Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007 1
Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2008 2
Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoista kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 2001 aiempi öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma (Höylä I) uusittiin (Höylä II) ja samalla sen kattavuutta laajennettiin. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitettiin uusia työkaluja ja toimintatapoja uutta sopimuskautta varten. Nyt on käsillä sopimuskauden 1997 2007 viimeinen vuosiraportti. Vuoden 2008 alusta startanneet energiatehokkuussopimukset aloittavat uuden aikakauden myös toiminnan seurannassa ja raportoinnissa. Samalla kunta-alan sopimustoiminta organisoitiin aiemmasta poiketen sisältäen sekä suuremmille kunnille suunnatun energiatehokkuussopimuksen että pienemmille kunnille suunnatun energiaohjelman. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu jo yhdeksännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien energian käytön kehityksestä, energiakatselmusten toteuttamisesta, toimien säästövaikutuksista sekä sopimuksiin liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2007 että koko sopimuskaudelta. Uusien, joulukuussa 2007 allekirjoitettujen energiatehokkuussopimusten 2008 2016 valmistelu eteni hyvässä yhteistyössä sopimusosapuolten kesken. Kunta-alan sopimusjärjestelmä on myös keskeisessä roolissa energiapalveludirektiivin toimeenpanossa tällä alueella. Kuntaala onkin nyt laajasti vastuussa uuteen sopimusjärjestelmään liittyvien toimien käyntiinajosta ja näin samalla energiapalveludirektiivin tavoitteiden saavuttamisesta omalla alueellaan. Kunta-alan lisäksi käynnistyi samaan aikaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus sisältäen sekä energiavaltaisen alan (teollisuus ja energiantuotanto), keskisuuret energiankäyttäjät (teollisuus ja palveluala) sekä energiapalvelut (sähkön siirto, jakelu ja myynti). Myös uusi öljyalan energiatehokkuussopimus (Höylä III), joka kattaa öljylämmityskiinteistöjen lisäksi lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelun, on lähtenyt hyvin käyntiin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus sekä joukkoliikennettä koskeva uusi sopimus käynnistyivät vuonna 2008 liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Kaikilla sopimusalueilla on toimien tehokas ja tuloksiin tähtäävä käynnistäminen tärkeää, jotta saamme riittävästi näyttöä sopimusten toimivuudesta myös energiapalveludirektiivin energiansäästötavoitteen toteuttamisessa. Helsingissä lokakuussa 2008 Taisto Turunen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö 3
4
Sisällysluettelo Motiva vastaa raportin tietosisällöistä ensisijaisesti lukujen 1.3.3, 1.3.4, 3 ja 4.3 osalta. Muiden lukujen tietosisällöistä vastaa ensisijaisesti Suomen Kuntaliitto. Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9 1.1 Sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät 9 1.2 Sopimusmenettely ja raportointi 14 1.3 Sopimuksen keskeiset tavoitteet 15 1.3.1 Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutukset 15 1.3.2 Kulutusseurannan kattavuus 16 1.3.3 Katselmusten kattavuus 18 1.3.4 Katselmus- ja investointituet 21 2 Kuntien energiankäyttö 25 2.1 Rakennusten energiankäyttö 25 2.1.1 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät 25 2.1.2 Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät 29 2.2 Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus 41 2.3 Ajoneuvojen ja työkoneiden energiankulutus 42 2.4 Vesihuollon energiankulutus 44 3 Energiakatselmukset 45 3.1 Yleistä energiakatselmuksista 45 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 45 4 Muut toimenpiteet 54 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet 54 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 55 4.3 ESCO-toiminta 55 Liite 1 Säästösopimusten vuosiraportoinnissa v. 2007 olevat kunnat ja kuntayhtymät 56 Liite 2 Kuntien säästösopimuksen kattavuus 57 5
6
Tiivistelmä Vuoden 2008 alusta on kuntasektorilla ollut voimassa uusi energiatehokkuussopimusmenettely, josta raportoidaan ensi kertaa vuonna 2009. Tämä käsillä oleva raportti liittyy vuonna 2007 päättyneeseen kauppa- ja teollisuusministeriön 1 (KTM) sekä kuntien ja kuntayhtymien väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kuntasektorilla. KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin 10.11.1997. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa. Lokakuussa 2002 allekirjoitettiin KTM:n ja Suomen Kuntaliiton kesken kuntien energia- ja ilmastosopimus (KEIS), joka energiansäästötoimiin liittyvien velvoitteiden osalta noudattelee pääpiirteissään vanhaa energiansäästösopimusta. Vuoden 2003 alusta lähtien sopimusmenettelyyn liittyvät uudet kunnat voivat liittyä vain KEIS-sopimukseen. Vanhoilla sopimuskunnilla oli mahdollisuus ilmoitusmenettelyllä jatkaa energiansäästösopimustaan vuoteen 2005, mutta halutessaan myös mahdollisuus siirtyä uuteen KEIS-sopimukseen. Vuoden 2007 lopussa kuntien energiansäästösopimuksen ja energia- ja ilmastosopimuksen piirissä oli 59 kuntaa ja 15 kuntayhtymää. Rakennustilavuudella mitattuna sopimuksen piirissä oli noin 87 milj. rakennuskuutiometriä, joka vastaa yli 50 % koko kuntasektorin rakennuskannasta. Tästä määrästä oli julkisia rakennuksia 66 milj. m 3, mikä on noin 54 % kuntien ja kuntayhtymien julkisista rakennuksista. Asuinrakennuksia oli sopimuksen piirissä 22 milj. m 3, mikä on noin 40 % kuntien ja kuntayhtymien suoraan tai välillisesti omistamista asunnoista. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 2007 yhdeksättä kertaa. Raportointi koskee sopimuksen vuosina 1997 2007 tehneitä, ja vuoden 2007 lopussa sopimuksessa mukana olleita kuntia ja kuntayhtymiä. Tietoja kysyttiin vuodelta 2007. Energiansäästösopimuksen tehneissä, raportoinneissa kunnissa ja kuntayhtymissä käytettiin vuonna 2007 rakennusten lämmitykseen yhteensä noin 2,4 TWh energiaa. Kulutusseurannan kattavuus (lämpö) oli sopimuksen tehneiden kuntien julkisten rakennusten kannassa keskimäärin 87 % ja asuinrakennuksissa 76 %. Sopimuksessa vuoden 2007 lopussa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat vuosina 1992 2007 katselmoineet yhteensä 37 milj. rakennuskuutiometriä, mikä on 56 % sopimusten piirissä olevasta lämmitetystä julkisesta rakennuskannasta. Kaikkiaan julkisesta rakennuskannasta Suomessa on katselmoitu lähes 46 %, josta säästösopimusten tehneiden osuus on 30 prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 loppuun mennessä säästösopimuksiin liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien rakennuksissa tehdyissä energiakatselmuksissa on todettu säästöpotentiaalia keskimäärin 12 % lämmön kulutuksessa, 7 % sähkön kulutuksessa ja 6 % veden käytössä. Kaikkiaan säästösopimuksen piirissä olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat raportoineet toteuttaneensa vuoden 2007 loppuun mennessä yli 3 200 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joiden arvioitu säästövaikutus on lämmön osalta 74,3 GWh/a ja sähkön osalta 14,9 GWh/a. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi kunnat ja kuntayhtymät raportoivat 2 700 toimenpidettä, joista toteutuspäätös on jo tehty, sekä noin 2 100 toimenpidettä, 1 Sopimuskauden aikana nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) oli kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). 7
joiden toteutusta harkitaan. Näiden yhteensä noin 8 000 toimenpiteen säästöpotentiaali on lämmön osalta 148,2 GWh/a ja sähkön osalta 37,6 GWh/a. Raportissa käsitellään energiakatselmusten ja kulutusseurannan lisäksi myös muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnan energiatehokkuutta pyritään edistämään. Tällaisia ovat mm. tiedot energiataseen laadinnasta, energiansäästöön liittyvästä koulutuksesta, hankintojen energiatehokkuudesta ja liittymisistä kuntien ilmastonsuojelukampanjaan sekä kestävän kehityksen paikallisagendatyöhön. 8
1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen tehneissä yrityksissä ja yhteisöissä kuten kunnissa ja kuntayhtymissä. Motiva osallistuu säästösopimusten raportointityöhön yhteistyössä sopimusosapuolten ja keskusjärjestöjen, kuten Suomen Kuntaliiton, kanssa. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa kunnille ja kuntayhtymille palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa vertaisanalyysityyppistä (ns. benchmarking) tietoa, jonka avulla kunnat voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden kuntien vastaaviin tietoihin kunnan eri toimialueilla, kuten rakennusten energian käytössä, katuvalaistuksessa jne. Kuntasektorilla on sopimuskaudella ollut voimassa kaksi eri sopimuskokonaisuutta: kuntien energiansäästösopimus (1997 2002, 2003 2007) sekä kuntien energia- ja ilmastosopimus (2002 2007). Alkuperäiseen 1997 tehtyyn sopimukseen verrattuna uusia tavoitteita 2002 solmitussa sopimuksessa olivat lähinnä uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiselle sekä kunnan toiminnassa muun kuin rakennusten energiankulutuksen seurannalle asetetut tavoitteet. Suurin osa sopimuksen tehneistä kunnista ja kuntayhtymistä jatkoi vuoden 2002 lopussa vanhaa sopimustaan ja käytännössä kuntien energia- ja ilmastosopimuksen piiriin tulleiden kuntien vuosiraportointi on vuodelta 2007 kerättävien vuosiraportointitietojen osalta ollut sama kuin energiansäästösopimuksen solmineiden kuntien keräämät tiedot. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen ja energia- ja ilmastosopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimiin tietoihin vuodelta 2007. 1.1 Sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuonna 2007 ei tehty yhtään uusia sopimuksia ja sopimuskunnat säilyivät samana kuin vuonna 2006. Vuonna 2005 sopimuksen teki yksi kunta, vuonna 2004 10, vuonna 2003 10, vuonna 2002 14, vuonna 2001 18, vuonna 2000 18, vuonna 1999 12 ja vuonna 1998 12 kuntaa tai kuntayhtymää. Helsingin kaupunki on solminut sopimuksen energiansäästön edistämisestä jo vuonna 1997, mutta se käsitellään tässä raportissa yhdessä vuonna 1998 liittyneiden kuntien kanssa. Vuoden 2007 (ja 2006) loppuun mennessä 74 kuntaa ja 17 kuntayhtymää oli tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa. Näistä 16 kuntaa tai kuntayhtymää on eronnut sopimuksesta sen voimassaoloaikana eli 10 vuoden kuluessa. Sen lisäksi kahden kuntayhtymän sopimus on yhdistetty yhdeksi sopimukseksi. Vuoden 2007 lopussa sopimus oli voimassa 59 kunnalla ja 15 kuntayhtymällä. 9
Sopimuksen piirissä oli vuoden 2007 lopussa noin 87 milj. rakennuskuutiometriä, joka vastaa yli puolet koko kuntasektorin rakennuskannasta. Tästä määrästä oli julkisia rakennuksia noin 66 milj. m 3, mikä on noin 54 % kuntien ja kuntayhtymien julkisista rakennuksista. Asuinrakennuksia oli sopimuksen piirissä noin 21,5 milj. m 3, mikä on vajaa 40 % kuntien ja kuntayhtymien suoraan tai välillisesti omistamista asunnoista. Vuoden 2007 lopussa yli 2,5 miljoonaa suomalaista asui energiansäästösopimuksen tehneessä kunnassa. Kuvassa 1 on esitetty sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien koko rakennuskanta kunkin vuoden lopussa. Sopimuksiin liittyminen oli rakennustilavuudella mitattuna tasaista ensimmäisen viiden vuoden ajan, minkä jälkeen kattavuuden kasvu on hidastunut. Sopimuksen piirissä olevan rakennustilavuuden lasku vuodesta 2005 vuoteen 2006 on seurausta siitä, että kaikki kunnat eivät jatkaneet sopimuksessa kahden vuoden jatkoaikaa. Uusia sopimuksia solmittiin vuonna 2006 vain kaksi. Kuvassa 2 esitetään kunnat asukasluvun mukaan jaoteltuna. Kuvasta 3 ilmenevät myös energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien määrät. Sopimusten teko on painottunut suuriin kaupunkeihin ja useimmat suurista kaupungeista ovatkin tehneet energiansäästösopimuksen. 80 Julkinen rakennuskanta milj. m3 70 50 40 30 20 10 19 11,2 29,5 12,5 39 16 49,9 17,7 67,1 67,2 65,2 63,4 66,0 66,0 59,9 21,1 21,6 21,6 21,6 21,6 21,5 21,5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Julkinen rakennuskanta Asuinrakennuskanta Kuva 1. Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien koko rakennuskanta vuosittain. 10
120 112 Suomen kunnat ESS- tai KEIS-kunnat 100 88 80 Kuntien lukumäärä 40 67 41 35 38 36 20 0 17 14 10 9 8 6 4 2 3 0 6 6 5 0-2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-15 15-30 30-50 50-100 100- Asukasluku (tuhatta asukasta) Kuva 2. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat asukasluvun mukaan jaoteltuna (2007). 11
Vuoden 2007 lopussa energiansäästösopimuksen piirissä olevat kunnat ja kuntayhtymät. Kuntien energia- ja ilmastosopimukseen liittyneet kunnat on merkitty tähdellä: 1997 Helsinki* 1998 Turku Iisalmi Leppävirta Tampere Kitee Jyväskylä Honkajoki 1999 Keuruu Rovaniemi Urjala Kajaani Espoo Varkaus Savonlinna Saarijärvi Lieksa Helsingin yliopistollinen keskussairaala nyk. HUS Pohjois-Karjalan kky 2000 Salo Vaasa Riihimäki Pori Kuusamo Vantaa Kemi Rauma Lammi Parainen Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Jyväskylän kky Länsi-Lapin kky Seinäjoen kky** 2001 Kuopio Uusikaupunki Eura Lahti Kaarina Padasjoki Jämsänkoski Jokioinen Kotka Päijät-Hämeen kky Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky 2002 Äänekoski Naantali Rautalampi Pietarsaari* Pieksämäki Miehikkälä Kauhava Hankasalmi Savitaipale Mäntsälä Kirkkonummi* Laukaa* Pälkäne* 2003 Isokyrö* Loimaa* Mikkeli* Nousiainen* Somero* Ylöjärvi* Pohjois-Pirkanmaan kky* 2004 Joutseno* Ranua* Hyvinkää* Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen ky* Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri* Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky* 2005 Liminka* 2006 Ylä-Savon tervh.ky* Oulun seudun kky* ** Vuonna 2000 sopimukseen liittynyt Seinäjoen ammattioppilaitos ja vuonna 2001 liittynyt Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä yhdistyivät vuonna 2006 yhdeksi sopimukseksi nimellä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. 12
Kuva 3. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät vuoden 2007 lopussa. 13
1.2 Sopimusmenettely ja raportointi Sopimus ja energiankäytön tilanneselvitys Kuntien ja KTM:n väliseen energiansäästösopimukseen sisältyy energiankäytön tilanneselvitys, jossa kunta selvittää energiankäyttönsä nykytilan. Kuntaliitto on avustanut ja tukenut sopimusten teossa mm. laatimalla sopimusluonnoksen kuhunkin kuntaan. Kunnan johto käsittelee ja hyväksyy sopimuksen, joka lähetetään KTM:lle Suomen Kuntaliiton kautta. Sopimuksen keskeiset tavoitteet kuvataan kohdassa 1.3. Energiankäytön tehostamissuunnitelmat Sopimuksessa todetaan, että kunta laatii vuoden kuluessa allekirjoituksesta energiankäytön tehostamissuunnitelman (tai energiansäästösuunnitelman). Tehostamissuunnitelmien tilanne ei ole muuttunut vuonna 2007, vuoden loppuun mennessä oli laadittu 35 energiankäytön tehostamissuunnitelmaa. Tehostamissuunnitelmia laadittiin selvästi ennalta suunniteltua hitaammin. Energiankäytön tehostamissuunnitelmia laadittiin seuraavasti: 1999 Helsinki Iisalmi Jyväskylä 2000 Keuruu Saarijärvi Tampere Urjala Varkaus 2001 Espoo Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky Pohjois-Karjalan kky Turku Vantaa 2002 Kalajokilaakson kky Kitee Kuusamo Lammi Lohja Padasjoki Piikkiö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen kky Rauma Rovaniemi Savitaipale Savonlinna Seinäjoen ammattikorkeakoulun ky 2003 Kaarina Loimaa Mäntsälä Pälkäne Somero 2004 Uusikaupunki 2005 Hyvinkää 2006 Oulun seudun kky 14
Vuosittainen raportointi Kunnat toimittavat vuosittain Kuntaliitolle tiedot energiankäytöstään sekä toteutetuista tehostamistoimenpiteistä. Tässä raportissa jatkossa esitettävät tulokset perustuvat keskeisiltä osin näihin kuntien vuodelta 2007 raportoimiin tietoihin. Vuonna 2007 ja 2006 raportointi velvoite koski 75 kuntaa tai kuntayhtymää. Kulutustilastoja ei saatu 22 (v. 2006 20 ja v. 2005 22) kunnasta/kuntayhtymästä vuonna 2007. Raportoitujen tietojen sisältö ja laajuus vaihtelevat kunnittain, mikä näkyy mm. vertaisanalyysi-kuvissa (ns. benchmarking) puuttuvina tietoina. 1.3 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Kuntasektorilla on sopimuskaudella ollut voimassa kaksi eri sopimuskokonaisuutta, kuntien energiansäästösopimus 1997 2002 ( 2007) ja kuntien energia- ja ilmastosopimus 2002 2007. Energiansäästösopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien vahvistaminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa. Kuntien energia- ja ilmastosopimuksessa (KEIS) on lisäksi uusina tavoitteina uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiselle sekä kunnan toiminnassa muun kuin rakennusten energiankulutuksen seurannalle asetetut tavoitteet. Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten tekemiselle. Niin ikään asetetaan määrällinen tavoite kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuudelle. 1.3.1 Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutukset Lämmön ominaiskulutukset Kuntaliiton ja KTM:n välisessä energiansäästösopimuksessa (1997) asetettiin tavoitteeksi vähentää kuntasektorin koko rakennuskannan lämmön ominaiskulutusta (kwh/m 3 ) vuoteen 2005 mennessä 10 % ja vuoteen 2010 mennessä 15 % verrattuna vuoteen 1990. KTM:n ja kuntien välisessä sopimusmallissa on asetettu seuraavat tavoitteet: Lämmön ominaiskulutuksen muutos Kunnan oma rakennuskanta 2000 2005 2010 - vertailuvuosi 1990-13 % -15 % -18 % - vertailuvuosi 1996-6 % -8 % -11 % Kuntien käyttämä vertailuvuosi vaihtelee eri kunnissa johtuen sopimuksen solmimisajankohdasta. Tavoitteena on ollut, että ominaiskulutuksen alenemisen vauhti on ollut yleensä sama, ellei erityisiä syitä ole ollut siitä poiketa. KEIS-sopimuksessa on lisäksi todettu, että lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen vuoden 1990 tasosta 10 % vuoteen 2005 ja 15 % vuoteen 2010 mennessä vastaa 3 % vähenemää vuodesta 2001 vuoteen 2005 ja 7 % vuodesta 2001 vuoteen 2010. 15
Sähkön ominaiskulutukset KTM:n ja Kuntaliiton energiansäästösopimukseen (1997) sekä KTM:n ja kuntien väliseen esimerkkisopimukseen on kirjattu tavoitteeksi sähkön ominaiskulutuksen (kwh/m 3 ) kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005. Vuoden 2000 jälkeen sopimuksen tehneet kunnat ovat usein asettaneet tavoitevuodeksi 2007. KEIS-sopimukseen on sähkön ominaiskulutuksen osalta kirjattu tavoitteeksi pysäyttää rakennusten sähkönkäytön ominaiskulutuksen kasvu ja kääntää se laskuun sopimuskauden aikana. 1.3.2 Kulutusseurannan kattavuus Tavoite KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa tavoitteeksi on asetettu, että 90 % kiinteistöistä ja 70 % muusta kulutuksesta olisi kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä vuoden 2010 loppuun mennessä. 2 Kun sopimuksia on tehty eri vuosina, on tavoitteen asetuksessa ollut lähtökohtana samansuuruinen kulutuksen kattavuuden lisäys kuin aiemminkin. Tavoitteet on pyritty asettamaan kaikille kunnille samantasoisina riippumatta sopimuksen tekovuodesta. Tilanne Vuoden 2007 lopussa oli tilanne säästösopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä kulutusseurannan osalta seuraava: Rakennukset Julkisten rakennusten lämmön kulutusseurannan kattavuus oli raportoineiden osalta vuoden 2007 lopussa keskimäärin 87 % (v. 2006 85 %), kuva 4. Asuinrakennusten lämmön kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2007 lopussa keskimäärin 76 % (v. 2006 72 %), kuva 5. Julkisten rakennusten sähkön kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2007 lopussa sopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä keskimäärin 86 % (v. 2006 83 %). Asuinrakennusten osalta vastaava luku oli 76 % (v. 2006 76 %). 2 KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välisessä yhteistoimintasopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 2010 mennessä. 16
100 90 Kulutusseurannan kattavuus % 80 70 50 40 30 Keskiarvot Lämmitys 87 % Sähkö 86 % Vesi 85 % 20 10 Lämmitys Sähkö Vesi 0 1 2 3 7 9 10 13 14 19 21 27 29 30 31 32 33 35 37 40 42 43 45 46 48 53 55 57 61 63 67 69 74 78 82 85 86 87 89 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 4. Kulutusseurannan kattavuus energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien julkisissa rakennuksissa. * 100 90 80 Kulutusseurannan kattavuus, % 70 50 40 30 Keskiarvot Lämmitys 76 % Sähkö 76 % Vesi 75 % Lämmitys Sähkö 20 Vesi 10 0 1 2 3 7 9 10 13 14 19 21 27 29 30 31 32 33 35 37 40 42 43 45 46 48 53 55 57 61 63 67 69 74 78 82 85 86 87 89 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 5. Kulutusseurannan kattavuus energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien asuinrakennuksissa. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee liitteestä 1. 17
1.3.3 Katselmusten kattavuus Tavoite KTM:nn ja kuntien välisessä energiansäästösopimuksen esimerkkisopimuksessa oli tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan katselmoiduksi vuoteen 2005 mennessä. Välitavoitteena oli saada 50 % kiinteistöistä katselmoiduksi vuoden 2002 loppuun mennessä. 3 Yksittäisen kunnan asettamat tavoitteet voivat vaihdella johtuen kunnan omista lähtökohdista. Alle puolella sopimuksen solmineista kunnista ja kuntayhtymistä on samat tavoitteet kuin mallisopimuksessa. Erityisesti vuoden 2000 lopulla ja sen jälkeen solmituissa sopimuksissa katselmustavoitteet ovat kuitenkin vuodelle 2002 ja 2005 alemmat, mikä on ymmärrettävää. Lähes kaikissa sopimuksissa, joissa tavoitteet on asetettu, on kuitenkin tavoitteena saada vähintään 50 % rakennuskannasta katselmoiduksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Kolmen sopimuksen osalta tavoite on jopa 100 % ja tavoitteeseen on sisällytetty myös seurantakatselmuksia ennen sopimuksen solmimista tehtyjen katselmusten päivittämiseksi. Tilanne Koko kuntasektorin julkisista rakennuksista (123 milj. m 3 ) 4 on katselmoitu 46 % (56,4 milj. m 3 ). Tästä sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien osuus on 36,9 milj. m 3, mikä vastaa 30 % osuutta koko kuntasektorin julkisesta rakennuskannasta ja noin 56 % sopimuksen solmineiden kuntien ja kuntayhtymien lämmitetystä julkisesta rakennuskannasta (66 milj. m 3 ). Sopimuksen tehneiden kuntien katselmuksissa on mukana myös vuonna 2006 sopimuksesta eronneiden kuntien ja kuntayhtymien sopimuskaudella tekemät katselmukset. Katselmoiduiksi on luokiteltu sellaiset kohteet, joista raportti on saapunut Motivaan elokuun 2008 loppuun mennessä. Vuoden 2007 loppuun mennessä käynnistyneistä sopimuskuntien katselmuksista on edellisessä kappaleessa mainittujen raportoitujen katselmusten lisäksi raportoimatta vielä noin 5,3 milj. m 3. Tämä vastaa noin 4 % koko kuntasektorin julkisesta rakennuskannasta ja noin 8 % vuoden 2007 lopussa säästösopimuksen piirissä olevasta lämmitetystä julkisesta rakennuskannasta. Jo raportoitujen tai käynnistyneiden, työn alla olevien katselmuskohteiden rakennustilavuus oli siis vuoden 2007 lopussa julkisella sektorilla yhteensä 64 milj. m 3, joista selvästi yli puolet, 42,2 milj. m 3, energiansäästösopimuksen tai energia- ja ilmastosopimuksen solmineessa kunnassa tai kuntayhtymässä. Säästösopimuksilla on ollut merkittävä vaikutus kuntasektorin energiakatselmustoiminnan volyymeihin. Valtaosa käynnistyneistä kuntasektorin katselmushankkeista on vuoden 1998 jälkeen ollut sopimukseen liittyneiden kuntien tai kuntayhtymien käynnistämiä. Tosin kuten kuvasta 6 voidaan nähdä, ovat nykyiset sopimuskunnat olleet aktiivisia katselmoijia jo ennen säästösopimuksen solmimistakin (keltaiset pylväät). 3 KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välisessä yhteistoimintasopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan katselmoitua vuoteen 2010 mennessä. Välitavoitteena on saada 50 % kiinteistöistä katselmoiduksi vuoden 2002 loppuun mennessä. 4 Kuntien rakennuskanta 2005, Kuntaliitto 2006 18
Vuosina 2006 ja 2007 on katselmusaktiivisuus ollut kuntasektorilla ennätyksellisen alhaista, mikä nähdään myös kuvassa 6. Tilavuus (1000 m3) 14 000 Energiankulutus (GWh) 900 12 000 10 000 ESS ja KEIS kuntien hakemat katselmukset (1000 m3) Kaikki haetut katselmushankkeet (1000 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet (1000 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet, energiankulutus (GWh) 800 700 0 8 000 500 6 000 400 4 000 300 200 2 000 100 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi 0 Kuva 6. Kuntasektorin julkisen rakennuskannan katselmustoiminnan volyymin kehitys 1992 2007. Raportoitujen katselmusten kattavuus kunkin sopimuskunnan tai -kuntayhtymän osalta ilmenee kuvasta 7. Prosenttiluku kuvaa yksittäisen sopimuksen sisällä katselmusten kattavuutta eikä näin ollen anna kuvaa katselmoidusta rakennusvolyymistä. Toteutettujen katselmusten määrä rakennuskannalla mitattaessa voi olla suuri, vaikka katselmusprosentti olisikin melko alhainen, koska kuntien rakennuskanta vaihtelee suuresti. Tämä käy ilmi kuvasta 8. Edelliseen vuoteen verrattuna on keskimääräinen tilavuudella painotettu katselmusten kattavuus (52 %) pysynyt samana, vaikka sopimuskunnat ovatkin käynnistäneet ja raportoineet uusia katselmushankkeita. Uusien katselmusten käynnistäminen on siis kompensoinut kuntien koko rakennuskannassa ja katselmoidussa rakennuskannassa tapahtuneet muutokset. Ellei katselmustoiminta nykyisestä tasosta entisestään vilkastu, ei Kuntaliiton ja KTM:n välisen sopimuksen tavoitetta koko kuntasektorin julkisen rakennuskannan katselmusten kattavuudesta, 80 % vuoden 2010 loppuun mennessä, tulla saavuttamaan. Jo 80 % tavoitteen saavuttaminen sopimuskuntien ja kuntayhtymien rakennuskannassa edellyttäisi 2000-luvun alun vertaista aktiivisuutta katselmustoiminnassa vuoteen 2010 saakka (keskimäärin yli 4 milj. m 3 /a). 19
100 % 90 % KTM/Kuntaliitto sopimuksen tavoite v. 2010 loppuun mennessä Kiinteistökannasta katselmoitu % 80 % 70 % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Keskimääräinen tilavuuksilla painotettu toteutunut katselmointiprosentti sopimuskunnissa 52 % vuonna 2005 KTM/Kuntaliitto sopimuksen tavoite v. 2002 loppuun mennessä Kuntien sopimusten mukainen tilavuuksilla painotettu välitavoite n.45% 0 % 1 4 7 10 13 17 21 27 30 33 37 40 43 46 51 56 59 63 66 69 72 76 79 84 87 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 7. Katselmustoiminnan kattavuus energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuvassa 8 on esitetty erikseen kunnat, joiden katselmoidun rakennuskannan osuus on suurempi kuin 1,5 % kaikissa säästösopimuskunnissa katselmoidusta rakennuskannasta yhteensä (35,9 milj. m 3 ). Loput 44 katselmuksia tehnyttä kuntaa ja kuntayhtymää on yhdistetty ja ne edustavat yhteensä noin 23 % koko katselmoidusta rakennuskannasta. Edelleen on vuoden 2007 loppuun mennessä 18 sopimuskuntaa jotka eivät ole vielä tehneet katselmuksia, jotka olisi rekisteröity KTM:n katselmustukea saaneina hankkeina. Nämä kunnat ja kuntayhtymät edustavat noin neljäsosaa sopimuksiin liittyneiden kuntien määrästä ja noin 8 % sopimuksiin liittyneestä julkisesta rakennuskannasta. Tuloksia energiakatselmuksissa havaituista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. 20
20 1 % 1 26 % 19 2 % 82 2 % 85 2 % 16 2 % 43 2 % 40 3 % 48 3 % 5 11 % 30 5 % 32 5 % 13 6 % 2 8 % Kuva 8. Katselmoidun julkisen rakennuskannan jakaantuminen sopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Prosenttiluku kuvaa kunkin kunnan ja kuntayhtymän katselmoitujen julkisten rakennusten suhdetta sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettuun katselmoitujen julkisten rakennusten määrään (35,9 milj. m 3 ). 1.3.4 Katselmus- ja investointituet KTM katselmustuet Kuvassa 9 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakatselmustuki kuntasektorin sopimuksen solmineille kunnille ja kuntayhtymille sekä katselmuskustannukset ja katselmuskohteiden lukumäärä vastaavina vuosina. Toisin kuin muilla sopimusaloilla on katselmustuki säästösopimuksiin liittyneille sopimuskunnille ja -kuntayhtymille ollut koko sopimusten voimassaoloajan 50 %. 21
1,0 300 280 2 Katselmuskustannukset milj. 0,8 0,6 0,4 0,2 240 220 200 180 1 140 120 100 80 40 Katselmus-/analyysikohteiden lukumäärä 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Katselmuskustannus, milj. Myönnetty tuki, milj. Kohteiden lukumäärä 20 0 Kuva 9. Kuntasektorin säästösopimuskaudella 1997 2007 tehtyjen katselmusten kustannukset, KTM:n myöntämät energiakatselmustuet sekä katselmuskohteiden lukumäärät. Taulukossa 1 on yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmustuki kuntasektorin sopimuksen tehneille kunnille ja kuntayhtymille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Taulukko 1. Kuntasektorin energiansäästösopimukseen liittyneiden KTM-tuetut katselmushankkeet 1997 2007. Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. tuki milj. 1997 1 4 0,02 0,01 1998 7 119 0,35 0,17 1999 7 136 0,553 0,270 2000 11 110 0,465 0,231 2001 24 232 0,880 0,439 2002 43 262 0,819 0,406 2003 26 130 0,440 0,220 2004 41 230 0,842 0,421 2005 24 145 0,479 0,239 2006 9 23 0,081 0,041 2007 6 15 0,079 0,039 Yhteensä 199 1406 5,00 2,48 22
Lisäksi sopimuskunnat ja -kuntayhtymät ovat jo ennen säästösopimuksen solmimistaan käynnistäneet vuosina 1992 2004 yhteensä 108 katselmushanketta, joissa oli yhteensä lähes 1 000 kohdetta. Näille hankkeille myönnetty katselmustuki oli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa ja katselmuskustannus 2,6 miljoonaa euroa. Suureen volyymiin jo ennen sopimuksia vaikuttaa suurimpien kuntien aktiivisuus katselmustoiminnassa jo ennen tämän sopimustoiminnan käynnistymistä. Samasta syystä vuosittaiset vaihtelut katselmusvolyymeissa voivat olla suuria. KTM investointituet Kuvassa 10 on esitetty KTM:n sopimuskunnille tai -kuntayhtymille myöntämät investointituet energiansäästöhankkeisiin sopimuskaudella 1998 2007. Kuntasektorilla on investointihankkeita käynnistynyt koko sopimuskaudella jonkin verran vuosittain, mutta ne ovat olleet kooltaan melko pieniä. Kuntasektorilla energiatukea saaneita investointihankkeita käynnistyi vuonna 2007 vain neljä, joka on vähemmän kuin koko säästösopimuskaudella 1998 2007 vuosittain keskimäärin. Kuten usein aiempinakin vuosina joukossa oli yksi suuri hanke. Vuonna 2007 suurin hanke kattoi yli ¾ osaa kuntasektorille myönnetystä energiansäästöön kohdistetusta investointituesta. Muut hankkeet olivat keskimääräiseltä kooltaan pieniä ja samaa suuruus-luokkaa kuin edellisenä vuonna. Yksi hankkeista oli ns. uuden teknologian investointihanke. 0,40 16 0,35 0,30 12 Investointituki milj. 0,25 0,20 0,15 8 Hankkeiden lukumäärä 0,10 4 0,05 0,00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Myönnetty tuki, milj. Hankkeiden lukumäärä 0 Kuva 10. KTM:n investointituet kuntasektorin säästösopimukseen liittyviin energiansäästöhankkeisiin. 23
Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä investointituista kuntasektorin sopimuskunnille ja -kuntayhtymille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä. Taulukko 2. Kuntasektorin energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät investointituet sopimuskaudella 1998 2007. Vuosi Hankkeiden KTM lukumäärä tuki milj. 1998 3 0,057 1999 2 0,028 2000 5 0,215 2001 3 0,027 2002 8 0,228 2003 9 0,187 2004 13 0,323 2005 7 0,139 2006 10 0,193 2007 4 0,243 Yhteensä 64 1,640 24
2 Kuntien energiankäyttö 2.1 Rakennusten energiankäyttö 2.1.1 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät Rakennuskanta Kuntien ja kuntayhtymien julkinen rakennuskanta on Kuntaliiton vuoden 2005 lopun selvityksen mukaan 123 milj. m 3. Kasvua vuoden 1999 lopusta on noin 10 %. Julkisten rakennusten lisäksi kuntien ja kuntayhtymien suorassa omistuksessa on asuinrakennuksia n. 20 milj. m 3 ja yhtiömuotoisessa omistuksessa noin 30 milj. m 3. Kuntien rakennusinvestoinneista on viime vuosina 70 80 % suuntautunut peruskorjauksiin. Uutta ei juuri ole rakennettu. Toisaalta monissa väestökatokunnissa on rakennuksia ja tiloja jäänyt melkoisesti tyhjilleen. Vuoden 2005 selvitys tehtiin eri perustein kuin vuoden 2000 (1999) selvitys. Kun mukaan otettiin myös sellaiset rakennukset, joiden käytöstä ei ole tietoa, nousi julkisten rakennusten tilavuus 155 165 milj. m 3 :iin. Näyttää siltä, että usein uusien rakennusten käyttöönotosta ei ole ilmoitettu rakennusvalvontaan. Oleellista on, että julkinen rakennuskanta on kasvanut noin 10 % molemmilla tavoilla arvioituna eli mitään suurta kasvupyrähdystä ei ole ollut. Turvallisemman lähtökohdan antavat ne rakennukset, joiden käyttö on tiedossa eli 123 milj. m 3. Koska rakennus- ja huoneistorekisteri antaa epäluotettavaa tietoa, kanta on selvitettävä tulevaisuudessa kuntakyselyllä. Julkisista rakennuksista suurin rakennusryhmä on koulut vastaten 38 % rakennuskannasta. Toiseksi suurin rakennusryhmä on muut rakennukset, jonka 30 % osuus muodostuu mm. teollisuus- ja voimalaitosrakennuksista, monitoimihalleista ja paloasemista. Kuvassa 11 esitetään kuntien ja kuntayhtymien julkisen rakennuskannan jakaantuminen. 25
Muut 30 % Koulut 38 % Kokoontumisrakennukset 9 % Toimistorakennukset 7 % Hoitorakennukset 16 % Kuva 11. Kuntien ja kuntayhtymien julkisen rakennuskannan jakautuminen eri rakennustyyppeihin. Rakennuskannan energiankulutus 2007 Kuntaliittoon toimitettiin vuoden 2007 osalta tiedot 5 797 (6 204 v. 2006) julkisesta rakennuksesta ja 3 022 (2 883 v. 2006) asuinrakennuksesta, joiden rakennustilavuus on yhteensä 77,7 (80,5 v. 2006) miljoonaa kuutiometriä, josta 66 miljoonaa kuutiometriä oli sopimuskuntien rakennuskantaa. Kuntaliiton ylläpitämän kulutustilastoinnin kattavuus on hieman alentunut vuodesta 2006 sen ollessa v. 2007 58 % asukasluvulla mitattuna. Kuntaliiton kulutustietojen (muutkin kuin sopimuskunnat) perusteella julkisten rakennusten lämmön normalisoitu ominaiskulutus on pysynyt samana vuosina 2002, 2003, 2004 ja 2005. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 oli nousua 1,6 % ja vuodesta 2006 vuoteen 2007 laskua 1,7 %. Koska normalisointi on jouduttu tekemään nostamalla normalisoimatonta kulutusta keskimäärin 22 %, on normalisoituun tulokseen suhtauduttava varauksella. Lämmönkulutuksesta voi normalisoimalla erottaa vain lämpötilan vaihtelun, ei tuulisuutta tai kosteutta. Varsinkin pienet kunnat kokevat kulutusseurannan niin työlääksi, että sitä ei kannata tehdä. Yli 30 000 asukkaan kunnat ovat voimakkaasti mukana. Pienet kunnat ovat henkilöstön resursoinnin osalta ilmeisesti vielä tiukemmalla kuin suuret. Vaikka asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta, on kuitenkin huomattava, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on pitkään laskenut ja sähkön ominaiskulutus on noussut erittäin vähän. Julkisten rakennusten lämmön kulutus on viimeisellä viisivuotisjaksolla pysynyt kutakuinkin samana, kun se 1990-luvun loppupuoliskolla nousi 7 %. Julkisten rakennusten sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 sähkön ominaiskulutus pysyi samana. 26
Julkisten rakennusten yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus ei juuri (1 %) ole noussut viimeisen seitsemän vuoden aikana. 1990-luvun loppupuoliskolla nousua oli 11 % viidessä vuodessa. Vuonna 2007 energiankulutukset olivat kunnissa ja kuntayhtymissä keskimäärin (kuutioilla painotettuna) seuraavat 5 (suluissa esitetyt vertailuluvut kuvaavat vuoden 2006 tilannetta): Lämpö (normalisoituna Jyväskylään 1961 1990) - julkiset rakennukset 47,3 (48,5) kwh/m 3 - asuinrakennukset,7 (61,6) kwh/m 3 Sähkö - julkiset rakennukset 19,5 (19,6) kwh/m 3 - asuinrakennukset 12,7 (13,0) kwh/m 3 (tarkoittaa ns. kiinteistösähköä) Vesi - julkiset rakennukset 135 (141) litraa/m 3 - asuinrakennukset 379 (398) litraa/m 3 Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen kehittyminen sekä edellä mainittujen ominaiskulutusten kehitys yhteensä esitetään kuvassa 12. 5 Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2007. Suomen Kuntaliiton raportti. 27
Lämmön ominaiskulutus 58 56 Ominaiskulutus kwh/m 3 54 52 50 48 46 47,2 45,4 46,2 45,3 47,0 46,5 48,3 48,3 47,6 47,6 47,6 47,6 48,1 47,2 44 42 40 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Sähkön ominaiskulutus 26 24 22 Ominaiskulutus kwh/m3 20 18 16 14 14,3 14,8 14,8 15,3 16,3 16,4 16,5 18,3 18,4 18,6 18,7 19,4 19,5 19,5 12 10 8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 84 80 76 Ominaiskulutus kwh/m 3 72 68 64 61,5,1 61,1,7 63,3 62,9 64,8 66,6 66,0 66,2 66,3 66,9 67,7 66,8 56 52 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 12. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen kehittyminen (julkiset rakennukset 66 milj.m 3 ). 6 6 Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2007. Suomen Kuntaliiton raportti. 28
2.1.2 Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuoden 2007 loppuun mennessä energiansäästösopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä käytettiin vuonna 2007 rakennusten kaukolämmitykseen yhteensä 2 390 GWh (2 577 GWh v. 2006). Sähkölämmitykseen käytettiin 21 GWh (28 GWh v. 2006) ja kiinteistösähköön 1 109 GWh (1 194 GWh v. 2006). Kevyttä polttoöljyä käytettiin 7 718 m 3 (12 087 m 3 v. 2006). Edelliset luvut koskevat vain raportoinneita kuntia ja kuntayhtymiä. 0 % 4 % 2 % 7 % 27 % Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Varastorakennukset 30 % Liikenteen rakennukset Väestönsuojatat 13 % Muut rakennukset 13 % 4 % Kuva 13. Energiansäästösopimuskuntien ja -kuntayhtymien kulutusseurannassa oleva rakennuskannan jakautuma vuonna 2007 (kuvassa mukana vain ne kunnat ja kuntayhtymät joilta kulutusseurantatietolomake on saatu). Seuraavassa on tarkasteltu vuosina 1998 2004 sopimuksen tehneiden lämmön ja sähkön ominaiskulutusten kehittymistä (vuonna 2005 liittyneeltä Lieksalta ei ollut vuoden 2005 seurantatietoja käytettävissä). Vuonna 1997 ainoana kaupunkina sopimukseen liittynyt Helsinki on sisällytetty tähän tarkasteluun. Sopimuksesta eronneet kunnat ja kuntayhtymät on jätetty pois. HYKS teki sopimuksen vuonna 1999. Vuonna 2001 sopimuksen teki HUS, jolloin aiemmin HYKSin raportoima rakennustilavuus kaksinkertaistui. Savonlinnasta on otettu mukaan vain kaupunki, ei koko kuntakonsernia. Asuinrakennusten kulutuksia ei ole analysoitu, koska ne eivät kuulu tämän sopimuksen piiriin ja niiden tiedot ovat selvästi epäluotettavampia kuin julkisten rakennusten tiedot. 29
Vuonna 1998 sopimuksen tehneiden kuntien kulutukset Luvussa 1.1 on mainittu, mitkä vuonna 1998 (tai 1997) sopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät (8 kuntaa) olivat sopimuksen piirissä vielä vuoden 2007 lopussa. Alun perin 9 kuntaa ja 1 kuntayhtymä tekivät sopimuksen vuonna 1998 (tai 1997). Näistä Oulun seudun ammatillisenkoulutuksen kuntayhtymä ja Pomarkku erosivat sopimuksesta ja vertailussa ei ole niiden lukuja. Sopimukseen liittyneistä kunnista suurimpia olivat Helsinki (1997), Turku, Tampere ja Jyväskylä. Yhteensä ko. ryhmässä on julkisten rakennusten tilavuus 29,5 milj. m³. Kuvassa 14 on esitetty tämän ryhmän julkisten rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutusten kehitys. Vuoden 2007 osalta Leppävirta ei antanut tietoja, josta syystä tiedot ovat 22,6 milj. m³ (23,3 milj. m³ v. 2006). Vuoden 2005 osalta Honkajoki ei antanut tietoja. Vuoden 2003 osalta Leppävirta ja Honkajoki eivät antaneet kulutustietoja, josta syystä vuonna 2003 oli kulutustiedot vain 24,4 milj. m 3. Ryhmän tiedot ovat melko luotettavat, koska suuria puutteita tai muutoksia tietojen annossa ei ole, ja koska Helsingin tiedot ovat erityisen luotettavia. Tämän ryhmän volyymi on suurin vuosittaisista sopimusryhmistä ja se on myös tilastollisesti luotettavin. Helsingin painoarvo ryhmässä on lähes 50 %. Julkisten rakennusten keskimääräinen lämmön ominaiskulutus pysyi samana vuodesta 2003 vuoteen 2004, mutta nousi sitten vuonna 2006 ollen 46,2 kwh/m³ ja laski vuonna 2007 45,1:een kwh/m³. Helsingin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus laski hieman: 45,3:sta 44,6:een kwh/m³. Tampereen ominaiskulutus laski reilusti 42,4:stä 38,8:aan kwh/m³ eli 8,5 %. Yhtenä syynä lienee kulutusseurannassa olevan rakennuskannan pienentyminen 16 prosentilla, syynä runsaat peruskorjaukset. Julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus laski 20,1:stä 19,8:aan kwh/m³. Helsingissä sähkön ominaiskulutus laski 2,1 %, Tampereella laskua 3,9 % ja Turussa nousua 0,8 %. Lämmön ominaiskulutus on pysytellyt lähes samalla tasolla kuin sopimuksen tekovuonna 1998. Sähkön ominaiskulutuksen kasvu on hidastunut selvästi. Vuonna 1999 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Luvussa 1.1 on esitetty, mitkä vuonna 1999 sopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät (9 kuntaa ja 2 kuntayhtymää) olivat sopimuksen piirissä vielä vuoden 2007 lopussa. Alun perin 10 kuntaa ja 2 kuntayhtymää tekivät energiansäästösopimuksen vuonna 1999. Näistä Multia on eronnut sopimuksesta. Ryhmän tilavuus on 8,5 milj. m 3 mukaan lukien myös HYKSin 1,2 milj. m 3. (Vuonna 2001 sopimuksen teki HUS lisäten kuutiot 2,5 milj. m 3 :oon.) Espoon osuus on 32 %, HYKSin/HUSin 26 %, Kajaanin 13 % ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän osuus 7,5 %. Muut ovat pienempiä. HUS puuttuu vuodelta 2007 ohjelmistovirheen tähden. Nimen muuttuminen HYKS:sta HUS:ksi toi ongelmia. Rovaniemi ja Urjala puuttuvat vuodelta 2006. Seurantatiedot ovat vuodelta 2007 vain 5,7 milj. m³:sta (8,2 milj. m 3 v. 2006). Urjala ja HUS puuttuvat vuodelta 2005. Vuodelta 2004 puuttuu Keuruu. Espoon kulutustilasto puuttuu vuodelta 2003. Kulutustietojen annossa on lipsuttu varsin vähän: Lieksa ei antanut vuodelta 2001, ja vuodelta 2003 puuttuvat myös Keuruun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tiedot. Tämän ryhmän tiedot eivät ehkä ole niin luotettavia kuin 1998-ryhmän tiedot. 30
Vuonna 2000 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Luvussa 1.1 on esitetty, mitkä vuonna 2000 sopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät (10 kuntaa ja 4 kuntayhtymää) olivat sopimuksen piirissä vielä vuoden 2007 lopussa. Alun perin 13 kuntaa ja 5 kuntayhtymää tekivät energiansäästösopimuksen vuonna 2000. Ko. ryhmässä on julkista rakennustilavuutta 9,7 milj. m³. Vantaa (21 %), Pori (17 %) ja Vaasa (10 %) muodostavat ko. ryhmästä lähes puolet. Toijala, Lohja, Mänttä ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ovat eronneet sopimuksesta. Suurista kunnista on saatu kulutustilasto luotettavasti, mutta sen sijaan Lammi ei ole raportoinut kertaakaan, Paraisilta ei tietoja ole saatu vuosilta 2002, 2003, 2005 ja 2006. Vuonna 2007 kulutustilaston antoi 11 kuntaa 14:sta. Mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ei antanut tietoja. Vuonna 2006 12 raportoi vuosiraportointitiedot. Vuonna 2001 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Luvussa 1.1 on esitetty, mitkä vuonna 2001 sopimuksen solmineet kunnat ja kuntayhtymät (9 kuntaa ja 4 kuntayhtymää) olivat sopimuksen piirissä vielä vuoden 2007 lopussa. Alun perin 13 kuntaa ja 4 kuntayhtymää tekivät energiansäästösopimuksen vuonna 2001. HYKSin vuonna 1999 tehty sopimus muuttui HUSin sopimukseksi. Inari, Viitasaari, Suolahti ja Hollola ovat eronneet sopimuksesta. Vuonna 2001 sopimukseen liittynyt Seinäjoen ammattikorkeakouluopetuksen kuntayhtymän sopimus yhdistyi vuonna 2006 Seinäjoen koulutuskeskuksen sopimuksen kanssa muodostaen Seinäjoen koulutuskuntayhtymän sopimuksen. Ko. ryhmässä on julkisia rakennuksia 10,7 milj. m 3. Kuopio (28 %), Lahti (19 %) ja Kotka (15 %) muodostavat koko rakennuskannasta 62 %. 13 kunnasta/kuntayhtymästä 12 vastasi vuodelta 2007. Vuodelta 2006 puuttuivat Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky, Uusikaupunki ja Padasjoki. Vuoden 2004 tiedot puuttuivat Jokioisista, Padasjoelta ja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksesta. Vuonna 2003 tilastot puuttui Kaarinasta, Eurasta ja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksesta, josta ei saatu tilastoa myöskään vuosina 2002 ja 2001. Vuonna 2002 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuonna 2002 sopimuksen teki 14 kuntaa, joista Piikkiö erosi sopimuksesta vuonna 2006. Tämän ryhmän kuntien rakennustilavuus on 3,4 milj. m 3. Pietarsaaren osuus on 21 % ja seuraavaksi suurimpien osuudet ovat 10 % luokkaa. Vuonna 2007 vain 6 kuntaa antoi kulutustilaston. Vuonna 2006 vain puolet ko. kunnista antoi tilaston, vastaten 1,4 milj. m 3. Vuonna 2006 tietoja ei saatu seuraavilta kunnilta: Pieksämäki, Naantali, Pietarsaari, Mäntsälä, Savitaipale ja Miehikkälä. Vuonna 2004 vastaamatta jättivät Piikkiö, Miehikkälä, Mäntsälä ja Naantali. Vastaamatta vuonna 2003 jättivät Piikkiö, Miehikkälä, Kauhava ja Savitaipale. 31
Vuonna 2003 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuonna 2003 sopimuksen teki 9 kuntaa ja yksi kuntayhtymä. Vuoden 2006 lopussa oli sopimuksen piirissä näistä vielä 6 kuntaa ja yksi kuntayhtymä. Niiden julkisten rakennusten tilavuus on 1,6 milj. m 3. Sopimuksesta on eronnut Harjavalta, Särkisalo ja Uurainen. Vuonna 2007 vain 5 kuntaa/kuntayhtymää kymmenestä antoi kulutustilaston. Vuodelta 2006 ei tietoa saatu Nousiaisista ja Pohjois-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymästä. Kuutioita kertyi 1,5 milj. m³. Vuodelta 2005 ei saatu tilastoja Nousiaisista ja Särkisalosta. Vastaamatta vuodelta 2004 jättivät Ylöjärvi, Nousiainen, Särkisalo ja Pohjois-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä. Vuonna 2004 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuonna 2004 sopimuksen teki 3 kuntaa ja 3 kuntayhtymää: Hyvinkää, Joutseno, Ranua, Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Yhteensä 1,9 milj. m 3. Vuoden 2007 osalta tilastot saatiin yhteensä kuudesta kunnasta/kuntayhtymästä. Lämmön ominaiskulutus on noussut koko ajan sopimuksen tekovuodesta. Vuonna 2005 ja 2006 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuonna 2005 sopimuksen teki Liminka ja vuonna 2006 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Limingan kunta ei ole raportoinut vielä kertaakaan. Vuonna 2006 liittyneiden kuntayhtymien yhteenlaskettu rakennuskanta vuodelta 2006 on 0,7 milj. m 3. Yhteenveto sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien ominaiskulutusten kehityksestä Vuosittain sopimuksia on siis tehty seuraavasti (mukana vain sopimuksessa jatkavien kuntien ja kuntayhtymien julkiset rakennukset): 1998 29,5 milj. m 3 (ml. Helsinki 1997) 1999 8,3 milj. m 3 2000 9,7 milj. m 3 2001 10,7 milj. m 3 (ml. HUS) 2002 3,4 milj. m 3 2003 1,6 milj. m 3 2004 1,9 milj. m 3 2005 0,2 milj. m³ 2006 0,7 milj. m 3 2007 0,0 milj. m 3 Yhteensä 66,0 milj. m 3 Sopimuksen piirissä on siis yhteensä 66,0 milj. m³ ilman eronneita kuntia ja kuntayhtymiä. 32
Vuoden 1997 1998 ryhmä on suurin ja luotettavin. Siinä on ainakin kyetty lähes pysäyttämään sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusten nousu. Ei ole arvioitu, kuinka paljon ko. ryhmässä toteutetut katselmusten mukaiset toimet ovat laskennallisesti säästäneet. Keskeistä on, että lämmön ominaiskulutus ei ole merkittävästi noussut sopimuksen tehneissä kunnissa. Sähkön ominaiskulutuksen kasvua ei ole saatu pysäytettyä, mutta kylläkin hidastettua. Johtuen taloudellisista paineista ja henkilöstön vähäisyydestä kulutustilastoinnin taso on laskenut viime vuosina. Useat kunnat ovat myös jättäneet koko tilaston tekemättä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä saatavilla olevien atk-perusteisten kulutusseurantajärjestelmien hyödyntämiseen ja niiden käyttökoulutukseen. Varsinkaan pienillä kunnilla ei ole ko. järjestelmiä ja kulutusluvut etsitään tuolloin laskuista, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta. Käytännön toiminta eli konkreettinen seuranta kunnassa on oleellista, ei niinkään tietojen koonti kunnista. Ehkä atk-ohjelmistojen hankintaa ja koulutusta tulisi tukea voimakkaammin. Energiakatselmusten perusteella tehtyjen toimien laskennalliset säästöt ovat kyseisissä kunnissa merkittäviä. Sopimuksen teon vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta useamman vuoden kuluttua, kun energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet on kattavasti toteutettu. Kulutukset olisivat todennäköisesti ilman toimenpiteitä olleet merkittävästi suurempia. 33
Lämmön ominaiskulutus 58 56 Ominaiskulutus kwh/m 3 54 52 50 48 46 44 44,4 43,4 44,4 44,4 43,6 45,3 44,3 44,0 44,5 44,4 45,4 46,2 45,1 42 42,0 40 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Sähkön ominaiskulutus 26 24 22 Ominaiskulutus kwh/m3 20 18 16 14 14,9 16,1 15,4 15,6 17,3 18,1 18,1 19,1 18,9 19,2 19,3 19,7 20,1 19,8 12 10 8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 84 80 76 Ominaiskulutus kwh/m 3 72 68 64 59,4 58,1 58,8 59,9 61,7 61,7 63,4 63,5 62,9 63,7 63,7 65,1 66,3 64,9 56 52 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 14. Vuonna 1998 (+ Helsinki v. 1997) sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien normalisoidut keskimääräiset ominaiskulutukset (julkiset rakennukset 29,5 milj. m 3 ). 34
Lämmön ominaiskulutus 58 58,0 58,5 58,6 Ominaiskulutus kwh/m 3 56 54 52 50 48 46 48,4 54,5 52,7 54,2 52,7 56,9 54,8 54,3 55,4 44 44,2 44,7 42 40 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 26 Sähkön ominaiskulutus 24 24,9 24,2 24,0 22 22,2 22,5 22,9 Ominaiskulutus kwh/m3 20 18 16 14 17,9 16,0 16,9 15,0 17,8 18,1 19,6 18,0 12 10 8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 84 83,5 80 80,7 79,4 77,7 78,5 79,4 76 75,9 Ominaiskulutus kwh/m 3 72 68 64 64,4 71,4 70,5 72,3 72,3 62,7 59,2 56 52 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 15. Vuonna 1999 sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien normalisoidut keskimääräiset ominaiskulutukset (julkiset rakennukset 8,5 milj. m 3 ). Kuva 15 on epäluotettava vuoden 2007 osalta HUSin puuttumisen tähden. 35