KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA 2009

SISÄLLYSLUETTELO KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA 2009 1 MUSIIKIN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ, ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET 2 OPPIMISKÄSITYS 3 OPISKELUYMPÄRISTÖ 4 OPETUKSEN RAKENNE 5 OPINTOJEN LAAJUUS 6 VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS 6.1 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 6.2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 6.3 IKÄJAKAUMA 6.4 TUNTIMÄÄRÄT 6.5 MUSIIKKIKASVATUKSEN PERIAATTEITA JA TYÖTAPOJA 6.6 MUSIIKKIVALMENNUS JA LASTEN KUORO 7 MUSIIKIN PERUSTASO 7.1 KLASSISEN MUSIIKIN PERUSTASO 7.1.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI 7.1.2 MUSIIKKIVALMENNUS 7.1.3 MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETUS 7.1.4 SIVUAINEOPINNOT 7.1.5 HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 7.1.6 LINJALTA TOISELLE VAIHTAMINEN 7.2 RYTMIMUSIIKIN LINJAN PERUSTASO 7.2.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI 7.2.2 MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETUS 7.2.3 SIVUAINEOPINNOT 7.2.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 7.2.5 LINJALTA TOISELLE VAIHTAMINEN 8 MUSIIKKIOPISTOTASO 8.1 KLASSISEN MUSIIKIN OPISTOSASO 8.1.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI 8.1.2 MUSIIKINPERUSTEIDEN OPETUS 8.1.3 SIVUAINEOPINNOT 8.1.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 8.1.5 LISÄOPETUS 8.2 RYTMIMUSIIKKILINJAN MUSIIKKIOPISTOTASO 8.2.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI 8.2.2 MUSIIKINPERUSTEIDEN OPETUS 8.2.3 SIVUAINEOPINNOT 8.2.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 9 AIKUISTEN OPETUS 9.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI 9.2 AIKUISOPETUKSEN IKÄRAJAT JA OPINTOAJAT 10 MUUALLA HARJOITETTAVAT MUSIIKKIOPINNOT 11 OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 12 ARVIOINTI

12.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT 12.2 OPPILASARVIOINTI 13 TODISTUSTEN SISÄLTÖ 13.1 MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ, MUSIIKIN PERUSTASON PÄÄTTÖTODISTUS 13.2 MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ, MUSIIKKIOPISTOTASON PÄÄTTÖTODISTUS 14 AVOIN OPETUS KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA Perustuu opetushallituksen 6.8.2002 vahvistamaan määräykseen nro41/011/2002 taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteista. 1 MUSIIKIN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ, ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto on taideoppilaitos. Sen tehtävänä on antaa musiikin perustason opetusta ja sen oppimäärään rakentuvaa musiikkiopistotason opetusta pääsääntöisesti toiminta-alueen lapsille ja nuorille sekä toimia yhtenä alueen kulttuuripalvelujen tuottajana. Lisäksi musiikkiopistossa voidaan antaa musiikkia sivuavien muiden taideaineiden perustason opetusta. Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärän mukainen opetus luo edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Tehtävänä on myös kansallisen musiikkikulttuurin ja kansainvälisen yhteistyön säilyttäminen ja kehittäminen. Musiikkiopiston toiminnassa otetaan erityisesti huomioon alueen rikas kulttuuriperintö. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset. 2 OPPIMISKÄSITYS Opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi vaikuttaa opiskeluympäristö. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilas valikoi ulkomaailmasta tulevaa informaatiota aiemman tietorakenteensa perustalta, jäsentää sitä aikaisempien taitojensa ja tietojensa pohjalta ja rakentaa näin kuvaa maailmasta ja itsestään tämän maailman osana. Vuorovaikutuksellisena ja tilannesidonnaisena musiikin oppiminen liittyy olennaisesti siihen sosiaaliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, jossa se tapahtuu. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opettajalla on siten keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppimisen säätelemisessä on tärkeää, että oppilas oppii tarkkailemaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan tiedostaen niihin sisältyvät vahvuudet ja heikkoudet. 3 OPISKELUYMPÄRISTÖ Oppilaan aktiivista roolia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että opiskeluympäristön tulee antaa oppilaille mahdollisuus asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja. Keskeistä on vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä, oppilaiden kesken ja oppilaan opettajan ja huoltajien kesken sekä oppilaitoksen suorittama jatkuva itsearviointi. Tavoitteena on, että opiskeluympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Hyvä opiskeluympäristö mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Se myös kannustaa oppilaan aktiivisuutta, luovuutta, itsenäistä ajattelua ja oppimismotivaatiota ja mahdollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat

oppilaan uskoa omiin kykyihinsä. Opiskeluympäristön tulee olla sellainen, että oppilaalla on mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen, monipuoliseen kehittämiseen. 4 OPETUKSEN RAKENNE Laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perusopetus ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävän varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. 5 OPINTOJEN LAAJUUS Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 tuntia/45 minuuttia. Musiikin laaja oppimäärä muodostuu seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet Instrumenttiopetus sisältää myös laulun. 385 tuntia 390 tuntia 280 tuntia 245 tuntia Opintoihin voi sisältyä myös solistisia sivuaineopintoja ja valinnaiskursseja. Yhteismusisoinnin tulee sisältyä opintoihin koko opiskelun ajan siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito se mahdollistaa. 6 VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS 6.1 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkikasvatukselle lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin Musiikin elementit rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen tiedollista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. 6.2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Varhaisiän musiikkikasvatus on ryhmäopetusta. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, oppilasryhmän ikärakenne sekä opetustilan antamat mahdollisuudet. 6.3 IKÄJAKAUMA Varhaisiän musiikkikasvatus jakautuu alle kouluikäisille tarkoitettuun musiikkileikkikouluun 3 6 vuotiaille ja 7-8 vuotiaille tarkoitettuun kaksivuotiseen musiikkivalmennukseen. Lisäksi varhaisiän musiikkikasvatusta voidaan antaa myös alle kolmevuotiaille. 6.4 TUNTIMÄÄRÄT Alle kouluikäisten ryhmät saavat opetusta 30 75 minuuttia kerran viikossa

oppilaiden iästä ja valmiustasosta riippuen. Musiikkivalmennusryhmien opetus käsittää 45 75 minuutin mittaisen viikoittaisen opetusjakson lisäksi soitinesittelyjä, konserttivierailuja sekä yksilöllistä soittimensoiton opiskeluun tutustumista. Ryhmissä on keskimäärin 8 lasta. 6.5 MUSIIKKIKASVATUKSEN PERIAATTEITA JA TYÖTAPOJA Musiikin kokonaisvaltainen kokeminen, elämyksellisyys ja leikinomaisuus ovat varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeisimpiä periaatteita. Työtapoja ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuunteleminen. Varhaisiän musiikkikasvatuksessa lapsi oppii hahmottamaan musiikin peruskäsitteistöä vastakohtaparien avulla, kuten hidas-nopea, korkea-matala, hiljainen-voimakas. Opetus on prosessiin painottunutta ja vastavuoroista. Se etenee lapsen omista lähtökohdista tavoitteellisesti tasolta toiselle. Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä. 6.6 MUSIIKKIVALMENNUS JA LASTEN KUORO Musiikkivalmennuksesta ja lasten kuorosta säädetään kohdassa 7.1.2. 7 MUSIIKIN PERUSTASO 7.1 KLASSISEN MUSIIKIN PERUSTASO Musiikin perustasolla voivat opiskella lapset ja nuoret, jotka on pääsykokeissa hyväksytty oppilaiksi ja joilla on edellytykset opiskella musiikin perustason opinto-ohjelman mukaisesti. Perustason oppimäärä on suoritettava viimeistään sinä lukuvuonna, jona oppilas täyttää 17 vuotta. Poikkeuksen muodostavat oppilaat, jotka pyrkivät opiskelemaan pääaineenaan laulua tai fagotin-, pasuunan-, tuuban- tai harpunsoittoa. Koska oppiaineiden luonteesta ja soittimien koosta johtuen opinnot voidaan aloittaa huomattavasti muita myöhemmin, mainittujen puhaltimien ja harpun osalta pääsääntöisesti 10 vuotiaana, jolloin perustason oppimäärä on suoritettava viimeistään sinä lukuvuonna, jona oppilas täyttää 20 vuotta. Lauluopintojen aloitusikä on 15 vuotta. Tällöin perustason oppimäärä on suoritettava viimeistään sinä lukuvuonna, jona oppilas täyttää 25 vuotta. Tarvittaessa rehtorin päätöksellä tehdään henkilökohtainen opintoaikataulu. Opiston toiminta-alueelta musiikkiopistoon pyrkivä, joka on suorittanut pääaineessaan vähintään 2/3 perustasosuorituksen sekä vastaavantasoisen säveltapailu/teorian suorituksen, voidaan hyväksyä oppilaaksi esitysnäytteen perusteella. Samoin muista musiikkioppilaitoksista Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistoon pyrkivät oppilaat voidaan hyväksyä oppilaaksi myös esitysnäytteen perusteella. Edellytyksenä on 2/3 perustasosuoritus solistisessa aineessa sekä vastaavantasoinen säveltapailusuoritus vähintään arvosanalla hyvä. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa hyväksytään muissa valtionosuutta saavissa musiikkioppilaitoksissa suoritetut kurssit todistusten perusteella. Samoin kesäkursseilla, joissa suoritusten arvioijana on ollut paikallisen valtionosuutta saavan musiikkioppilaitoksen asettama arviointilautakunta, tasosuoritukset hyväksytään todistusten perusteella. Ensimmäinen lukuvuosi on kaikilla perustason oppilailla koevuosi. Mikäli opinnot eivät lähde edistymään riittävästi, rehtori voi pääaineen opettajan esityksestä katkaista opinnot koevuoden aikana. Jos opintojen edistyminen on myöhemmässä vaiheessa selvästi niin hidasta, että perustason oppimäärää ei käytettävissä olevan ajan rajoissa voida saavuttaa, opisto voi pääaineen opettajan lausuntoon perustuvalla rehtorin päätöksellä keskeyttää opinnot. 7.1.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI Musiikin perustasolla annetaan opetusta seuraavissa oppiaineissa tai oppiaineryhmissä oppilaitoksen tekemän päätöksen mukaisesti: a) solistiset oppiaineet: puhallinsoitinten-, jousisoitinten-, lyömäsoitinten-, harpun-, pianon-, cembalon-, urkujen-, kitaran-, harmonikan-, ja kanteleensoitto sekä laulu b) musiikin perusteet c) yhteismusiikki

Musiikin perustason opintojen tavoitteena on se, että oppilas oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia taitoja; oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia; kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan; kykenee pitkäjänteiseen musiikin opiskeluun. Perustason opintojen keskeisenä sisältönä on solistisen pääaineen perustekniikan ja -ohjelmistoon perehtyminen sekä yhteismusisoinnin perusteisiin perehtyminen. Jokaisella perustasolla opiskelevalla oppilaalla on oltava solistinen pääaine. Tämän lisäksi hänen on osallistuttava perustason opetusohjelman mukaiseen yhteismusisointiin koko opintojen ajan siitä lähtien kun hänen solistisen pääaineensa käsittelytaito sen mahdollistaa. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa yhteismusisointiin osallistutaan orkestereissa ja kamarimusiikkiyhtyeissä sekä kansanmusiikkiyhtyeissä, kuoroissa, nelikätisessä pianonsoitossa, vapaassa säestyksessä ja yhtyelaulussa tai lied seminaarissa. Solistisen pääaineen oppitunnin mitta on 45-60 minuuttia viikossa. Oppitunti voidaan jakaa myös kahdeksi viikoittaiseksi opetusjaksoksi. Oppitunnin pituus määräytyy oppilaan kehitysvaiheen ja opiskelutilanteen mukaan. Oppitunnin pituutta voidaan tarvittaessa muuttaa kesken lukuvuodenkin. Oppitunnin mitta nostetaan 60 minuuttiin vuosi sen jälkeen kun oppilas on suorittanut 2/3 perustason solistisessa pääaineessaan. Säännöllinen esiintyminen ja konserteissa käynti vähintään kerran lukukaudessa kuuluu opintoihin. 7.1.2 MUSIIKKIVALMENNUS Musiikkivalmennus on velvoittava 7-8 vuotiaille opiston oppilaille. Musiikkivalmennuksen tavoitteena on perehdyttää lapsi soittimensoiton opintoihin liittyviin asioihin omakohtaisen ja yhdessä musisoimisen avulla. Musiikkivalmennusta seuraa 9 vuotiaille oppilaille tarkoitettu lastenkuoro, josta siirrytään musiikin perusteiden opetukseen. 7.1.3 MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETUS Musiikin perusteiden opiskelu aloitetaan pääsääntöisesti 10 vuotiaana. Musiikin perusteet sisältävät säveltapailun, musiikinteorian ja yleisen musiikkitiedon tasosuoritusten oppiaineksen. Tavoitteena on, että oppilas suoritettuaan kaikki mainitut peruskurssit hallitsee tonaalisten melodioiden laulamisen ja kirjoittamisen sekä monipuolista ohjelmistoa, on harjaantunut rytmin hahmottamiseen, hallitsee tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita, tuntee oman musiikinlajinsa keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa. Musiikin perusteisiin kuuluvissa oppiaineissa viikoittaiset oppituntien mitat ovat 60 90 minuuttia ja opetus annetaan ryhmäoppitunteina. Säveltapailun ja musiikinteorian koko on keskimäärin 8 oppilasta ja yleisen musiikkitiedon opetusryhmän koko on riittävän suuri, keskimäärin 10 oppilasta. Säveltapailun/teorian perustaso 3/3 on kaksivuotinen ja oppitunnin mitta on 60 minuuttia viikossa molempina vuosina. Yleisen musiikkitiedon perustason oppitunnin mitta on 75 minuuttia viikossa. Kaikki tasosuoritukset opiskellaan ja suoritetaan valtakunnallisten tasosuoritusten mukaan. Päättötason solistisen oppiaineen suorituksen voi toteuttaa myös konserttimuotoisena. 7.1.4 SIVUAINEOPINNOT Oppilas voi saada oikeuden opiskella solistista sivuainetta suoritettuaan pääaineessaan 2/3 perustason, laulussa 1/2 perustason, vähintään kiitettävästi. Perustasolla solistisen sivuaineen opiskeluaika on kolme vuotta. Opettajan harkinnan mukaan voi anoa lisäaikaa vuosikerrallaan enintään kaksi vuotta. Oppilas voi kerrallaan opiskella yhtä solistista sivuainetta. Solistisen sivuaineen opiskelu on tavoitteellista opiskelua. Oppitunnin mitta on viikossa 30 60 minuuttia. Oppilas voi saada oikeuden opiskella solistista sivuainetta suoritettuaan pääaineessaan 2/3 perustason tai laulussa 1/2 perustason, vähintään kiitettävästi ja saatuaan pääaineen opettajan puoltavan kirjallisen lausunnon. Jos oppilas alkaa opiskella solistisena sivuaineena harvinaista orkesterisoitinta, hän voi saada oikeuden sivuaineopintoihin ennen pääaineen 2/3 perustason suorittamista saatuaan pääaineen opettajan puoltavan kirjallisen lausunnon. 7.1.5 HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Jos oppilas ei voi suorittaa perustason oppimäärää opetussuunnitelman edellyttämässä ajassa, niin hänelle voidaan laatia henkilökohtainen määräaikainen opetussuunnitelma.

Perustason solistisen pääaineen vaihto tehdään henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) kautta kun oppilaan solistisen pääaineen opettajalta ja musiikin perusteiden opettajalta on saatu puoltavat kirjalliset lausunnot. 7.1.6 LINJALTA TOISELLE VAIHTAMINEN Klassisen musiikin perustasolta rytmimusiikin linjalle haluavan on osallistuttava pääsykokeisiin. Samoin klassisen musiikin perustasolla pääaineiseksi pianonsoiton opiskelijaksi vaihtoa haluavan on osallistuttava pääsykokeisiin. Jos oppilas opiskelee solistista pääainetta klassisella perustasolla ja hänellä on sivuaine rytmimusiikin linjalla, vaihto pääaineiseksi rytmimusiikin perustasolle harkitaan tapauskohtaisesti. Vaihtoon vaikuttavat lisäksi oppilaan kokonaisvaltainen kehittyminen opinnoissa, musiikin perusteissa ja yhteismusiikissa sekä solistisen pääaineen opettajan kirjallinen lausunto. 7.2 RYTMIMUSIIKIN LINJAN PERUSTASO Rytmimusiikin linjan perustasolla voivat opiskella lapset ja nuoret, jotka on pääsykokeissa hyväksytty oppilaiksi ja joilla on edellytykset opiskella rytmimusiikin perustason opinto-ohjelman mukaisesti. Lauluopintojen aloittamisikä on 15 vuotta. Muissa sisäänottoperusteissa noudatetaan kohdassa 7.1 mainittuja valintakriteerejä. Rytmimusiikin linjan perustason opintojen tavoitteet ovat samat kuin musiikin perustason opintojen tavoitteet. Lisäksi linjan tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia rytmimusiikin pitkäjänteiseen opiskeluun. Opetus luo perustaa niin rytmimusiikin harrastajille kuin rytmimusiikkialan ammattikoulutukseen aikoville. Rytmimusiikilla tarkoitetaan tässä opetussuunnitelmassa afroja angloamerikkalaista musiikkia, latinalaisamerikkalaista musiikkia, suomalaista ja muuta eurooppalaista populaarimusiikkia sekä jazzmusiikkia. Rytmimusiikin linjalla toimiville yhtyeille kuuluu lukuvuodessa yksi studiopäivä, joka vastaa yhtä henkilökohtaista ja yhtä yhtyeopetuskertaa. Linjan oppimäärä on suoritettava viimeistään sinä lukuvuonna, jona oppilas täyttää 20 vuotta, laulajien osalta 25 vuotta. Muissa tapauksissa tehdään rehtorin päätöksellä henkilökohtainen opintoaikataulu. Ensimmäinen lukuvuosi on kaikilla perustason oppilailla koevuosi. Mikäli opinnot eivät lähde edistymään riittävästi, rehtori voi pääaineen opettajan esityksestä katkaista opinnot koevuoden aikana. Jos opintojen edistyminen on myöhemmässä vaiheessa selvästi niin hidasta, että perustason oppimäärää ei käytettävissä olevan ajan rajoissa voida saavuttaa, opisto voi pääaineen opettajan kirjalliseen lausuntoon perustuvalla rehtorin päätöksellä keskeyttää opinnot. 7.2.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI Rytmimusiikinlinjalla linjan perustasolla annetaan opetusta seuraavissa oppiaineissa tai oppiaineryhmissä oppilaitoksen tekemän päätöksen mukaisesti: a) solistiset oppiaineet: sähkökitaran-, sähköbasson-, pianon- ja kosketinsoitinten-, puhallinsoitinten, rumpujen- ja muiden lyömäsoitintensoitto sekä laulu. b) musiikin perusteet c) yhteismusiikki Yhteismusiikkiin kuuluvat yhtyesoitto ja yhtyelaulu. Oppilaalla tulee olla solistinen pääaine. Tämän lisäksi hänen on osallistuttava rytmimusiikin perustason opetusohjelman mukaiseen musiikin perusteiden opetukseen. Jokainen rytmimusiikin linjan perustasolla opiskeleva on velvollinen osallistumaan yhteismusiikkiin, joka toteutetaan yhtyetoimintana. Perustasolla yhteismusiikkiin osallistuminen tulee velvoittavaksi oppilaan saavutettua riittävän soittotaidon. Oppituntien mitoista, opiskeluoikeuden lopettamisesta ja musiikin perusteiden oppilasryhmien suuruudesta on voimassa mitä musiikin perustason osalta on kirjattu. Rytmimusiikin linjan perustason oppimäärä suoritetaan soveltaen pop/jazz konservatorion tasovaatimuksia. Päättötason tasosuorituksen voi suorittaa myös konserttimuotoisena.

7.2.2 MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETUS Musiikin perusteisiin sisältyvät säveltapailun- ja musiikinteorian peruskurssit sekä rytmimusiikkiin painottuva yleisen musiikkitiedon peruskurssi. Säveltapailun/teorian perustaso 3/3 on kaksivuotinen ja oppitunnin mitta on 60 minuuttia viikossa molempina vuosina. Yleisen musiikkitiedon perustason oppitunnin mitta on 75 minuuttia viikossa. Tasosuorituksen sisällössä pyritään ottamaan huomioon pop/jazz musiikkiin sisältyviä erityispiirteitä. 7.2.3 SIVUAINEOPINNOT Solistista sivuaineopetusta koskevat menettelytavat ovat samat kuin edellä klassisen musiikin perustasosta on kirjattu. 7.2.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Jos oppilas ei voi suorittaa perustason oppimäärää opetussuunnitelman edellyttämässä ajassa, niin hänelle voidaan laatia henkilökohtainen määräaikainen opetussuunnitelma. Perustason solistisen pääaineen vaihto tehdään henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) kautta kun oppilaan solistisen pääaineen opettajalta ja musiikin perusteiden opettajalta on saatu puoltavat kirjalliset lausunnot. 7.2.5 LINJALTA TOISELLE VAIHTAMINEN Rytmimusiikin perustasolta klassisen musiikin perustasolle haluavan on osallistuttava pääsykokeisiin. Jos oppilas opiskelee solistista pääainetta rytmimusiikinlinjan perustasolla ja hänellä on sivuaine klassisen musiikin perustasolla, vaihto pääaineiseksi klassisen musiikin perustasolle harkitaan tapauskohtaisesti. Vaihtoon vaikuttavat lisäksi oppilaan kokonaisvaltainen kehittyminen opinnoissa, musiikin perusteissa ja yhteismusiikissa sekä solistisen pääaineen opettajan kirjallinen lausunto. 8 MUSIIKKIOPISTOTASO 8.1 KLASSISEN MUSIIKIN OPISTOSASO Musiikkiopistotasolla voivat opiskella ne oppilaat, jotka ovat suorittaneet musiikin perustason oppimäärän vähintään kiitettävästi. Arvosanalla hyvä perustason oppimäärän suorittaneiden oikeudesta jatkaa opintojaan päättävät rehtori ja oppilaan opettajat. Säveltapailun 3/3 perustasosuorituksen on oltava vähintään hyvä, jotta oppilas voi jatkaa opintojaan opistotasolla. Arvosanaa voi korottaa kerran täydentämällä ensin opintojaan. Opistotasolle siirtymiseen voidaan oppilaalta edellyttää näytettä solistisen oppiaineen taidosta ja säveltapailun taidosta. Musiikin perustason tyydyttävästi tai alemmalla arvosanalla suorittaneella oppilaalla ei ole oikeutta jatkaa opintojaan musiikkiopistotasolla. Musiikkiopistotason oppimäärä on suoritettava neljässä vuodessa perustason opintojen suorituksen jälkeen. 8.1.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI Musiikkiopistotasolla annetaan opetusta samoissa solistisissa oppiaineissa kuin perustasollakin oppilaitoksen tekemän päätöksen mukaisesti. Solistisen pääaineen oppitunnin mitta on 60-75 minuuttia viikossa. Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikinharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin. Musiikkiopistotason instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas saa valmiuksia omaksua ja esittää laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Solistisen oppiaineen päättötason voi suorittaa myös konserttimuotoisena. Oppilaalla on velvollisuus koko musiikkiopistotasolla opiskelunsa ajan osallistua yhteismusisointiin. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa yhteismusisointiin osallistutaan ensi sijassa orkestereissa ja kamarimusiikkiyhtyeissä sekä kansanmusiikkiyhtyeissä, kuoroissa, nelikätisessä pianonsoitossa, vapaassa säestyksessä ja yhtyelaulussa tai liedseminaarissa.

8.1.2 MUSIIKINPERUSTEIDEN OPETUS Musiikinperusteet sisältävät säveltapailun, musiikinteorian ja yleisen musiikkitiedon musiikkiopistotason tasosuoritukset sekä harmoniaopin tasosuorituksen. Musiikin perusteiden musiikkiopistotason tasosuoritukset suoritettuaan oppilas hallitsee perustasoa vaativampien melodioiden laulamista ja kirjoittamista sekä moniäänistä ohjelmistoa, pystyy rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa, osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista, on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen ja on syventänyt oman musiikinlajinsa eri aikakausien tyylien tuntemusta. Musiikin perusteet jakautuvat musiikkiopistotasolla kolmen vuoden mittaiseksi opintokokonaisuudeksi, joista ensimmäisenä vuonna pääpaino on säveltapailussa (mupe 1), toisena vuonna musiikinteoriassa (mupe 2) ja kolmantena vuonna musiikin historiassa (mupe 3). Kahtena ensimmäisenä vuonna oppitunnin mitta on 120 minuuttia viikossa ja kolmantena vuonna 90 minuuttia viikossa. Musiikkiopistotason musiikinperusteiden ryhmien koko on keskimäärin 8 oppilasta. Musiikkiopistotasolla voidaan järjestää myös sävellyksen- ja sovituksenopetusta opiston harkinnan mukaan. 8.1.3 SIVUAINEOPINNOT Musiikkiopistotasolla oppilas voi saada solistisen sivuaineen opiskeluoikeuden samoin perustein kuin perustasolla. Oppilas voi kerrallaan opiskella yhtä solistista sivuainetta. Musiikkiopistotasolla solistisen sivuaineen opiskeluaika on kolme vuotta. Opettajan harkinnan mukaan voi anoa rehtorilta lisäaikaa vuosi kerrallaan, enintään kaksi vuotta. Solistisen sivuaineen oppitunnin mitta on 30 45 minuuttia viikossa. 8.1.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Jos oppilas ei voi suorittaa musiikkiopistotason oppimäärää opetussuunnitelman edellyttämässä ajassa, niin hänelle voidaan laatia henkilökohtainen määräaikainen opetussuunnitelma. Musiikkiopistotason solistisen pääaineen vaihto tehdään henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) kautta kun oppilaan solistisen pääaineen opettajalta ja musiikin perusteiden opettajalta on saatu puoltavat kirjalliset lausunnot. 8.1.5 LISÄOPETUS Musiikkiopiston päättötodistuksen saaneelle oppilaalle voidaan myöntää oikeus hakemuksen perusteella lisäopintoihin rehtorin päätöksellä solistisen oppiaineen opettajan suosituksesta lisäopintoihin. Oikeus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan ja sen enimmäismäärä on kaksi lukuvuotta. Lisäopinto-oikeuden saaneelle oppilaalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma opintojen alkaessa. Lisäopetuksen tavoitteena on tukea erityislahjakkaiden nuorten musiikillista kehitystä kohti ammattilaisuutta. Musiikin perusteiden opetukseen osalta voidaan muodostaa myös yli musiikkiopistotason oppimäärän sisältöjä opiskelevia ryhmiä, mikäli oppilaita ryhmää kohden on vähintään 4. Eri oppituntien mitat määritetään henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa ja ne voivat eri oppilaiden kesken olla eri mittaisia, ei kuitenkaan pääaineena opiskeltavan solistisen oppiaineen opinnoissa koskaan alle 45 minuuttia viikossa. Enimmäismäärä solistisen pääaineen opinnoissa voi olla 75 minuuttia viikossa. Lisäopetusta saavalle oppilaalle voidaan myöntää rehtorin päätöksellä myös solistisen sivuaineen opinto-oikeus. Sivuaineen oppitunnin mitta on 30-60 minuuttia viikossa. 8.2 RYTMIMUSIIKKILINJAN MUSIIKKIOPISTOTASO Rytmimusiikin linjan musiikkiopistotasolla voivat opiskella ne oppilaat, jotka ovat suorittaneet linjan perustason vähintään kiitettävästi. Arvosanalla hyvä perustason oppimäärän suorittaneiden oikeudesta jatkaa opintojaan päättää rehtori ja oppilaan opettajat. Säveltapailun 3. perustasosuorituksen on oltava vähintään hyvä, jotta oppilas voi jatkaa opintojaan opistotasolla. Arvosanaa voi korottaa kerran täydentämällä ensin opintojaan. Opistotasolle siirtymiseen voidaan oppilaalta edellyttää näytettä solistisen oppiaineen taidosta ja säveltapailun taidosta. Musiikin perustason tyydyttävästi tai alemmalla arvosanalla suorittaneella oppilaalla ei ole oikeutta jatkaa opintojaan musiikkiopistotasolla. Musiikkiopistotason oppimäärä on suoritettava neljässä vuodessa perustason opintojen suorituksen jälkeen. 8.2.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI

Rytmimusiikin linjan musiikkiopistotasolla annetaan opetusta samoissa solistissa oppiaineissa kuin linjan perustasollakin oppilaitoksen tekemän päätöksen mukaisesti. Solistisen pääaineen oppitunnin mitta on 60-75 minuuttia viikossa. Rytmimusiikin linjan musiikkiopistotason opintojen tavoitteet ovat samat kuin musiikkiopistotasolla painottaen kuitenkin rytmimusiikin linjan sisällöllisiä erityispiirteitä. Opintoihin sisältyy yhtyeillä myös yksi studiopäivä, joka vastaa yhtä henkilökohtaista ja yhtä yhtyeopetuskertaa. Solistisen oppiaineen päättötason voi suorittaa myös konserttimuotoisena. 8.2.2 MUSIIKINPERUSTEIDEN OPETUS Musiikin perusteet muotoutuvat samoin kuin muutenkin musiikkiopistotasolla. Musiikin perusteet jakautuvat musiikkiopistotasolla kolmen vuoden mittaiseksi opintokokonaisuudeksi, joista ensimmäisenä vuonna on pääpaino säveltapailussa, toisena vuonna musiikinteoriassa ja kolmantena vuonna musiikin historiassa Rytmimusiikin linjan musiikkiopistotasolla voidaan järjestää myös sävellyksen- ja sovituksenopetusta harkinnan mukaan. Musiikin perusteiden oppilasryhmien koosta ja oppituntien mitoista on voimassa mitä musiikkiopistotasosta on kirjattu. 8.2.3 SIVUAINEOPINNOT Solistista sivuaineopetusta koskevat menettelytavat ovat samat kuin edellä musiikkiopistotasosta on kirjattu. 8.2.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Jos oppilas ei voi suorittaa musiikkiopistotason oppimäärää opetussuunnitelman edellyttämässä ajassa, niin hänelle voidaan laatia henkilökohtainen määräaikainen opetussuunnitelma. Musiikkiopistotason solististen pääaineiden vaihdot tehdään henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) kautta kun oppilaan solistisen pääaineen opettajalta ja musiikin perusteiden opettajalta on saatu puoltavat kirjalliset lausunnot. 9 AIKUISTEN OPETUS 9.1 OPPIAINEET JA YHTEISMUSISOINTI Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnoissa musiikin lajiin katsomatta. Aikuisten opetuksessa solistisen pääaineen oppitunnin mitta on pääsääntöisesti 45 minuuttia viikossa. Solistisen sivuaineen mitta on enintään 30 minuuttia viikossa. Solistisia sivuaineita voi oppilaalla olla kerrallaan yksi kappale. 9.2 AIKUISOPETUKSEN IKÄRAJAT JA OPINTOAJAT Aikuisten opetuksessa opiskelevat vähintään 17 vuotta täyttäneet oppilaat, fagotin-, pasuunan-, tuuban- tai harpunsoittoa opiskelevien ja rytmimusiikinlinjan osalta 20 vuotta täyttäneet ja laulua opiskelevien osalta 25 vuotta täyttäneet oppilaat elleivät he opiskele musiikkiopistotasolla. Opetukseen voidaan pääsykokeen kautta ottaa pääsääntöisesti enintään 25 vuotta täyttäneitä oppilaita. Muutoin aikuisten opetuksen piirissä ovat oppilaat, jotka säädetyssä määräajassa eivät ole suorittaneet perustason koko oppimäärää, mutta joilla katsotaan kuitenkin olevan mahdollisuudet tavoitteelliseen musiikinopiskeluun. Perustasolta aikuisten opetukseen siirtyneen oppilaan enimmäisopiskeluaika on kaksi lukuvuotta ja pääsykokeen kautta suoraan aikuisten opetukseen tulevalla viisi lukuvuotta. Perustason päättötodistuksen saanut, joka ei osallistu musiikin perusteiden opetukseen siirretään yhdeksi vuodeksi aikuisosastolle. Tämän jälkeen hänen opintonsa musiikkiopistossa ovat päättyneet. Jos oppilas saa perustason päättötodistuksen ennen säädettyä yläikärajaa hänellä on mahdollisuus opiskella perustasolla säädettyyn yläikärajaan asti ja sen jälkeen vielä vuoden aikuisosastossa ellei hän ole jatkamassa opintojaan musiikkiopistotasolla. Musiikkiopiston päättötodistuksen saanut oppilas, joka ei aio alan ammattikoulutukseen, voi todistuksen saamisen jälkeen opiskella vielä omaa solistista pääainettaan yhden lukuvuoden ajan aikuisten opetuksessa ylläpitääkseen saavutettua taitoaan. Samoin oppilas, joka ei määräajassa ole suorittanut musiikkiopiston oppimäärää, voi opiskella vielä yhden lukuvuoden aikuisosastolla. Orkesterisoitinoppilailla on velvollisuus osallistua orkesteri ja kamarimusiikkitoimintaan. Tämän jälkeen oppilas voi niin halutessaan siirtyä avoimeen opetukseen opiskelemaan. 10 MUUALLA HARJOITETTAVAT MUSIIKKIOPINNOT

Oppilaalla, joka on päässyt opiskelemaan musiikkialan ammattikoulutukseen, ei enää ole oikeutta opiskella mitään oppiainetta Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa. Samoin musiikkiopiston antama opetus ei ole tarkoitettu alan ammattitutkinnon suorittaneille henkilöille. 11 OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käytä hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. 12 ARVIOINTI 12.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT Arvioinnin tehtävän on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itse- arviointiin. Oppilaalle on tiedotettava seuraavista arvioinnin periaatteista: arvioinnin tehtävät ja kohteet, arvosana-asteikot ja arviointikriteerit, arvosanan korottaminen, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistuksen sisältö. Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. 12.2 OPPILASARVIOINTI Oppilasarvioinnissa käytetään seuraavaa arvosana-asteikkoa: Erinomainen 5 Kiitettävä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Hyväksytty 1 Uusittava Instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset arvioidaan asteikolla 1-5 ja tarkennetaan pisteytyksellä 1 25. Solistisen oppiaineen 2/3 tasosuoritus arvioidaan asteikolla 1 5. Solistisen oppiaineen 1/3 tasosuoritus arvioidaan määreillä suoritettu uusittava. Prima vista koe arvioidaan kaikissa tasosuorituksissa määreillä suoritettu uusittava. Solististen oppiaineiden päättösuoritusten arviointilautakunnissa on puheenjohtaja ja kolme arvioijaa. Alemmissa solististen oppiaineiden arviointilautakunnissa on puheenjohtaja ja kaksi arvioijaa. Musiikkiopistotason musiikinperusteiden tasosuoritukset arvioi lautakunta, jossa on vähintään kaksi ulkopuolista jäsentä opettajan lisäksi. Poikkeuksena on musiikin perusteiden 3. tasosuoritus, jonka arvioi opettaja. Musiikin perustason musiikinperusteiden päättösuoritukset arvioi lautakunta, jossa on yksi ulkopuolinen arvioija opettajan lisäksi. Poikkeuksena on yleisen musiikkitiedon tasosuoritus, jonka arvioi opettaja. Ne oppilaat, jotka eivät suorita lukuvuoden aikana tasosuoritusta, ovat velvollisia suorittamaan vuosinäytteen, jonka arvioi vähintään yksi ulkopuolinen opettaja. Oppilas, joka on tehnyt tasosuorituksen lukuvuoden aikana, ei ole samana lukuvuotena velvollinen suorittamaan enää vuosinäytettä. Vuosinäytteet arvioidaan määreillä suoritettu uusittava.

Yhteismusisoinnista ja valinnaisista opinnoista annetaan osallistumismerkintä. Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan vuosittain opintokirjaan. Oppilaalle annetaan kaikista suorituksista sanallinen palaute. 13 TODISTUSTEN SISÄLTÖ Päättötodistukset ovat virallisia asiakirjoja, jotka pohjautuvat opetussuunnitelman perusteisiin. 13.1. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ, MUSIIKIN PERUSTASON PÄÄTTÖTODISTUS Musiikin perustason päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan musiikin lajiin katsomatta seuraavat suoritukset: Solistisen oppiaineen 3/3, laulussa 2/2 perustasosuoritukset, musiikinteorian ja säveltapailun 3/3 perustasosuoritus, yleisen musiikkitiedon perustasosuoritus sekä osallistuminen yhteismusisointiin. Päättötodistus sisältää seuraavat asiat: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat muut mahdolliset opintosuoritukset rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot arvosana-asteikko. 13.2 MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ, MUSIIKKIOPISTOTASON PÄÄTTÖTODISTUS Musiikkiopistotason päättötodistuksen saamiseen vaaditaan seuraavat opintosuoritukset musiikinlajiin katsomatta: Solistisen pääaineen musiikkiopistotasosuoritus, musiikinperusteiden tasosuoritukset 1, 2 ja 3 sekä osallistuminen yhteismusisointiin. Päättötodistus sisältää seuraavat asiat: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritukset, arvosana ja ajankohta osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat muut mahdolliset opintosuoritukset rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot arvosana-asteikko. 14 AVOIN OPETUS Avoimen opetuksen tavoitteena on tukea musiikin harrastusta ja opettaa osaston oppilaita soittamaan ja laulamaan ilman tasosuoritusvelvoitetta. Avoimeen opetukseen otetaan oppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä ilman pääsykoetta. Oppilaaksi otettaville ei aseteta ikärajoja.

Enimmäisopintoaika avoimessa opetuksessa on viisi lukuvuotta. Oppilaan opettajan puoltamana rehtori voi myöntää lisää opintoaikaa, kuitenkin enintään yhden lukuvuoden. Avoimessa opetuksessa voi opiskella kaikkia musiikkiopistossa opetettavia solistisia oppiaineita. Musiikin perusteet eivät sisälly avoimen opetuksen opintoihin. Orkesterisoitintensoiton oppilaat voivat osallistua orkesteritoimintaan. Rytmimusiikinlinjan solistisia oppiaineita opiskelevat voivat osallistua linjalla järjestettävään yhteismusisointiin. Osaston oppilaille voidaan tarvittaessa järjestää mahdollisuus tasosuorituksen tekemiseen. Suoritukset arvioidaan käyttämällä tässä opetussuunnitelmassa aiemmin mainittua arviointiasteikkoa. Opinnoista avoimessa opetuksessa annetaan todistus.