Kelan rooli kuntoutuksen tulevaisuudessa. Tiina Huusko Kela Kuntoutuspäivät 10.3.2014



Samankaltaiset tiedostot
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Teh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella STM Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kela kuntouttaja 2009

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa. Onko kuntoutus jäämässä soteuudistuksen

Miten Kela tukee nuoria kuntoutuspalvelujen avulla? Kuntoutuspäivät Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Terveysosasto

Dementia ja Kelan kuntoutus

Kuntoutuksen uudistukset

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista

Kelan TYP-toiminta KELA

Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KELAn tukema kuntoutus

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Ajankohtaista kuntoutuksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Kelan kuntoutus nyt. Kulttuurikeskus Caisa Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8.

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Nuorten ammatillinen kuntoutus

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Ajankohtaista Kelan mielenterveyskuntoutuksesta. AMI-hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Kela, Terveysosasto

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Kelan asiantuntijalausunto

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

OPI kurssin sisältö ja toteutus

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Avire osaa kuntoutuksen

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Transkriptio:

Kelan rooli kuntoutuksen tulevaisuudessa Tiina Huusko Kela Kuntoutuspäivät 10.3.2014

2 Kuntoutustilastot

3 Kuntoutustilastot

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen asiakkaat tuhatta asukasta kohti vuosina 2012 ja 2013 Sairaanhoidon eritysvastuualueet 12,0 10,0 Kuntoutujien lkm 8,0 6,0 4,0 2012 2013/ 2,0 0,0 HYKS KYS OYS TAYS TYKS

Sairaanhoidon eritysvastuualueet/ sairastavuusindeksi * * Kelan tutkimusosaston sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo.

Nuorisotakuu Kelassa Kelan toimenpiteitä nuorisotakuun tavoitteiden tukemisessa 1. Kelan aktiivinen osallistuminen nuorisotakuun yhteistyöhön 2. Nuoret kumppanuustyön kohdealueeksi 3. Nuorten kuntoutuspalvelujen kehittäminen 4. Nuorille suunnatun tiedotuksen lisääminen 5. Sisäisten palvelumallien kehittäminen 6. Kelan aktiivinen rooli työnantajana 6

Kuntoutuksen saajat ikäryhmässä 16-29 v Vuosi 2013 Harkinnanvarainen kuntoutus Yksilöllinen kuntoutusjakso 164 Kuntoutustarveselvitys 62 Kuntoutuskurssit 462 -- ASLAK-kurssit 21 -- Tules-kurssit 91 -- Ammatilliset kunt.kurssit 100 -- MT-kuntoutuskurssit 126 -- Muut kuntoutuskurssit 123 Sope-kurssit 181 -- MT-SoPe-kurssit 17 -- Muut SoPe-kurssit 164 Neuropsykologinen kuntoutus 156 Kehittämistoiminta 145 8 681 1 147 3 178 6 759 Kuntoutuspsykoterapia Aikuisten psykoterapia 1 516 Nuorten psykoterapia 7 177 Ammatillinen kuntoutus Koulutus 5 488 Vaikeavammaisten apuvälineet 202 Ammatilliset kuntoutuskurssit 330 Kuntoutustarveselvitys 74 Kuntoutustutkimus 399 Työ- ja koulutuskokeilu 360 Työhönvalmennus 459 Tutkimuslausunto 12 Vaikeavammaisten kuntoutus Yksilöllinen kuntoutusjakso 133 Kuntoutuskurssit 62 Sopeutumisvalmennuskurssit 155 Neuropsykologinen kuntoutus 81 Psykoterapia 175 Toimintaterapia 496 Puheterapia 236 Musiikkiterapia 438 Fysioterapia 2 375 Monimuototerapia 10

Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsee 1.1.2014 alkaen helpommin Uudet myöntöedellytykset ovat aikaisempaa lievemmät, tavoitteena kuntoutuksen varhainen aloittaminen Laista poistettu työkyvyttömyyden uhka -edellytys Lakiin on lisätty opiskelukyvyn olennainen heikentyminen perusteeksi käynnistää ammatillinen kuntoutus Uudessa laissa: Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Asianmukaisesti diagnostisoidun sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. 8

IKÄ Nuorten kuntoutuksen kehittämishankkeita 14v 16 v 20v 25v 30v Elämäntilanne Peruskoulun päättäminen NUKU-hanke, 13 18-vuotiaat nuoret, joilla on neuropsykiatrinen häiriö, lisäksi voi olla arkeen vaikuttavia psykiatrisia häiriöitä. Tavoitteena vahvistaa nuoren sosiaalisia taitoja, lisätä itsetuntemusta sekä vähentää arjen ongelmia ja mahdollista eristyneisyyden tunnetta Jatko-opintoihin siirtyminen ja opintojen loppuun saattaminen OPI hanke, 16 25-vuotiaat Työelämään siirtyminen opiskelijat, joilla on masennus- tai ahdistuneisuushäiriö ja joiden opinnot uhkaavat pitkittyä tai keskeytyä. Tavoitteena vahvistaa opiskelijan mahdollisuuksia opiskella ammattiin. Oma väylä hanke,18 35-vuotiaat Nuoret aikuiset, joilla toiminnallisesti korkeatasoinen autisminkirjon häiriö. Arvioidaan mallin soveltuvuus myös muille kohderyhmille (mm. psykoosiin ensikertaa sairastuneet) Tavoitteena opiskelujen sekä työelämään siirtymisen tukeminen sekä arjen hallintaitojen vahvistuminen

Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset Ikääntyneiden tarpeet kuntoutuksessa 10

Harkinnanvarainen kuntoutuksen palvelut Kela järjestää vaativaa, moniammatillista ja intensiivistä kuntoutusta, joka perustuu asiakasta hoitavan lääkärin tekemään kuntoutussuositukseen Painottuvat työelämässä olevien tai työhön palaavien kuntoutukseen Työelämästä poissaolevien ja yli 65-vuotiaisen osuus on kasvanut Omaishoitajat, tules-, AVH Tavoitteena on tukea kuntoutujien työ- ja opiskelukykyä ja lisätä heidän selviytymistään jokapäiväisessä elämässä Tavoitteena on tuottaa laadukasta kuntoutusta ja edelleen parantaa sitä 11

Human development model mukaeltu Patric Fougeyrollas 2012 Yksilö Ympäristö Vuorovaikutus Osallistuminen, elämänlaatu

Kuntoutus tie parempaan elämään Asiakasläheisyys Oikea-aikaisuus Tavoitteellisuus Kokonaisvaltaisuus Kuntoutusosaaminen Yhteistyö, tiedon siirto Arviointi Seuranta 13

Kelan kuntoutuspalvelut uudistuvat ICF-viitekehys kaikissa palveluissa GAS menetelmä on käytössä Kelan kuntoutuksessa (Goal Attainment Scaling) menetelmää käytetään asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin Kela käyttää mittaamisessa ja arvioinnissa TOIMIAtietokannan mittareita (Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto) http://www.toimia.fi/ 14

Palvelulinjojen standardin valmistelu Kirjallisuuskatsaukset ja analyysit sovituista palvelulinjoista Kyselyt kuntoutuksen tarpeesta terveydenhuollolle ja järjestöille Kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulokset Palveluntuottajien vuosiraportit Kuntoutuksen palveluntuottajien kuulemiset Yhteistyö terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa Avoin kommentointi internetissä 15

Kelan sairausryhmäkohtaiset kurssit uudistuvat vuosina 2012-2016 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit muodostavat suurimman osan harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta Sairausryhmäkohtaisten kurssityyppien vähentäminen Selkiyttää kurssitarjontaa Helpottaa kuntoutujien ohjautumista oikeille kursseille Hankintamenettelyn ja toimeenpanon vaatima työmäärä vähenee merkittävästi Sisältöä ja toteutusta uudistettu useissa kursseissa Samankaltaisia sairausryhmiä yhdistetty pooleihin Ikärajoja tarkasteltu kriittisesti Osa sairausryhmistä saa jatkossa palvelut yksilöllisinä kuntoutusjakoina 16

Kelan muut kuntoutuspalvelut uudistuvat Ammatillisenkuntoutuksen palveluja uudistetaan parhaillan vaikeavammaisten avoterapioiden ja yksilöllisten kuntoutusjaksojen palveluja uudistetaan parhaillaan Harkinnanvaraisen yksilöllisen kuntoutusjakson palvelut uudistetaan lähivuosina ASLAK-kuntoutuksen palvelut uudistetaan lähivuosina 17

Kehittämishankkeista hyödynnetty vakiintuneissa kuntoutuspalveluissa Kehittämis- ja tutkimushankkeiden tuloksia on hyödynnetty monin tavoin vakiintuneissa kuntoutuspalveluissa Hyvät käytännöt Prosessit Etuusohjeet Verkostotyö ja yhteistyö eri tahojen välillä Kuntoutusmallit Osa kuntoutusmalleista, kuten teemat, rakenne henkilöstö 18

Kehittämishankkeista hyödynnetty vakiintuneissa kuntoutuspalveluissa, esimerkkejä Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanke kuntoutuksen etuusohjeet muutettu hyvän kuntoutuskäytännön mukaisiksi tuloksia viety erityisesti vaikeavammaisten kuntoutuksen standardeihin, myös kursseihin hyödynnetään laajasti kaikissa kuntoutuspalveluissa erityisesti ICFviitekehyksen ja kuntoutujan arjen huomioimiseksi kuntoutuksessa 19

Kehittämishankkeista hyödynnetty vakiintuneissa kuntoutuspalveluissa, esimerkkejä 2 MS-tautia sairastavien kuntoutuksen kehittämisen pilotti uusia teemoja MS-tautia ja harvinaisia sidekudossairauksia sairastavien aikuisten kuntoutukseen, mm kursseihin ei-näkyvät oireet, kuten esimerkiksi uupuminen, kognitio, mieliala ja nielemisvaikeudet, kotikäynti ja omaisten osallistuminen Näkövammaisten itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten kuntoutuksen kehittämishankkeen Pilotissa kokeiltuja teemojen sisältöjä, omaisten osallistuminen kuntoutukseen ja verkkokuntoutus vapaaehtoisena työmenetelmänä, on viety aistivammaisten kurssistandardeihin 20

Kehittämishankkeista hyödynnetty vakiintuneissa kuntoutuspalveluissa, esimerkkejä 3 Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke (IKKU) tulokset vakiinnutettiin työelämästä poissaolevien tules- ja yli 65- vuotiaiden monisairaiden kuntoutuskursseihin Verkostojen yhteistyön kehittämisen tuloksia on viety kaikkiin kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseihin Ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden painokevennetyn kävelykuntoutuksen ja tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen kehittämishanke Painokevennetyn kävelykuntoutuksen tulokset vakiinnutetaan Kelan aivohalvauskuntoutuskursseihin. Kuntoutusmalli siirrettiin vakiintuneeseen toimintaan kuntoutuskursseiksi mahdollisimman samassa muodossa kuin pilotissa. 21

Kehittämishankkeista hyödynnetty vakiintuneissa kuntoutuspalveluissa, esimerkkejä 4 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen I-vaihe Uusissa ASLAK ja TYK-kuntoutuksen standardeissa huomioitiin entistä paremmin työelämän, työpaikkojen, väestön ja yhteiskunnan muutokset, kuten yksilöllisyys ja tavoitteellisuus yhteistyö eri toimijoiden kanssa eri toimijatahojen roolit Verkkokuntouttajan opas valmistui vuonna 2013 22

Harkinnanvaraisenkuntoutuksen kehittämishankkeet 2015 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Eri sektoreiden väliset palvelut yhteistyössä kunnallisten palveluiden kanssa Mielenterveyskuntoutus Maahanmuuttajien kuntoutus Kuntoutuksen tiedottaminen Uudet tietotekniset ratkaisut ja verkkokuntoutusmallit Uusien terapiamuotojen vaikuttavuus 23

Kelan kuntoutuksen vaikutusten seuranta Arvioidaan kuntoutuksen vaikutuksia suhteessa toimenpiteeseen, kuntoutujan omaan tarpeeseen ja tavoitteiden toteutumiseen Moninäkökulmainen lähestymistapa Asiakkaan kokemus Kuntoutuksen tavoitteiden toteutuminen Muutos toimintakyvyssä Kuntoutuksen oikea-aikaisuus Työssä olo, opiskelu ja eläkkeelle siirtyminen Taustalla holistinen käsitys -ICF

Tavoitteet ohjaavat kuntoutusta Kuntoutustarpeen havaitseminen Kuntoutujan kokonaistilanteen arviointi Edelleen kuntoutustarve Vaikuttavuuden arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Tavoitteiden asettaminen Kuntoutustoimenpiteet 25

Kela-neuvonta erityistä tukea tarvitseville Asiakkaat tulevat usein hoitavan tahon, kuten erityisneuvolan ja keskussairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä Kenelle? Henkilölle, joka sairastuu tai vammautuu vakavasti Perheelle, johon syntyy sairas tai vammainen lapsi tai lapsi sairastuu Miten asiakas Kela-neuvonnan pariin? Ota yhteys vakuutuspiirin yhteyshenkilöön 26

Työkykyneuvonta sairauspäivärahaa saavalle asiakkaalle Kelalta yksilöllistä tukea työhön paluuseen Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jonka työkyvyttömyys pitkittyy tai sairausjaksot toistuvat usein Haastattelee asiakasta ja tekee asiakkaan kanssa työhön paluuta tukevan suunnitelman Ohjaa asiakkaan sopivaan kuntoutukseen On yhteydessä kumppaneihin (esim. terveydenhuolto, TEtoimisto) 27

Lääkärien toiveet on kuultu Lääkärinlausuntoja lähetetään Kelaan noin 1,2 miljoonaa vuodessa Kela uudistaa lääkärinlausuntoja yhdessä terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen edustajien kanssa. Ensimmäinen uusittu lomake on vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelma (KU 207). Se otetaan käyttöön 1.9.2014. Seuraavaksi uudistetaan A- ja D-todistus sekä B- ja C- lausunto. Uudistustyö jatkuu vuoteen 2016 asti. 28

Uusittu lomake ohjaa lääkäriä Uudistuksen jälkeen lääkärin käytössä on sähköisiä, interaktiivisia ja helposti täytettäviä lomakkeita Kela voi hyödyntää automaattiratkaisuja tarvitsemme vähemmän lisäselvityksiä ratkaisemme hakemukset nopeammin hyödynnämme Kasallista terveydenhuollon sähköistä arkistoa sekä muita terveydenhuollon käyttämiä tietojärjestelmiä. 29

Ehdotuksia/ajatuksia lainsäätäjille Vaikeavammaisten kuntoutuksen nimi, myöntämiskriteerit ja ikäraja pitää muuttaa Osakuntoutusraha Sujuvan tiedonkulun mahdollistaminen Kuntoutuspsykoterapian korkea omavastuu Matalan kynnyksen palvelut riittääkö oirediagnoosi tai itse koettu tarve? Joustavat kurssit automaattiratkaisut? 30

31 Kiitos