Talouden näkymät Tammikuu 2016 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmantalouden kasvu on indikaattorien valossa jatkunut verrattain vaisuna. Odotuksissa on vuoden 2015 notkahduksen jälkeen paluu viime vuosien verkkaiseen, mutta vakaaseen tahtiin. Yhdysvaltojen keskuspankki nosti ohjauskorkoa 0,25 % joulukuussa. Koron tavoitehaarukka on nyt 0,25-0,50 %. Keskuspankki nostaa maltillisesti ja asteittain korkoa tänä vuonna. Euroalueella sekä teollisuuden ostopäällikköindeksi että kotitalouksien luottamus kohenivat joulukuussa. Tämän vuoden osalta talouskasvunäkymät ovat hieman kohenevat ja inflaatio-odotukset matalat. Joulukuun korkokokouksessa EKP laski talletuskorkoa lisää miinukselle - 0,3 %:iin ja pidensi arvopapereiden ostoohjelmaa puolella vuodella maaliskuun 2017 asti. Kiinassa teollisuuden luottamus laski joulukuussa. Vaisu luottamuslukema laski Kiinan osakekursseja tammikuun alussa. Kiinan talouden näkymät herättävät edelleen huolta lähiaikoina, mutta tunnelmat vakautunevat vuoden mittaan. Suomessa sekä kuluttajien että yritysten luottamusindikaattorit laskivat vaihteeksi hieman joulukuussa. Rakentamisessa on kuitenkin merkkejä paremmasta. Yleiskuva on vakaan vaisu. Suomen talouskuva on säilynyt heikkona. Odotuksissa on silti edelleen lievä elpyminen tänä vuonna. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle.
Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 * 3 kk:n liukuva keskiarvo Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Maailmankauppa kasvoi 0,5 % lokakuussa vuoden takaa. Globaali teollisuuden luottamusindeksi oli joulukuussa vaisuun kasvuun viittaavalla tasolla. Maailmantalouden kasvu on vuoden 2015 notkahduksen jälkeen palaamassa viime vuosien verkkaiseen, mutta vakaaseen tahtiin. Kehittyneillä markkinoilla talouden maltillinen elpyminen jatkuu. Kehittyvissä maissa suhdanne kohenee hieman tästä vuodesta, mutta talouskasvu on aiempiin vuosiin nähden hitaampaa. Maailmantalouden suurimmat lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan.
Yhdysvalloissa keskuspankki nosti korkoa joulukuussa 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Yhdysvaltojen keskuspankki nosti ohjauskorkoa 0,25 % joulukuussa. Koron tavoitehaarukka on nyt 0,25-0,50 %. Keskuspankki nostaa maltillisesti ja asteittain korkoa tänä vuonna. Tarkistettujen tietojen mukaan BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä 2,0 % annualisoituna. Yksityinen kulutus pysyi vahvana. Joulukuussa teollisuuden luottamus heikkeni lisää ja oli matalimmalla tasolla sitten finanssikriisin. Vahva dollari ja matala öljyn hinta laskivat teollisuuden luottamusta. Marraskuussa teollisuustuotanto supistui vuoden takaa. Vähittäiskaupan kasvuvauhti hidastui, mutta säilyi hyvänä. Marraskuussa uusia työpaikkoja syntyi 211 000 ja työttömyysaste oli 5,0 %. Tänä vuonna talouskasvu on hieman 2,5 %:n paremmalla puolella.
Euroalueen talous jatkaa kasvussa 4 2 0-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 60 ostopäällikköindeksi 55 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 50 45 40 35 30 Joulukuussa sekä teollisuuden ostopäällikköindeksi että kotitalouksien luottamus kohenivat. BKT kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Vähittäiskaupan kasvu hidastui 2,5 %:iin lokakuussa vuoden takaa. Teollisuuden kasvuvauhti nopeutui lokakuussa. Euroalueen talous kasvoi viime vuonna noin 1,5 %. Tänä vuonna kasvu on hieman nopeampaa. Heikko euro, öljyn alhainen hinta ja Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka tukevat talouden aktiviteettia. Työttömyysaste oli 10,7 % lokakuussa. Lukema oli matalin sitten tammikuun 2012. Työttömyys laskee lisää kuluvana vuonna.
Kehittyvissä maissa luottamus heikkeni vuoden lopulla 60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 16 Intia Kiina Kiinassa teollisuuden luottamus laski joulukuussa. Vaisu luottamuslukema laski Kiinan osakekursseja tammikuun alussa. Kiinan talouden näkymät herättävät edelleen huolta lähiaikoina, mutta tunnelmat vakautunevat vuoden mittaan. BKT:n kasvu hidastui 6,9 %:iin heinäsyyskuussa. Kiinan kasvu lepää aikaisempaa selvemmin kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Ensi vuonna kasvu vaimenee lisää. Venäjän talous on miinuksella vielä tänä vuonna. Marraskuussa BKT supistui 4,0 % vuoden takaa. Kolmannella neljänneksellä BKT:n laskuvauhti hidastui 4,1 %:iin. Talousuudistukset ja alhaiset raaka-aineiden hinnat pitävät yllä Intian hyvää BKT:n kasvua tänä vuonna. BKT oli 7,4 %:n vuosikasvussa vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä. Brasilian talous pysyy taantumassa tänä vuonna. Teollisuuden luottamus heikkeni viime vuoden loppua kohden.
Raaka-aineiden hinnat laskussa loppuvuonna indeksi 2010=100 160 140 120 100 80 60 40 20 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta laski lisää joulukuussa. Öljyn barrelihinta oli tammikuun alussa alle 40 dollarin. Öljyn futuurihinnat ovat myös tulleet alas. Futuurihinnat ennakoivat hieman alle 45 dollarin barrelihintaa tämän vuoden lopulle. Viimeaikaiseen matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Myös muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat laskivat joulukuussa. Lasku oli pienempää kuin öljyn hinnassa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden hintakehityksen maltillisena.
Inflaatio plussalla euroalueella ja Yhdysvalloissa 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Euroalueen inflaatio oli joulukuussa kokonaisuutena 0,2 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,8 %. Palveluiden ja ruoan hintojen nousu pitivät yllä inflaatiota. Energian hintojen negatiivinen vaikutus oli edellisiä kuukausia pienempi. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 0,0 %. Inflaatio säilyy matalana tänä vuonna. Yhdysvalloissa inflaatio nousi 0,5 %:iin marraskuussa. Lukema oli korkein sitten 2014 joulukuun. Ydininflaatio nousi 2,0 %:iin. Myös Yhdysvalloissa energian hintojen negatiivinen vaikutus oli aiempia kuukausia pienempi. Tänä vuonna öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu asteittain ja inflaatio nousee 2 %:n tuntumaan.
EKP lisäsi elvytystä joulukuussa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Korkojen kehitys % 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Joulukuun korkokokouksessa Draghi kertoi uusista rahapoliittisista toimista. EKP laski talletuskorkoa 0,10 %-yksikköä - 0,30 %:iin. Muut korot jäivät ennalleen. Arvopaperien osto-ohjelmaa jatketaan vuoden 2016 syyskuusta vuoden 2017 maaliskuuhun. Tai niin kauan, kunnes inflaatio lähenee EKP:n 2 %:n tavoitetta. Osto-ohjelmassa hankittujen arvopapereiden erääntyvä pääoma sijoitetaan uudelleen markkinoille. Arvopaperien osto-ohjelmaa laajennetaan koskemaan myös aluehallinnon ja kuntien lainapapereita. Täyden jaon politiikkaa jatketaan rahoitusmarkkinaoperaatioissa vähintään vuoteen 2017. Lisätoimia tehtiin vaimean inflaation johdosta. EKP:n talouskasvu- ja inflaatioennusteet eivät juuri muuttuneet. Kasvu elpyy hieman ja inflaatio nopeutuu lievästi.
Markkinoiden korko-odotuksissa hienosäätöä joulukuussa 6 5 4 3 2 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 3 kk euribor Markkinoiden odotukset korkojen kehityksestä nousivat hieman heti EKP:n joulukuun alun korkokokouksen jälkeen. Myöhemmin joulukuussa markkinoiden korko-odotuksissa oli pientä hienosäätöä. Isossa kuvassa markkinakorkojen taso pysyy hyvin matalana seuraavat pari vuotta. 1 0-1 4.1.2016 27.11.2015 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 ja OP
EKP kasvattaa arvopaperiostojansa 1600 1400 1200 1000 800 EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa 600 Valtionlainat 400 Katetut joukkolainat 200 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit 0 3-2015 9-2015 3-2016 9-2016 3-2017 ja OP Tavoite EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot maaliskuussa 2015. Ostoja tehdään 60 mrd. euron edestä kuukaudessa. Joulukuussa 2015 EKP ilmoitti pidentävänsä ohjelmaa puolella vuodella maaliskuuhun 2017 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Joulukuussa EKP ilmoitti ostavansa jatkossa myös aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kyselyn mukaan EKP:n arvopaperiostojen tuomasta lisälikviditeetistä suuri osa on kanavoitunut euroalueen pankkien lainanantoon. Osto-ohjelman keston pidennyksen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1500 mrd. euron edestä maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 320 mrd. eurolla vuoteen 2019 asti.
Nousua pitkissä koroissa 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Euroalue (20 v) Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Pitkät korot nousivat hieman joulukuussa. Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskoron nosto nosti myös pitkiä korkoja. Myös euroalueella pitkät korot nousivat hieman. Maailmantalouden kasvu ja inflaation asteittainen piristyminen nostavat pitkiä korkoja hieman tänä vuonna.
Kreikka tapetilla alkuvuonna 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Saksa Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Espanja Portugali Italia Suomi 2014 2015 2016 Kreikan uuden ohjelman ensimmäinen väliarvio valmistuu näillä näkymin helmikuussa 2016. Tämän jälkeen IMF pohtii osallistuuko se kesällä 2015 sovittuun Kreikan tukipakettiin. Väliraportin jälkeen on tarkoitus keskustella saako Kreikka velkahelpotuksia velkataakkaansa. Kreikan Syriza-vetoinen hallitus vie talouden 86 mrd. euron sopeutusohjelman hankkeita eteenpäin. Parhaillaan Kreikka uudistaa eläkejärjestelmäänsä. Espanjan joulukuun lopun parlamenttivaalien tulos johti poliittiseen pattitilanteeseen. Markkinoilla tilanne on kuitenkin otettu rauhallisesti vastaan.
Euro sahausliikkeessä viime vuoden lopulla USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2014 2015 2016 SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Euro vahvistui selvästi heti EKP:n joulukuun alun korkokokouksen jälkeen suhteessa dollariin. Sen jälkeen euro on sahannut lähellä 1,10 dollaria. Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskoron nostojen jatkuminen luo tilaa dollarin vahvistumisella ja vastaavasti euron heikentymiselle tänä vuonna. Euron heikkeneminen jää kuitenkin kahta edellistä vuotta vaisummaksi. Ruotsin vahvat talousluvut vahvistivat kruunua viime vuoden lopulla.
Osakekursseissa pientä nousua viime vuoden loppua kohden vuosi alkoi epävarmoissa tunnelmissa indeksi 4.1.2010=100 200 Keskeisiä osakeindeksejä S&P 500 180 160 140 OMX Helsinki Cap 120 100 80 Euro Stoxx 50 60 10 11 12 13 14 15 16 Osakekurssit nousivat hieman joulukuun loppua kohden, mutta vuosi alkoi epävarmoissa tunnelmissa Kiinan markkinoiden vanavedessä. Keskuspankkipolitiikka on säilynyt osakemarkkinoiden keskeisenä ajurina viime aikoina. Markkinoita tukevat korjaantunut arvostustaso, kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Yhdysvaltain keskuspankin koron nostot, globaalit talouskasvuhuolet ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa.
Suomen talouden luvut edelleen heikkoja 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15e 16e Lähteet: Macrobond, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Kokonaistuotanto laski 1,8 % lokakuussa edellisvuodesta. Jalostus ja palvelut supistuivat. Kolmannella neljänneksellä 2015 BKT pieneni 0,5 % edellisestä neljänneksestä ja 0,2 % vuoden takaa. Kotitalouksien kulutus tuki talouden aktiviteettia investointien ja viennin ollessa miinuksella. Tammi-syyskuussa 2015 BKT kasvoi 0,1 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuonna 2016 Suomen talous kasvaa hieman. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Työttömyys pysyy 9,4 % tänä vuonna. Inflaatio oli 0,2 % miinuksella viime vuonna, ja säilyy matalana tänä vuonna.
Kuluttajien luottamus heikkeni viime vuoden lopulla saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus laski joulukuussa. Näkemykset omasta taloudesta ja Suomen taloudesta heikkenivät joulukuussa. Näkemykset työttömyyskehityksestä ja omista mahdollisuuksista säästää olivat ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 2,6 % marraskuussa. Tammi-marraskuussa myynnin määrä kasvoi 0,1 % edellisvuodesta. Yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % kolmannella kvartaalilla vuoden takaa. Koko vuoden osalta yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna. Kotitalouksien kulutus on kasvussa tänä vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.
Yritysten luottamus heikkeni joulukuussa Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20 Rakentaminen -30-40 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus pysyi lähes ennallaan joulukuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan aavistuksen verran kuluvan vuoden alkukuukausina. Tilauskanta on edelleen selvästi normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus heikkeni hieman joulukuussa. Tilauskanta on lähes tavanomaisella tasolla. Henkilöstön ennustetaan kasvavan vähän. Palveluyritysten luottamus vaimeni aavistuksen joulukuussa. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan maltillisesti. Vähittäiskaupan luottamus pysyi heikolla tasolla. Myyntiodotukset lähikuukausille ovat vaisut.
Viennin vaisuus jatkui lokakuussa indeksi 2011=100 120 110 100 90 80 70 60 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tavaraviennin arvo väheni 10,0 % lokakuussa 2015 edellisvuodesta. Tammi-lokakuussa 2015 tavaraviennin arvo oli 4 % vuoden takaista pienempi. Tammi-lokakuussa vienti euroalueelle kasvoi 4 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle supistui 7 %. Vienti Venäjälle pieneni 34 % tammilokakuussa ja osuus oli 5,8 %. Kansantalouden tilinpidon mukaan vienti laski 3,4 % kolmannella neljänneksellä vuoden takaa. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti vähenivät. Viennin kehitys oli vaisua vuonna 2015. Tänä vuonna vientikehitys on parempaa. Tammi-lokakuussa 2015 teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 2,0 % vuoden takaa.
Vaihtotaseen vuosisumma ylijäämäinen mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli lokakuussa 25 milj. euroa alijäämäinen. Vuosi sitten ylijäämä oli 70 milj. euroa. Lokakuussa vaihtotaseen 12 kk:n summa oli 0,6 mrd. euroa ylijäämäinen. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen. Tammi-lokakuussa 2015 vaihtotase oli 0,4 mrd. euroa ylijäämäinen, kun samana ajankohtana vuonna 2014 alijäämä oli 2,2 mrd. euroa. Tammi-lokakuussa kauppatase ja tuotannontekijäkorvausten tase olivat ylijäämäisiä, kun muut alaerät olivat alijäämäisiä. Viime vuoden osalta vaihtotase on lähellä tasapainoa, kuten myös tänä vuonna.
Rakennusluvissa hyvää kehitystä loppuvuonna 30 20 10 0-10 -20-30 % 11 12 13 14 15 16 Myönnetyt rakennusluvat muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Elo-lokakuussa 2015 myönnettiin rakennuslupia 5,5 % viimevuotista enemmän. Aloitettuja rakennushankkeita oli hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakentamisen luvista yli 40 % myönnettiin pääkaupunkiseudulle. Investointien lasku jatkui kolmannella neljänneksellä. Rakennusinvestoinnit pienenivät, kun sekä asuinrakentaminen että muu rakentaminen olivat laskussa. Kone- ja laiteinvestoinneissa oli laskua. Sen sijaan maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi vuoden takaa. Investoinnit vähenivät viime vuonna edelleen. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy tänä vuonna. Etenkin yritysten investoinnit kasvavat.
Valtiontalouden tasapaino kohentunut mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 35 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli vuoden 2015 tammi-marraskuussa 3,4 mrd. euroa, kun vuonna 2014 samaan aikaan alijäämä oli 4,8 mrd. euroa. Julkinen velka oli viime vuonna 63 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä oli 3,2 %. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee alle 3 %:n vajekriteerin. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee jo 66 %:iin.
Hallituksen kilpailukykyä parantavien toimien vaikutukset talouskasvuun Toimet Pyhäpäivät palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä Ensimmäinen sairauspäivä palkaton ja päiviltä 2 9 maksetaan 80 prosenttia palkasta Lomarahaa leikataan 30 prosentilla Pitkiä lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 %-yksiköllä vuoden 2017 alusta Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % 0,8 1,4 1,3 0,1 1,41 Yhteensä 5 % Hallitus pyrkii parantamaan talouden hintakilpailukykyä alentamalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 5 %. Esitettyjen toimien perusteella julkisella sektorilla muodostuu säästöjä 1,5 mrd. euron edestä (0,7 % BKT:sta). Yksikkötyökustannusten lasku lisää keskipitkällä aikavälillä BKT:ta usealla prosentilla ja parantaa työllisyyttä kymmenillä tuhansilla. Jos lainsäädäntäprosessi etenee suunnitelmien mukaan, niin esitetyt toimet astuvat voimaan nykyisten työehtosopimusten jälkeen vuoden 2017 alusta. Hallitus vie omia toimia hintakilpailukyvyn parantamiseksi eteenpäin, sillä työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet sopua vaihtoehtoisesta paketista.
Työttömyyden nousu pysähtyi marraskuussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Työttömyysaste oli marraskuussa 8,2 %, mikä oli sama kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 9,2 %. Trendilukujen mukaan työttömyys on hieman laskenut. Marraskuussa työllisiä oli 20 000 vähemmän ja työttömien määrä oli ennallaan. Työvoima supistui 20 000 hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vähän marraskuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä laski hieman vuoden takaa. Työttömyysaste nousi 9,4 %:iin viime vuonna ja pysyy samassa lukemassa tänä vuonna.
Inflaatio miinuksella 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta 10 11 12 13 14 15 16 Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Marraskuussa inflaatio oli - 0,2 %. Inflaatiota hidastivat eniten asuntolainojen korkojen lasku ja polttonesteiden halpeneminen. Inflaatiota pitivät yllä vuokrien, vastikkeiden ja ajoneuvoveron kallistuminen. Marraskuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,3 prosenttiyksiköllä. Alhainen öljyn hinta ja yleinen hintojen nousuvauhdin hidastuminen pitivät inflaation miinuksella viime vuonna. Inflaatio oli keskimäärin - 0,2 %. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana.
Pientä nousua asuntojen hinnoissa loppuvuonna Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 16 Marraskuussa asuntojen hinnat nousivat 0,1 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat, kun taas muualla Suomessa ne nousivat. Verrattuna edellisvuoteen hinnat nousivat 1,1 % koko maassa. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet vaimenivat joulukuussa ja olivat alle pitkän aikavälin keskiarvon. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää yllä varovaisuutta. Kuluvan vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.
OPn suhdanne-ennuste Elokuu 2015 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2013 2014 2015e 2016e Bruttokansantuote -1,1-0,4-0,3 0,8 Tuonti 0,0 0,0 0,3 2,1 Vienti 1,1-0,7 0,0 2,0 Kulutus 0,0 0,3 0,5 0,5 - yksityinen -0,3 0,5 0,8 0,8 - julkinen 0,8-0,2-0,2-0,3 Investoinnit -4,8-3,3-2,2 3,0 Muita keskeisiä ennusteita 2013 2014 2015e 2016e Kuluttajahintojen muutos, % 1,5 1,0-0,2 0,6 Ansiotason muutos, % 2,1 1,4 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,4 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -1,8-1,9-0,3-0,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,5-3,2-3,2-2,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 55,8 59,3 63,0 66,1
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit