INFRA-panostukset ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky - annammeko tasoitusta kilpailijamaille Pekka Pajakkala Johtava neuvonantaja, VTT Infrapoliittinen iltapäivä, INFRA 2012 Helsinki 6.3.2012
2 Innovaatiot, liiketoiminta, palvelut ja ihmiset näkökulmina Materiaaleilla liiketoimintamurroksia nanoteknologia ja toiminnalliset materiaalit biokemikaalit ja niiden lähtöaineet teolliset biomateriaalit uudet kuitumateriaaliketjut VTT:n strategiset tutkimuspainotukset Elektroniikan ja fotoniikan sovellukset suorituskykyiset mikrosysteemit painettu älykkyys mittausratkaisut Digitaalinen maailma Vähähiiliset energiateknologiat energiatehokkuus uusiutuvat energialähteet ydinenergia, puhdas fossiilinen energia energiajärjestelmät, muutosten mallinnus Niukkaresurssinen tuotanto teollinen biotekniikka ja vihreä kemia puhdas vesi jätejalostamot resurssitehokkaat prosessit Kestävä kehitys Kestävä kehitys Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö viihtyvyys, turvallisuus, terveellisyys ja saavutettavuus integroitu suunnittelu, toteutus ja käyttö kestävät yhdyskunnat ja verkostot älykäs liikennemuotojen yhteiskäyttö Terveyden ja hyvinvoinnin teknologiat terveelliset elintarvikeratkaisut lääkekehityksen teknologiat molekyylidiagnostiikka terveyden tietotekniikka Tieto vapaaseen käyttöön digitaaliset läsnä-älypalvelut kognitiiviset järjestelmät ja yhteentoimivuus internet ja pilvilaskenta vihreä ICT Ketterät teolliset järjestelmät globaalien tuotantojärjestelmien johtaminen ja organisointi simulointipohjainen suunnittelu ekotehokkaat koneet ihmisten ja organisaatioiden toiminta
3 Esityksen sisältö 1. Tarkastelen, pitävätkö seuraavat väitteet paikkansa 1. Ruotsi on panostanut voimakkaasti teihin, rautateihin ja energiainfraan 2000-luvulla verrattuna esim. Suomeen 2. Suomi panostaa vähän infran rakentamiseen pohjoismaihin verrattuna 3. Infrarakentamisen hinnat ovat nouseet nopeasti 2. Johtopäätökset edellisistä 3. Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä, toimenpiteet 1. Uudet painotukset 2. tuottavuus Makrotason tarkasteluja, keskeisenä lähteenä EUROCONSTRUCTin tiedot eri Euroopan maista.
4 170 Tierakentamisen määrä volyymi indeksi 2002=100, - investoinnit ja korjaus 160 150 Norja 140 130 120 110 100 90 80 Ruotsi Suomi Tanska Euroconstruct-maat 70 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Euroconstruct, marraskuu 2011
5 220 Rautateiden rakentaminen volyymi indeksi 2002=100, - investoinnit ja korjaus 200 180 Ruotsi 160 Norja 140 120 100 Euroconstruct-maat Tanska 80 Suomi 60 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011
6 290 240 Energia- ja vesihuoltorakentaminen volyymi indeksi 2002=100, - investoinnit ja korjaus Norja Ruotsi 190 140 90 Euroconstruct-maat Suomi Tanska 40 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Euroconstruct, marraskuu 2011
7 Johtopäätökset edellisistä Viimeisen 10 vuoden aikana Ruotsin panostus infrarakentamiseen on kasvanut tie- ja katusektorille 30 % (Suomi 5 %) rautatiesektorille 100 % (Suomi -25 %) energiainfraan 150 % (Suomi 5 %) Kasvuväite pitää paikkansa, mutta
8 Mihin MVR-rahat käytettiin 2011 -maa- ja vesirakentaminen sektoreittain, prosenttia 100 % 12,0 90 Muu mvr 80 70 60 50 40 30 20 10 0 5,6 mrd. 10,3 mrd. 8,2 mrd. 6,4 mrd. 25,5 Energiaja vesi huolto 11,9 Tietoliikenne 3,2 12,2 Rautatiet 34,8 Tiet ja kadut Muu liikenne 15,2 35,9 7,2 5,7 9,0 26,8 Suomi Ruotsi Norja Tanska puolet väyliin rata sittenkin pieni teihin yli puolet energia 45% 18,9 13,4 2,8 2,7 7,8 54,3 13,3 44,9 3,2 3,2 9,6 25,7
9 Infrasektoreiden osuus kokonaisuudesta 2010 - eri Euroopan maat Market Structure 100% 90% Other Civil Engineering 80% 70% 60% 50% 40% Energy & Water Works Telecommunication Other Transportation Muu infra 30% Railway 20% 10% 0% Roads & Bridges Liikenneinfra A ustria Switzerland Netherlands Czech Republic Norway Portugal S lovakia S pain United Kingdom Belgium Italy Hungary Germany France Poland Finland Ireland Denmark Sweden Euroconstruct, Helsinki 2011
- 2 500, 2010 rahassa Pekka Pajakkala 6.3.2012 10 Maa- ja vesirakentamiseen käytetty rahamäärä per capita 2 000 Norja 1 500 1 000 500 Tanska Ruotsi Suomi Euroconstruct-maat 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011
11 Bruttokansantuote per capita 2010
12 6,0 % Maa- ja vesirakentamisen osuus BKT:stä 5,0 4,0 Tanska 3,0 2,0 Ruotsi Norja Suomi Euroconstruct-maat 1,0 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011
13 Johtopäätökset edellisistä Ruotsi on nostanut matalalla tasolla olleen infrarakentamisen BKT-osuutensa Suomen tasolle eli maat panostavat yhtä paljon suhteessa bruttokansantuotteeseen tai per capita Suomi panostaa infraan yhtä paljon kuin muut pohjoismaat (2,5 3 %/bkt) ja enemmän kuin läntisen Euroopan maat (2,3 %) Infrarakentamisen panostustasoa on vaikea nostaa, bkt osuus on laskeva eli kasvu on hitaampaa kuin bkt:llä on pärjättävä nykyisen tason rahoituksella seuraava haaste on
14 Hintakehitys 2000-luvulla 180 180 170 170 160 150 Maa- ja vesirakentamisen hinta** 160 150 140 130 120 Talonrakentamisen n hinta** 140 130 120 110 100 90 Yleinen hintakehitys* Kone- ja laiteinvestointien hinta** 110 100 90 80 12001 5 92003 13 17 2005 21 25 2007 29 332009 37 412011 *Bkt:n hintaindeksi, **investointien hintaindeksi, lähde Tilastokeskus 80
15 Mistä infrarakentamisen tarpeet pitää johtaa Drivers of change in construction and real estate Population growth Structural changes in the economy Urbanisation Globalisation Ageing of population and buildings/structures Sustainable development Quality of life; well-being, safety New technologies as enablers
16 Infraosaaminen on kytkettävä tiiviimmin osaksi koko rakennetun ympäristön kehittämistä Lämmön ja sähkön yhteistuotanto: bioenergia Maamerkit, mistä kaupunki tunnetaan Uusiutuvan energian hyödyntäminen Älykäs liikenne, liikkuminen, liikenneyhteydet, logistiikka Tehokas jätehuolto ja kierrätys Pysäköintiratkaisut, julkinen liikenne Kestävän kehityksen mukaiset uudet ja olemassa olevat rakennukset Energian tuotanto rakennuksissa Käyttäjälähtöisyys: asuminen, hyvinvointi, ympäristön viihtyisyys EkoGrad, Pietari, Venäjä
17 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT Rakennetussa ympäristössä asutaan, liikutaan, tehdään työtä ja vietetään vapaa-aikaa. Rakennettu ympäristö luo hyvinvointia, kilpailukykyä ja perustan toimivalle yhteiskunnalle. Rakennettua ympäristöä käyttävät kaikki: ihmiset, yritykset ja muut yhteisöt, yhteiskunta. RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME 2025 Rakennettu ympäristö vastaa ihmisten ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Se on turvallinen, terveellinen ja palveleva. Sitä on helppo käyttää ja se toimii sujuvasti. Se on järkevästi suunniteltu ja rakennettu sekä kaukonäköisesti hoidettu. RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025
18
19 Eri Infrasektoreiden osuus suhteellinen koko maa-osuus ja vesirakentamisesta rakennustoiminnan 1900-luvun arvosta alusta 100 % kunnallistekniikka 80 % 60 % tieto- ja lentoliikenne vesiliikenne raideliikenne 40 % maantieliikenne 20 % metsätalous maatalous 0 % 1900-1910 1910-1919 1920-1929 1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1989 2000-2005 Lähteet: Kohi, Tilastokeskus ja VTT Rakennemuutokset ovat olleet huomattavia Ne eivät vähene jatkossakaan, fokusointia tarvitaan
20
21 Rakentamisen tuottavuus (tuotanto / työtunnit, 1990=100) 160 140 infra 120 100 talo 80 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Tilastokeskus 15
22 Infrarakennuskannan arvo - sen jakauma elinkeinoittain, hintataso v. 2000 Palvelut Teollisuus ja rakentaminen Maa- ja metsätalous
23 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Korjaukset ja kunnossapito 2007 Rakenteiden kuluminen 2007 milj. 6 000 4 000 70% 72% 2 000 50% 0 Asuinrakennukset Muut talonrakennukset Infrarakenteet Lähde: Tilastokeskus, VTT 6
24 Share of new and R&M in civil engineering output in 2010 100% 80% 60% 40% Repair and Maintenance New 20% 0% S lovakia Sweden Portugal Belgium EC Helsinki 2011 Spain A ustria Ireland Poland Finland United Kingdom Czech Republic France Hungary Norway Germany Netherlands Denmark Italy Switzerland Rikkaat ja/tai vanhat maat
25 Infra-ala osapuolten kautta määriteltynä Käyttäjät Omistaja Rakennuttaja Viranomainen Tilaaja Materiaalivalmistaja Henkilöstövuokraaja Pääurakoitsija Kone- ja laitevalmistaja Projektinjohtokonsultti Konevuokraaja Rahoittaja Suunnittelu Aliurakoitsija Kuljetus Osapuolten yhteistoimintaprosessit ovat keskeinen asia tuottavuuden ja laadun parantamisessa
26 Millaisia töitä liittyy maa- ja vesirakentamiseen - infra-ala työlajien kautta määriteltynä Talojen pohjarakenteet Rakennuttamnen & johto Suunnittelu Kunnossapito ja hoito Erikoistyöt Kalliorakenteet Vesirakenteet Päällysteet Kunnallistekniset Maarakenteet Lähde: VTT Pohjarakenteet milj. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Minkä työlajien tuottavuuden parantamisella saadaan parhaimmat vaikutukset
27 INFRArakentamisen tuottavuus työlajeittain
28 Rakennusalan sektoreiden tuottavuus 1975=100 230 Rakennustuoteteollisuuden 140 Talonrakennustyömaiden 50 Infratuotannon 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Lähde: Tilastokeskus
29 MVR TYÖLAJIEN TYÖLLISTÄVYYS HTV / MILJ. URAKOINTI TEOLLISUUS PALVELUT MVR KUNNOSSAPITO OHJAUSVARUSTEET, LAITEASENNUKSET SILLANRAKENNUSTYÖT VESI JA ENERGIAHUOLTO PÄÄLLYSTETYÖT MURSKAUSTYÖT KALLIORAKENNUSTYÖT MAARAKENNUS POHJARAKENNUS Terttu Vainio 0 5 10 15 20 htv / milj.
30 Uudet toteutusmuodot ja hankintamenettelyt merkitsevät nykyistä laaja-alaisempaa osaamista - ja parempaa tuottavuutta
31 Tiedonhallinta sekä prosessin ja koneiden automatisointi - keskeiset tuottavuutta ja laatua parantavat tekijät Koneauto -maation käyttö kasvaa Manuaalinen ohjaus Mobiili tiedonsiirto Sähköinen kaupankäynti Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus GPS avusteinen kaivu Tietokannat Tuotetietomalli Virtuaalimallit future Sensori teknologia Tietotekniikan käyttö kasvaa Nippala, Vainio
32 New technologies in construction Drivers/enablers ICT GPS Mobile Solutions Green Solutions Material Technology Rising Costs; energy, raw materials => Construction Technologies BIM Information models Visualisation, simulation, automation New procurement methods Industrialisation Prefabrication New building machines New materials Reuse of materials
33 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä 1. Muuttaa infrarakentamisen rakennetta infrapanostuksen sektorijakauma tukemaan maamme hyvinvointi- ja kilpailukykytavoitteita Infran rakennuttajana on pääosin julkinen sektori => poliittiset päätökset ohjaamassa Painottaa uudistamista ja korjaamista ja pohtia, mitä osaa infrakannasta ei enää ylläpidetä Infrarakentamisen tarpeet, mistä ne pitäisi johtaa Yhteiskunnan ja elinkeinojen muutoksista Liikenteen kysynnän pieneneminen ja pienentäminen saavutettavuus ja tavoitettavuus vaikuttavat liikkumiseen; sähköposti, videopalaverit, lähi- ja nettipalvelut, etätyö, Tehokkaampi logistiikka; verkkokauppa, logistiset ketjut, eri kuljetusmuotojen yhdistäminen, raideverkosto Lähiajattelu; lähipalvelut, lähituotteet, lähiruoka, lähienergia, tavaravalmistus lähellä käyttäjiä, tavaroiden vienti pienenee
34 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä 2. Enemmän aikaan nykyisellä rahalla Tuottavuus paremmaksi, keinoja löytyy valtavasti Laatu ylös, elinkaarinäkökulma, pienemmät ylläpitokustannukset Kestävästä kehityksestä ja raaka-aineiden hintojen noususta tulevat vaatimukset luovat lisäpaineita tuottavuudelle 3. Älykyyttä fyysisen infrarakentamisen täydentäjäksi ja tilalle; Älyliikenne, älyautot, älykkäät sähköverkot Palvelutasoa ylös, julkinen (kutsu)liikenne, liikenteen käyttäjäpalvelut; matkaketjuopastus, Muut energiaratkaisut, sujuvuutta, toimintavarmuutta, kapasiteettia, turvallisuutta, laskeva hintakehitys per suorituskyky Korvaa osan kovasta rakentamisesta
35 VTT creates business from technology