Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ilari Rautanen Ekokumppanit Oy / Tampereen kaupunki
Esityksen sisältö Pirkanmaan toiminta Neuvontaa Joensuun alueella Eksperttitoiminta ja sen taustoja Taloyhtiön energia-asiat Lämpö Vesi Sähkö Kulutusseuranta ja automaatio Aurinkoenergia ja lämpöpumput Energiahukka kampanja (YM)
Pirkanmaan kunnat Asuntotoimi Rakennusvalvonta Ympäristöterveys
www.neuvoo.fi
www.facebook.com/raneneuvoo
Energianeuvontaa http://energianeuvonta.pks.fi/kaytaoikein/
Kaukolämpö
Energiaeksperttikoulutukset Motivan mallin mukainen energiaeksperttikoulutus Vuosituhannen taitteessa, 3 vuoden ajan Kuluttajana TTY:n Juhani Heljo Motivan materiaali runkona ja sen lisäksi omaa materiaalia Mukana Kiinteistöliitto Pirkanmaa Osallistujia oli paljon, innostuneita asukkaita, jotka olivat tehneet energiatehokkuustyötä taloyhtiöissään jo aiemminkin
2013-2014 YM:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (KULTU) kokeiluhanke Uudenlainen toimintamalli taloyhtiöiden energianhallintaan Energiaekspertti taloyhtiön päätöksentekoon = hallitukseen Asukkaan käyttäytyminen Suunnitelmallinen kiinteistönhoito Energiansäästötoimenpiteet Koulutustilaisuuksia 12 Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi 01/2013 12/2014 -Energiaseurannan ja vertailun kehittäminen -Rahallista tukea energiakatselmuksen tekoon, energiakatselmukset oppilastyönä -Tuki yhteiskilpailutuksiin ja ryhmäkorjauksiin -Energiakisa taloyhtiöille
Koulutuksen tavoitteet Perustietoa energiatehokkuudesta, talotekniikasta ja asumisesta Tietoa rakennuksen energiankulutuksesta - mistä kulutus muodostuu ja kuinka siihen voidaan vaikuttaa, niin teknisesti kuin omalla käyttäytymisellä Tietoa myös jätteiden synnyn vähentämisestä ja kierrätyksestä Tietoa siitä mihin voidaan itse vaikuttaa ja mitkä asiat tulee jättää huollon ja isännöinnin tehtäviksi Työkaluja energiaeksperttinä toimimiseen ja talossa vaikuttamiseen Lisätietoa ekspertin asemasta ja roolista Motivan sivulla http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeks perttitoiminta
Kuka voi olla energiaekspertti taloyhtiössä? Taloyhtiön hallituksen jäsen (ainakin hallituksen suostumus oltava mikäli on hallituksen ulkopuolinen) Energiaekspertti on vapaaehtoinen talon asukas, jonka rooli ja tehtävät voivat eri taloissa olla hyvin erilaisia. Kunkin ekspertin rooli ja tehtävät muotoutuvat hänen oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaan.
Energiaekspertin rooliin ja tehtäviin voi kuulua seuraavanlaisia asioita 1/2: Edistää asukastasolla järkevää energiankäyttöä ja viihtyisää asumista. Kulutusraporttien ja järkevän energiankäytön sekä olosuhteiden seuranta. Energiankulutukseen vaikuttavien asioiden selvittäminen asukasnäkökulmasta. Tiedonvälitys isännöitsijälle ja kiinteistöhuollolle. Mahdollisten energiankäyttöön vaikuttavien asioiden ja kulutuspoikkeamien sekä muutostarpeiden esilletuominen.
Energiaekspertin rooliin ja tehtäviin voi kuulua seuraavanlaisia asioita 2/2: Asukastiedotus, neuvonta ja opastus. Tiedotus nykyisen energiankäytön tasosta asukkaille (missä mennään). Energiansäästötavoitteiden ja säästöohjeiden jalkautus asukastasolla (miten tehostetaan). Asukastason neuvonta tarpeen mukaan. Remonteissa energia-asioiden esille tuominen (ei kuitenkaan suunnittelutasolla)
Energiaekspertin tehtäviin EI kuulu: Valvoa tai puuttua yksittäisten asukkaiden toimintaan ilman heidän suostumustaan. Osallistua talon teknisten järjestelmien käyttöön tai säätöön, siitä vastaavat kiinteistönhuolto ja isännöinti.
Energiaekspertin hyödyt taloyhtiölle ja ekspertille itselleen Vapaaehtoinen energiaekspertin työ tuo omaankin asumiseen uutta mielenkiintoa ja mukavuutta. Turhat yhteydenotot vähenevät huoltoon ja isännöitsijälle, mutta tuntuma talon asioihin paranee. Ekspertiltä voi myös aina nopeasti tarkistaa, ovatko talon asiat kunnossa. Energiaekspertti on osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa
Ekspertin työkalut Mittarit Lämpömittari Vesivirtamittari Sähkönkulutusmittari (lämpökamera) Jaettava materiaali Tiedotteet, ohjeet, julkaisut ja esitteet jne. Kilpailut ja tempaukset (Energiahukka, Toukotalkoot jne.) Asukaskyselyt Tarkistuslistat Vuosikalenteri Energiatodistus, PTS, energiaselvitys ja-katselmus, taloyhtiön strategia TARMO+ -hankkeessa kerätään energiaeksperttien työkaluja, laitetaan Ranen sivuille www.neuvoo.fi TARMO+ hankkeessa tuotetaan myös case-esimerkkejä hyvin hoidetuista taloyhtiökohteista
Työkalut ja esimerkit TARMO+ ylläpitää korjauskarttaa ja tuottaa esimerkkejä taloyhtiöiden onnistuneista toimenpiteistä sekä kerää hyödyllisiä työkaluja kaikkien vapaasti käytettäväksi www.tarmoprojekti.fi (esimerkkejä + korjauskartta, kurssihaut) www.neuvoo.fi (työkaluja) Ote korjauskartasta: www.tarmoprojekti.fi
www.energiakisa.fi Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto
www.ilmastoteko.fi
Hometalkoot.fi
toukotalkoot.fi
Tiedottaminen taloyhtiössä Paperinen Tiedotteet ilmoitustauluille ja postiluukkuihin Sähköinen Kiinteistöliiton taloyhtiosivut.fi sähköinen ilmoitustaulu, rappunäyttö Facebook, google groups, whatsapp yms. ryhmät
Tiedotemallit ja-pohjat http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta/ener giaekspertin_tukimateriaalit
taloyhtiosivut.fi
Rappunäyttö Tehokas ja moderni vaihtoehto rappukäytävien nykyisille ilmoitus- ja nimitauluille Taloyhtiön sisäinen tiedotus, mm. saunavuorot, hoituu näppärästi Erittäin tehokas viestintäkanava taloyhtiöiden hallitukselle, isännöitsijälle ja energiaekspertille Voidaan päivittää myös paljon muuta sisältöä, mm. sääennuste, lähibussien aikataulut tai muuta oleellista tietoa Miellyttävänä sisustuselementtinä lisää taloyhtiöiden viihtyisyyttä Electrolux, Porrasinfo pyykkitupiin Tampereen Puhelin, Rappunäyttö
Rappunäyttö Tampereen Puhelin, Rappunäyttö SmartGroup, Porrastaulu
Taloyhtiön energia-asiat
16.11.2016 Lauri Penttinen 29
Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää Asunnon hoitovastikkeesta jopa puolet kuluu energiaan ja veteen Esim. 50 m2 kerrostalohuoneiston kulut = 80-100 / kk Asumisessa on hyvät mahdollisuudet päästä keskimäärin 10 % energiansäästöön. Keskimäärin lämmityksessä on säästetty 5-10 %, kiinteistösähköä 10-20 % ja vettä 20-25 % (Motiva) Keinoja säästöön pääsemisessä Tarpeettoman kulutuksen karsiminen Huonelämpötilat, tuuletustottumukset, vedenkäyttö Sähkölaitteiden ja valaistuksen oikea käyttö Energiaa säästävät laitteet ja järjestelmät Uusia hankittaessa ja vanhaa kunnostettaessa Sekä kotona että kiinteistössä yleisesti
Kodin energiankulutuksen jakaantuminen
Kulutustason muodostuminen ja siihen vaikuttaminen
Lämpöenergiatase
Lämpöenergiatase
Patteriverkoston tasapaino
Lämpö lähes 70% kotien energiankulutuksesta lämmitykseen 1 C asteen alennus = 5% säästö Tavarat säilyvät viileässä Pari astetta oleskelutilaa viileämmässä uni maistuu Lomamatkan ajaksi lämpöä kannattaa vähentää
Mistä lämpölasku muodostuu Kaukolämpöä käyttävien taloyhtiöiden lämmityskustannukset muodostuvat: tilausvesivirran mukaan määräytyvä kk-maksu energiankulutukseen perustuva energiamaksu Perusmaksun osuus yleensä noin 20% kokonaislaskusta (Tampere) Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 239 /kk 239 /kk x 12 kk = 2 868 Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 69,32 /MWh 69,32 /MWh x 210 MWh = 14 557 Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) = 17 425
Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä riippumattoman lämmitysenergian kulutuksen (korjataan normaaliin säävuoteen ja vertailupaikkakunnalle ) Mahdollistaa vertailun: eri kuukausina tai vuosina saman rakennuksen lämmitysenergiankulutuksia eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia.
Lämmitystarvekorjaus 1/2 Tehdään normaalivuoden (1981 2010) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla (sekä tarvittaessa paikkakuntakorjaus)
Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden (1981-2010) lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut Motivan tietosivut: www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteis tojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/mita_ovat_lammitystarv eluvut
Miten lämmitystarveluku lasketaan ilmatieteenlaitoksella? Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Lämmitystarveluvun yksikkö Cvrk. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien 1981 2010 keskimääräistä lämmitystarvelukua. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Laskentatavassa siis oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.
Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo, Joensuu) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) 371 560 kwh vuonna 2015 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = 71 456 kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4984 ja toteutuneen vuoden lämmitystarveluku 4071 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4984 / 4071 * (371 560 kwh - 71 456 kwh) + 71 456 kwh = 438 866 kwh Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille - esim. Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96
Vesi Kalleinta lämmin vesi, jonka osuus voi olla jopa 30 % lämmityskustannuksista Eroon turhasta kulutuksesta: - vesivuodot - lämpimän käyttöveden tuhlaus Amphiro
Vesi Mitä tehtävissä? Vuotojen paikantaminen Onko vesijohtoverkoston painetaso oikea? Entä hanojen ja suihkun virtaamat? Miten turhaa lotrausta voisi vähentää? Esim. säästösuihkupäät, termostaatti- ja automaattihanat, suihkuajastimet ja mittarit Huoneistokohtaiset vesimittarit, noin 20% vähennys, jopa 30% Osuus taloyhtiön hoitokuluista noin 8% ENSAVETEC Vercon
Esimerkki: Perheen teinit, 14 ja 16 vuotiaat, käyvät molemmat kaksi kertaa päivässä 10 min suihkussa. Minuutti suihkussa maksaa noin 0,1, eli 10 min = 1. Vuodessa tämä tekee 2 x 2 x 1 x 365 = 1460. Jos suihkukäynti kestäisi vain suositellun 2 min samoilla käyntikertamäärillä, maksua tulisi 292 vuodessa.
Esimerkki: Jos hampaita pesee aamuin illoin 3 min. samalla vettä juoksuttaen, yhdeltä ihmiseltä menee 40 litraa vettä päivässä (4 ämpäriä!!!). Kolmihenkiseltä perheeltä voi mennä hampaiden pesuun vuodessa 38 000 litraa vettä, eli rahana noin 170.
Paineenalennusventtiili
Oraksella mitoitusohjelma vakiopaineventtiiliin
Amphiro a1 portaalin data Suihkumittari antaa joka suihkukerran jälkeen nelinumeroisen ja kirjaimisen koodin, jonka voi viedä nettiportaaliin www.amphiro.com
Hanan virtauksen säätö Kuuluu mielellään ammattilaiselle, vaikka ei sinäänsä vaikea tehdä https://www.youtube.com/watch?v=b6flsj7t8vy&list=plhqeic9gfrywh4 6az9yU7qI9GvUH85Mur&index=1
Joka kodin energiatehokkuuden ensiaskeleet 3/3 Sähkö Tarkista nämä Tiheät saunavuorot. Sopiva saunan lämpötila on 70-80 astetta, sadan asteen löylyt vievät 20-30% enemmän energiaa Mukavuus lattilämmitykset -> 24 ⁰C Jääkaappi +5 C, pakastin -18 C. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta 5% Lamput http://www.lampputieto.fi/ Tuntikulutus
Kiuas on teholtaan kodin suurin sähkölaite Sopiva saunan lämpötila on 70-80 astetta, sadan asteen löylyt vievät 20-30% enemmän energiaa Järjestele saunavuorot järkevästi
Sähkönkulutuksia eri laitteille taloyhtiössä
Pyykinkuivaushuone Kuva 1. Automatosoidun järjestelmän toimintaperiaate 1 = kuivauspuhallin, 2 = poistopuhallin, 3 = korvausilmaventtiili. Kuivausilma lämmitetään kuuman käyttöveden avulla, mikä pienentää käyttökustannuksia merkittävästi sähkövastuksiin verrattuna. Automatisoitu järjestelmä perustuu kahteen puhaltimeen, joita ohjataan automaattisesti lämpötilan- ja ilmankosteuden perusteella
www.c-cold.fi Kylmäkellari C-Cold käyttää hyväkseen ulkona olevaa kylmää ilmaa, jolloin vuositasolla päästää sähkön kulutuksen puolittumiseen.
Kulutusseuranta Automaatio Mitä seurataan? Laskut Analogiset ja digitaaliset mittarit Verkkopalvelut, kuten Wattimaatti
Yleiset asiat kulutusseurannasta Seurataan säännöllisesti kiinteistön lämmön, veden ja sähkön kulutusmääriä Vähintään kuukausitasolla, mielellään tuntitasolla Ryhdytään toimenpiteisiin kulutuspoikkeamien syiden selvittämiseksi ja vikojen korjaamiseksi Viat ja häiriöt kiinteistön teknisissä järjestelmissä Laitteistojen virheellinen käyttö ->Ongelmien ennakointi
Budjetointi, remonttien suunnittelu Kulutusseuranta budjetoinnin perustana Kulutuksen muutokset voivat ennakoida remonttien tarvetta Lämpöenergian kulutuslukuja Lämpö vuosi MWH/a Sähkön kulutus /osake/k k vuosi kwh/a vuosi m³/a Vesi /osake/k k 2008 431 24 002,32 2008 45449 4 467,33 2008 3465 10 685,93 2009 468 26 679,36 2009 45690 4 768,89 2009 3821 11 435,29 2010 501 31 014,72 2010 43715 4 466,03 2010 3659 11 257,45 2011 420 30 808,74 0,026 2011 44876 6 536,53 2011 3129 11 330,95 0,009 2012 438 34 586,13 0,029 2012 48414 6 069,97 2012 3350 9 070,10 0,008 2013 379 32 917,56 0,027 2013 61138 7 150,44 2013 2849 10 632,41 0,009 PILP Otettiin käyttöön v. 2014 2014 377 32 837,66 0,027 2014 59651 6 405,17 2014 2995 9 743,67 0,008 2015 220 21 996,01 0,018 2015 101571 10 783,76 2015 2834 11 021,22 0,009
Uudet tekniikat kulutusseurannan toteuttamiseen Fidelix
Uudet tekniikat kulutusseurannan toteuttamiseen Smart Heating Fidelixin automaatiojärjestelmässä
Aurinkoenergia ja lämpöpumput Miksi aurinkoenergiaa? Paneelien ja keräimien käyttöikä 25-30 vuotta, muita osia voidaan joutua uusimaan Järjestelmät yksinkertaisia ja varmatoimisia Investoinnin jälkeen ilmaista energiaa Aurinkosähkö: kiinteistössä voidaan tuottaa vuositasolla kulutusprofiilista riippuen noin 10-20 % sähköstä aurinkopaneelein. Aurinkolämpö: Käyttövesi 50-60% / vuosi. Kokonaiskulutus 20-30% / vuosi ilman kausivarastointia
Aurinkoenergian potentiaali
Rane energianeuvonta
Aurinkosähkö Aurinkopaneelien hinta on pudonnut viiden vuoden aikana noin 70 prosenttia. 5:n kilowatin nimellistehoinen järjestelmä tyypillinen omakotitalossa tai kytkettynä kiinteistösähköön pienessä taloyhtiössä Investointihinta 10 000 euroa Tarkastelujakso 15 vuotta (tuotantotakuu on yleensä 25 vuotta ja tekninen käyttöikä huomattavasti pidempi) Tuotanto 850 kilowattituntia asennettua yhden kilowatin kapasiteettia kohden Oletettu sähkön kokonaishinnan nousu 4% vuodessa (sähköenergia+siirtomaksu+vero), Korkokustannus 2%
Aurinkosähkö, takaisinmaksuajat
Polarsol konsepti
Polarsol konsepti Takaisinmaksuaika jopa alle 5 vuotta Huoltokustannukset alle 200 euroa vuodessa Sama laitteisto toimii sekä aurinkokeräimenä että ilmalämpöpumppuna ja poistoilmalämpöpumppuna. Toimii jopa 6 kk suoralla aurinkolämmöllä Myös jäteveden lämmöntalteenotto
www.energiahukka.fi
Kiitos ilari.rautanen@tampere.fi 040 806 3252