KIRJALLINEN KYSYMYS 582/2005 vp Äitiyspäivärahan korotus Eduskunnan puhemiehelle Lapsia ja työvoimaa tarvitsevassa Suomessa on edelleen tilanne, jossa vähimmäisäitiyspäiväraha on pienempi kuin työttömän peruspäiväraha. Pienimmillään äitiyspäiväraha on 15,20 euroa, kun taas peruspäiväraha on tällä hetkellä 23,24 euroa ja lapsikorotuksen kanssa 27,64 euroa. Peräti noin viidesosa kaikista äitiyspäivärahan saajista saa pienimmän mahdollisen äitiyspäivärahan. Vuonna 2003 vähimmäisäitiyspäivärahaa sai 21,3 % kaikista äitiyspäivärahan saajista. Vuotta aikaisemmin luku oli 25,2 %. Äitiyspäiväraha on nostettava vähintään työttömän peruspäivärahaa vastaavalle tasolle. Äitiys tai vanhemmuus ei saa olla syynä naisen suistamiseen taloudelliseen ahdinkoon. Tilanteessa, jossa syntyvyys Suomessa on muutenkin laskusuunnassa, tämä epäkohta on välittömästi korjattava. Kaiken kaikkiaan vanhemmuuteen ja lastenhoitoon liittyvät korvaukset ovat pienempiä kuin työttömyyteen liittyvät korvaukset. Jos äiti jää kotiin hoitamaan lastaan, voi hänelle olla taloudellisesti edullisempaa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kuin tyytyä kotihoidon tukeen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että vähimmäisäitiyspäiväraha saadaan korotettua samalle tasolle kuin työttömän peruspäiväraha? Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 Marjo Matikainen-Kallström /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 582/2005 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että vähimmäisäitiyspäiväraha saadaan korotettua samalle tasolle kuin työttömän peruspäiväraha? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha vuonna 2005 on 23,24 euroa päivässä. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Peruspäiväraha on työskentelyyn perustuva etuus, eli peruspäivärahan saaminen edellyttää työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon täyttymistä. Työssäoloehto täyttyy, kun palkansaaja on 28:n lähinnä työttömyyttä edeltävän kuukauden aikana ollut 43 kalenteriviikkoa työssä, joka täyttää palkkaa ja työaikaa koskevat edellytykset. Niin kutsuttu paluuehto täyttyy, kun vakuutettu on ollut 24:n lähinnä edellisen kuukauden aikana 34 viikkoa vastaavassa työssä. Yrittäjän työssäoloehdon täyttymisestä on omat säännöksensä. Jos vakuutettu kuuluu työttömyyskassaan, hän tulee edellä mainitut ehdot täyttäessään oikeutetuksi ansioperusteiseen päivärahaan. Mikäli vakuutettu ei täytä perus- tai ansiopäivärahan saamisen edellytyksiä, hän voi olla oikeutettu työmarkkinatukeen. Työttömyysturvalain mukainen vähimmäisetuus on työmarkkinatuki. Työmarkkinatuki on samansuuruinen kuin peruspäiväraha, ja sitä maksetaan muun muassa henkilöille, jotka eivät ole olleet aikaisemmin työmarkkinoilla. Työmarkkinatukea koskee kuitenkin tarveharkinta, eli työmarkkinatuen saajan puolison tulot vaikuttavat maksettavan työmarkkinatuen määrään. Tarveharkinta voi alentaa työmarkkinatukea siten, ettei sitä jää maksettavaksi. Vanhempainrahan tarkoituksena on korvata sitä ansionmenetystä, joka aiheutuu, kun lapsen syntymän vuoksi ei voida olla työssä tai opiskella. Niillekin, joille ansionmenetystä ei tule, maksetaan vähimmäispäivärahaa. Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaetuuden vähimmäismäärä on 15,20 euroa päivässä. Vähimmäismääräistä päivärahaa maksetaan muun muassa henkilöille, jotka eivät ole olleet työmarkkinoilla ja näin kerryttäneet ansioperusteista päivärahaetuutta. Tässä suhteessa sairausvakuutuslain mukainen vähimmäispäiväraha, vähimmäismääräisenä maksettava äitiyspäiväraha mukaan lukien, vastaa työmarkkinatukea. Kumpikin etuus voidaan maksaa ilman, että vakuutettu on ollut työmarkkinoilla, mistä seuraa, että vakuutettu ei myöskään ole maksanut ansiotuloistaan vakuutusmaksuja, joista etuutta rahoitetaan. Sairausvakuutuslain mukaista vähimmäismääräistä päivärahaa korotettiin vuoden 2005 alusta lukien 3,75 eurolla päivässä. Korotus on sisältynyt pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaan. Mikäli vähimmäismääräistä päivärahaa korotettaisiin työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle päivää kohti, kustannusvaikutus olisi 15 miljoonaa euroa vuodessa. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys, joka koskee sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien ja korvauksien rahoituksen uudistusta. Ehdotuksen mukaan valtio rahoittaisi vähimmäismääräiset päivärahaetuudet. Kustannuslisäys kohdentuisi siis ehdotuksen mukaan yksinomaan valtion rahoitettavaksi. Vuoden 2005 alusta lukien voimaan tulleeseen uuteen sairausvakuutuslakiin sisältyy vähimmäismääräisen etuuden tasokorotuksen lisäk- 2
Ministerin vastaus KK 582/2005 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok si muutos, joka kohdentuu erityisesti pätkätöitä tekevien vakuutettujen etuuden tason parantamiseen. Lisäksi niin sanotuissa peräkkäisissä synnytyksissä muutetaan ansioperusteisen etuuden saamisen edellytyksiä. Molemmat muutokset merkitsevät käytännössä sitä, että vähimmäismääräisten äitiyspäivärahaetuuksien saajien määrä alenee siten, että vähimmäispäivärahan piirissä on vain 10 prosenttia äitiyspäivärahan saajista. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2005 lokakuun alusta lukien. Lapsen syntyessä perheen saama tuki on paljon muutakin kuin äitiyspäiväraha. Muun muassa lapsilisä ja äitiysavustus tukevat perheen taloutta. Lisäksi yhteiskunta tarjoaa monenlaisia lapsiperheiden arkea tukevia palveluita. Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 582/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjo Matikainen-Kallström /saml: Vad har regeringen för avsikt att göra för att den lägsta moderskapspenningen skall höjas till samma nivå som grunddagpenningen för arbetslösa? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I år uppgår grunddagpenningen enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa till 23,24 euro per dag och dagpenningen betalas ut för fem dagar i veckan. Grunddagpenningen är en förmån som grundar sig på anställning. För att få grunddagpenning måste man alltså uppfylla arbetsvillkoret enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Arbetsvillkoret uppfylls när en löntagare under de 28 månader som direkt föregår arbetslösheten i 43 kalenderveckor har haft en anställning som uppfyller villkoren i fråga om lön och arbetstid. Det så kallade återinträdesvillkoret uppfylls när en försäkrad under de 24 månader som direkt föregår arbetslösheten har haft motsvarande arbete i 34 veckor. För företagare finns det särskilda arbetsvillkor som måste uppfyllas. Om en försäkrad hör till en arbetslöshetskassa har han eller hon rätt att få inkomstrelaterad dagpenning när dessa villkor är uppfyllda. Om den försäkrade inte uppfyller villkoren för grunddagpenning eller inkomstrelaterad dagpenning har han eller hon eventuellt rätt att få arbetsmarknadsstöd som är en minimiförmån enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Arbetsmarknadsstödet uppgår till samma belopp som grunddagpenningen och betalas ut bl.a. till personer som inte tidigare har varit ute på arbetsmarknaden. Arbetsmarknadsstödet är dock behovsprövat, vilket innebär att stödbeloppet påverkas av makens inkomster. Till följd av detta kan arbetsmarknadsstödet vara så lågt att det inte alls betalas ut. Föräldrapenningens syfte är att ersätta förlorad arbetsförtjänst då man inte kan arbeta eller studera på grund av barnets födelse. Också till dem som inte förlorar någon arbetsförtjänst betalas minimidagpenning. Den lägsta dagpenningen enligt sjukförsäkringslagen uppgår till 15,20 euro per dag. Den lägsta dagpenningen betalas bl.a. ut till personer som inte har varit ute på arbetsmarknaden och därför inte har tjänat in inkomstrelaterad dagpenning. I det hänseendet motsvarar den lägsta dagpenningen enligt sjukförsäkringslagen, inklusive den lägsta moderskapspenningen, arbetsmarknadsstödet. Bådadera kan ges ut utan att den försäkrade har varit ute på arbetsmarknaden. Den försäkrade har således inte betalat några premier på sina förvärvsinkomster, och det är med premierna som förmånen finansieras. Från och med i år höjdes den lägsta dagpenningen enligt sjukförsäkringslagen med 3,75 euro per dag. Höjningen ingick i programmet för statsminister Vanhanens regering. Det skulle kosta 15 miljoner euro per år om den lägsta dagpenningen höjdes till samma nivå per dag som grunddagpenningen inom ramen för utkomstskyddet för arbetslösa. Regeringen har lämnat en proposition till riksdagen med förslag till en reform av finansieringen av förmåner och ersättningar enligt sjukförsäkringslagen. Enligt förslaget skall de lägsta dagpenningarna finansieras av staten. Enligt propositionen är det således uteslutande staten som skall finansiera kostnadsökningarna. 4
Ministerns svar KK 582/2005 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok Den nya sjukförsäkringslagen som trädde i kraft den 1 januari 2005 innefattar dels en höjning av nivån på den lägsta förmånen, dels en ändring som innebär högre förmåner för i synnerhet försäkrade med kortvariga anställningar. Dessutom ändras villkoren för inkomstrelaterade förmåner vid så kallade förlossningar efter varandra. Båda ändringarna innebär att det kommer att finnas färre personer som får de lägsta moderskapspenningarna, på så sätt att bara 10 procent av dem som får moderskapspenning får endast minimidagpenning. Ändringarna träder i kraft den 1 oktober 2005. Det stöd en familj får då ett barn föds är mycket mer än bara moderskapspenning. Bland annat barnbidraget och moderskapsunderstödet stöder familjens ekonomi. Dessutom erbjuder samhället många slag av tjänster som stöder barnfamiljernas vardag. Helsingfors den 30 juni 2005 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5