Ei-kielellisen ilmaisun ja vuorovaikutuksen merkitys psykoterapeuttisessa muutoksessa Haaste terapeutille, haaste tutkijalle Jaakko Erkkilä Professori, Musiikin laitos, JY
Esitelmän rakenne 1. Syökö näyttöpaine sisältöjen tutkimista? 2. Ei-kielellisyys (tässä esityksessä paljolti musiikki) merkittävä terapeuttinen potentiaali 3.Ei-kielellinen ilmaisu tunteiden maaperää esimerkkinä masennusasiakkaat 4. Mitä asiakkan tekemästä musiikista voi päätellä? 5. Liiketutkimuksen uusia tuulia hyödynnettävissä myös terapiatutkimuksessa? 6. Aivokuvantamismenetelmistä apua terapiatutkimukseen?
Näyttö vs. monitulkintaisuus Psykoterapeuttisen prosessin sisällölliset tekijät ja mekanismit eivät ole hot aihe - Yhteiskunta (rahoittaja) kiinnostunut vaikutuksesta, ei niinkään terapian sisällöistä - Paavo Rissanen (KELA, kuntoutuslinja): työkaluja työkalupakista visionäärinen näkemys, joka tukee psykoterapeuttien monimenetelmällistä suuntautumista (esim. taiteen, sadun, jne. käyttö osana psykoterapeuttista työskentelyä)
Näyttö vs. monitulkintaisuus - Ongelmana terapiasuuntausten uniikkien piirteiden tarkastelun jääminen taka-alalle Uniikit vaikutusmekanismit (vrt. ei-kielellinen ilmaisu ja vuorovaikutus) ovat kiinnostavia lähinnä alan sisäisesti Moniulotteiset prosessianalyysit (usein laadullisin menetelmin) eivät ole atraktiivisia rahoittajanäkökulmasta -Objektiivisia mittareita vaikeaa, ellei peräti mahdotonta kehittää Geneeriset psykometriset asteikot eivät ole herkkiä tuomaan esiin alakohtaisia erityispiirteitä: yleinen toimintakyky, elämänlaatu, ahdistuneisuus, jne. Kuitenkin Maratos ym. toteavat (BJP, 2011)
Näyttö vs. monitulkintaisuus - Ongelmana terapiasuuntausten uniikkien piirteiden tarkastelun jääminen taka-alalle Uniikit vaikutusmekanismit (vrt. ei-kielellinen ilmaisu ja vuorovaikutus) ovat kiinnostavia lähinnä alan sisäisesti Terapeuttinen soittaminen on sosiaalista toimintaa, joka tuottaa mielihyvää ja merkityksellistä. Useissa yhteyksissä on tuotu esiin se, että Moniulotteiset musiikki vaikuttaa prosessianalyysit ihmisiin tavoilla, joihon sanat eivät (usein yksinkertaisesti laadullisin riitä. menetelmin) eivät ole atraktiivisia rahoittajanäkökulmasta Kliiniset tutkimukset painottavat intervention tuloksia eivätkä niinkään sitä prosessia, jonka avulla tuloksiin päästään. Tarvitaan lisää sellaista -Objektiivisia mittareita vaikeaa, ellei peräti mahdotonta kehittää tutkimusta, jossa käytetään monimenetelmällisiä lähestymistapoja (mixed Geneeriset methods), psykometriset jotta voidaan paremmin ymmärtää asteikot musiikkiterapian eivät niitä ole herkkiä vaikutusosia, jotka myötävaikuttavat potilaan edistymiseen tiettyjen tuomaan esiin alakohtaisia tulosmittareiden valossa. erityispiirteitä: yleinen (Maratos, A., Crawford, M. J., & Procter, S. (2011). Music therapy for depression: it seems to toimintakyky, elämänlaatu, ahdistuneisuus, jne. work, but how? The British Journal of Psychiatry(199), 92-93.) Kuitenkin Maratos ym. toteavat (BJP, 2011)
Näyttö vs. monitulkintaisuus - Sanojen takaiset merkitykset ovat olennaisia myös verbaalin psykoterapian piirissä Toisinaan asiakkaan alitajuiset impulssit manifestoituvat terapeutin tunteissa ja kokemuksissa niin, että asiakkaan puhe sellaisenaan ei ole välttämättä ollenkaan kytköksissä näihin tunteisiin ja kokemuksiin De Alvarez De Toledo, L. (1996) The analysis of "associating", "interpreting", and "words": Use of this analysis to bring unconscious fantasies into the present and to achieve greater ego integration. The International Journal of Psychoanalysis, 77, 291-317.
Näyttö vs. monitulkintaisuus - Sanojen takaiset merkitykset ovat olennaisia myös verbaalin psykoterapian piirissä Ei-kielellisen ilmaisun ja vuorovaikutuksen luotettavuudesta - Voi merkitä enemmän kuin sanat ja jopa tuottaa oikeampaa informaatiota (vrt. De Alvarez)? - Intuiviisempaa, spontaanimpaa, välittömämpää? - Suorempi tie ydinkokemusten ymmärtämiseen? - Vähintäänkin täydentävää informaatiota?
Musiikillinen ilmaisu ja vuorovaikutus terapiakontekstissa Musiikkiterapian haasteet - Terapia nojaa ratkaisevasti ei-kielelliseen ilmaisuun ja vuorovaikutukseen - Musiikillisten [kliinisten] prosessien kääntäminen lääkärikielelle haastavaa uskottavuusongelma (musiikkia ei helposti mielletä hoidollisena) ymmärryksen välittämisen ongelma ( musiikin kieli ) Toisaalta: vaikuttavuuspuolella lisääntyvää näyttöä kertoo ei-kielellisten prosessien merkityksestä?
Ei-kielellinen [musiikillinen] ilmaisu ja muutos
Ei-kielellinen [musiikillinen] ilmaisu Minun tarinani ja muutos - välitön taustalla olevan vihan purkautuminen - hyvin emotionaalinen kokemus - Kaksiulotteinen merkitys sisäisten jännitteiden ja vihan purkaminen uusien polkujen avautuminen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden tutkimisessa ja oivaltamisessa - Vapautuminen emotionaalisista jännitteistä välitön positiivinen vaikutus asiakkaan tilassa emotionaalisen liittymisen syventyminen
Ei-kielellinen [musiikillinen] ilmaisu ja muutos Musiikkiterapia psykoottisten asiakkaiden terapiana (De Backer, 2008) - Musiikkiterapiaa toteutetaan akuutissa psykoosissa oleville sairaalapotilaille (kielellinen kanssakäyminen ei välttämättä edes mahdollista) - 3 keskeistä vaihetta kliinisessä improvisaatiossa 1. Sensorinen soittaminen 2. Synkronisaatio 3. Musiikillinen muoto De Backer J. Music and psychosis: a research report detailing the transition from sensorial play to musical form by psychotic patients. Nord J Music Ther 2008; 17: 89 104.
Ei-kielellinen [musiikillinen] ilmaisu tutkimuksen kohteena Ihmisen viisi perustunnetta: onni, viha, hellyys, pelko, suru Masennus muuttaa perustunteiden tasapainoa ja esiintyvyyttä (esim. alexithymia) Ihminen pystyy yleensä helposti tunnistamaan perustunteet musiikista Jopa kone pystyy siihen... Emotion Visualizer
Ei-kielellinen [musiikillinen] ilmaisu tutkimuksen kohteena 79 masennuspotilasta arvioi perustunteita musiikista (Punkanen, Eerola & Erkkilä 2011a; Punkanen, Eerola & Erkkilä 2011b) - masentuneet arvioivat musiikkinäytteiden emotionaalisen luonteen negatiivissävytteisesti - masentuneet eivät pitäneet musiikista, joka oli hyvin energeettistä, vireää tai vihaista (masennukseen liittyvä tunteen säätelyongelma) - Musiikilla masennusdiagnostista/muutoksen arviointia edesauttavaa merkitystä? Punkanen M, Eerola T, Erkkilä J. Biased emotional recognition in depression: Perception of emotions in music by depressed patients. Journal of affective disorders 2011;130:118-26. Punkanen M, Eerola T, Erkkilä J. Biased emotional preferences in depression: Decreased liking of angry and energetic music by depressed patients. Music and Medicine 2011;3(2):114-20.
Musiikkiterapia masennuksen hoidossa!"#$%&'()*+&',-./01'!"!" #+" #*" #$" #$%!&" #$%'(" #," #)!" #)!%(" #)!%*)" #)+" -." /0" $0" Difference (95% CI), t-test 12345365"7368" 09:;7"<=863>?"!"#$%&'()*+&'!" #!%'" #$" #$%'" #(" #(%'" #+" #+%'" #)" #)%'" #'"!" #$%&'" #+%,," -." +/" */" Difference (95% CI), t-test,-./0' #(%)*" #)%$" 01234254"6257" /89:6";<752=>"!"#$%&'()*+&',-./' ')$#&" ')" '&" ''$(" '!" '!$!#" *" #$%&" #" )" &"!"!" +," -." #." Difference (95% CI), t-test /0123143"5146".7895":;641<="!"#$%&'()*+&',-./012' '&" '(" '($)*" '($#)" '+" '!$%" '!" #$%&" %" &" (" +"!"!",-" )." &." Difference (95% CI), t-test /0123143"5146".7895":;641<=" 4.65 (.59 to 8.70), t=2,29, p=.03* (3M) 1.82 (.09 to 3.55), t=2.11, p=.04* (3M) -4.58 (-8.93 to -.24), t = -2.11, p=.04* (3M) -4.50 (-11.40 to 2.40), t = -1.30, p=.20 (3M),-./01'!"#$%&#'%("#)*+')#(,-./(!"#$%&#'%("#)*+')#(,-!.(!"#$%&'()*+&'!" #*" #-" #'" #$" #&" #)" #(" #+" #," #*!"!"./" '0" )0" #$%!&" #&%'(" #)%*" #+%," 12345365"7368" 09:;7"<=863>?" Difference (95% CI), t-test 2.05 (-2.35 to 6.44), t= 0.93, p=.36 (3M) %%#$#!"#$# Decrease in MADRS scores as 50% or more treatment response 50% treatment response < 50% Difference (95% CI), t-test.34 (.11 to.99), p=.03* (3M) Erkkilä J, Punkanen M, Fachner J, Ala-Ruona E, Pöntiö I, Tervaniemi M, et al. Individual music therapy for depression: Randomised controlled trial. British Journal of Psychiatry 2011;199:132-9. $!"#"!!"#"
Ei-kielellinen [musiikillinen] ilmaisu tutkimuksen kohteena Tietokonepohjainen mikroanalyysi kliinisen arvioinnin ja tutkimuksen apuna
Properties of the MTTB MIDI-toolbox (Eerola & Toiviainen, 2004) the MTTB Temporal surface features Note density Average note duration Articulation Silence factor Register-related features Mean pitch (+ client-therapist interaction) Standard deviation of pitch Tonality-related features Tonal clarity Standard deviation of pitch Majorness Minorness Dissonance-related features Sensory dissonance Standard deviation of pitch Dynamic-related feature Mean velocity (+ client-therapist interaction) Pulse-related features Individual pulse clarity Individual tempo
T supports the client s rhytmic play Client s playing is based on pulsative rhythm Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view 18
T introduces a change C reacts to the change Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view 19
Therapist introduces a change client reacts to the change density goes down Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view 20
Therapist introduces a change client reacts to the change density goes down momentary decrease of pulsative playing Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view 21
Therapist introduces a change C imitates the T s theme Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view 22
Therapist introduces a change increased articulation when the client plays melody Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view 23
Music Therapy Toolbox tutkimus Määrällinen lähestymistapa 7 musiikkiterapeuttia 4 kehitysvammaisten hoitolaitosta Asetelma - 2 identtistä kosketinsoitinta pianosoinnilla - dba tasot kalibroitiin 85 db - tallennus tietokoneen muistiin
Exploring Relationships between Level of Mental Retardation and Features of Music Therapy Improvisations Nordic Journal of Music Therapy, 15(1)2006, pp.30-48) Ryhmä Asiakas N Impro N Yksittäisten asiakkaiden improjen N Min Max Average STDV 1 9 52 1 29 5,78 8,94 2 17 49 1 8 2,88 2,26 3 8 41 1 15 5,13 5,67 4 14 60 1 29 4,29 7,25 Total 48 202 1 29 4,21 5,99 Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view 25
Tulokset Malli (lineaaristen regressioanalyysien sarja) selitti 67% asiakkaiden henkisen viivästymän vaihteluista Henkistä viivästymää heijasteli parhaiten nuottikesto (note duration) nuottitiheys (note density) artikulaatio (articulation) hiljaisuuden määrä (amount of silence) Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view 26
Results Predictor variable Beta Sig. Temporal non-periodic Amount of silence in client s improvisation.784 *** Client s average note duration.711 *** Variation in client s note duration.152 ** Client s average note density.499 *** Variation of client s note density.675 *** Client s average articulation -.344 *** Integration of articulation between client and therapist -.112 * Temporal periodic Integration of tempo between client and therapist.185 ** Dynamic Difference in average mean velocity between client and therapist -.155 ** *significant at the.05 level ** significant at the.0127level *** significant at the.001 level Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view
Results Predictor variable Beta Sig. Temporal non-periodic Amount of silence in client s improvisation.784 *** Client s average note duration.711 *** Variation in client s note duration.152 ** Client s average note density.499 *** Variation of client s note density.675 *** Client s average articulation -.344 *** Integration of articulation between client and therapist -.112 * Temporal periodic Integration of tempo between client and therapist.185 ** Dynamic Difference in average mean velocity between client and therapist -.155 ** *significant at the.05 level ** significant at the.0128level *** significant at the.001 level Jaakko Erkkilä, Department of Music, University of Jyväskylä. Thought about music therapy improvisation from epistemological and pragmatic point of view
Improvisaatioanalyysin tulkinnan ongelmia Sillan rakentaminen musiikillisten piirteiden ja biopsykososiaalisen tilan välillä haastavaa Hyvin alaspesifi näkökulma aukeaako moniammattilliselle hoitotiimille? Jos musiikillisista piirteistä koostuva musiikillinen kaava muuttuu terapiaprosessin aikana, mikä sen suhde on esim. terapeuttiseen eheytymiseen/muutokseen? Standardisoinnin ongelma?
Ei-kielellinen ilmaisu ja vuorovaikutus [liike] tutkimuksen kohteena kehon liikkeet luotettavia persoonallisuustyypin indikaattoreita (Ball & Breese, 2000) selkeä suhde puhujan liikekuvioiden ja hänen persoonallisuudestaan tehtyjen havaintojen välillä (Koppensteiner & Grammer, 2010) persoonallisuushäiriöt heijastuvat kehollisessa liikkeessä (Kluft, Poteat, & Kluft, 1986)
Vähemmän Paikallinen liike Enemmän Introvertti Epäavoin Extrovertti Avoin Vähemmän Käsien epävakaisuus Enemmän Epämukava Neuroottinen Mukava Ei-neuroottinen
Mieliala ja liike koko kehon liikkeet [ei-musiikilliset] heijastavat emotionaalisia tiloja (Castellano, Villalba, & Camurri, 2007; Crane & Gross, 2007). soittajien kehon liikkeet voivat välittää perusemootioita (Dahl & Friberg, 2007; Castellano, Mortillaro, Camurri, Volpe, & Scherer, 2008; Thompson & Luck, 2008) tanssijat voivat välittää musiikin ilmaisullista sisältöä liikkeiden avulla (Camurri, Lagerlof, & Volpe, 2003)
Kuuntelijan vaikutus: Mieliala Negatiivinen tunne Positiivinen tunne vähemmän Kineettinen energia std Käsien etäisyys Käsien nopeus (vert.) Käsien nykiminen (anteroposterior) Pään nopeus (anteroposterior) enemmän Saarikallio et al. (submitted)
Kehon kieli ja psykoterapia Kehollinen liike antaa arvokasta tietoa asiakkaan persoonallisuudesta? Kehollinen liike antaa arvoaksta tietoa asiakkaan mielialasta? Kehollinen liike antaa arvokasta tietoa asiakkaan psyykkisestä häiriöstä? Kehollinen liike antaa arvokasta tietoa asiakkaan todellisesta [emotionaalisesta] tilannesidonnaisesta reaktiosta?
Kehon kieli ja psykoterapeuttinen muutos Asiakkaan edistymistä terapiassa voidaan tutkia myös kehon liikekaavan muutoksina pitkällä aikavälillä? Liikekaavan mahdollinen muuttuminen korreloi psykometristen mittareiden kanssa erityisesti perusemootioiden ja mielialojen tasolla? Ongelmana ei enää ole objektiivisten tutkimusmenetelmien puuttuminen?
LOPUKSI: Aivoaktiivisuus musiikin kuuntelussa Alluri, V., Toiviainen, P., Jääskeläinen, I. P., Glerean, E., Sams, M., & Brattico, E. (2012). Large-scale brain networks emerge from dynamic processing of musical timbre, key and rhythm. NeuroImage, 59, 3677 3689. DOI: 10.1016/ j.neuroimage.2011.11.019
KIITOS HUOMIOSTANNE!