastaa esim. 0. - -> 0 saa näkyviin, kun ensin liikuttaa liukuvalikkoa esim. kohtaa 1 ja sitten takaisin kohtaan 0. Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys: Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen: Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus: Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen): Natura 2000 -ohjelman kohteet: Taloudellinen kestävyys Taloudellinen kestävyys tarkoittaa vähähiilistä, luonnonvara- ja energiatehokasta taloutta. Materiaalit ja jätteet: Uusiutuvien energialähteiden käyttö: Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen: Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen: Liikkuminen ja logistiikka: Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen: Tasa-arvon edistäminen: Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus: Kulttuuriympäristö: Ympäristöosaaminen: 14 Liitteet Tiedosto Toiminnot Hakemuksen teko-ohje Katsele Poista Lisää liite Ladattava tiedosto tulee olla pdf- tai excel-muotoinen!