TORNEDALSRÅDET TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Integration Integraatio Samarbete Yhteistyötä Samverkan Yhteis toimintaa Kontakter Kontakteja TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 1(17)
Övertorneå Muonio NFDALSRÅDET 1 TORNIaVLAAKSOM NELIVOSTO TORNION LAAKSO Tornionlaakso, Ruotsin, Norjan ja Suomen kohtaamispaikka, on Euroopan yhdentymisprosessin avainaluetta. Juuri rajaseuduilla yhdentymispolitiikka ja yhteisyyspyrkimykset toteutuvat konkreetlisesti, kun nhitä sovelletaan käytännössä kuntien, asukkaiden, viranomaisten, elinkenoelämän ja organisaatioiden välisessä rajanylisessä yhteistyössä. TäälIä on olemassa rajanylinen yhteinen identiteetti ja kansalaisten ja laitosten vä)isellä valtakunnanrajat ylittävällä kanssakäymisellä on pitkät perinteet. Tornionlaaksossa on rajaseutuosaamista, joka on alnutlaatuista Pohjoismaissa, ja alue on tänä päivänä esikuva EU:ssa. Alue sijaitsee strategisesti keskellä Pohjoiskalottia. Pajala/Kolari-alueen voimakkaasti kasvava kaivosteollisuus Iuo vahvaa talouskasvua Tornionlaaksossa ja vaikuttaa myönteisesti koko alueen väestönkehit:ykseen. Perämeren rannikon raskaan teollisuuden keskittymä, Keski- ja pohjoisen Tornionlaakson elämysteollisuuden voimakas kasvu yhdessä Pohjois-Norjan energiasektorin yhä Iisääntyvän merkityksen kanssa luovat lisäksi erinomaisen pohjan talouskasvulle ja synergiavaikutuksille. Tornionlaakson omaleimaisuus perustuu alueella kohtaavaan neljään kulttuuriin ruotsalaiseen, suomalaiseen, norjalaiseen ja saamelaiseen. Yhteisen historian aikana syntyneellä yhteistyökultluurilla ja osallistumisella on ratkaiseva merkitys tulevalle kehil:ykselle. Alueen mahdollisuudet koostuvat moniulotteisen kuntien välisen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden, koulutussektorin ja kulttuurin aloilla tapahtuvan rajanylisen yhteistyön kautta syntyvistä synergiavaikutuksista. Tornionlaakson on nyt aika vapauttaa ja panna liikkeelle koko sen alueelta löytyvä kehittämispotentiaali. TORNIONLAAKSON NEUVOSTO Tornionlaakson Neuvosto perustettiin toukokuussa 1987. Tornionlaakson kunnat Tornio, Ylitornio, PelLo, Kolari, Muonio, Enontekiö, Haparanda, Overtorneå, Pajala, Kiiruna, Storfjord, Kåfjord, Nordreisa ja Kautokeino muodostavat Tornionlaakson Neuvoston, joka on Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin. VISIOT JA TAVOITTEET Haluamme luoda hyvät kasvuedellytykset hyvinvoinnin ja yhteishengen turvaamiseksi. Haluamme, että väestön toimeentulomahdollisuudet paranevat ja että alueemme saa mahdollisuuden kehittyä pitkäjänteisesti ja vakaasti. Haluamme turvata monelle alalle ulottuvalle yhteistyöllemme mahdollisuuden kehittyä pohjoismaiden välisiksi kuntayhtymiksi, yhteisiksi yli valtakunnanrajojen toimiviksi lasten ja nuorten kouluiksi ja yhteisiksi elinkeinoelämän laaja-alaisiin rekrytointitarpeisiin vastaaviksi valtakunnanrajan yli ulottuviksi työmarkkina-alueiksi. Päämääränämme on, että alueen yliopistoihin Ouluun ja Rovaniemelle sekä Luulajaan ja Tromssaan kerääntynyt tieto on entistä paremmin yhteiskuntasuunnittelun, elinkeinoelämän ja opiskelijoiden saavutettavissa. Haluamme kehittää ympäristöjä, joissa asukkaiden ja elinkeinoelämän on helpompi hyödyntää alueelle ominaisia voimatekijöitä. Haluamme Luoda suomalais-ruotsalais-norjalaisille yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa valtakunnan rajojen yli alueen rajanylisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia yhdistäen ja hyödyntäen, ja saada siten aikaan uusia synergiavaikutuksia ja kokoonpanoja. Päämääränämme on kehittää Tornionlaaksosta Euroopan integroiduimman raja-alueen. MAANTIETEELLINEN JAKO Tornionlaakson Neuvoston jäsenkuntien edustama alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen seuraavasti: Vyöhyke 1.: Nordreisa Kå1jord Storfjord Kautokeino Kilruna Enontekiö Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Pello Ylitornio Vyöhyke 3.: Haaparanta Tornio Vyöhykkeet työskentelevät Tornionlaakson Neuvoston vahvistamien toimialojen mukaisesti, yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. 2(17)
TOIMINTA 2013 2015 ELINKEINOELÄMÄ ) KAIVOSTEOLLISUUS Kaunisvaaran/Tapulivuoman kaivoksilla alkaa varsinainen toiminta vuonna 2013 ensimmäisten malmikuljetusten lähtiessä kohti Narvikin malmisatamaa. Kolarin Hannukaisen kaivoksen valmistelu on meneillään ja kaivostoiminnan arvioidaan käynnistyvän Iähivuosien aikana. Tornionlaakson keskiosan kaivostoiminta merkitsee suuria muutoksia Pajalan ja Kolarin alueelle, naapurikunnille Muoniolle, Pellolle, Ylitorniolle, Övertorneålle sekä muille alueen kunnille ja elinkeinoelämälle rajanylisesti. Koka raja-alueella on edessään suuret haasteet kunnallisen infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen päivittämisessä, jotta rajanylinen kaivostoiminta voidaan aloitlaa hyvin järjestetyissä olosuhteissa niin, että siitä on hyötyä koka alueen väestölle ja elinkeinoelämälle. Kaivoksiin tarvitaan työvoimaa ja en alojen alihankkijoita ja osaamiseen on panostettava työvoiman uudelleen kouluttamisen muodossa nhn, että pätevyystaso vastaa kaivostoiminnan vaatimuksia. Tornionlaakson Neuvoston tehtävänä on tornionlaaksolaisten naapurikuntien ja Palaja-Kolari-alueen yhteistyön tehostaminen, jotta useiden uusien kaivosten synnyttämä kasvu, muun muassa yli 2000 työpaikan t:yövoimatarve, voidaan hallita. Tornionlaakson Neuvosto aikoo ottaa aktilvisesti osaa tähän yhteiskuntatyöhön, ja järjestää erilaisia tilaisuuksia alueen elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja koulutuksen välisten verkostojen rakentamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta alue voi olla mukana kehityksessä, joka yleisestä Iaskusuhdanteesta huolimatta, koko ajan kiihtyy. Toimenpiteet (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden välisten verkostojen rakentaminen Rajanylisen kuntien välisen yhteistyön vahvistaminen Uusien yhteistyömuotojen ja hankkeiden alulle paneminen Rajaesteiden, varsinkin elinkeinoelämää koskevien, poistamiseen tähtäävä aktiivinen työ Benchmarking 3(17)
4(17) tähtäävien pilottihankkeiden alulle paneminen Toimenpiteet: (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) yhteistyötä. Pilottityötä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kunkin kunnan alueella mutta asiantuntemusta on ostettava ulkopuolelta. Tornionlaakson Neuvosto aikoo jatkaa kehittämistyötä ja järjestää vuosien 2013-2015 aikana konkreettisia aktiviteetteja valtakunnan rajat ylittävien alueellisten verkostojen käynnistämiseksi. (isääntyvässä määrin osaksi kunnan energiahuoltoa. Tornionlaakson Neuvosto edistää bioenergia-alan potentiaali raaka-aineen tuottajana on erittäin suuri. Bioenergia-alan tekninen osaaminen kasvaa koko ajan ja alueen yliopistoissa tapahtuva tutkimustyö on omalta osaltaan viemässä kehitystä eteen päln. Perämerenkaari-yhdistyksen kanssa toteuttanut useita alueen bioenergia-alan kehittämis yhteydet ovat kuitenkin edelleenkin vähäiset. Tornionlaakson Neuvosto on yhteistyössä Bioenergia-alan kehitys on intensiivistä alueellamme kaikissa maissa. Toimijoiden väliset rajanyliset mahdol(isuuksia kartoittavia selvityksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen kehittämis Sekä raaka-aineiden käytön Iisäämiseksi että tekniikan kehittämiseksi Iöytyy hämmästyttävä määrä ideoita. Työtä jatketaan sen jälkeen niiden kuntien kanssa, joita kiinnostaa bioenergian integroiminen yhä pilottihankkeita ja tukee rajanylistä, tiedonvaihtoa ja yhteisiä kehit:tämispyrkimyksiä sisältävää, sijaitsevien koulutuslaitosten kanssa. Tornionlaakson Neuvosto vastaa suunnittelusta ja toteutuksesta, Tekniikan kehittämiseen ja bioenergian käytön lisäämiseen kunnan energiahuollossa Paikallisten energiatuotantohankkeiden, esimerkiksi tuulivoimahankkeiden, stimulointi Rajanylisten tuottaja käyttäjä kehittäjäverkostojen Selvitys Norjan uusiutuvan energian tuontimahdollisuuksista Tornionlaaksoon Benchmarking Yhteistyö Perämerenkaari-yhdistyksen toimijoiden kanssa edistäminen BIOENERGIA SEKTORI
IN TER NATION AL MATCIMAKflG INTERNATIONAL MATCHMAKING Kansainvälisten Yrityssenssien tarkoituksena Pohjoiskalotin yritysten, tuottajien, myyjien, alihankkijoiden, markkinoijien ja elinkeinoelämän intressiorganisaatloiden yhteen saattaminen kumppanuuden ja kehittämisen merkeissä. KaikiHa paikalle tulijoilla on sama tavoite uusien Iiikeyhteyksien, uusien asiakkaiden, alihankkijoiden, agenttien ja rahoittajien löytäminen. MatchMaking- tapahtumaa täydennetään elinkeinoelämän ajankohtaisista teemoista kertovilla esitelmillä. Työtä tehdään rajanylisesti ja kiinteässä yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen, Länsipohjan Yirttäjät, Företagarna i Norrbotten ja Bedriftsförbundetin kanssa. Tähän mennessä järjestetyistä tapahtumista on saatu hyvää palautetta mukana olleilta yli 600 yritykseltä. Niiden yksiselitteinen toive on tapahtumien jatkaminen. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Kansainvälinen MatchMaking -tapahtuma Erityisalojen Matchmaking-tapahtumia, esim. kaivosteollisuus sekä matkailu Nuorten yrittäjien MatchMaking Suora MatchMaking en yrittäjäryhmille Rajanylisten elinkeinoelämäverkostojen kehittymisen edistäminen Kulttuuri-, urheilu-, elinkeinoelämä- ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen, sekä yhteisen yhteistyöfoorumin Arena Tornedalenin kehittämisen tukeminen Seminaareja, foorumeja ym. 5(17)
www.northernlicihtsroute.com Revontultentien reitti kulkee jylhien tuntureiden ja Suomen, Ruotsin ja Norjan koskimaisemien halki. Se Iähtee Perämeren rannikolta valtatie 8:aa ja valtatie 99:ää Tornionjokea ja Suomen ja Ruotsin rajaa myötäillen. Tie saavuttaa Suomen korkeimman tieosuuden Kilpisjärvellä Käsivarressa ja jatkaa sitten Norjan puolelle ja Storfjordin ja BaIsljordin kautta Tromssaan. Tien varrella on kaiken kaikkiaan seitsemän rajanylityspaikkaa ja se seuraa monilta osin myös Struven kolmiomittausketjun pohjoisinta osuutta. Matkailuelinkeinon on kehitet:tävä ja Iisättävä rajanylistä yhteistyötään Revontultentien tarjoamien mahdollisuuksien hyädyntämiseksi. Matkailullisesti tie solmii yhteen Suomen, Ruotsin ja Norjan ja tarjoaa ainutlaatuisen matkan erilaisten maisemien, ympäristöjen ja kulttuurien halki. Tie on virallinen matkai1ute sekä Suomessa että Norjassa. Tornionlaakson Neuvosto ja maiden Tiehallinnot haluavat yhdessä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa kehittää tien markkinointia ja siitä tiedottamista. Työ on &oitettu vuonna 2009 esiteaineiston laatimisella, matkailuyrittäjien työpajoilla ja Revontultentielle laadituilla Internet-sivuilla. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa tehtäväänsä verkostojen rakentamisen ja toteutuksen sekä tiedotuksen koordinoijana alueen matkailuelinkeinon kehittämiseksi ja siitä seuraavien muiden myönteisten alueellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Työtä tehdään kolmen maan välisenä yhteis työnä yhdessä kuntien ja muiden alueen matkailutoimijoiden kanssa. Toimenpiteet: (Edunvalvontaa) REVONTULTENTIE Informaation parantaminen koko tieosuudella Nettiportaalin www.northernlkihtsroute.com kehittäminen Suomen, Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten välinen yhteistyö Tien koko osuudella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen Rajanylinen yhteistyö kunnan matkailutoimistojen kesken Markkinointi Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Kansallinen verkostoyhteistyö Yhteistyö E 45 hankkeen ja Palojoensuun kautta Hettaan, Kautokeinoon ja sieltä edelleen Altaan ja Nordkapiin vievän yhteyden kanssa 6(17)
TORNIONLAAKSON PYHIINVAELLUSMATKAILUN KEHrrrÄMINEN Pyhlinvaellukselle on ominaista verkkaisuus ja vapaus, yksinkertaisuus ja hiljaisuus samoin kuin huolettomuus, toisten kanssa jakaminen ja henkisyys. Risti, sauva ja kengät, takki ja hattu sekä reppu ja teltla ovat matkan symboleita. Vaellukselle houkuttelee usein sisäisen rauhan kaipuu, toisenlaisen elämäntavan mahdollisuus ja syvällisyyden, meditaation ja kontemplaation etsiminen. Tornionlaakso ja sen rikas hengellinen historia ja kaunis, rauhallinen Iuonto tarjoavat erinomaisen pyhiinvaellusympäristön. Raja-alueen lukuisat kirkot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat Iuonnollisina tienviittoina kokonaisuuden keskellä. Kansallisten kirkkojen erityisleima antaa puitteet henkiseen syventymiseen ja kehitl:ymiseen. Tornionlaaksossa on tarjolla sekä ulkoiset että sisäiset puitteet vaellusmatkailun kehittämiselle. Henkinen ja aineellinen infrastruktuuri on jo olemassa. En tekijät on vain kartoitettava, kuvattava, rajattava ja sovitettava yhteen, niin että Iuodaan yhteinen vuorovaikutusverkosto toimijoille, jotka voivat tarjota vaeltajille majoitusta, ruokaa ja tietoa. Sen jälkeen voidaan rakentaa erilaisia vaelluspaketteja en teemojen ympärille ja tarjota näitä en asiakaskohderyhmille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Vuoden 2009 aikana toteutettu kolmen maan yhteinen rajanylinen esitutkimus osoittaa erittäin selvästi, että matkailuyrittäjien, kyläyhdistysten, kulttuuriyhdist:ysten ja muiden keskuudessa on erittäin paljon kiinnostusta oman kotiseudun ainutlaatuisen historian esille tuomiseen ja uusien elämysten sekä henkisten että aineellisten - tarjoamiseen. Pyhiinvaellushanke on herättänyt paljon myönteistä mielenkiintoa koko raja-alueella ja se on huomioitu laajasti myös mediassa. Tornionlaakson Neuvosto vastaa alueemme vaellusmatkailun vaatimasta jatkokehittämistyöstä, johon kuuluu tiedottamis-, merkintä-, markkinointi- ja muita toimenpiteitä Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Yksityiskohtaisten reittikarttojen laatiminen Nettiportaalin Iuominen Reittien merkintä Reittien varrella toimivien matkailuyritysten verkostoituminen Kunnallisten matkailutoimistojen välinen rajanylinen yhteistyö Yhteistyö opaskoulutusten kanssa Markkinointi 7(17)
VYÖHYKEYHTEISTYÖ Vyöhyke 1.: Nordreisa Kåfjord Storfjord Kautokeino Kiruna Enontekiö Muonio Työryhmä joka koostuu yflä mainittujen kuntien elinkeinojohtajista työskentelee erittäin aktilvisesti ja kokoontuu säännöllisesti. Työ on integroitu Tornionlaakson Neuvoston toimintaan, mutta ryhmä rajautuu maantieteellisesti. Elinkeinoelämän kehittäminen 1. vyöhykkeellä kohdistuu verkostojen rakentamiseen, matkailun kehittämiseen, rajakaupan edistämiseen, osaamisen kehit:tämiseen, naapurialueiden kanssa tehtävään yhteisl:yöhön ja paikallisen elinkeinoelämän aktivointiin yhteistyässä vyöhykkeen yrittäjäjärjestöjen kanssa. Vyöhyke 2.: Pajala Kolari Övertorneå Pello Ylitornio. Työ integroidaan Kaivosteollisuus Tornionlaaksossa panostukseen ja sitä tehdään läheisessä yhteistyössä kuntien ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Työ sisältää m.m. rajanylisen infran kehittämisen it-teknologiassa ja puhelinliikenteessä, Aavasaksan Mäkikeskus 2013-2017 - hankkeen edistämisen, sekä aloitteita rajanylisen linja-autoliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi aktilvista Tornionlaakson markkinointia yhteistyössä alueen matkailua koordinoivien tahojen kanssa. Vyöhyke 3.: Haparanda Tornio. Työ integroidaan muuhun elinkeinoelämän kehittämistyöhön, jossa painotetaan erityisesti matkailua, kauppaa, logistiikkaa ja verkostoitumista ja sitä tehdään Iäheisessä yhteistyössä kunnan elinkeino osastojen kanssa. TORNIONJOEN VESISTÖN LOHI Tornionlaakson kunnat ovat voimakkaasti mukana Tornionjoen vesistön lohta koskevissa kysymyksissä. Kunnat ovat yksimielisiä siitä, että luonnon lohi on tärkeä Iuonnonvara, jota on 8(17)
hoiciettava ja vaalittava tuleville sukupolville. Haaparannalle on tärkeää sekä rannikkokalastuksen etlä jokikalastuksen kehittäminen. Tätä mieltä on myös kaksoiskaupunki Tornio, Suomen puolella. Ylempänä jokilaaksossa sijaitseville kunnille Overtorneålle, Pajalalle, Kiirunalle ja Jällivaaralle urheilukalastuksen mahdollisuuksien kehitt:äminen on Iuonnollisesti tärkein tavoite. On selvää, että lohen urheilukalastuksella on suuret kasvumahdollisuudet. Tornionlaakson NeuvostoNa on avainasema kalastusasloita koskevan yhteistyön kehittämisessä kuntien rajojen yli. Tornionlaakson Neuvosto jatkaa yhdessä Lapin Iiiton ja Norrbottenin lääninhallituksen kanssa Tornionjoen vesistöalueen ja sen jokisuun lohikalastuksen kehittämiseen ja rakennemuutokseen tähtäävää työtä. Kanslia tekee yhteistyötä Lapin liiton ja Norrbottenin Iääninhallituksen kanssa viedäkseen Iohiasiaa eteenpäin Brysselin suuntaan. Tämä tapahtuu muun muassa toimimalla stakeholderina Iohikalastusasioissa komission kutsusta. Toimenpiteet: (Edunvalvontaa) Yhteistyö Norrbottenin Iääninhallituksen ja Lapin Iiiton kanssa Seminaarit ja tiedotuskokoukset Lobbaus yhteistyössä yiiä mainittujen toimijoiden ja Brysselin North Sweden- ja North Finland toimistojen kanssa Verkostoituminen KOULUTUS / OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUJEN VÄLINEN RAJANYLINENYHTEISTYÖ Tornionlaakson Neuvoston tärkeimpiä tavoitteita alueen yhteisen koulutus- ja työmarkkina-alueen luomiseksi on koulutusyhteistyön tiivistäminen. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin on lapsifle ja nuorille oitava olemassa yhteisiä rajanylisiä esikouluja, ala-asteita, yläasteita ja lukiokouluja. Siten heille luodaan parhaat edellytykset valita vapaasti jatkokoulutuksensa ja työmarkkinansa koko Pohjoismaiden alueella ilman kielellisiä ja kulttuurisia esteitä. Tornionaakson Neuvosto haluaa edelleen kannustaa Tornionlaakson kuntaparien koulualan toimijoiden tapaamisia yhteisten koulujen perustamiseen johtavan työn käynnistämiseksi. Koordinoidut toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä toivotun kehityksen kannalta. Yhteinen infrastruktuuri, yhteinen opetus, opettajaresurssien yhteiskäyttä ja Iisääntynyt oppilasvaihto ovat muutamia tärkeimpiä tavoitteitamme. Pohjoisen Tornionlaakso kunnat ovat jo vuosia tehneet kouluyhteistyötä, ja eril:yisesti Storfjordin, Kiirunan, Enontekiön ja Muonion kuntien välille on syntynyt hyvä yhteistyö. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Olemassa olevien työryhmien I:yön aktivointi Rajanyliseen kouluyhteistyöhön johtavan aloitteellisuuden jatkaminen poliittisella tasolla Benchmarking Kohtaamispaikkojen ja kokousten luominen koululaisten välille 9(17)
4 RAJAKUNNALLINEN BENCHMARKING Alkomuksenamme on saattaa yhteen kunnallisia hallintoja kuntapareittain valtakunnan rajalla Tornionlaaksossa. Tarkoituksena on naapurikuntien välinen tiedonvaihtaminen kumpaisenkin osapuolen työtavoista, laista ja asetuksista, mutta ennen kaikkea niiden alueiden ja kohteiden tunnistaminen, joilla kehittämispyrkimykset ovat samankaltaisia. Työtä tehdään dialogimuotoisissa kuntien edustajien välisissä yhteistyökokouksissa. Parhaassa tapauksessa tämä vol johtaa yhteiseen resurssien käyttöön sekä infrastruktuurin että henkilöstön osalta. Koordinointihyödyt voivat olla merkittävät. Tästä voi olla suuri etu aikana, jolloin kaikkien rajakuntien talous on kireällä. Kyseessä ovat sekä pehmeät sektorit että kunnallistekniikkaan Iiittyvä yhteistyö. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Koulutoimien, sosiaalitoimien, vanhustenhuollon, lastentarhatoiminnan ym. välisen yhteistyön a loittaminen Kunnaflistekniikkaa koskeva, viemärien puhdistukseen, ympäristö- ja ilmastotyöhön, kierrätykseen, jätteiden käsittelyyn, Iiittyvä yhteistyö Energiatekniikka-alan yhteistyö It-sektori, rajanylisen laajakaistan kehittäminen, yhteinen ja integroitu tietojen käsittely, yhteiset palvelimet ja koordinoidut käyttöä, huoltoa ja kehittämistä koskevat toimenpiteet Työ rajanylisen paikallisliikenteen aikaan saamiseksi Tornionlaaksossa Tavaroiden ja palvelujen yhteishankinnat Kunnan työntekijöiden yhteiset koulutuspäivät Rajanylisen infrastruktuurin rakentaminen, Iiikenneväylät, aloitteita Ientoliikenteen kehittämiseksi sekä Kolarin radan sahköistämiseksi y.m. 10(17)
TORNIONLAAKSON TYÖMARKKINAT EURES (European Employment Services) toimisto toimil DGV:n osaston alaisena Euroopan Unionin työ- ja soslaalitoimen yhteydessä. Crossborder-hankkeet toimivat koko Ruotsin ja Suomen Tornionlaakson raja-alueen työmarkkinoiden kumppanuushankkeina. Kumppanuus muodostuu muun muassa työntekijäjärjestöistä, työnantajajäijestöistä sekä paikallisista työvoimatoimistoista Tornionlaaksossa. Crossborder Tornedalenin kehyssopimuksen ovat allekirjoittaneet kaiken kaikkiaan 20 raja-alueella toimivaa organisaatiota. Tornionlaakson Neuvosto tekee aktilvista yhteistyötä kumppan uushankkeen kanssa, Pohjoiskalotin Rajaneuvontapalvelu mukaan lukien, rajanylisiin l:yömarkkinoihin liitt:yvissä asloissa. Pajala/Kolarin alueen kaivosteollisuusbuumi tuo mukanaan erittäln suuria haasteita mitä alueen työvoiman saantiin tulee. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa, edunvalvontaa) Kumppanuusyhteistyä Norjan työmarkkinoille suuntautuvien yhteyksien vahvistaminen ja Iisääntyvä tiedottaminen työmarkkinoiden mahdollisuuksista Rajaesteiden etsiminen ja nilden poistaminen Elinkeinoelämä- ja työmarkkinaintegraatiota edistävien selvitysten tekeminen 11(17)
NORJAN PANOSTUS POHJOISIIN ALUEISIIN Norjan hallitus on nostanut maan pohjoisosat tulevien vuosien strategisesti tärkeimmiksi panostusalueiksi. Hallituksen politilkan yleistavoitteena on kestävän kasvun ja kehityksen luominen pohjoisille alueille, mikä takaa sen, että asukkaat voivat rakentaa elinvoimaisia paikallisyhteisöjä ja tulevaisuuteen tähtääviä työpaikkoja, hyvän terveydenhoidon, hyvät koulutusmahdollisuudet sekä runsaasti mahdollisuuksia Iuontoelämyksiin ja laajaan kulttuuritarjontaan. Pohjoisten alueiden politiikalla pyritään myös luomaan paremmat mahdollisuudet pohjoismaisten väliseen ja kansainväliseen yhteist:yöhön, resurssien käyttöön, ympäristönhallintaan ja tutkimukseen naapurimaiden välisiä yhteyksiä tiivistämällä. Yhtenä tavoitteena on infrastruktuurin kehittäminen tehokkaampien poikittaisyhteyksien luomiseksi Pohjoiskalotilla. En kansojen välinen yhteistyö on tärkeä osa Norjan pohjoisten alueiden politiikkaa. Terveydenhoito, koulutus, kulttuuri, urheilu sekä lasten- ja nuorisotyö ovat tämän yhteistyön tärkeitä osia. Kun ihmiset kokoontuvat yhteisten aktiviteettien pariin syntyy ymmärrystä ja luottamusta, mikä edistää pohjoisten alueiden vakautta ja kehittymistä. Siksi on tärkeää lisätä naapurimaiden välistä aktiivista dialogia, ja rakentaa kumppanuutta ja yhteyksiä pohjoisten alueiden panostuksen en osa-alueiden puitteissa. Norjan taholta lisähuomiota kiinnitetään myös kuljetusinfrastruktuuriin uuden kansallisen kuljetussuunnitelman (NTP) 2014-2023 kautta, jossa selvitetään muun muassa ehdotuksia tuleviksi rautatiehankkeiksi. Tarkoituksena on selvittää kokonaisvaltaisesti nykyinen infrastruktuuri ja tulevien hankkeiden suunnitelmat. Selvitykseen sisällytetään myös Suomen ja Ruotsin pohjoiset osat. Norjan pohjoisiin alueisiin panostus antaa paremmat mahdollisuudet lisääntyvään yhteistyöhön Tornionlaakson norjalaisten jäsenkuntien kanssa. Pohjoisiin alueisiin panostukseen sisältyy merkittäviä rahoitusresursseja, jotka voidaan kanavoida rajanyliseen yhteistyöhön. On tärkeää suunnata Tornionlaakson Neuvoston työ niin, että näistä asioista otetaan vaarin ja lisätä tietoa pohjoisiin alueisiin panostuksesta sekä Ruotsissa että Suomessa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Teemakokoukset rajanylisen kuntayhteistyön mahdollisuuksien mainituilla aloilla hyödyntämiseksi yllä Uusien yhteistyökäytäntöjen aloittaminen Kumppanuuksien ja liittojen rakentaminen Energia-alan yhteistyön valmistelu Benchmarking Pohjoisiin alueisiin panostuksen hyödyntäminen arktisen yhteistyön kanavana 12(17)
Käynnissä olevan globalisaation myötä tulevat kaltaisemme alueet olemaan kuljetus-poliittisten EU:n kuijetuspoitiikka tähtää asteittaiseen raskaan maantieliikenteen siirtämiseen rautateille. 13(17) Kolmen maan yhteistyöhön perustuvia hankkeita, kunta-, alue-, kansallisella, pohjoismaisella Osaselvitykset muun muassa radan jatkamisen sosioekonomisista vaikutuksista jäsenkunnille Yhteistyön vahvistaminen Tornionlaakson kuntien välillä Vuorovaikutus alueellisten ja kansallisten elinkeinoelämän ja politiikan toimijoiden väiiiiä Yhteistyö Lapin Iiiton, Tromssan Iäänin jne. kanssa ja EU-tasolla Toimenpiteet: (Edunvalvontaa, hanketoimintaa) Tornionlaakson Neuvosto on teetl:änyt yhteistyössä Storfjordin kunnan ja Tromssan Iäänin kanssa markkinataloudellisten edellytysten näkökulmasta. Pajalan kaivosteollisuus aikoo käyttää Narvikia Pajalassa sijaitsevien kaivosten rautamalmin vientisatamana. Jäämeren rata nähdään Suomen mahdollisuutena saada käyttöönsä jäätön satama Skibottenissa. Radan rakentaminen vahvistaisi myös suunniteltuja kuljetuskäytäviä. Tornionlaakson Neuvosto aikoo jatkaa tätä työtä Iäheisessä yhteistyössä kunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa sekä Norjassa, Suomessa että Ruotsissa. pohjoisen rajanläheistä yhteistä infrastruktuuria ja täydentäisi Pohjois-Ruotsin jo olemassa olevia ja kaksi Jäämeren rataa koskevaa selvit:ystä, joissa rataa tarkastellaan teknisestä ja toisessa ajankohtaisemmaksi, minkä vuoksi rataosuuden taloudellisten edellytysten seuraaminen alueellisesta Rautatien rakentaminen Suomen Koarin ja Skibottenin välille on saanut isämerkitystä ja tuflut ja globaalista näkäkulmasta ja pitkässä aikaperspektiivissä on tarpeen. kilpailukykyisen kuljetuskanavan Kanadan ja USA: n markkinoifle. Koreassa joissa rautatie läpi Venäjän -Sallan-Tornion-Kolarin-Skibottenin kautta muodostaisi hyvin tästä on raskaiden rautatiekuljetusten tarve taloudellisilta kasvualueilta Aasiassa - Kiinassa ja Eteiä päätelmien kohteena paljon suuremmissa yhteyksissä ja laajemmin kuin aikaisemmin. Esimerkkinä JÄÄMERENRATA
TORNIONLAAKSON KULT1UURI Kuntien, yhdistysten ja järjestöjen välisen yhteistyön historiallinen perusta on yhteinen Tornionlaakson kulttuuri. Se on tärkeä henkisen infrastruktuurin vahvistamiselle, joka puolestaan luo perustan yhteiskunnan taloudelliselle ynnä muulle kehittymiselle. Tornionlaaksossa on toimiva kulttuuriverkosto, Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmä, joka on vuosien varrella toteuttanut monta, tornionlaaksolaisten arkipäivään liittyv projektia. Tornionlaakson kultluurielämä on monikulttuurista ja siihen kuuluu koko joukko tapahtumia kuten näyttelyitä, festivaaleja, teemapäiviä, rajanylistä teatteritoimintaa jne. Alueella on maakuntamuseolden ja kotiseutumuseolden verkosto, joka toimii kulttuurielämän voimavarana. Tornionlaakson Neuvosto tukee Tornionlaakson Taidehalli hanketta, jonka tarkoituksena on perustaa klassinen, kansainvälisesti suuntautunut taideyksikkö, jolla on merkitystä koko TornionlaaksoUe. Rajan yh tapahtuva kulttuurivaihto kylien kesken on monesti rajayhteistyön kehittämisen perusta ja sitä kautta saadaan kytkenta matkailuelinkeinoon ja alueellamme vieraileviin ihmisiin. Eräs tärkeimmistä yhteistyön aloista on nuorten välisen valtakuntien rajojen ylittävän yhteistyön kaikenpuolinen edistäminen Tornionlaaksossa. Kulttuurityöryhmän aktiivinen työpanos kanslian tuella Interreg-anomusten yhteydessä, Nuorisokäräjien järjestämisessä sekä kulttuurityön tukeminen mm. kulttuuristipendin kautta. Tornionlaakson vuosikirjan julkaisemisen tukeminen. Toimenpiteet: (Hanketoimintaa) Työ Tornionlaakson Neuvoston kulttuurityöryhmän kautta Tornionlaakson vuosikirjan julkaiseminen Tornionlaakson kulttuurikalenterin laatiminen Nuorisokäräjien ja Future factory -tapahtuman järjestäminen Yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa intressien niin sanellessa Nuorison säännölliset rajanyliset kohtauspaikat kuten Café Tornedalen Rajanyliset säännölliset nuorisoneuvostokokoukset Jäsenkuntien kirjastojen rajanylisen yhteistyön laajentaminen Benchmarking 14(17)
ALUEELLINEN POHJOISMAINEN RAJAYHTEISTYÖ -w- - i. Aiomme jatkaa rajanylisten, Ruotsin Norrbottenin ja Suomen Lapin Iäänin kansanedustajien yhteistapaamisten järjestämistä. Näiden kokousten löydettyä oman muotonsa aiomme kutsua mukaan myös Norjan pohjoisten läänien kansanedustat. Näiden kohtaamisten tarkoituksena on ot:taa esiin ajankohtaisia asioita ja puheenaiheita rajan toisella pualella vaikuttavien kollegojen kesken. Aiemmin järjestetyistä kokouksista saamamme palautteen kannustamina suunnittelemme 1 å 2 kokouksen järjestämistä vuodessa en paikkakunnilla valtakunnanrajan tuntumassa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) ALUEEN KANSANEDUSTAJIEN TAPAAMISET Ruotsin, Suomen ja Norjan kansanedustajien yhteisten kokousten järjestaminen Eril:yisten rajanylisten valtiopäivävaliokuntien teemakokousten järjestäminen Seurantayhteydet Tornionlaakson ajankohtaisista asioista tiedottaminen valtiopäiväedustajien suuntaan ALUEELLINEN, POHJOISMAINEN JA EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc solmivat liiton yhteistä kehittämistyötä varten sekä yhteistyön kautta lisätä ja vahvistaa koka alueen rajanylistä yhteistyötä. Tavoitteena on kestävän kehit:yksen ja arkipäivän integraation edistäminen elinkeinoelämän ja yritysyhteistyön vuorovaikutusta lisäämällä. Tavoitteena on myös alueen kehittämispotentiaalin mobilisointi ja vapauttaminen sekä Tornionlaakson ja Perämerenkaaren en sektoreilla toimivien verkostojen voimistaminen parempien kasvuedellytysten luomiseksi, voimakkaamman yhtenäisyyden ja vahvan yhtenäisen imagon rakentamiseksi Euroopan muiden alueiden joukossa. Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) Alueiden välinen yhteistyö Pohjoiskalottineuvoston, Perämerenkaari-yhdistyksen, Lapin liiton, Tromssan läänin kanssa Yhteistyö Pohjoiska!otin rajaneuvontapalvelun ja Skibottenin Pohjoiskalottikeskuksen kanssa Säännölliset yhteydet Brysselin North Sweden-, North Finland- ja North Norway- toimistojen kanssa Osallistuminen NSPA-verkostoon Työ AEBR:n (Association of European Border Regions) kautta Benchmarking muiden Euroopan raja-alueiden kanssa 15(17)
EUREGIO ARCTICA a :...w n 16(17).K,rd -- Karundc Kiruna VO IW k,rrh h Kulari Galnu F,,Iar,.U Al -._peo Sva?1v ko Sukupuolten tasapuoliseen edustukseen pyrkiminen ad hoc työryhmiä perustettaessa Sukupuoten yhtä vahvaan edustukseen pyrkiminen halituksessa ja neuvostossa Hanketoimenpiteet suunnataan yhtä suuressa määrin sekä miehiin että naisiin Tasa-arvonäkökulma huomioidaan hankkeiden johtoryhmien kokoonpanossa ym. Toimenpiteet: sukupuolien edustus. Huolimatta siitä, ovatko hankkeet elinkeinoelämä-, koulutus-, palvelu- val tekniikkapainotteisia. Tasa-arvoasiat huomioidaan kaikissa aktiviteeteissa. Rakennettavissa verkostoissa on molempien TASA-ARVO Synergiavaikutusten saavuttaminen Alueen painoarvon Iisääminen kansainvälisesti Yhteisten toimintojen koordinoiminen Rajanylisten organisaatiolden välisen yhteistyön parantaminen ja tehostaminen Tietotaidon välittäminen Euroopan tasolla tehtävän benchmarking-työn kautta Toimenpiteet: (Yhteistoimintaa) ulottuva Tornionlaakson ja Perämeren kuntien ja seutukuntien välinen sateenkaariorganisaatio. Euregio Arctica on Jäämereltä Perämeren rannikon väestö-, teollisuus- ja osaamiskeskiftymiln saakka
KOSTNADER / KUSTANNUKSET 1 = 8,90 SEK 5010 Lokalhyror / Tilavuokrat 28 000 3 146 5460 Förbrukningsmaterial / Kulutusmateriaali 10 000 1124 5800 Resekostnader / Matkakulut 90 000 10 112 5930 Trycksaker 1 Painotuotteet 25 000 2 809 Konto / Tili Externa kostnader / Ulkoiset kulut SEK - BUDGET 2013 / TALOUSARVIO 2013 17(17) Lisärahoitusta haetaan mm. Interreg Pohjoinen sekä Leader Tornedalen ohjelmista. 3.) Ytterligare finansiering söks från bl.a Interreg Nord programmet och Leader Tornedalen. Yhteensä vuosina 2013 Projekt / Hankkeet 2013 2015 2015. 2.) Totalt under perioden 2013 Ingår i kostnadsbudgetens post Personalkostnader. Sisältyy talousarvioon, kohdassa Henkilöstökulut. 2015. Rahoitushakemus jätetään Pohjoismaiden Ministerineuvostolle lokakuussa 2012. 1.) Finansieringsansökan inlämnas till Nordiska Ministerrådet i oktober 2012. Nordiska Ministerrådet / Pohjoismaiden Ministerineuvosto 2 500 000 280 900 Tornedalsrådet / Tornionlaakson Neuvosto 2.) 750 000 84 269 Rahoitus / Finansiering: Kustannukset / Kostnader 3 250 000 365 169 1.) INTÄKTER/TULOT 1500000 168539 KOSTNADER TOTALT / KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 500 000 168 539 Sammanlagt / Yhteensä 895 000 100 562 7010 Arvoden! Palkkiot 50 000 5 618 7210 Löner inkl.soc.avg./ Palkat sis.sotu maksut 700 000 78 652 7320 Bilersättning 1 Autokorvaukset 35 000 3 933 7510 Pensionsförsäkringar / Eläkevakuutukset 110 000 12 359 Personalkostnader 1 Henkilöstökulut Sammanlagt / Yhteensä 605 000 67 977 6070 Representation / Edustus 15 000 1 685 6110 Kontorsmaterial / Konttoritarvikkeet 35 000 3 933 6211 Telefon! Puhelin 25 000 2 809 6250 Porto / Postituskulut 6 000 674 6310 Försäkringar! Vakuutukset 7 000 787 6530 Bokföring,revision/ Kirjanpito,tilintarkastus 75 000 8 427 6590 Ovriga främmande tjänster / Muut ulkoiset palvelut 25 000 2 809 6800 Inhyrd personal / Muu henkilökunta 16 000 1 798 6991 Övriga kostnader / Muut kulut 75 000 8 427 6993 Bidrag och gåvor / Avustukset ja lahjoitukset 20 000 2 247 6970 Facklitteratur 1 000 112 6982 Föreningsavgifter / Jäsenmaksut (AEBR) 27 000 3 034 6994 Möteskostnader / Kokouskulut 95 000 10 674 6995 Seminarier 25 000 2 809 tz TORNEDALSRÅDET / TORNIONLAAKSON