Simojoen virta-alueiden ekologisen kunnostamisen jatkaminen Jarmo Huhtala 2.7.2014
Jokiuoman kunnostustarpeen syy Simojoen pääuoman kalataloudellinen kunnostustarve aiheutuu uiton tarpeisiin tehdyistä koskien perkauksista, joita on tehty mm. 1946-1948 ja 1952-1955. Perkaukset aiheuttivat suurta kalataloudellista vahinkoa Simojoen kalakannoille
Simojoen pääuoman kunnostustarpeen syy Simojoen pääuoman kalataloudellinen kunnostustarve aiheutuu uiton tarpeisiin tehdyistä koskien perkauksista, joita on tehty mm. 1946-1948 ja 1952-1955. Perkaukset aiheuttivat suurta kalataloudellista vahinkoa Simojoen kalakannoille
Simojoen pääuomassa tehdyt toimenpiteet Lähes kaikkia Simojoen koskia ja sen sivujokia on perattu. Perkaukset ovat olleet voimakkaimpia joen alaosalla, noin 50 km jokisuulta ylävirtaan. Simojoen uittosääntö kumottiin vuonna 1976, jonka jälkeen jonka jälkeen Vesihallitus velvoitettiin suorittamaan tarpeelliset kunnostustyöt. Kunnostukset tehtiin pääosin vuosina 1976-1977, jonka jälkeen tehtiin muutamia täydentäviä kunnostustoimia. 1970-luvun kunnostuksissa tuli huomioida kriisiajan uittomahdollisuus, mikä osaltaan vaikutti siihen, ettei kunnostuksia voitu tehdä koko uoman leveydellä. Kaikkia suisterakenteita ei purettu vaan niihin tehtiin muutaman metrin levyisiä aukkoja, joiden tarkoituksena oli ohjata vettä kuiville jääneisiin suisteiden tausta-alueisiin. Näin ollen kunnostukset jäivät vaillinaisiksi (Huhtala 1999). Ranuan ja Simon kuntien aloitteesta käynnistynyt Simojoen pääuoman sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1999 Pohjois-Suomen vesioikeudessa ja samana vuonna se sai vesiylioikeuden luvan. Simojoen kehittämistä koskevassa yleissuunnitelmassa (2002) esitettiin haettavaksi EU-rahoitusta kunnostuksen toteuttamiseksi. Simojoen kunnostus- ja suojelu LIFE-Luonto hankkeessa (2002 2007) on toteutettu Simojoen ekologinen kunnostus pääuoman osalta pääosin vuonna 1997 valmistuneen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman mukaisesti. Simojoen ekologisessa kunnostuksessa kunnostuksia tehtiin joen koski- ja virta-alueilla yhteensä 155 ha. Koskia Simojoessa on kaikkiaan 277 ha. Joen alaosan koskialueet kunnostettiin lähinnä lohen ja yläosan kosket taimenten elinympäristövaatimuksia vastaaviksi. Kunnostuksen seurauksen potentiaalisten lohen poikastuotantoalueiden pinta-ala arvioitiin kasvaneen vähintään 20 hehtaaria (Nenonen ja Liljaniemi 2007). Kunnostusta ei voitu toteuttaa kustannussyistä koko jokialueella Toteutetun ekologisen kunnostuksen ulkopuolelle jäivät tässä suunnitelmassa kunnostettavaksi esitetyt koskialueet, jotka ovat edelleen 1970-luvulla tehtyjen vaillinaisten kunnostusten jäljiltä. Simojärveen laskeviin jokiin tehtiin erillinen kalataloudellinen kunnostus vuonna 2012.
Simojoki Life - hanke Simojoen kunnostus ja suojelu -hanke käynnistyi toukokuussa 2002. Viisivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,14 miljoonaa euroa, josta EU:n LIFE Luonto -rahaston osuus on 0,5 miljoonaa euroa. Kotimaisesta rahoitusosuudesta vastaavat hankkeen koordinoija Lapin ympäristökeskus sekä Ranuan ja Simon kunnat, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, Vapo Oy, Simon Turvejaloste Oy, Metsähallitus ja metsäkeskus Lappi. Vuosina 2002 2007 toteutetun Simojoki-Life -hankkeen tavoitteena oli Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluvan Simojoen suotuisan suojelutason turvaaminen ekologisella kunnostuksella ja tehostamalla vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueella. Keskeisenä tavoitteena on ollut myös opetus- ja virkistyskäytön sekä matkailuelinkeinon mahdollisuuksien kehittäminen. Koski- ja virta-alueita kunnostettiin kaikkiaan noin 150 ha.
Simojoki Life 2002-2006
Mertakoski ennen kunnostusta Suisteiden jäänteitä molemmilla rannoilla, koskessa ei virtausta koko uoman leveydeltä. Koski ei ollut kalataloudellisessa mielessä täydessä tuotannossa
Mertakoski ennen kunnostamista Mertakoski kunnostuksen jälkeen Virtaus koko uoman leveydeltä, Kunnostusten arvioitiin kasvattaneen noin 20 ha Simojoen koskipinta-alaa
Hirviniva ennen ja jälkeen kunnostuksen Ennen Jälkeen
Kaitavirta Ennen kunnostusta Kunnostuksen jälkeen
Toivakkakoski Ennen kunnostusta Kunnostuksen jälkeen
Simojoen kalataloudellisen kunnostamisen jatkosuunnitelma
Suunniteltuja kunnostuskohteita
Suunniteltuja kunnostuskohteita
Suunniteltuja kunnostuskohteita
Kosken nimi Pituus (m) Saarikoski 761 Mötyskoski 1129 Tökrönniva 210 Viherikoski 786 Kalmakoski 572 Kuivasvirta 278 Kalliokoski 1685 Tammakoski 350 Saunavirta-Saukkokoski 3701 Kattilakoski 251 Harskukoski 509 Kuolemankoski-Hamarinkoski 2028 Tainijoen Suukoski 659 Kuivasjoen Suukoski 358 Hanskankoski 451 Martimo-ojan Suukoski 179 Yhteensä 13907
Vähä Kuolemankoski
Iso Kuoleman koski
Saunavirta
Kattilakoski
Simojoen kalataloudellisten kunnostusten vaikutuksista Simojoella 1970 luvulla tehdyt jokikunnostamistyöt palauttivat vain osittain koskien entiset lohenpoikastuotantomahdollisuudet. Poikastuotantoon palautui suunnilleen puolet aiemmin kuiville jääneistä koskialueista. Kunnostetuissa koskissa havaitut lohenpoikastiheydet olivat noin 2/3 1970-luvulla suhteellisen luonnontilaisissa koskissa tavatuista tiheyksistä, kun perattujen (kunnostamatta jääneiden) koskien poikastiheydet olivat tuolloin noin 1/3 luonnontilaisten koskien poikastiheyksistä. Kunnostuksella kyettiin korjaamaan lähes puolet uittoperkausten lohenpoikastuotannolle aiheutuneista vahingoista. Lohen alkuperäisen vaelluspoikastuotannon voidaan arvioida olleen Simojoessa noin 75 000 kpl/v, josta uittoperkaukset alensivat poikastuotantoa noin 45 000 kpl/v. Tulosten mukaan aiemmilla kunnostuksilla palautettiin noin 22 500 kpl/a poikastuotantoedellytykset (Jutila 1987). 2000-luvulla tehtyjen kunnostusten myötä Simojoen vaelluspoikastuotannon potentiaali arvioitiin kasvaneen 5000 7000 kpl/v (Nenonen ja Liljaniemi 2007). Lohen lisääntymistä ja poikasten menestymistä kunnostetuilla alueilla ei ole erityisesti tutkittu vaan seurantaa on tehty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuosittaisilla vakioseuranta-alueilla. Tässä suunnitelmassa esitetyn Simojoen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman tavoitteena on palauttaa lohen poikastuotantoedellytykset luontaiselle tasolle, mikä merkitsisi nykytilanteessa 2 500 3 500 lohen vaelluspoikasen lisäystä/vuosi. Simojoessa ja Tornionjoessa luonnossa syntyneen lohenpoikasen selviytymisen on havaittu olevan noin 2,5 kertaa parempi kuin viljelyperäisen poikasen (Kallio-Nyberg & al. 2011, Romakkaniemi 2008). Em. lohen vaelluspoikastuotannon kasvun keskimääräinen arvo pääomitettuna 20:lle vuodelle on 225 000 euroa. Laskelmassa on oletettu, että yksi luontaisesti tuotettu poikanen vastaa 2,5 istukasta ja 20 g vaelluskokoisen viljelyperäisen poikasen hinta on 1,5 e. Hinta perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuoden 2013 hintatasoon (Juntunen, muu tiedonanto). Laskelmassa ei ole arvioitu tuotantokustannusten ja poikasten hinnan nousua, jolloin vaelluspoikasten arvonnousu on laskelmaa suurempi.
Hankesuunnitelmia Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahaston ohjelma Interreg IV A Pohjoinen 60 % EU tukea ja 40 % kansallista rahaa (ei tarvitse omarahoitusosuutta), jos löytyy omarahoitusosuutta niin parempi mahdollisuus saada hankkeelle EU- rahoitusta. Hankkeen kokonaisbudjetti noin 2 000 000 euroa, josta puolet tulisi Suomeen.. Yhteistyöpartnerit (alustava) Ruotsi: Länsstyrelsen I Norrbotten (vatten och fiske, lantbruks, naturvårds- ja miljöanalys enheten), Skogsstyrelsen (Region Nord), LRS (maatalous vastaa meidän mtk:ta), HAV (Ruotsin SYKE) vastaa ruotsin kansallisesta vastinrahoituksesta. Muita mahdollisia: Kunnat (Piteå, Luleå, Boden Älvsbyn (ottaisivat esim. juridisen vastuun kunnostuksista), Norra Skogsägarna (yksityismetsän omistajat), Trafikverket (tielaitos) maantieojien vaikutukset, SGU (ruotsin geologian laitos kartoittaa sulfidimaat ) Toimet Ruotsi: kartoitetaan sulfidimaat (Norrbottenin läänin rannikkoalueet), (kunnostetaan mm. ojia tarpeen vaatiessa) Muu maa- ja metsäojitusten kartoitus/kunnostus sekä muut valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteet. Alån, Rosån, Alterälven (pieniä merenlaskevia jokia). (Maatalousvaikutuksia, jossa ojat suoraan vesistöön, puskurivyöhykkeet puuttuvat jne.) Em. jokien valuma-alueilla sijaitsevat Norrbottenin suurimmat maatalousalueet. Tarpeen mukaan virtavesikunnostuksia, ojakatkoksia (koko vesisysteemi kunnostetaan) jne. Tiedotusta ja informaatiota alueen toimijoille. Vesieliöstöstä mm. vaellussiika, ankerias, made, jokirapu ovat kärsineet ihmistoiminasta ko. valumaalueella ja vesistöissä..
Hankesuunnitelmia Suomi: Mahdolliset yhteistyöpartnerit: Lapin ELY- keskus E-L ja Y vastuu-alueet. (ELY-keskus Vaasa) on toiminut aluna-ongelmien kanssa ja sieltä aihetta koskeva knowhow hankkeelle.. (PPO- ELY löytyykö tilaa?)metsähallitus, Metsäkeskus, MTK (pro-agria), Turvetuottajat, RKTL (Perämeri/merenkurkku)?, kunnat (Simo, Ranua ja mahdollisesti Posio). muut toimijat (kalastusalueet, jakokunnat, riistanhoitopiirit, riistakeskus RKTL riista (taigametsähanhikanta hälytystilassa suot ja kosteikot kuntoon) sekä kaikki muu mikä parantaa Simojen ympäristöä ja vedenlaatua. Toimet: Kunnostetaan lisääntymis- ja poikas-alueet lohelle. Hankitaan numeerista tietoa (mallinnuksia, luotauksia) nyt hyvin toimivista koskialueista ja kunnostetaan koski-alueita Simojoella näitä tietoja apuna käyttäen..saatavaa tietoa voidaan hyödyntää jatkossa muissa Barentsin alueen lohijokien kunnostuksissa tulevaisuudessa. Simojoen valuma-alueella kartoituksia ja kunnostuksia.. mm valtion mailla on metsätalousmielessä heikkotuottoisia alueita ja hankkeessa pyritään ennallistamaan näitä alueita esim. soita (tämä tieto on jo olemassa ja hanke käynnistää em. työt). Yksityisillä metsäomistajilla voi löytyä mielenkiintoa ko. työhön (Metsäkeskuksella on luultavasti tieto näistä heikkotuottoisista alueista). Mahdollisia muita vesiensuojeluun tähtääviä toimia ja rakenteita.. Tämä valuma-alue työ myös Simojärveen laskevien jokien valuma-alueilla.. MTK- vesiensuojelu maataloudessa.. Turve- vesiensuojelu turvetuotannossa.. RKTL- hankkii ja käsittelee kalastotietoa esim. mitkä kosket ovat hyviä/huonoja. Esim. ongelmat koskia paljon 0+ poikasta mutta vähän näitä vanhempia ikäluokkia talvihabitaatti huono. Kalastus alueet, jako- ja osuuskunnat.. esim. kalastuksen säätelyä muuta kalaston ja vesistön hoitoon tähtäävää toimintaa..
Simojoen pääuoman kunnostussuunnittelun tilanne Kunnostussuunnitelmaa on päivitetty Alueiden omistajaselvitys on tehty Vielä tehtävänä : vesialueiden omistajien suostumukset saatava kunnostuksille, kulttuuri- ja muinaismuistoselvitys kunnostettavilta kohteilta? Suunnitelma lupaviraston käsittelyyn 2015