42 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3. UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET Tässä luvussa tarkastellaan tulevaisuuden kehityssuuntia teknologian näkökulmasta. Esitys ei ole tarkkuudeltaan ja syvyydeltään insinööritieteellinen, vaan pyrkimyksenä on antaa lukijalle työkaluja erilaisten tulevaisuuden kehityssuuntien sisällön ja merkityksen arviointiin. YHTEIS- KUNTA YKSILÖ YRITYS Kuten edellä olemme todenneet, ei kehityksen täsmällisestä suunnasta ja nopeudesta voida kuitenkaan olla varmoja. TEKNO- LOGIA Seuraavan tarkastelun otsikointi ja järjestys pitävät tästä huolimatta sisällään kirjoittajien arvion eri teknologien merkityspotentiaalista ja vaikutuksien priorisoitumisesta:! tietoliikenne,! tietojärjestelmät,! teknologioiden saumattomuus. Nykyihmiselle termit tietoliikenne ja tietojenkäsittely tuntuvat helposti lähes samansisältöisiltä, mutta tosiasiassa ne ovat sekä kehityshistorialtaan että sisällöltään hyvin erilaisia.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 43 TIETOLIIKENNE JA TIETOJENKÄSITTELY ERI PUHELU KIRJE KNOWLEDGE (päässä) PAIKKA INFORMAATIO (salkussa) SAMA NEUVOTTELU ILMOITUS- TAULU DATA (tietokoneessa) SAMA ERI AIKA Kuva 17. Tietoliikenteen ja tietojen käsittelyn perusongelmia. Tietoliikenteen ja tietojen siirron tavoitteena on aina ollut yllä olevan kuvion vasemman nelikentän ongelman ratkaisu. Miten poistetaan eri ajan ja/tai eri paikan haittavaikutukset kahden tai useamman samaa tietoa tarvitsevan osapuolen väliltä. Tietojen käsittelyn pelkistettynä ongelmana on! saada oikeaa tietoa koneeseen,! muodostaa siitä kulloinkin tarvittava informaatio, ja vielä! käyttäjän ymmärtämässä muodossa. Näiden kahden perusongelman lähestyminen ja ennen kaikkea niihin liittyvät toimivat ratkaisut, joiden avulla saamme kaiken tarvitsemamme tiedon milloin ja minne haluamme, tulevat muuttamaan tapojamme toimia sekä yksilöinä, yrityksinä että yhteiskuntina.
44 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3.1. TIETOLIIKENNE Tietoliikenne ja sen avulla tapahtuva tietojen siirto on ollut aina merkittävien panostusten ja ponnistusten kohteena. Postilaitokset kaikki maailman osoitteet kattavana järjestelmänä sekä lennätin- ja puhelinverkosto ovat muodostaneet perustan tietoliikenteen kansainväliselle kehitykselle. Radio- ja televisiotoiminta vaikuttaa meidän kaikkien elämäämme hyvin voimakkaasti. Radio ja televisio ovat olleet tosin vain yksisuuntaisia tiedonsiirron kanavia, mutta tehokkaita. Tietoliikenne on myös lähivuosina erittäin merkittävien muutosten ja kehitysponnistusten kohteena. Seuraavilla sivuilla tietoliikennettä ja sen kehitystä tarkastellaan! kapasiteetin ja kustannusten,! tietoverkostoihin liittyvien päätelaitteiden lukumäärän ja ominaisuuksien,! lähetettävien viestien älykkyyden, ja! todellisen interaktiivisuuden kehittymisen näkökulmista. Kuten luettelo jo ilmentää, ei tietoliikenteen kehitys ole vain laiteteknologian kehitystä, vaan siinä on mukana merkittäviä sisällöllisiä elementtejä.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 45 3.1.1 KAPASITEETTI JA KUSTANNUKSET Tietoliikenteen ja tiedonsiirron kehitys näkyy käyttäjien kannalta sekä kapasiteetin voimakkaana lisääntymisenä että peruskäytön kustannusten alentumisena. Tavallisen, kiinteässä verkossa puhutun kansainvälisen puhelun hinta voisi toimia esimerkkinä. Kuva 18. Esimerkki kaukopuhelukustannusten kehityksestä. Kuten kuvassa oleva laskelma osoittaa, ei kapasiteetin lisäys ole kustannuskysymys perinteisessä mielessä. Jos puhelinlinjojen käyttö edellyttää lisäkapasiteettia, sitä rakennetaan. Ongelmaksi muodostuu se, että aiheuttamisperusteiset kustannukset jäävät niin alhaisiksi, että kilpailutilanteessa hinta voi helposti alittaa ko. tapahtumaan liittyvien laskutuskustannusten tason. Lisäkapasiteetilla tulee olla muutakin käyttöä kuin normaalien puheluiden välitys. Ja näinhän toki onkin.
46 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet USA:n hallituksen vuonna 1996 käynnistämä NGI-hanke (Next Generation Internet) hahmottaa osaltaan niitä suuntia, joihin tietoliikenteen kehitys on menossa. Seuraavassa luettelossa on esitetty NGI-hankkeen teknologiset teemat. NGI:n tavoitteet: Johtaa tutkimusta ja tuotekehitystä edistyneimmissä verkkoteknologioissa (työasemalta työasemalle)! Multimedia! Verkon hallinta (ml. kaistan kohdistaminen ja jakaminen)! Palvelun laatu ja segmentoiminen! Luotettavuus! Toimintavarmuus! Tietoturva Kehitystä tukee testiympäristö, jossa tavoitteena 1000-kertainen suorituskyky nykyiseen internetiin verrattuna. Testiympäristö rakennetaan DARPA:n SuperNetiin. Lähde: NCO (National Coordination Office), http://www.ccic.gov/ Muutamia huomioita: NGI:n puitteissa kehitetään tietoliikenneverkkoa päätelaitteelta toiselle saakka, ei siis vain esimerkiksi runkoverkkoja; hanke sisältää monimuotoisen viestinnän (ääni, kuva, video) tarpeet, tietoliikenneverkkoa hallitaan siten, että kapasiteettia jaetaan hallitusti, tiedonsiirron laatua kehitetään ja differoidaan, sekä luotettavuutta, käytettävyyttä, ja tietoturvaa parannetaan. Eräs kehityspiirre on siis tiedonsiirtokapasiteetin differointi siten, että se joka tarvitsee paljon kaistaleveyttä (nopeutta), saa sitä, mutta ei varmaankaan samaan hintaan. Testiympäristö on ollut loppusyksystä 1999 asti käytössä, ja nyt näyttää siltä, että muutaman vuoden kuluttua on käytettävissä, jos tarve sitä vaatii,
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 47 nykyiseen tietoverkkoon nähden 1000-kertainen suorituskyky, helposti ja luotettavasti. Toinen tietoliikenteen kapasiteettiin liittyvä merkittävä kehityssuunta on IPv6-standardi 1, joka liittyy internetin osoitejärjestelmään. Se ei korvaa kokonaan nykyistä Ipv4-järjestelmää, vaan täydentää sitä. Sen avulla mahdollistuu mm. edellä mainittu palveluiden eriyttäminen lähettäjä/vastaanottaja-tasolla sekä hyvin monien päätelaitteiden kytkeminen osaksi verkkoa. Myös mobiilipäätelaitteiden kytkeminen osaksi verkkoa onnistuu Ipv6:n avulla. Tämän järjestelmän avulla voidaan käytännössä tukea noin 1500 osoitetta jokaiselle maapallon neliömetrille 2. Osoitteita tullaan myös tarvitsemaan hyvin paljon, erään ennusteen 3 mukaan niiden tarve kasvaa seuraavasti: v. 2005 20 miljardia, v. 2010 100 mrd ja vuonna 2020 jopa 400 mrd. Erilaisten päätelaitteiden, sekä kiinteiden että mobiilien, lukumäärä ja olemuksien monimuotoisuus moninkertaistuvat lähivuosina. Verkkoon kytkeydytään hyvin erilaisten laitteiden kautta, ja käyttäen erilaisia järjestelmiä. Käyttäjien ei tarvitse tietää, minkä järjestelmän avulla yhteydet syntyvät, vaan eri tason sovellukset hoitavat valinnan joko automaattisesti tai sopimusten mukaan. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty IPv6:n kehitystilanne alkukeväästä 2000. Lukijan ei tarvitse opetella sitä ulkoa. Hyvin suurelta osin perusjärjestelmä on valmiina ja käytössä. Sähköposti ja tiedostojen siirto toimivat, ja eri tason verkkojen kytkeytyminen on valmiina. Kaupallisten palvelujen ja ennen kaikkea erilaisten sovellusten kehitys on jo alkanut. 1 Lisätietoja Ipv6:sta, http://www.ipv6.org/ 2 lähde: Raj Jain, Ohio State University 3 lähde: Siemens / Global Ipv6 Summit Colorado 16.3.2000
48 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Nykyinen tilanne (14.2.2000, muutamia poimintoja: www.ipv6.org jatkolinkkeineen)! IPv6: vakiintunut ja toimii hyvin,! IPsec: valmis ja toimii hyvin sekä IPv4:lle että IPv6:lle (tietoturva),! IPComp: valmis (tiivistys)! IPv4-IPv6 TCP (rajan ylittävä reititin) : valmis ja toimii hyvin! Ipv4-IPv6 otsikkojen kääntäjä: työ meneillään! Mobiili-isännän tuki : toimii hyvin! SMTP-sähköpostiprotokolla IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! POP-palvelu IPv6:ssa: valmis! FTP-tiedostonsiirto IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! telnet-palvelu IPv6:ssa: valmis ja toimii hyvin! ssh-tietoturva Ipv6.ssa: valmis ja toimii hyvin! PPP (point-to-point) protokolla : valmis ja toimii hyvin,! v4/v6 dhcp (dynaaminen verkon konfigurointi): suunniteltuna Tämä taulukko kuvaa myös sitä tarkkuutta, syvyyttä, laajuutta ja ajantasaisuutta, jota internet tiedonhankintakanavana tarjoaa. Muutama vuosi sitten tässäkin kirjassa esitetyn yksityiskohtaisen tiedon hankinta olisi ollut erittäin työläs ja haastava tehtävä. Se, että tietoa (joka on myös joskus epäluotettavaa) on saatavissa helposti hyvin paljon, ei tietenkään poista kaikkia ongelmia. Seuraavat kehitysvaiheet tässä suhteessa liittyvät raakatiedon käsittelyyn ja muokkaamiseen käyttökelpoiseen muotoon, informaatioksi. Näihin kysymyksiin palaamme vielä jäljempänä. Eräs kehityssuunta viime vuosina on ollut tiedonsiirtoteknologian siirtyminen valon hyväksikäyttöön. Valokaapeli on kapasiteetiltaan omaa luokkaansa, mutta se on ollut varsin kallista, ja myös sen käyttöön liittyvät laitteet ovat olleet varsin arvokkaista. Aivan viime vuosina on paneuduttu vanhan kuparikaapelin kapasiteetin venyttämiseen digitaalisen tiedonsiirron alueella, ja mm. xdsl-teknologiat (Digital Subscriper Line) ovat moninkertaistamassa olemassa olevan tiedonsiirtoverkoston suorituskyvyn.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 49 Tällä hetkellä Suomessa on kaupallisessa tarjonnassa ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line), joka käyttää olemassa olevia parikaapelipuhelinlinjoja. Sen avulla voidaan päästä ainakin teoriassa yli 6 Mbps nopeuksiin 4 kuluttajakohtaisesti, ja joka tapauksessa ilman uutta kaapelointia tällä tekniikalla voidaan moninkertaistaa perinteiset yhteysnopeudet. Tarvitaan vain uusi kytkentä puhelinverkkoon (eli sopimus paikallisen operaattorin kanssa), ja uusi modeemi. On mielenkiintoista seurata, miten valokaapeliteknologian hintataso kehittyy, kun xdsl-sektori valtaa markkinoita. Lienee luultavaa, että markkinahinnat asettuvat pidemmällä aikavälillä siten, että eri teknologiat saavat edellytystensä mukaisen osan volyymistä. Olemassa olevaa, toimivaa verkostoa ei kannattane vaihtaa valokaapelipohjaiseksi, mutta uusissa asennuksissa tilanne on toinen. Jo nyt on tälle alueelle syntynyt uutta yhteistoimintaa rakennusteollisuuden ja teleoperaattoreiden välille. 4 Lähde: ADSL Forum, www.adsl.com
50 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3.1.2 PÄÄTELAITTEET: lukumäärä ja monimuotoisuus Radiotaajuudet ovat rajoitettu luonnonvara. Pitkillä aallonpituuksilla yhdellä lähettimellä voidaan tavoittaa toisella puolella maapalloa oleva vastaanotin. Samalla taajuudella ja samalla alueella ei voi toimia kuin yksi lähetin. Mitä suurempi teho, sen parempi kuuluvuus. Radiosignaalin teho laskee etäisyyden neliössä. Jos halutaan pitkiä yhteysetäisyyksiä, niin vapaat taajuudet loppuvat kesken. Kun lähetystehoa on vähän ja radioaallot lyhyitä (eli taajuudet suuria), mahtuu eetteriin enemmän lähetyksiä. Mutta silloin tarvitaan tiheä tukiasemaverkosto, jonka kautta tietoliikenne siirtyy lankaverkkoon. Ja siellä riittää kapasiteettia. Kun lähetysetäisyys lyhenee 200 metristä 6 metriin, putoaa lähetystehon tarve 1000:nnenteen osaan. Milliwateista tulee mikrowatteja. Samalle alueelle mahtuu yhtä aikaa toimivia, samaa aaltoaluetta käyttäviä lähetyksiä monikymmenkertainen määrä. Paikallisuuden hyve 5 : jos radiolähettimen ei tarvitse olla voimakas ja laajalle alueelle lähettävä, sen tulee olla mahdollisimman pienitehoinen. Jos johdottoman paikallisverkon lähettimen teho riittää 200 metrin etäisyydelle, se kattaa 125 000 m 2. Suuntaus on varmasti menossa kohti hyvin pieniä, mutta lukuisia lähettimiä. Mitä pienempitehoisia ne ovat, sitä tiheämmin niitä voidaan sijoitella. Samalla mobiiliteknologia tulee monessakin mielessä lähemmäksi kiinteän verkon teknologiaa. Rajaton liikkuvuus ja loppumaton kapasiteetti kohtaavat toisensa. Laajemmassa mittakaavassa tapahtuu samanlainen verkoston tiheyden kasvu. 5 lähde: Robert D. Poor, professori, MIT Media Lab., Personal Information Architecture Group
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 51 10 000 liityntää tietoverkkoihin 1984 USA:ssa 10.000 liittymää avoimiin tietoverkkoihin. 1990 Suur-Bostonin alueella 10.000 liittymää avoimiin tietoverkkoihin. 1996 MIT n Campuksella 10.000 liittymää avoimiin tietoverkkoihin. 2002 MIT n Media laboratoriosta 10.000 liittymää avoimiin tietoverkkoihin. Kuva 19. Verkosto tihenee dramaattisesti. Lähde: Robert D. Poor, professori, MIT Media Lab., Personal Information Architecture Group Kun hyvin pieniä lähettimiä on hyvin paljon, tulevat niiden kustannukset laskemaan muutamiin kymmeniin Euroihin. Jokainen sähköllä toimiva laite tulee luultavasti saamaan oman solmunsa verkkoon. Tihentyminen voi olla sekä lanka- että langattomaan verkkoon perustuva, mutta minkälaisia sovelluksia niiden käyttöön tulee kehittymään? Luultavasti ainakin meidän arkipäivän elämäämme helpottavat sekä viihtyvyyttä lisäävät sovellukset ovat listan kärjessä.
52 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Samaan aikaan myös jo olemassa oleva teknologia jatkaa voittokulkuaan. Miljardi päätelaitetta internetissä v. 2003 1999 2003 Matkapuhelin, henkilökohtainen mobiili pääte analog 93 digital 282 yht. 375 1000 900 digital Internet päätelaitteet, 2003: PC 360 kaikki dig. Televisio 1000 kaikki analogisia 720 kaikki dig. 1400 30 dig. Matkapuhelin.. 500 PC työasemia.. 360 Pelikoneita. 115 Kämmenkoneita. 65 TV... 30 Yhteensä..... 1.070 Luvut = miljoonaa laitetta Kuva 20. Internetin päätelaitteiden lukumäärän kehitys, lähde: Dataquest / IDC Päätelaitteiden lukumäärä kasvaa todella paljon, mutta ennusteiden hajonta on vielä kovin suuri. Muutamaa sivua aikaisemmin esitellyt luvut olivat vuoden 2005 osalta 20 mrd laitteen tasolla. Joka tapauksessa lukumäärän kasvulla on monia vaikutuksia. Päätelaitteet edustavat konkreettista liittymää tietoverkkoihin ja niiden palveluihin. Samalla niiden levinneisyys antaa kuvaa sitä, miten käyttäjät (kuluttajat, kansalaiset, työntekijät,..) lähestyvät palveluja, ja minkälaisin ominaisuuksin heidän tarpeitaan voidaan tyydyttää. Joitain vuosia sitten ajateltiin yleisesti, että teknologian kehitys konvergoituu kohti tilannetta, jossa kaikki tuotteet ja palvelut on mahdollista toimittaa samanlaisina yhdelle päätelaitteelle, joka tukee tekstin, äänen, ja liikkuvan kuvan esittämistä kaikissa muodoissa. Nyttemmin on vallalla käsitys, jonka mukaan päätelaitteiden kehittyminen jatkuu tulevaisuudessa yhä monimuotoisempina ja käyttötarkoituksiinsa erikoistuneina laitteina.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 53 PERINTEINEN JAKO kaikilla laitteilla on monenlaisia kykyjä TULEVAISUUS Kuva 21. Kaikkia ominaisuuksia ja yhteysmuotoja ei tarvita kaikissa laitteissa, eikä yksi laite hoida kaikkia tietoliikennetarpeita. Yleisesti voidaan todeta, että televisio on joukkoviestinnän väline tulevaisuudessakin, mutta sillä tulee olemaan lisäpiirteenä kyky liittyä myös avoimen vuorovaikutteisen tietoliikenneverkon palveluihin. Samaten tietokone säilyy tietokoneena, mutta voi tarvittaessa tarjota liittymän television ohjelmatarjontaan. Matkapuhelimen, kämmentietokoneiden, pelitietokoneiden ja muiden verkkoon liitettävien laitteiden kehitykseen sisältyy samankaltaisia piirteitä. Samalla vain osa eri kanavissa tarjottavista tuotteista ja palveluista yhtenäistyy. Suoraviivaiset ja yksinkertaiset tuotteet ja palvelut soveltuvat hyvin toteutettavaksi kaikilla jakelutiehen kytkettävillä päätelaitteilla. Esimerkkeinä vaikka erilaiset kulkuvälineiden aikataulut, lipunmyynti ja monet maksamiseen liittyvät tapahtumat.
54 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Toiset tuotteet ja palvelut taas edellyttävät päätelaitteelta kykyä esittää monipuolisesti vaikkapa kolmiulotteista multimedia-aineistoa. Kehitettäessä tuotteita ja palveluja avoimiin tietoverkkoihin on hyvä tarkastella kriittisesti useampaa ulottuvuutta: kenelle tuote tai palvelu on tarkoitettu, mikä on sen sisältö ja mitä se edellyttää jakelutieltä. Verkkoon kytkettävien päätelaitteiden lukumäärä on voimakkaasti kasvamassa 2-3 vuoden aikana. Yleisimpiä verkkoon kytkettäviä päätelaitteita tarkasteluajanjaksolla 2000 2003 tulevat olemaan matkapuhelimet, henkilökohtaiset tietokoneet, pelikoneet, kämmentietokoneet sekä digitaaliset televisiovastaanottimet. Matkapuhelinten kokonaislukumäärän on ennustettu saavuttavan miljardin rajapyykin jo vuonna 2002 tai viimeistään vuonna 2003. Pelkästään vuoden 2000 kappalemyynniksi Nokia arvioi 410 miljoonaa kappaletta. Ericsson tosin arvioi lukumäärän vielä hieman korkeammaksi, 425 miljoonaksi kappaleeksi. Joka tapauksessa matkapuhelimesta on tulossa maailman yleisin avoimiin tietoliikenneverkkoihin kytkettävä päätelaite vuoteen 2003 mennessä. Matkapuhelinten osalta on kuitenkin huomioitava, että kannettavuus aiheuttaa ainakin jonkin aikaa vielä rajoitteita tuotteiden ja palvelujen sisällölle. Matkapuhelimen näyttöruutu on kooltaan rajoittunut, eikä siinä voi esittää laajasti tietoa tai suurta kuvaa tarvitsevia tuotteita tai palveluja. Taulukossa on esitetty varovaisesti, että vuonna 2003 matkapuhelimista 500 miljoonaa olisi kytketty internet-verkon palveluihin. Jos mukaan lasketaan kaikki matkapuhelimet, jotka kykenevät käsittelemään lyhytsanomia eli voivat asioida internet-verkkoon päin, niin silloin verkkoon kytkettyjen matkapuhelinten määrää on nousee lähelle 900 miljoonaa. Maailmassa on vuonna 2003 noin 500 miljoonaa sellaista matkapuhelinta, jotka kykenevät siirtämään tietoa uusilla nopeammilla tiedonsiirtotekniikoilla kuten GPRS (General Radio Packet Services) tai UMTS (Universal Mobile Telecommunication System), ja siten tarjoamaan hyvän tuen ja suorituskyvyn tuotteiden ja palvelujen tarjoamiselle matkapuhelinverkoissa.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 55 Henkilökohtaisten tietokoneiden leviäminen koteihin jatkuu myös voimakkaasti. Jos niitä nyt on karkean arvion mukaan käytössä noin 360 400 miljoonaa kappaletta, niin valmistajatilastoihin perustuen niitä voidaan arvioida olevan käytössä noin 720 miljoonaa kappaletta vuonna 2003. Arvion perustana olemme käyttäneet laskentatapaa joka olettaa, että kaikki kolme vuotta ja sitä nuoremmat koneet ovat käytössä, neljä vuotta vanhoista 30 % on uusittu ja poistunut käytöstä, viisi vuotta vanhoista 60 % on kokenut saman kohtalon ja kuusi vuotta vanhoista enää 10 % on käytössä. Voimakasta kasvua puoltaa myös viimeaikoina tapahtunut hintojen jyrkkä lasku, joka on tuonut tietokoneen lähes kaikkien taloudellisten mahdollisuuksien ulottuville. Siis matkapuhelinten jälkeen henkilökohtainen tietokone tulee olemaan selvästi toiseksi yleisin päätelaite liityttäessä tietoverkkojen palveluihin. Matkapuhelinten ja tietokoneiden lisäksi joukko erikoistarkoituksiin valmistettuja laitteita tulee sisältämään ominaisuuksia, joilla ne liitetään tietoverkkoihin. Näistä laajaan käyttöön tarkoitetut kämmentietokoneet ja pelikoneet tulevat yleistymään nopeasti. Syy kehitykselle on molempien laitteiden osalta ilmeinen. Kämmentietokone on omimmillaan kalenteri- ja yhteystietojen säilyttämiseen ja päivittämiseen sekä sähköpostien käsittelemiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Usein sähköposti ja kalenteripalvelut sijaitsevat jossakin verkossa olevalla palvelimella, jolloin niihin saadaan kätevimmin yhteys esimerkiksi langattoman matkapuhelinverkon välityksellä. Pelikoneet taas kytketään verkkoon jo senkin vuoksi, että parhaiden pelien uusimmat versiot ovat ladattavissa verkosta ja uusimmat pelit ovat luonteeltaan verkossa toisaalla olevaa pelikaveria vastaan pelattavia pelejä. Erityisen kiinnostavaa on seurata digitaalisen television alkamassa olevaa taivalta kohti verkkoon kytkettävää päätelaitetta. Useassa maassa ympäri maailmaa on virinnyt hankkeita televisiotekniikan muuttamiseksi analogisesta digitaaliseksi, joka tuo television kautta tarjolle joukon uusia joukkoviestintäpalveluja ja entisten palvelujen kehittyneitä muotoja, mutta myös mitä ilmeisimmin vuorovaikutteisuuden mahdollisuuksia television kautta käytettäväksi.
56 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Televisiovastaanottimia on maailmassa tällä hetkellä käytössä noin miljardi, ja ennusteen mukaan vuonna 2003 noin 1,4 miljardia. DIGITAALI-TV JA PALUUKANAVAN MERKITYS 1 500 000 KOTITALOUTTA TÄSMÄTOIMITUKSET (INFORMAATIOTA, PALVELUJA, TUOTTEITA,..) 1-TO-1 TÄSMÄ- INFORMAATIO DIGITAALISET TV-KANAVAT JOUKKO- VIESTINTÄ (TÄSMÄ)INFORMAATION PALUU- KANAVAT PALVELUJEN JA TAVAROIDEN TOIMITUSKANAVAT TUOTANTO- YHTIÖT MAINOSTAJAT MUUT SIDOSRYHMÄT PALVELUJEN JA TAVAROIDEN TOIMITTAJAT (KULJETUS)- PALVELU- YHTIÖT Kuva 22. Digitaali-TV ja paluukanava Suomessa. Digitaali-TV:n kehittymiselle osaksi vuorovaikutteista yhteiskuntaa ratkaisevan merkityksen antaa informaation paluukanava. Onnistuessaan sekä teknisesti että käyttötapojen kehityksen kannalta, liittää paluukanava digitaali-tv:n saumattomaksi osaksi sähköistä kokonaisuutta. Tällöin sekä TV-lähetyksien sisällöntuottajat, mainostajat ja muut osapuolet saavat suoran, yksilöllisen yhteyden katselijoihin. Ja lisäksi paluukanava voi toimia tilausyhteytenä, joilla esimerkiksi TV-mainoksissa esiteltyjä tavaroita ja palveluja voidaan tilata. Teknisesti paluukanava voi olla kodin normaali internet-yhteys, joka on kytketty TV-laitteistoon. Eri lähteissä on esitelty internet-yhteyksien luomista myös satelliitin tai TV-antenniverkoston kautta. Tavalla tai toisella digitaali-tv tulee olemaan eräs solmu yleisessä tietoverkossa.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 57 Mikäli yllä olevat ennusteet toteutuvat ja niiden lopputuloksena maailmassa on jo vuonna 2003 miljardi ihmistä, jotka käyttävät avoimia tietoliikenneverkkoja ja niistä saatavia palveluja, niin silloin voidaan kiistatta väittää, että koko maailman ostovoimasta on verkotettu noin 90 % vuoteen 2003 mennessä. Osuus maailman BKT:stä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 86 % 13 % 1 % Rikkain 20 % Keski 60 % Köyhin 20 % Osuus Internet käyttäjistä 93,30 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 6,50 % 0,20 % Rikkain 20 % Keski 60 % Köyhin 20 % Human Development Report 1999 Kuva 23. Vaurauden ja internetin käytön jakautuminen maailmassa. Esillä on huikea tulevaisuudenkuva verkosta kaikkeen toimintaan vaikuttavana muuttajana ja kaiken lisäksi hyvin lyhyen ajan kuluessa. Tämä kehitys muuttaa usean toimialan rakenteita ja kehittää uusia jakeluteitä. Vaikutukset ulottuvat myös organisaatioiden sisälle, sillä samoilla ratkaisuilla syntyy myös uusia tapoja hyödyntää tiheää ja joustavaa jakelutietä ja sen päätelaitteita yritysten tai yhteisöjen sisäisten palvelujen toteuttamisessa.
58 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3.1.3. VIESTIEN ÄLYKKYYS Sen lisäksi, että tietoliikenteen käyttöön tulee 1000-kertainen kapasiteetti ja oman osoitteensa omaavia päätelaitteita on erittäin paljon, tulee myös näitä seikkoja hyödyntävä viestien älykkyys kehittymään erittäin paljon. TIEDON- SIIRRON TEHO PÄÄTE- LAITTEIDEN LUKU- MÄÄRÄ TÄSMÄ- VIESTIEN ÄLYKKYYS Kuvio 24. Tietoliikenteen käytettävyyden kehitykseen liittyvät tekijät. Älykkäät viestit sisältävät mm. tiedot siitä,! mihin ne ovat menossa,! mistä ne ovat tulossa; ohjeet siitä,! mitä tietoja ne sisältävät, ja! miten niitä tulisi käsitellä. Näitä viestejä ovat myös sovellukset, jotka eri järjestelmät siirtävät toisilleen. Datan lisäksi niissä on mukana ohjeet ja menetelmät tietojen hyödyntämiseksi.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 59 Tämä kehitys perustuu internetin yleisen kuvaustavan HTML:n ja dokumenttien rakenteisen kuvauskielen SGML:n pohjalta kehitettyyn XML:ään eri sovelluksineen ja jatkokehitelmineen. extensive Markup Language 1. KIELI, JOLLA KUVATAAN DOKUMENTIN SISÄLTÖÄ (META tag) ( olen kotisivu, jolla myydään veneen heloja, jotka on tehnyt yritys XXX ) 2. DOKUMENTTIEN ESITYSTAVAN MONIPUOLISTAJA (esimerkiksi sivujen taitto-ohjeet tulostettaessa) 3. TIETOALKIOIDEN AVOIN ESITYS JA SIIRTO TIETOKANTOJEN VÄLILLÄ ( olen alkio: liikevaihto v. 1998, taulukkoon xx, rivi 2, sarake 3 ) 4. TIEDON VÄLITYSTAPA SOVELLUSTEN KOMMUNIKOIDESSA KESKENÄÄN (esimerkiksi kaikki EDIFACT:n standardit voidaan hoitaa XML:llä) Lähde: H.Maruyama, N. Uramoto, K.Tamura, The Power of XML (www.ibm.com) Syksyllä 1999 YK:n osasto CEFACT, jonka tehtäviin kuluu mm. sähköisen kaupankäynnin sääntöjen ja yleisten teknisten ratkaisujen kehittäminen, sai tehtäväkseen koota ja toteuttaa globaalin mallin, jossa XML:n avulla voidaan siirtää kattavasti, tehokkaasti, yhtenäisesti ja toimivasti kaikki sähköiseen kaupankäyntiin tarvittavat tiedot 6. Monissa kohdissa tässä kirjassa todetaan uuden teknologian vaikuttavan eri toimijoiden rooleihin kehityksen eri vaiheissa. Tässä tapauksessa tarvitaan selvästi jokin riittävän sateenvarjon ja resurssit omaava organisaatio luomaan sellainen standardi, jonka kaikki hyväksyvät ja ottavat käyttöön. Syntyy selkeä win-win -projekti. Oheisena on osa tämän aloitteen syntyyn liittyvästä kutsukirjeestä. Siitä näkyy selvästi hankkeen tavoitteiden mittavuus ja aikataulu, jotka kuvaavat hyvin tähän ilmiöön yleisesti liittyvää, mullistavaa uutta ajattelu- ja toteutustapaa. 6 katso www.ebxml.org
60 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Hyvinkin monimutkaiset asiat voidaan ratkaista yksinkertaisesti, kunhan ratkaisu perustuu yleisiin sovelluksiin ja tiedonsiirtorajapintoihin, ja samalla on käytettävissä riittävästi sekä tiedonsiirto- että käsittelykapasiteettia. (käännös ja lyhennys: kirjoittajat) Arvoisat kollegat, XML ja globaali liiketoiminta - aloite Kirjoitamme teille YK:n CEFACT-osaston puolesta. CEFACT on osasto, jonka toiminta-alueeseen kuuluu kaupan ja sähköisen kaupankäynnin sääntöjen ja yleisten teknisten ratkaisujen kehittäminen. Osana toiminta-aluettamme olemme seuranneet tarkasti XML:n (Extensible Mark-up Language) kehitystä ja olemme varmoja sen mahdollisuudesta esittää suurta roolia kaikessa internetiin perustuvassa liiketoiminnassa. Ympäri maailmaa on kuitenkin käynnissä useita, usein kilpaileviakin, suunnitelmia XML-sovellusten kehittämiseksi globaalia liiketoimintaa varten. Siksi, yhdessä OASISin (Organisation for the Advancement of Structured Information Standards) kanssa, käynnistämme yleismaailmallisen aloitteen, jonka tarkoituksena on kehittää avoin tekninen malli, jonka avulla XML:ää voidaan hyödyntää kaikessa liiketoiminnan sähköisessä tiedonsiirrossa johdonmukaisella ja yhtenevällä tavalla. Aloite on projektiperusteinen, se kestää 15-18 kuukautta ja sen tulokset ovat yleisesti käytettävissä. XML:n tapainen tiedonsiirto ei tiivistä siirrettävää tietoa kovinkaan hyvin, eikä yleinen kuvaustapa ole yksittäisen sovelluksen kannalta tehokas, mutta vastapainona on todellakin murskaavan tehokas ja käyttökelpoinen kokonaisratkaisu. Tämän ovat jo web-selaimet ja internet osoittaneet.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 61 3.1.4. INTERAKTIIVISUUDEN TODELLISTUMINEN Kun tuotteiden ja palveluiden jakelu sähköistyy, niin se muuttaa myös toimintatapojen ja -mallien luonnetta. Tulevaisuus on kaksisuuntainen ja vuorovaikutteinen. Tuotteiden ja palveluiden kuluttajat ja ostajat voivat olla tosiaikaisessa yhteydessä tuottajiin ja myyjiin. Kuluttaja voi osallistua tuotteen suunnitteluun, antaa valmistajalle palautetta tuotteen ominaisuuksiin liittyen tai vaikkapa luoda itselleen täysin personoidun tuotteen tai palvelun. Uuden auton varusteiden määrittely tai kodin keittiökaapiston suunnittelu verkossa tarjottavilla kolmiulotteisilla suunnitteluohjelmistoilla voisivat olla esimerkkeinä tästä. Myös henkilökohtaisesti määritellyt profiilit viestintä- ja informaatiopalveluihin sekä mahdollisuus itse tuottaa sisältöä globaaliin julkaisuun, omalle kotisivulle, kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi, on muuttamassa käsitystämme vuorovaikutteisuudesta ja sen mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Kuva 25. Kirjan moniin hyviin puoliin ei kuulu vuorovaikutteisuus lukijan ja kirjoittajan välillä, kirjeenvaihdon sisältöön ei taas liity useinkaan taiteellisia elämyksiä. Tulevaisuus saattaa yhdistää nämäkin kuvat toisiinsa. Yksittäinen ihminenkin osallistuu uuden teknologian tukemaan vuorovaikutteiseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa useissa eri rooleissa.
62 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Työroolissaan hän saattaa olla yrityksen tai julkisyhteisön työntekijän roolissa tuotteita tai palveluita verkon välityksellä tarjoavassa roolissa, ja yksityishenkilönä näitä ostavassa tai kuluttavassa roolissa. Aikaisempi toimintamalli, jossa organisaatio lähestyi organisaatiota tai suhteet solmittiin organisaatioiden välillä, on saamassa mielenkiintoisen lisän ajatuksesta, että yksilöt organisaatioiden sisällä ovatkin toiminnan aloitteentekijöitä tai toisaalta sen päämääriä ja kohteita. organisaatioiden välisistä neuvotteluista siirrytään yhä enemmän ihmisten välisiin kontakteihin myyjä ostaja myyjä ostaja samalla kertaluonteiset tai vuosittaiset yhteydet ovat muuttuneet jatkuviksi Kuva 26. Organisaatioiden väliset yhteydet muuttuvat yhä konkreettisemmin yksilöiden välisiksi yhteyksiksi. Digitaalilogiikka joutuu uudelleenharkinnan kohteeksi. Uuden teknologian aikakaudella yritysten välinen asiointi ja yhteistyö muistuttaa enenevässä määrin yksilöiden välistä yhteistyötä - yksilöiden, jotka toteuttavat kulloistakin rooliansa digitaalisessa jakelutiessä.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 63 Kyvykkyys käsitellä yksilöiden tarpeita erillisinä täsmätietoina viitoittaa suuntaa myös organisaatioiden tarpeiden täyttämisessä. On tärkeää tuntea kenen kanssa ollaan tekemisissä ja mitä hän meiltä odottaa ennemminkin kuin arvailla mikä on tarpeellista organisaatioiden välisessä rajapinnassa. Päätökset ostoista ja hankinnoista tekevät aina yksilöt, yksin tai ryhmässä. Digitaalilogistiikka ulottaa vauhdilla lonkeronsa kaikkialle. Atomimuodossa liikuteltavien tuotteiden ja digitaalisessa muodossa jaeltavien tuotteiden jakelulogistiikka saa entistä enemmän lisäpiirteitä, jotka näyttäytyvät verkon kautta saatavina lisäpalveluina. Esimerkiksi fyysisten tuotteiden tilauksiin, maksamiseen ja toimitusseurantaan liittyvät palvelut sähköistyvät ja niistä tulee verkon välityksellä itsepalveluna hoidettavia osia tuotteiden toimituksen arvoketjussa. Sähköisten palveluiden osuus tuotteen arvosta on jatkuvasti kasvamassa. Vielä suurempi muutos tulee olemaan aloilla, joissa tuotteet ja palvelut ovat digitaalisessa muodossa ja niiden koko arvoketju on jatkossa digitaalinen. Digitaalisuuden avulla syntyy useita etuja nykyisiin tapoihin verrattuna. Aikaviiveet kutistuvat minimiinsä, turhat lisäarvoa tuottamattomat välikädet poistuvat jakelutiestä, virheiden määrä putoaa ja mahdollisten kontaktien määrä kasvaa. Digitaalisen maailman perusoletuksen mukaan asiakas voi olla kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa, ja voi lähestyä tuotteen ja palvelun tarjoajaa millä välineellä tahansa. Tämä kehitys johtaa ajattelemaan sen vaikutuksia kaikilla perinteisillä toimialoilla. Lienee lähes mahdotonta löytää toimialaa, jonka toimintamalleihin esitetyllä kehityksellä ei olisi jonkinasteisia vaikutuksia. Usein jopa hyvin perustavanlaatuisia. Digitaalilogiikan ja logistiikan tekee mahdolliseksi tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen perustuvan infrastruktuurin syntyminen ja leviäminen kaikkiin maailman kolkkiin. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja tehokkaiden tietokoneiden aikakaudella on yhtä helppoa ja halpaa kommunikoida maapallon toiselle puolelle kuin naapuriin. Tietotekniikka ja tietoliikenne ovat lisäksi immuuneja vuorokaudenajoille. Tuotteita ja palveluja voidaan tarjota läpi vuorokauden kaikkialle maailmaan hyödyntäen yleisiä ja yhtäläisiä kommunikointi- ja liittymätapoja, 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 vuorokautta vuodessa.
64 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluja on laajasti saatavissa, joten uusia palveluja tukevan infrastruktuurin pystyttäminen on nykyään paitsi mahdollista niin myös helppoa. Ilmiö on luonteeltaan kuitenkin aika uusi ja sen vaikutukset ovat vasta viime aikoina alkaneet levitä laajemmalle. Vaikka nykyisen internetin esiasteen Arpanetin ensimmäinen solmu otettiin käyttöön jo vuonna 1969, niin vasta vuoden 1990 marraskuussa Tim Berners-Lee julkaisi ensimmäisen verkon käyttöä yksinkertaistaneen www- selainohjelmiston. Vuonna 1993 internetiä käytti 3 miljoonaa ihmistä, 90-luvun lopulla arviolta 250 300 miljoonaa ihmistä, ja ennusteiden mukaan verkkoa tulee jo vuonna 2003 käyttämään noin miljardi ihmistä. Siis uuden verkottuneen teknologian kehitys maailmaa muuttavassa mittakaavassa on vasta vajaan kymmenen vuoden ikäistä. Todellisuudessa herääminen verkottumisen mukanaan tuomiin muutoksiin alkoi vasta viime vuosikymmenen viimeisinä vuosina, jolloin saatiin ensimmäiset oikeat todisteet uuden teknologian kyvystä muuttaa totuttuja toimintatapoja ja malleja. Nyt havaittavissa oleva kehitys on siis hädin tuskin ihmisiässä mitattuna vaipoista luopunut. Viime ajoille on ollut luonteenomaista suurten yritysten ja kokonaisten kansakuntien innokkuus arvioimaan uusien teknologioiden merkitystä toiminnalleen ja olemassaololleen. Teknologinen edelläkävijyys ja ennakkoluuloton suhtautuminen uuteen teknologiaan on muuttanut kansakuntien välisiä kilpailuasetelmia ja paikallisia toimintaedellytyksiä. Esimerkkinä vaikkapa pohjoismaiden siirtyminen mobiiliteknologian kehittäjien kärkikastiin Yhdysvaltojen rinnalle, tai alueellisten voimakeskusten synty Suomessa uuden teknologian kehittämisen ympärille Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään, Saloon ja pääkaupunkiseudulle. Digitaalilogiikan, -logistiikan, tieto- ja tietoliikenneteknikoiden ja palveluiden lisäksi uudessa kaksisuuntaisessa ja vuorovaikutteisessa tulevaisuudessa tarvitaan myös aiemmin tuntemattomia mahdollistajia.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 65 Tulevaisuus on kaksisuuntainen ja vuorovaikutteinen Yksilön roolit Digitaali logiikka Yksilön roolit Mahdollistajat Digitaalinen tuotanto Tietotekniikka Digitaalinen kulutus Tietoliikenne Digitaali logistiikka Kuvio 27. Muutos vaikuttaa sekä toimijoiden rooleihin että niiden välisiin suhteisiin. Mahdollistajilla tarkoitetaan ominaisuuksia tai palveluja, joita edellytetään uuden sähköisen jakelutien toteuttamiseksi. Esimerkkeinä mahdollistajista voi mainita loppukäyttäjän vahvaan tunnistamiseen, tapahtuma liikenteen suojaukseen ja salaukseen sekä maksamiseen liittyvät palvelut. Maailmanlaajuisen yleiseen ja yhtäläiseen teknologiaan perustuvan rakenteen voima näyttäytyy konkreettisimmin juuri tällä kehityksen alueella. Liiketoiminnan ja asioinnin mahdollistajia kehitetään kilvan eri puolilla maailmaa, ja tarjontaa ratkaisuiksi on hengästyttävän paljon. Toisaalta myös tekijöitä, jotka uhkaavat tai hidastavat siirtymistä sähköisiin toimintamalleihin on paljon. Eräs silmiä avaava analogia löytyy toteamuksesta, jonka mukaan jos uusia palveluja uudella teknologialla käyttävistä ihmisistä yhtä suuri osuus on rikollisia kuin nykyyhteiskunnassa ( 2% ), niin tietoverkkojen miljardista käyttäjästä 20 miljoonaa on rikollista. Tästä syystä eräs keskeisin joukko mahdollistajaominaisuuksia onkin tietoturvaan liittyvien riittävän varmojen teknisten ratkaisujen kehittäminen ja lainsäädännön aikaansaaminen.
66 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Vuorovaikutteisuuden sisältöön ja muotoihin vaikuttaa myös erilaisten virtuaalisten yhteisöjen muodostuminen. Jo nyt internetissä on lukematon määrä erilaisia yhteisöjä, joita yhdistää hyvin monentasoiset ja myös elinkaareltaan erilaiset kiinnostuksen kohteet. Ne voivat olla jokin ajankohtainen keskustelun aihe tai esimerkiksi samanlaisen tuotteen hankinta. Kaupallisessa mielessä virtuaaliyhteisöt ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä niiden jäsenistö muodostaa usein automaattisesti varsin yhtenäisen kohderyhmän. Tosin verkottuneessa internet-maailmassa ryhmien käyttäytyminen ei noudata välttämättä totuttuja kaavoja. Virtuaalinen, kaupallisesti suuntautunut yhteisö voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti 7 :! Jäsenyys on selvästi näkyvä ominaisuus (tunnukset, salasanat).! Sisältö ja kommunikointi ovat integroituneet (jäsenten viestit muodostavat merkittävän osan sisällöstä).! Tavoitteena on jäsenten tuottama sisältö.! Mahdollisia tavaroiden ja palvelujen toimittajia kilpailutetaan.! Toiminnan organisoi jokin kaupallisen intressin omaava osapuoli. Virtuaaliyhteisö-ilmiöön palataan tarkemmin luvussa 5. 7 Muokattu lähteestä: John Hagel III, Arthur G. Armstrong, Net gain, Harward Business School Press, 1997
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 67 3.1.5. TIETOLIIKENTEEN TULEVAISUUDESTA Tässä luvussa on hahmotettu tietoliikenteen kapasiteetin ja kustannusten kehitystä, tietoverkkoihin liittyvien päätelaitteiden lukumäärän ja monimuotoisuuden valtavaa kasvua, viestien älykkyyden kehitystä ja myös todellisen vuorovaikutuksen muodostumista eri osapuolten välille. Kuten johdantojaksossa kuvattiin, on verkostojen kehitysvaiheita ollut ennenkin. Mihin tämä nykyinen kehitys sitten johtaa? Tietoliikenteen osalta voitaneen esille nostaa tässä yhteydessä olemassa olevan ja edelleen kehittyvän runkolinjakapasiteetin käyttöastekilpailu ja toisaalta mobiiliteknologia, kännykät. Perinteisen äänipuheluliikenteen osuus on voimakkaasti supistumassa. Toisaalta runkolinjojen kapasiteetti kasvaa jatkuvasti ja kilpailu asiakkaista on kovenemassa, joten hinta- ja katetaso laskee vääjäämättä. Seuraavassa luvussa käsitellään tarkemmin tietotekniikan kehitystä, mutta tässä yhteydessä voidaan todeta, että kehitys johtaa sillä sektorilla ainakin joissain olosuhteissa keskitetyn tietojen käsittelyn suuntaan. TIETOLIIKENNE- KAPASITEETIN HINTATASO TIETOLIIKENNE- KAPASITEETTI KESKITETTYJEN TIETOJÄRJESTELMIEN TALOUDELLISET JA TEKNILLISET MAHDOLLISUUDET aika Kuva 28. Tietoliikenteen kapasiteetin ja kustannusten kehitys raivaa tilaa keskitettyjen järjestelmien renessanssille.
68 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Tiedot ja sovellukset ylläpidetään keskitetysti jossain tietoverkon koneessa. Tämä johtaa tietoliikennekapasiteetin kysynnän voimakkaaseen lisääntymiseen. Tämä vuorovaikutus voi vaikuttaa voimakkaasti tietoliikenne- ja tietojärjestelmäsektorin kehitykseen sekä teknisesti että tarjottavien palvelujen osalta. Seurauksena voi olla myös ennen näkemättömiä perinteisten toimialarajojen ylittäviä yritysjärjestelyjä. Mobiiliviestintä on oman kehitysvaiheensa ja teknisten rajoitustensa (kannettavuus, keveys, koko, kaistaleveys) vuoksi aiheuttanut suuria ponnisteluja mm. toiminnallisten käyttöliittymien ja tietoliikennepalvelujen kehittämiseksi ja siten se on käyttäjäkohtaisella tasolla vaikuttanut erittäin voimakkaasti tietoliikenteen käyttöön ja sisältöön. Seuraavilla sivuilla pohditaan, missä vaiheessa mobiiliteknologian kehitys on menossa ja onko näköpiirissä oleva konfiguroitava, mobiili laite (Software radio) tämän kehitysvaiheen 'The End of Technology' 8, kehityksen lopullinen vaihe? 100 % Teknologian kypsyys vs käyttäjien tarpeet Software radio (4.G)... UMTS (3. G) GPRS GSM ARP NMT-450 NMT-900 AIKA Kuva 29. Langattoman viestinnän teknologia lähestyy eräässä mielessä lopullista vaihetta. 8 Vrt. Francis Fukuyaman teos: The End of History, jossa esitetään nykyisen markkinatalouden olevan yhteiskuntakehityksen lopullinen muoto.
- - uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 69 UMTS eroaa nykyisistä mobiilijärjestelmistä erityisesti siltä osin, että se soveltaa aikaisemmin esitettyä ajatusta hyvin pienitehoisista lähettimistä silloin, kun UMTS -puhelin on sisätiloissa (ns. pico-solu). Tällöin päästään jopa 2 Mb/s:n siirtonopeuksiin, mikä vastaa muutaman vuoden takaista kiinteää paikallisverkkoa tietokoneiden välillä. Satelliitti Macro-solu Micro-solu Pico-solu globaali maaseudulla kaupungissa rakennuksessa perus-, PDA-, multimedia- ja mobiiliterminaalit, sovellukset, palvelut, liittymät kiinteään verkkoon Kuva 30. UMTS -tietoliikenteen rakenne ja siihen liittyviä projekteja. Mukailtu lähteestä: www.umts.org UMTS on myös täysin TCP/IP -yhteensopiva, joten sen avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa myös älykkäitä XML -viestien sovelluksia. Kehitys näyttää siis johtavan jo hyvin käyttökelpoiseen ja valmiiseen vaiheeseen. Tuolloin kännykät, tai oikeammin niissä olevat älykortit ovat vielä sidoksissa yhteen palvelutoimittajaan. Konfiguroitavan, mobiilin laitteen kehitys (4. sukupolvi) irrottaa palvelut ja laitteiston lopullisesti toisistaan, sillä ne voivat ottaa yhteyden minkä tahansa palvelutoimittajan verkkoon. Syntyy vastaava tilanne kuin autojen ja huoltoasemaketjujen välille. Palvelutoimittajaa voidaan vaihtaa päivittäin tai jopa jokaisen puhelun yhteydessä.
70 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Vapaaehtoisella sitoutumisella voi saavuttaa joitain etuja, mutta minkä tahansa yrityksen palveluja/bensiiniä voi käyttää. Kaikki nykyiset huoltoasemaketjujen kilpailukeinot tulevat silloin puheluyhtiön käyttöön, ja saattaapa siinä kehittyä muutama uusikin. Peruspuhelujen hinnat ainakin luultavasti romahtavat. Kuten alla oleva kuva esittää, syntyy 4:n sukupolven kännyköiden kautta uusi langaton tietoyhteiskunta, joka liittyy saumattomasti kiinteään tietoverkkoon, osaksi kokonaisuutta. 4. sukupolvi Langaton tietoyhteiskunta Satelliitti IP v4 + v6 Joukkoviestintä Solupuhelimet Langattomat paikallisverkot Kuva 31. Ohjelmoitavat kännykät ovat 4. sukupolvi. Mukailtu lähde: www.umts.org Seuraavassa on EU:n tietoyhteiskuntalähteistä (www.ispo.cec.be) poimittuja skenaariotutkimuksen tuloksia, joissa esitellään UMTS -teknologian ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehityssuuntavaihtoehtoja.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 71 Neljä UMTS -skenaariota Liiketoimintakeskeinen 2 Multimediapalvelujen menestys markkinoilla vahva mieto Yleiset massamarkkinat 4 3 Hidas kehitys Sken. nro: 1 Erikoistuneet massamarkkinat verkossa päätelaitteissa Älykkäiden sovellusten painopiste Lähde: UMTS Market Forecast Study / John Darnbrough & Mike Grant - Analysys Ltd ja Michael Dreisch & John Buckley - Intercai Näyttää siltä, että skenaariot 1 ja 2 eivät luultavasti toteudu. Tulevaisuus lienee jossain skenaarioiden 3 ja 4 yhteisalueella. Yhteenveto skenaariosta 4 3! konfiguroitava, mobiililaite! yksinkertaiset rajapinnat (mm.! menestyksellinen markkinoiden älykkäät agentit) vapauttaminen! menestyksellinen markkinoiden! verkkokeskeinen --> vapauttaminen helppokäyttöiset, edulliset! taajuuksien huutokauppa päätelaitteet ja palvelut! muutamia, lähes maailmanlaajuisia! muutamia, lähes maailmanlaajuisia standardeja standardeja 1 2! internet romahtaa! UMTS -lisenssien tiukka kontrolli! markkinat eivät vapaudu! laitekeskeisyys -> monimutkaisia! standardit murenevat päätelaitteita! kustannuskontrolli verkoissa! suuret kilpailukykyvaatimukset! standardit murenevat Seuraavaan taulukkoon on koottu skenaarioiden 3 ja 4 pääsisällöt ja todennäköiset vaikutukset.
72 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet Päätekijöitä Vaikutuksia Skenaario 3: Erikoistuneet massamarkkinat älykäs agentti- ja tekoälyteknologian kehitys, infrastruktuurin ja palvelukilpailun vapautuminen, taajuuksien korkeat kustannukset, jotka johtuvat taajuuksien huutokaupasta, muutama yhteensopiva, maailmanlaajuinen verkkostandardi " palvelujen houkuttelevuuttaa edistetään yksinkertaistamalla ja personoimalla käyttöliittymää, " palvelujen hinnat laskevat, ja palvelujen erilaistuminen lisääntyy, " hajautetun älykkyyden mallin menestys jatkuu, ja käyttäjäkunta keskittyy tietotekniikkaorientoituneisiin ryhmiin, " kasvava volyymi alentaa laitehintoja ja infran kustannuksia. Skenaario 4: Yleiset massamarkkinat konfiguroitavan, mobiilin laitteen kehitys, infrastruktuurin ja palvelukilpailun vapautuminen, muutama yhteensopiva, maailmanlaajuinen verkkostandardi, keskitetyn, älykään verkkomallin kehitys # palvelujen hinnat laskevat voimakkaasti, kun verkkoon pääsyn kustannukset alenevat, #palvelujen hinnat laskevat, ja palvelujen erilaistuminen lisääntyy, #kasvava volyymi alentaa laitehintoja ja infran kustannuksia, # palvelujen houkuttelevuus kasvaa, kun halpoihin, yksinkertaisiin laitteisiin tarjotaan helppokäyttöisiä palveluja. Näyttää siltä, että laitevalmistajien kannalta software radio -kehitys (skenaario 4) on toivottavampaa kuin palvelutoimittajien, joiden kannalta lokaalimpi kehitys (skenaario 3) olisi tuottoisampi. Kehityksen suunta on suurelta osin kiinni valtioiden välisten sopimusten sisällöstä ja aikatauluista. Kansainvälinen telekommunikaatiojärjestö ITU on tältä osin ohjaamassa kehitystä. Skenaario 4:n toteutuminen tekisi kilpailusta sekä palvelujen että laitteiden osalta todella globaalin.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 73 3.2. TIETOJÄRJESTELMÄT Tietojärjestelmien kehitys on tietoliikenteen kehitykseen verrattuna hyvin nuorta, ja sen historia ja lähtökohdat ovat myös hyvin erilaisia. Tietokoneet ja niiden järjestelmät ovat alun perin olleet hyvin paikallisia, keskitettyjä ja laitevalmistajalähtöisten määritysten ja työkalujen avulla rakennettuja. Kun tietoliikenteen menestys riippui yhteensopivuudesta muiden osapuolien kanssa, pystyivät tietojärjestelmien toimittajat rakentamaan omia tornejaan reviirien puolustamiseksi. Yhteensopivuus oli suorastaan uhka liiketoimien onnistumiselle. Kuten 3. luvun alussa todettiin, ovat nämä maailmat nyt yhdistymässä, ja seuraukset ja vaikutukset ovat syvät ja laajat myös tietojärjestelmien sisältöön, rakenteisiin ja koko toimialaan. Seuraavilla sivuilla tietojärjestelmien kehitystä tarkastellaan! järjestelmien yleistettävyyden (geneerisyyden),! avointen standardien merkityksen, ja! verkottuvien sovellusten näkökulmista. Tietojärjestelmien lähiaikojen kehitys ei ole vain varsinaista kovan teknologian kehitystä, vaan siinä on ennen kaikkea kyse periaatteiden ja niiden soveltamisen kehityksestä. Tietojärjestelmät ovat ilmeisesti hajoamassa sellaisiin moduuleihin, että ne voidaan tehdä yleisillä, avoimilla työkaluilla yleisiksi ja avoimiksi. Vastaavasti niitä voidaan ladata omalta koneelta, paikallisverkosta tai internetistä. Ja käyttäjät osaavat käyttää kokonaisuutta ilman perusteellista, sovelluskohtaista koulutusta.
74 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3.2.1 JÄRJESTELMIEN YLEISTETTÄVYYS Tietojärjestelmien tekeminen, ohjelmointi, on aina ollut varsin vaikeasti johdettava prosessi. Toteutusprojektien aikataulut ovat lähes aina venyneet ja kustannusarviot ylittyneet. Paineet alan tehokkuuden ja toiminnan laadun kehittämiseksi ovat olleet valtavat, ja tuskin minkään toisen toimialan kouluttautumiseen, esimerkiksi projektien johtamisen opiskeluun, on laitettu yhtä paljon resursseja. Perusongelma on kuitenkin säilynyt lähes ennallaan. Tietojärjestelmäprojektit ovat edelleen suurelta osin kertaluontoista käsityötä. Jos haetaan analogioita, voitaisiin tätä toimintaa verrata hyvin oppineiden insinöörien projektiin, jossa valmistetaan yksi auto itse, lähes alusta loppuun hyödyntäen vain muutamia puolivalmiita komponentteja. Vertailukohtana on autotehdas, joka tekee niitä 100 000 kpl vuodessa. Miten tietojärjestelmät voisivat olla tehdasmittakaavassa tehtyjä, toimivia, laadukkaita ja kustannuksiltaan nykyiseen tasoon verrattuna murto-osia? Tietojärjestelmillä ratkaistaan jokin sitä käyttävän organisaation ongelma, eli sillä suoritetaan jokin tehtävä, esimerkiksi tuotannon ohjaus tai laskutus. Mitä suurempi kokonaisuus tämä tehtävä on, sitä yksilöllisempiä se ja sen ratkaisumalli ovat. Vastaavasti mitä pienemmiksi osiksi tehtävät jaetaan, sitä yleisemmäksi tehtävä ja sen ratkaisu muodostuvat. Tästä ovat esimerkkeinä internetissä toimivat sähköiset tilauslomakkeet, jotka toimivat mainiosti osana tilausjärjestelmää, vaikka järjestelmän tekijät eivät ole tavanneet ohjelmiston käyttäjää koskaan, eivätkä he tiedä, minkälaisella laitteistolla ohjelmaa käytetään. Jos ajatellaan, että suoritettavien tehtävien summa on vakio, niin mitä enemmän tehtävän suorittamiseen osallistuvia laitteita ja käyttäjiä on, sitä pienemmiksi osiksi kokonaisuus jakaantuu, ja sitä yleisimmiksi ratkaisut muodostuvat. Vastaavasti, kun suuret kokonaisuudet jakaantuvat osiksi, lisääntyy tapahtumien määrä.
uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 75 Lukumäärällä on väliä T a p a h t u m a m ä ä r ä t Koti PC:t Lisää + Työpaikkojen PC:t Lisää + Palvelimet Lisää + Minikoneet Lisää + Keskuskoneet 10 100 1000 100 000 1 000 000 Laitteiden lukumäärä Suomessa Kuva 32. Laitteiden ja niillä suoritettavien tapahtumien määrän kehitystä. Minkälaiseksi kehittyy esimerkiksi suuren kauppayrityksen tilaustenkäsittelyjärjestelmä, kun asiakkaat tekevät tilauksia joko sähköisen tilauslomakkeen välityksellä tai lähettävät standardoituja XML -sanomia sähköpostin liitetiedostoina? Ilmeisesti hyvin suurelta osin asiakkaille riittää järjestelmän lähettämät tilausvahvistussanomat joko vapaamuotoisina, selkokielisinä sähköposteina tai standardimuotoisina XML -sanomina. Nämä sovellusosat tulevat hyvin nopeasti vakioitumaan ja samalla ne yleistyvät niin, että niiden valmistus muuttuu tehdasmittakaavaisen tehokkaaksi ja laadukkaaksi. Samaa sovellusta voidaan käyttää sekä langallisessa että langattomassa verkossa.
76 uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet 3.2.2 AVOINTEN STANDARDIEN MERKITYS Tietotekniikan ja tietoliikenteen ratkaisut aina internet-aikakauteen asti olivat luonteeltaan suljettuja toimittajakohtaisia ratkaisuja. 1970 luku oli keskuskoneiden, kiinteätoimisten päätteiden ja Cobol-ohjelmointikielen aikaa. IBM:n valta-asema oli kiistämätön ja monet tietotekniset ratkaisut ja de facto -standardit olivat IBM:n luomia. Tuolloin vallalla oli sääntö, jonka mukaan kaikkien järjestelmien tuli olla yhteensopivia IBM -järjestelmien kanssa. Yhteensopivuus toiseen suuntaan ei aluksi ollut niin tarpeellista. Suurin osa maailman merkittävistä kaupallishallinnollisista sovelluksista oli tehty IBM -suurkoneille. 1980-luvulla minikoneet yleistyivät nopeasti erityisesti suomalaisten asiakkaiden keskuudessa. Suomalaisyritysten yksikkökoko oli kuin tehty minitietokoneille, ja ne nousivat nopeasti päättäjien suosioon. Internet -teknologioiden merkitys kaiken yhdistäjänä Käyttöliittymä Verkko Ohjelmat Tiedot Selain TCP/IP Java XML Yhtenäistää kaikkien sovellusten käyttöliittymän ja madaltaa käyttökynnystä. Opittuaan kerran osaa aina. Yhdistää äänen, kuvan ja tiedon ja mahdollistaa uusien entistä monipuolisempien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisen. Kirjoita sovellus kerran, ja hyödynnä sitä kaikkilla teknologia-alustoilla. Tuottavuutta digitaalisen talouden sovellusten kehittämiseen. Organisoi hajanaiset tiedot verkossa helpommin saavutettavaan muotoon, antaa viestille älykkyyden (kuka minä olen, mistä tulen, mitä minulle pitää tehdä). Suuryritysten tehtaat ja itsenäiset liiketoimintayksiköt halusivat tietojenkäsittelylaitteensa omiin tiloihinsa ja oman kontrollinsa alle. Esimerkiksi Hewlett-Packard ja Digital Equipment Corporation saavuttivat merkittävät markkinaosuudet Suomen tietotekniikkamarkkinoilla.