Vaikeasti tavoitettavien ryhmien huono-osaisuus: esimerkkina leipa jonot ja terveysneuvontapisteet Valtakunnalliset terveysneuvontapäivät 28.10.2016 Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Itä-Suomen yliopisto
Yli 70 tutkijaa, 5 työpakettia, eriarvoisuus monesta näkökulmasta Kaksi Suomea kasvaako eriarvoisuus? Journalistit, valokuvataiteilijat ja yhteiskuntatieteilijät yhdessä
Esityksen sisältö 1. Hyvinvointi määritelmällisesti 2. Yleistä eriarvoistumisesta 3. Huono-osaisuudesta 4. Hyvinvointiharha 5. Leipäjonot ja terveysneuvontapisteet 6. Lopuksi
1. Hyvinvointi määritelmällisesti Lukuisia määritelmiä ja tapoja mitata mm.: pohdinta hyvästä elämästä keskeistä (Aristoteles, eudaimonia à kukoistus) lähikäsitteitä esim. elämänlaatu, onnellisuus tai koettu hyvinvointi jako: resurssipohjainen vs. kokemuksellinen hyvinvointi BKT:lla, ja mm. tuloilla mitattu hyvinvointia eivät kerro yksilöiden kokemasta, subjektiivisesta hyvinvoinnista hyvinvoinnin kokemus syntyy vertailusta tavoitellun ja saavutetun elämän välillä kiteyttävä klassikko: Having, loving, being (Allardt) eri määritelmissä mukana: sosiaalinen, terveydellinen, taloudellinen hyvinvointi, elämän mielekkyys, vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, luontosuhde, ihmissuhteet jne... Maria Ohisalo 30.10.2016 4
2. Yleistä eriarvoistumisesta (huom. mittaustavat) Valtaosalla suomalaisista menee suhteellisen hyvin varakkaimpien ja köyhimpien väliset tuloerot ovat kasvaneet selvästi 1990-luvun laman jälkeen Suomessa on enemmän pienituloisia kuin 1990-luvun puolivälissä (Ruotsalainen 2011) Suomalaisen köyhyysriski on kasvanut huomattavasti vuodesta 1993 (Moisio & Mukkila 2016) Köyhyysriski jakautuu aiempaa epätasaisemmin: väestö näyttää jakautuneen karkeasti kahtia: ryhmään, jossa köyhyys on harvinaista ja ryhmään, jossa köyhyys pitkittyy ja on krooninen ilmiö (Riihelä & Suoniemi 2015) à tämä ryhmä ei pääse mukaan myönteiseen kehitykseen Myös sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet ja näkyvät muun muassa kasvaneena elinajanodotteen erona tuloluokkien välillä (esim. Tarkiainen ym. 2012) Maria Ohisalo 30.10.2016 5
3. Huono-osaisuudesta Suomi on tutkimusten mukaan maailman parhaita maita elaä ja suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta eriarvoisuus ollut perinteisesti monia muita yhteiskuntia vaḧaïsempaä Toisaalta keskiarvot kertovat vaḧa n hyvinvoinnin ja terveyden jakautumasta vaësto ssa Osa suomalaisista on jaä nyt sivuun hyvinvoinnin ja terveyden myo nteisesta kehityksesta Huono-osaisuuden notkelmista löytyy yli 100 000 suomalaista: asunnottomuus, neulanvaihtopisteet, leipäjonot, oikeuspsykiatria, paperittomat jne. (hard to survey populations) Maria Ohisalo 30.10.2016
3. Huono-osaisuudesta Muodostavat huono-osaisten ryhma n, jonka elintaso, ela ma nlaatu ja ela ma ntapa eroavat laadullisesti hyvaösaisten suomalaisten ela ma ntilanteesta Ovat monella tavalla muukalaisia keskuudessamme, samaan aikaan etaä lla ja laḧella, ryhma n ja senia ja silti jollakin tavoin ulkopuolisia (Simmel) Tavoitetaan ennemmin kolmannen kuin julkisen sektorin kautta Esimerkiksi leipäjonoissa käyvillä huono-osaisuus kasautuu (Ohisalo et al. 2015) jopa 40 % kävijöistä kasautuneesti huono-osaisia: huono-osaisuutta taloudellisella, sosiaalisella ja terveydellisellä ulottuvuudella 1/3 taloudellisesti huono-osaisia 1/4 ei-kasautuneesti huono-osaisia, silti huono-osaisia vs. väestö enää vain taloudellinen tuki ei riitä Maria Ohisalo 30.10.2016
3. Huono-osaisuudesta vaikeasti tavoitettavat ryhmät Hard-to-survey (H2S)-populations (mm. Roger Tourangeau (2014)): Ovat niitä, joiden kohdalla tutkimus vaikeutuu yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä: Hard-to-sample (rare populations with no population - specific frame) Hard-to-identify (based on hidden or stigmatizing characteristics) Hard-to-find or contact (mobile populations; pop s with access issues) Hard-to-persuade (resistant; alienated) Hard-to-interview (language barriers) Maria Ohisalo 30.10.2016
4. Huono-osaisuudesta syntyy hyvinvointiharha hyvinvointiharha: mittaamme vain osan hyvinvointia ja usein vain resursseja hyvinvoiva enemmistö vs. huono-osaisuuden notkelmat ryhmien välinen sosiaalinen etäisyys on kasvanut eri ihmisryhmät eivät enää tunnista toistensa kokemusmaailmoja ja todellisuuksia syntyy solidaarisuusvajeita ja empatiakuiluja sekä niistä aiheutuvia huono-osaisuuden notkelmia Maria Ohisalo 30.10.2016 9
5. Leipäjonot ja terveysneuvontapisteet Ohisalo Maria, Laihiala Tuomo & Saari, Juho (2015) Huono-osaiset hyvinvoinnin keskellä: ruoka-avussa ja terveysneuvontapisteissä käyvien elämässä pärjääminen ja hyvinvointikokemukset. (Teologinen Aikakauskirja 2015) Artikkelissa tarkastellaan huono-osaisten ela maä hyvinvoivien suomalaisten keskuudessa Kolme ryhmää asettuu hyvin erilaiseen valoon hyvinvointi- ja pärjäämiskokemuksineen Hyvinvointiharha näkyy Maria Ohisalo 30.10.2016
Ruoka-apu konkretisoituu leipa jonoina ja yhteisruokailuina, joita on useimmissa suomalaisissa kaupungeissa ja joissa ja rjesto t ja seurakunnat jakavat kauppojen ylija a ma ruokaa seka Euroopan unionin va ha varaisille tarkoitettua ruoka-apua Artikkeli keskittyy terveysneuvontapisteiden kontekstissa kohdattaviin suonensisäisten huumeiden käyttäjiin, jotka vaihtavat käytettyjä huumeneuloja puhtaisiin.
Kysymyksiä 1. Keita suomalaisessa ruoka-avussa ja terveysneuvontapisteissa kaÿ ja kuinka he kaÿtta vaẗ erilaisia tukia ja palveluja? 2. Kuinka na ma huono-osaisten ryhmien edustajat kokevat pa rjaä va nsa ela ma ssaä n? 3. Tarkastellaan ruoka-avussa ja terveysneuvontapisteissa kaÿvien ela ma nlaadun ja hyvinvoinnin eroa muuhun vaësto o n. Maria Ohisalo 30.10.2016
Aineistot (Laitinen et al. 2016) Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointia, luottamusta sekä tulonsiirtojen ja palveluiden käyttöä kartoittava tutkimus kerätty vuosina 2013 ja 2014. N=526 (RAPOTTI VALMISTUMASSA) Kahdeksan paikkakuntaa: Helsinki, Tampere, Kuopio, Oulu, Hämeenlinna, Joensuu, Kouvola, Kotka Osa HUSO-hanketta; vertailukelpoinen aineisto suhteessa leipäjonotutkimukseen, Helsingin asumispalveluyksikön asiakkaisiin sekä Kelan tuottamaan kansalaiskyselyyn (2013) Terveysneuvontapisteet paikka tavoittaa suon.sis. huumeiden käyttäjiä, jotka eivät ole välttämättä muun päihdehoidon piirissä Kristiina Laitinen/Maria Ohisalo 30.10.2016 13
SUOMALAINEN LEIPÄJONO -AINEISTO (N~300/kunta) HELSINKI 5-8/2012 VANTAA 5-8/2012 PORI 10/2012 ESPOO 4-7/2012 KUOPIO 2/2012 N = 3474 JYVÄSKYLÄ 10/2012 TURKU 12/2012 + PORVOO 12/2013 TAMPERE 1-2/2013 EU-RUOKA 11/2012-2/2013 LAHTI 6/2013 MIKKELI 12/2012 Kieltäytyneet: Joensuu Oulu Kouvola Maria Ohisalo 30.10.2016 14
+ N= 829 (2016) Esityksen nimi / Tekijä 30.10.2016 15
Huom. alle 56-v. (leipäjonoissa enemmän iäkkäitä) terv.neuvonnassa painottuu työttömyys enemmistö alle 45-v. miehiä asunnottomia Esityksen nimi / Tekijä 30.10.2016 16
Mukana palvelujärjestelmässä Maria Ohisalo 30.10.2016
Huono-osaisuuden notkelmiin sijoittuvat ihmiset kokevat pa rjaä va nsa ela ma ssaä n vaëstoä heikommin, omaavat heikomman hyvinvoinnin ja elämänlaadun kokemuksen terveysneuvontapisteissa kaÿvaẗ pa rjaä vaẗ ruoka-avussa kaÿvia heikommin (huom. leipäjonoissa ei huono-osaisin Suomi) heikoin pa rjaä misen kokemus on terveysneuvontapisteissa kaÿvilla nuoremmilla ika ryhmilla seka naisilla (huono-osaisen naisen mallit?) HUOM: Viela heikommassa asemassa ovat ne huumeidenkaÿtta jaẗ, jotka eivaẗ kykene edes neulanvaihtopisteisiin asti ja joita ei ole tavoitettu Vastaavasti ruoka-apu ei tavoita esimerkiksi kotiensa vangeiksi jaä neita liikuntarajoitteisia Maria Ohisalo 30.10.2016
Elämänlaatu Fyysinen"terveys" 4" Elintaso" 3,5" 3" 2,5" 2" 1,5" 1" Henkinen"terveys" Elämä" Kansalaiskysely" Ruoka<apu" Terveysneuvonta" (Ohisalo et al. 2015)
Hyvinvointi, terveys & elintaso 90% 80% 70% 83% 82% 60% 52% 50% 40% 42% 37% 38% 34% 30% 24% 20% 10% 7% 2% 9% 11% 0% Tyytyväinen elämään jatkuvasti Tyytyväinen elintasoon jatkuvasti tyytyväinen fyys. Terveyteen jatkuvasti tyytyväinen henk. Terveyteen jatkuvasti masennus: hyvin harvoin yksinäisyys: hyvin harvoin KELA SUMU Sosiaalipolitiikan päivät 27.20.2016 / Kristiina Laitinen 30.10.2016 20
Palvelujärjestelmän sisä- vai ulkopuolella? Terveysneuvontapisteiden asiakkaat eivät ole palvelujärjestelmän ulkopuolella. Yhteiskunnan palvelut tavoittavat heidät Toisaalta myös epävirallisen, viimeisen avun kanaviin turvaudutaan (diakonia, leipäjonot). Seurakunnan apua hakenut neljäsosa vastaajista viim. 2kk aikana. Leipäjonoissa kerran kuussa tai useammin käy viidesosa vastaajista Poiskäännytystä palveluissa tapahtuu: 1/5:lla kokemus poiskäännytyksestä vähintään yhden palvelun kohdalla, pienelle marginaalille kasautui poiskäännytystä kolmesta tai useammasta palvelusta Vaikka palveluita yleisesti ottaen käytettiin runsaasti, kaupungin tuki koettiin riittämättömäksi ja epäluottamus viranomaisiin on vahvaa Sosiaalipolitiikan päivät 27.20.2016 / Kristiina Laitinen 30.10.2016 21
Kuva: Ohisalo 2015
Leipäjonokuva tähän Esityksen nimi / Tekijä 30.10.2016 23 Kuva: Laihiala 2014
6. Lopuksi Vaikeasti tavoitettavat ryhmät saatava mukaan tutkimuksiin hyvinvointiharhan välttäminen kohdennukset heikoimmassa asemassa oleviin + ennaltaehkäisy Toimistoista kohti jalkautuvampaa työotetta matalan kynnykset apu usein paikka tavoittaa muuten vaikeasti tavoitettavia kuinka yhdistää vahvemmin 3. sektorin ja julkisen toimintoja? kuinka antaa kalan oheen myös onki? Osallisuus, toimijuus, palveluiden suunnittelu yhdessä Stigman vähentäminen (leipäjonot ja narkkarileimat ) Ihmisten subjektiivinen kokemus nostettava tilastojen rinnalle Maria Ohisalo 30.10.2016
Kuva: Arto Timonen 2016 Esityksen nimi / Tekijä 30.10.2016 25
Ohisalo Maria, Laihiala Tuomo & Saari, Juho (2015) Huono-osaiset hyvinvoinnin keskellä: ruoka-avussa ja terveysneuvontapisteissä käyvien elämässä pärjääminen ja hyvinvointikokemukset. Julkaistu Teologisessa Aikakauskirjassa 2015 (lyhennetty verkkoversio) Ruotsalainen, Pekka. 2011. Jäävätkö tuloerot pysyvästi suuriksi? Hyvinvointikatsaus 1/2011. Helsinki: Tilastokeskus. Moisio, Pasi ja Susanna Mukkila. 2016. Estimating the Poverty Reduction Effect of Tax and Benefit Policies in Finland 1993 2013. Using a Microsimulation Method. https://appam.confex.com/appam/int16/webprogram/paper15982.html Riihelä, Marja ja Ilpo Suoniemi. 2015. Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys. Teoksessa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla mitä kello on lyönyt? Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos, 170 188. Tarkiainen, Lasse, Pekka Martikainen, Mikko Laaksonen & Tapani Valkonen. 2012. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death. Journal of Epidemiology & Community Health 66:7, 573 578.
Kiitos! maria.ohisalo@uef.fi