Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Vuonna 2012 maailmantalouden epävarmuus jatkui. Suomen bruttokansantuote laski peräkkäin vuoden 2012 kahtena viimeisenä vuosineljänneksenä ja Suomi ajautui taantumaan. Kuluttajien luottamus talouteen oli alle pitkän ajan keskiarvon. Eurokriisi ja pankkien tulevat vakavaraisuussäännökset heijastuivat yritysten toimintaan lainojen nousevina marginaaleina sekä lyhenevinä maturiteetteina. Rahoituksen saatavuuden haasteet heijastuivat myös kiinteistöalalle, jota toimialana arvioidaan rahoitusalalla usein yhtenä kokonaisuutena osa-alueiden erilaisuudesta huolimatta. Yritysten oma vahva taloudellinen asema ja toimialan vakaat näkymät parantavat merkittävästi yritysten rahoituksen varmistamista. Tilikaudella 2012 VVO:n rahoituksen saatavuus oli hyvä ja VVO säilytti asemansa rahoittajien kannalta kiinnostavana kohteena. Taloudellisen aseman positiivinen kehitys ja vakaat liiketoimintanäkymät mahdollistavat VVO:lla panostamisen sekä korjausrakentamiseen että uudistuotantoon. Yleinen markkinakorkojen aleneminen näkyi tilikauden aikana VVO Vapaa -liiketoiminnan positiivisena tuloskehityksenä. Valtion lainojen rahoituskustannusten nousu toi painetta omakustannusvuokriin. Tavoitteen mukainen tulos saavutettiin VVO Arava -liiketoiminnan puolella operatiivisen tehokkuuden parantamisella. Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui VVO:n toimintapaikkakunnilla hyvänä. Uudiskohteiden investoinnit suunnattiin alueille, joissa vuokra-asunnoille on kysyntää pitkällä aikavälillä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on tarve vuok raasuntojen määrän kasvattamiseen. Valtion tukemien vuokra-asuntojen tuotanto jäi poikkeuksellisen alhaiselle tasolle vuonna 2012. Samalla asuntopoliittinen keskustelu kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämisestä kasvoi. Voimassa oleva asuntolainsäädäntö ei kannusta valtion tukemaan asuntotuotantoon eikä houkuttele alalle uusia toimijoita. Asuntolainsäädännön kokonaisuudistus, missä valtion tuki ja asuntojen käyttöä sekä tuotontuloutusta koskevat rajoitukset olisivat tarkoituksenmukaisia, olisi aloitettava mahdollisimman nopeasti. Segmentti-informaatio VVO-konsernin muodostamaa taloudellista kokonaisuutta raportoidaan jaet tuna kahteen segmenttiin. Segmenttijaon perusteena on aravalainsäädännön mukainen voitonjakorajoite. VVO Vapaa -liiketoimintaan kuuluvat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot sekä ne aravalainoitetut asunnot, joihin kohdistuvat aravalainsäädäntöön ja jatkorajoituksiin liittyvät kohdekohtaiset rajoitukset päättyvät pääosin vuoteen 2014 ja viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Myös vaihto-omaisuuden tonttivaranto ja myytävät asunnot kuuluvat VVO Vapaa -liiketoimintaan. VVO Arava -liiketoimintaan kuuluvat vuokra-asunnot, joihin kohdistuu pitempiaikaisia arava- ja korkotukilainsäädäntöön liittyviä kohdekohtaisia rajoituksia. Konserniyhtiöistä VVO Asunnot Oy ja VVO Korkotukikiinteistöt Oy, joita koskee aravalainsäädännön mukainen voitonjakorajoite, kuuluvat VVO Arava -liiketoimintaan. Voitonjakorajoitteisista yhtiöistä voidaan tulouttaa kahdeksan prosentin tuotto omistajan yhteisöön sijoittamille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n vahvistamille omille varoille. VVO Arava -liiketoimintaan kuuluvien yhtiöiden vuotuisesta tuloksesta tuloutettavissa oleva tuotto oli laskentaperusteen mukaisesti yhteensä noin 3 Liikevaihto ja tulos Vuonna 2012 VVO-konsernin liikevaihto oli 335,4 (327,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu edelliseen vuoteen oli 2,5 (-0,4) prosenttia. Kasvu johtuu pääasiallisesti vuokraustoiminnan tuottojen kasvusta. Liikevaihdosta 97,6 (94,1) prosenttia tuli asuntovuokrauksesta ja 2,3 (5,9) prosenttia omistusasuntojen ja omistusasuntotuotantoon alun perin tarkoitetun tonttivarannon myynnistä. Segmenteittäin VVO Vapaa -liiketoiminnan liikevaihto oli 169,5 (173,9) ja VVO Arava -liiketoiminnan liikevaihto oli 175,3 (164,2) Konsernin liikevoitto oli 120,4 (105,7) miljoonaa euroa eli 35,9 (32,3) prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen veroja oli 70,3 (55,8) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy käyttöomaisuuskohteiden luovutusvoittoja ja -tappioita 5,0 (4,7) Korko- ja muut rahoituskulut olivat 53,8 (51,3) Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,7 prosenttia. Tilikauden tulos oli 51,5 (44,8) Tuloksesta 33,3 (24,4) miljoonaa euroa tulee VVO Vapaa -liiketoiminnasta ja 18,4 (20,2) miljoonaa euroa VVO Arava -liiketoiminnasta. Tulosparannukseen vaikuttivat operatiivisen toiminnan tehostuminen, vuokratuottojen kasvu ja VVO Vapaa -liiketoiminnan tulokseen vaikuttava korkotason lasku. VVO Arava -liiketoiminnassa tulosta rasittivat valtion lainakorkojen oleellinen nousu. 4
Vakavaraisuus Konsernitaseen loppusumma oli 2 283,9 (2 252,2) Kasvua edellisestä vuodesta oli 1,4 (3,1) prosenttia. Konsernin oman pääoman määrä nousi 444,1 (404,4) miljoonaan euroon. Oman pääoman tuotto (ROE) oli 11,8 (11,2) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto (ROI) 5,9 (5,2) prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli kirjanpitoarvoin laskettuna 59,99 (54,63) euroa ja käyvin arvoin laskettuna 179,37 euroa. Omavaraisuusaste oli kirjanpitoarvoin laskettuna 20,0 (18,5) prosenttia ja käyvin arvoin laskettuna 38,9 prosenttia. VVO:n omistamien vuokrattavien asuntojen ja vuokratalokohteissa sijaitsevien liiketilojen kirjanpitoarvo oli 1 949,5 miljoonaa euroa ja käypä arvo 3 120,0 Arvoero oli 1 170,5 Strategiassa asetettu omavaraisuustavoite on VVO Vapaa -segmentin osalta 25 prosenttia vuonna 2015. VVO Vapaa -segmentin omavaraisuus oli katsauskauden lopussa 26,9 prosenttia. Rahoitus Konsernin ja emoyhtiön rahoitustilanne ja maksuvalmius olivat koko toimintavuoden hyvällä tasolla. Konsernin rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit olivat vuoden lopussa yhteensä 168,4 (159,2) Maksuvalmiutta turvaavien limiitti- ynnä muiden lainojen määrä oli tilikauden päättyessä 0,0 (6,0) miljoonaa euroa. Yritystodistusohjelmasta, joka on arvoltaan 80 miljoonaa euroa, oli vuoden vaihteessa liikkeellä 36,5 (45,5) Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden aikana yhteensä 61,4 (108,7) miljoonaa euroa ja lyhennettiin 54,3 (61,7) VVO-konsernin lainat ja korko-suojaukset lainaryhmittäin: M 31.12.2012 31.12.2011 Korkotukilainat 607,4 605,2 Vuosimaksu- ja asuntolainat 325,3 341,7 Muut kiinteistöjen lainat 647,9 626,6 Omistusasuntotuotannon lainat 26,0 28,7 Pääomalainat 2,4 2,4 Limiittilainat 0,0 6,0 Yritystodistukset 36,5 45,5 Muut velat 18,8 27,8 Yhteensä 1 664,3 1 683,9 Markkinaehtoiset lainat 665,6 616,1 Kiinteäkorkoiset 176,9 174,9 Vaihtuvakorkoiset 488,7 441,2 Korkojohdannaissopimukset 352,0 312,3 Korkoswaptiot 28,0 Korkojohdannaisten arvo -39,2-25,3 Suojausaste, % 80 79 Konsernin koko lainakanta on euromääräistä. Korollinen vieras pääoma tilikauden lopussa oli 1 664,3 (1 683,9) Valtion takaamia korkotukilainoja oli tilikauden päättyessä yhteensä 607,4 (605,2) Jäljellä oleva maturiteetti on 4,9 vuotta ennen vuotta 2002 otetuissa korkotukilainoissa, joita oli 268,8 (269,2) miljoonaa euroa ja 29,8 vuotta myöhemmin otetuissa korkotukilainoissa, joita oli 338,6 (336,0) Korkotukilainojen korkokulut olivat katsauskaudella 13,8 (12,7) miljoonaa euroa ja valtion näistä pankeille maksaman korkotuen määrä 1,1 (1,5) Vuosimaksulainojen jäljellä oleva maturiteetti tiedossa olevalla inflaatiolla on 21,4 vuotta. Markkinaehtoisia lainoja oli vuoden vaihteessa 665,6 (616,1) miljoonaa euroa. Lainojen pääomasta oli korkosuojattu 352,0 (312,3) miljoonaa euroa. Suojausten keskimaturiteetti oli 6,0 (3,0) vuotta. Markkinaehtoisista lainoista kiinteään korkoon on sidottu 176,9 (174,9) Jäljellä oleva keskimaturiteetti on 11,1 (10,8) vuotta. Myymättömiin omistusasuntoihin liittyviä yhtiölainoja oli yhteensä 3,2 (6,0) Lisäksi tonttivarantoon liittyviä lainoja oli 22,8 (22,7) Pääomalainoja oli vuoden lopussa 2,4 (2,4) Lainojen keskimääräinen korkokustannus oli 3,1 (3,1) prosenttia. Yleishyödyllisen asuntokannan vuosimaksulainojen keskikorko nousi 4,3 prosenttiin, kun se vuotta aikaisemmin oli 3,3 prosenttia. Vastaavasti markkinaehtoisten lainojen keskikorko ilman suojauskuluja oli 2,4 (2,7) prosenttia ja suojauskustannukset mukaan lukien 3,3 (3,4) prosenttia. Korkotukilainojen keskikorko vuonna 2012 oli 2,3 (2,4) prosenttia. Tilikauden aikana solmittujen swaptio-sopimusten negatiivisena arvonmuutoksena kirjattiin tuloslaskelmaan kuluksi 2,4 5
Maturiteettianalyysi Velkojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen 31.12.2012: 1 2 5 6 10 11 15 15 vuoden vuoden vuoden vuoden vuoden M aikana aikana aikana aikana jälkeen Asuntolainat 1,0 2,3 Ensisijaislainat 1,1 0,4 Kolmoissijaislainat 0,5 2,3 1,2 0,5 1,0 Korkotukilainat 22,5 230,7 181,9 44,6 279,0 Muut pitkäaikaiset lainat 45,8 204,9 261,0 213,3 74,2 Todistuslainat 36,5 Vuosimaksulainat 20,9 90,7 123,8 115,6 198,6 Yhteensä * ) 128,3 531,3 567,9 374,0 552,8 * ) Omistusasuntotuotannon yhtiölainat eivät ole mukana taulukossa. Liiketoiminnan rahavirta (ennen käyttöpääoman muutosta) kasvoi 16,5 (3,1) miljoonaa euroa hyvän tuloskehityksen seurauksena. Konsernin rahoituksellinen asema on vakaa ja näkymät hyvät. Asiakkuuksien hallinta Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui voimakkaana kaikilla VVO:n toimintapaikkakunnilla. Suurin kysyntä kohdistui edellisvuosien tapaan pienimpiin asuntoihin. Kolme neljästä asunnonhakijasta mainitsi asuntohakemuksessaan yksiön tai kaksion. Uusia vuokra-asuntohakemuksia saapui VVO:lle 49 263 (53 237) kappaletta. Uusien hakemusten määrä pieneni hieman edellisestä vuodesta, mikä johtui sekä edellisvuotta merkittävästi pienemmästä uudistuotannon määrästä että uusien hakemusten kirjauskäytännöistä. Aktiivisten (hakemus voimassa kolme kuukautta) hakemusten määrä muuttui -1,3 (5,8) prosenttia edellisvuodesta. Asuntojen käyttöaste pysyi korkealla tasolla. Taloudellinen käyttöaste oli 97,9 (98,3) prosenttia. Edellisvuotta mittavamman peruskorjaustoiminnan vuoksi kauden aikana oli peruskorjausten vuoksi tyhjinä keskimäärin 308 (170) asuntoa, minkä käyttöastetta heikentävä vaikutus oli 0,8 (0,4) prosenttiyksikköä. Kauden päättyessä oli korjausten vuoksi tyhjänä 310 (206) asuntoa. Vaihtuvuus pieneni hieman edellisvuodesta ja oli 25,8 (26,1) prosenttia. Vaihtuvuutta alensi lähinnä sisäisten vaihtojen määrän väheneminen. Vuokria korotettiin maaliskuussa 2012 keskimäärin 4,9 (3,6) prosenttia. Vuokratuottojen kokonaiskasvu oli tilikaudella 6,2 (5,4) prosenttia. Koko vuoden keskiarvovuokra oli 11,89 (11,26) /m 2 /kk. Vapaan vuokranmäärityksen piiriin kuuluvien 23 665 asunnon (Markkina-tuoteryhmä) vuokra oli keskimäärin kauden aikana 12,13 (11,49) euroa. Omakustannusvuokranmäärityksen piiriin kuuluvien 16 281 asunnon (Omakustannus-tuoteryhmä) osalta vastaava luku oli 11,54 (10,92) euroa. Keskimääräinen asiakkuusaika pysyi korkealla tasolla ja oli 5,8 (5,8) vuotta. Yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta vuokrasaatavien määrä pysyi alhaisella tasolla. Vuokrasaatavien määrä vuokraustoiminnan liikevaihdosta oli kauden päättyessä 1,17 (1,11) prosenttia. Toimintavuoden aikana kiinteistöjen hoitokustannukset nousivat edellisvuodesta 1,8 (5,3) prosenttia. Energian hintojen kallistuminen nosti kiinteistöjen energiakustannuksia, vaikka omilla toimenpiteillä pystyttiin parantamaan asuntokannan energiatehokkuutta. Ylläpitotoiminnan tehostamisen ansiosta VVO:n vuokra-asuntojen hoitokustannukset nousivat yleistä tasoa vähemmän. Liiketoiminnassa huomioitiin strategiapäivityksen painopisteet ja asiakasläheistä vuokraus- ja isännöintiprosessia kehitettiin edelleen. Katsauskauden aikana käynnistettiin selvitystyö tuoteryhmäajattelun (Markkina- ja Omakustannus-tuoteryhmät) vaikutuksista VVO:n toimintamalliin. Asun tojen korjaustoimintaa lisättiin merkittävästi asuntojen vuokrattavuuden varmistamiseksi. Lisäksi korjaustoiminnassa otettiin käyttöön tuoteryhmille määritellyt korjauksen toimintamallit. Asuntojen vuokraus ja isännöinti hoidettiin VVO:n oman henkilökunnan voimin. Katsauskauden aikana myös autopaikkojen vuokraus ryhdyttiin hoitamaan omalla henkilöstöllä. VVO:n asukasyhteistyö oli aktiivista. Sen avoimuutta ja viestinnän kaksisuuntaisuutta asukasyhteistyössä parannettiin ottamalla käyttöön asukasaktiiveille suunnattu facebooksivusto. Asukkaiden mielipiteitä kartoitettiin jokavuotisella asiakastyytyväisyyskyselyllä. Tulokset olivat parantuneet edellisvuodesta. Asukkaiden suositteluhalukkuus pysyi ennätyskorkealla. Peräti 92 (93) prosenttia oli jo suositellut tai voisi suositella VVO:n asuntoja edelleen. 6
Investointien ja kiinteistöjen hallinta VVO:n omistamien vuokra-asuntojen kokonaismäärä oli katsauskauden lopussa 39 946 (39 741) kappaletta. VVO:n omistamien vuokra-asuntojen ja vuokratalokohteissa sijaitsevien liiketilojen kirjanpitoarvo oli vuoden vaihteessa 1 949,5 miljoonaa euroa ja käypä arvo 3 120,0 Kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välinen arvoero oli 1 170,5 Ulkopuolinen arvioija on antanut lausunnon VVO:n omistamien vuokra-asuntojen ja vuokratalokohteissa sijaitsevien liiketilojen käyvistä arvoista tilinpäätöshetkellä 31.12.2012. Arviointimenettely on selostettu tilinpäätöksen laatimisperusteissa. Konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit tilikauden aikana olivat 80,2 (106,5) Investoinneista 39,3 (83,7) miljoonaa euroa kohdistui uudistuotantoon ja 40,9 (22,8) miljoonaa euroa korjausmenoihin. Uudistuotantoinvestoinnit sisältävät 0,0 (0,9) miljoonan euron siirrot vaihto-omaisuudesta käyttöomaisuuteen. Valmiin kiinteistökannan ostot olivat 0,0 (11,2) Korjaustoiminta oli toimintavuoden aikana aikaisempaa suurempaa. Korjausmenot olivat yhteensä 70,8 (55,1) miljoonaa euroa, josta tuloslaskelmaan kuluksi kirjattiin 29,9 (32,3) Korjaustoiminnassa korostui erityisesti suurten korjausten osuus. Asuntojen tyhjentäminen remonttien ajaksi on työ- ja asumisturvallisuuskysymys, mutta myös asumisviihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Toimintavuonna VVO:lle valmistui 421 asuntoa, joiden hankinta-arvo oli noin 66,5 VVO Arava -liiketoimintaan valmistui 225 asuntoa kolmeen kohteeseen, jotka on rahoitettu valtion takaamalla korkotukilainalla. VVO Vapaa -liiketoimintaan valmistui 69 asuntoa kahteen vapaarahoitteiseen kohteeseen ja 127 asuntoa kahteen niin sanotulla välimallin korkotuella rahoitettuun kohteeseen. Valmistuneista asunnoista 310 sijaitsee pääkaupunkiseudulla, 87 Tampereella ja 24 Hyvinkäällä. Peruskorjausten yhteydessä korjattuihin kohteisiin tehtiin lisärakentamisena kymmenen uutta asuntoa. Katsauskauden lopussa rakenteilla oli 551 asuntoa kymmenessä kohteessa. Toimintavuoden aikana vuokraasuntokannasta myytiin 228 (205) asuntoa. Omistusasuntoja myytiin yhteensä 23 (44) kappaletta. Myymättömiä omistusasuntoja oli vuoden lopussa 24 (47), joista vuokrattuina oli 20 (36) asuntoa. Konsernin omistama tonttivaranto oli tilikauden alussa 150 000 kem 2 ja lopussa yhteensä noin 100 000 kem 2. Omistettu tonttivaranto vähentyi 32 000 kem 2 myyntien johdosta ja 18 000 kem 2 alkaneiden projektien johdosta. Henkilöstö Toimintakertomusvuosi oli VVO:n henkilöstön kannalta edellisenä vuotena käynnistettyjen Investors in People (IIP) -henkilöstöjohtamisen kehittämisprojektien käyttöönottovuosi. Vuoden alussa VVO:lle hyväksyttiin uusi henkilöstöpolitiikka, jonka myötä vakiinnutettiin organisaatioon hyvän esimiestyön käytäntöjä, jämäkkää johtamista ja osallistumisen kulttuuria. Edellisen vuoden aikana käyttöönotetut osaamisen johtamisen malli ja osaamisten arviointimenettely saivat jatkoa ja tarkennusta strategian painotusten mukaisesti. VVO:n strategiapäivityksen yhteydessä esille nostettiin innovatiivisen ajattelutavan tärkeys ja toimintatapojen jatkuva arviointi. Näiden merkitys näkyi parhaiden käytäntöjen jakamisena henkilöstökoulutuksissa ja koko henkilöstön osallistamisena strategian jalkautukseen. Vuosittain toteutettavan henkilöstötutkimuksen mukaan työntekijöiden tyytyväisyys VVO:hon työnantajana oli entistäkin korkeammalla tasolla ja selkeästi parempi kuin ulkopuolisissa vertailuyrityksissä. Vuoden 2012 lopussa VVO:n palveluksessa työskenteli yhteensä 335 (338) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 316 (326) ja määräaikaisessa 19 (12). Keskimäärin henkilöstöä oli vuoden aikana 343 (349). Keskimääräinen palveluksessa oloaika oli 10,3 (9,4) vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2012 oli 7,6 (6,8) prosenttia. Tilikauden palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 17,9 (17,0) Ympäristövaikutukset Vuonna 2012 VVO:n lämpöenergian kokonaiskulutus oli 412 (390) GWh, kiinteistösähkön 51,3 (51,1) GWh ja veden kokonaiskulutus 3,6 (3,6) miljoonaa kuutiometriä. Lämpötilakorjattu lämmitysenergian ominaiskulutus putosi 2,2 (2,0) prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Lämpöenergian kokonaiskulutuksen kasvun aiheutti aikaisempaa kylmempi ja kosteampi vuosi. Lämpöenergian kokonaiskulutuksen kasvu ja sähköntuotannon hiilivapaan tuotannon vähentyminen nosti- 7
vat hiilidioksidipäästöt noin 79 000 (76 000) tco 2 :een. VVO pyrkii vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia käyttämällä kiinteistösähkönä hiilivapaasti tuotettua energiaa. Kaukolämpöä käytetään lämmitysmuotona 99 prosentissa kiinteistöistä. Vuokratalojen energiasäästösopimuksessa (VAETS) asetettu säästötavoite vuodelle 2016 (-7,8 prosenttia vuoden 2009 tasoon verrattuna) on jo lähes saavutettu ja kiinteistösähkön osalta vuodelle 2016 asetettu säästötavoite (-6 prosenttia) on jo ylitetty. Energiatehokkuuden parantuminen on saavutettu pääosin käyttö- ja ylläpitotoimenpiteillä. Riskienhallinta VVO:n riskienhallinnan perustana on hyvää hallintotapaa koskevat ohjeet sekä strategia- ja vuosisuunnitteluprosessin yhteydessä tehtävä riskikartoitus. Siinä keskeiset riskit tunnistetaan, arvioidaan niiden todennäköisyys ja vaikutus sekä määritellään hallintakeinot. Asiakkuuksien hallinnan merkittävimmät riskit liittyvät taloudellisen vuokrausasteen laskuun ja vaihtuvuuden kasvuun. Näihin vaikuttavia tekijöitä ovat valtakunnalliselle sekä paikalliselle tasolle heijastuvat suhdanne- ja kysyntämuutokset. Vuokraasuntojen taloudellista käyttöastetta, vaihtuvuutta, hakijoiden määrää sekä näiden muutoksia seurataan alueittain kuukausitasolla. VVO:lla kehitetään vuokraustoimintaa, asuntojen sekä kiinteistöjen korjaustoimintaa sekä vahvistetaan asiakkuuksia. Näillä toimenpiteillä pyritään nostamaan vuokrausastetta ja pienentämään vaihtuvuutta vuokra-asunnoissa. Asuntokannan positiivisen arvonkehityksen varmistamisen perustana on investointien keskittyminen kasvukeskuksiin, asuntojen vuokrattavuuden varmistaminen sekä kiinteistöjen suunnitelmallinen korjaustoiminta. Markkinakorkojen ja marginaalien voimakas muutos voi vaikuttaa VVO:n tulokseen negatiivisesti sekä saattaa hidastaa uudistuotanto- ja korjausinvestointien käynnistämistä. Markkinaehtoisten lainojen korkoriskiä hallitaan korkosidonnaisuuksien muutoksilla ja korkosuojauksilla. Valtion lainoittamien lainojen korko on sidottu Suomen kuluttajahintojen muutokseen, mikä saattaa aiheuttaa suuria heilahteluja vuosittaisiin korkokustannuksiin. Osassa lainoista on olemassa korkokatto, joka vähentää inflaationousun aiheuttamaa korkoriskiä. Hintariskin lisäksi rahoituksen saatavuuden riski saattaa vaikuttaa yrityksen toimintaan. Pitkän taloudellisen pitoajan investoinnit edellyttävät vastaavasti pitkäaikaista rahoitusta ja maturiteettien lyhentyessä uudelleenrahoitusriski kasvaa. Saatavuusriskiä hallitaan lisäämällä rahan lähteitä. Merkittävimmät kiinteistöihin liittyvät riskit ovat vahinkoriskejä, joita ovat vesivahingot ja tulipalot. Vahinkoriskejä hallitaan asianmukaisella ennaltaehkäisevällä turvallisuustyöllä sekä vakuuttamalla kiinteistöt vahinkojen varalta. VVO-konserni tarkastaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Tärkeimmät vakuutukset ovat omaisuus-, vastuu-, keskeytys-, tapaturma-, matka- sekä ajoneuvovakuutus. Riskienhallintaa käsitellään laajemmin VVO:n verkkovuosikertomuksessa. Sisäinen tarkastus Yhtiön sisäinen tarkastus on järjestetty itsenäisenä toimintona, jolla ei ole operatiivista vastuuta. Sisäisen tarkastuksen vahvuus on yksi henkilö. Tarkastustehtävissä on käytetty ulkopuolisen kumppanin palveluja. Sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuut on määritelty hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäinen tarkastus vastaa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan tarkastuksesta. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset Konserniin kuului tilikauden lopussa emoyhtiön lisäksi 163 (160) tytäryhtiötä ja 35 (35) osakkuusyhtiötä. Konsernin emoyhtiön VVO-yhtymä Oyj:n kokonaan omistamia tytäryhtiöitä ovat kiinteistöliiketoiminnan konsernin sisäistä ja ulkopuolista laskutusta hoitava VVO Palvelut Oy sekä vuokra-asuntoja omistavat VVO Asunnot Oy, VVO Korkotukikiinteistöt Oy, VVO Vuokratalot Oy, VVO Vuokra-asunnot Oy ja VVO Kodit Oy. Lisäksi VVO-yhtymä Oyj omistaa yli 50 prosenttia 3 (3) osake- tai kiinteistöosakeyhtiöstä ja 50 prosenttia Suomen Asumisoikeus Oy:n ja SV-Asunnot Oy:n osakkeista. VVO Rakennuttaja Oy sulautui 1.1.2012 VVO Kodit Oy:öön. 8
Konsernirakenne jakaantuu alakonserneittain seuraavasti: Konsernirakenne Tytär- Osakkuus- 31.12.2012 yhtiöt, kpl yhtiöt, kpl VVO-yhtymä Oyj 1) 13 3 Alakonsernien emoyhtiöt VVO Asunnot Oy 26 2) 16 VVO Korkotukikiinteistöt Oy 3 5 VVO Kodit Oy 94 2) 12 VVO Vuokra-asunnot Oy 8 VVO Vuokratalot Oy 15 2) 7 Pysäköinti- ja huoltoyhtiöt 3 2 VVO Palvelut Oy 1 Yhteensä 163 35 1) Sisältää alakonsernien emoyhtiöt ja muut esitetyt tytäryhtiöt lukuun ottamatta pysäköinti- ja huoltoyhtiöitä 2) 10 osakkuusyhtiöistä on loppukonsernissa tyttäriä Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Hallinto-oikeudelta on haettu ratkaisua koskien yhden VVO:n konserniyhtiön yleishyödylliseksi nimeämistä. Tulevaisuuden näkymät Suomessa talouden kasvu jäänee useimpien ennusteiden mukaan 1 2 prosentin tuntumaan. Kuluttajien luottamus tulevaan on alhaisella tasolla. Työttömyyden odotetaan lisääntyvän, varsinkin rakentamisen alalla. Vuokra-asuntomarkkinoilla uusia asuntoja valmistuu kysyntään nähden erityisesti pääkaupunkiseudulla liian vähän. Kysyntä säilyy korkeana ja vuokratason nousu jatkuu. VVO:n käyttöasteen odotetaan hieman nousevan edellisestä vuodesta. Korkotason odotetaan säilyvän edelleen poikkeuksellisen alhaisena, mutta vuoden 2013 aikana sekä lyhyiden että pitkien korkojen odotetaan kääntyvän hitaaseen nousuun. Pankkitoimintaa koskevan sääntelyn kiristyminen näkyy jo pääosin hinnoissa ja useimpien yritysten rahoituksen saatavuudessa. Muutos ei ole tähän saakka heijastunut VVO:n investointien rahoitukseen. Pankkirahoituksen saatavuuden odotetaan edelleen olevan hyvä. Pankkirahoitusta osittain korvaavaan rahoituksen käyttöön on valmistauduttu. Konsernin tuloskehityksen odotetaan olevan erityisesti VVO Vapaa -liiketoiminnassa edelleen hyvällä tasolla. 9
Hallinto 2012 Hallitus Puheenjohtaja Riku Aalto, puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Risto Murto, varatoimitusjohtaja Jäsenet Tomi Aimonen, kiinteistöjohtaja Matti Harjuniemi, puheenjohtaja Olli Luukkainen, puheenjohtaja Antti Rinne, puheenjohtaja Jani Salenius, talouspäällikkö Ann Selin, puheenjohtaja Hallituksen valiokunnat Nimitysvaliokunta Jarkko Eloranta, pj. Timo Ritakallio Petri Lindroos Hannu Tarvonen Palkitsemisvaliokunta Riku Aalto, pj. Risto Murto Ann Selin Tarkastusvaliokunta Riku Aalto, pj. Tomi Aimonen Jani Salenius Toimitusjohtaja Jani Nieminen Johtoryhmä Jani Nieminen, toimitusjohtaja Eero Saastamoinen, kiinteistöjohtaja Juha Heino, asiakkuusjohtaja Raimo Vehkaluoto, talousjohtaja Tiina Heinonen, hallintojohtaja Mikko Pöyry, kehitysjohtaja Tilintarkastaja KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana Kai Salli, KHT Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.3.2012. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 :n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat: Vahvistettiin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös vuodelta 2011. Päätettiin maksaa 4.4.2012 osinkoa A-osakkeelle euro kuusikymmentä senttiä osakkeelta eli yhteensä 11844096,00 euroa. Myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta. Päätettiin vahvistaa hallituksen kokouspalkkioksi 600 euroa/kokous sekä lisäksi vuosipalkkioksi 22.3.2012 alkavalle toimikaudelle seuraavaa: puheenjohtaja 20 000 euroa, varapuheenjohtaja 11 000 euroa sekä jäsenet 8 000 euroa. Valittiin hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka alkaa 22.3.2012 seuraavat henkilöt: Riku Aalto, pj. Tomi Aimonen Matti Harjuniemi Olli Luukkainen Risto Murto Antti Rinne Jani Salenius Ann Selin Valittiin varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli. Lisäksi yhtiökokouksessa käsiteltiin: Yhtiön hallituksen 29.2.2012 päivätty ehdotus hallituksen valtuuttamiseksi yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhdestä tai useammasta osakeannista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 :n 2 momentin tarkoittaman vaihtovelkakirjalainan ottamisesta siten, että osakeannissa annettavia uusia osakkeita tai vaihtovelkakirjoja annettaessa voidaan merkitä yhteensä enintään 1 480 512 kappaletta yhtiön uusia A-sarjan osakkeita ja että osakeannilla voidaan luovuttaa yhteensä 600 978 kappaletta yhtiön hallussa olevia A-sarjan osakkeita. Yhtiön osakkeenomistajien, jotka omistavat yhteensä 44,71 prosenttia yhtiön osakkeista, ehdotus yhtiökokoukselle nimitysvaliokunnasta. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa valmistella ja tehdä esitys hallituksen valinnasta ja palkkioista varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokunnan toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Nimitysvaliokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Timo Ritakallio, varatoimitusjohtaja, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Petri Lindroos, järjestöjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Hannu Tarvonen, varatoimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lisäksi hallituksen puheenjohtaja Riku Aallolla on kokouksissa läsnäolooikeus. 10