PIRKANMAALAISTEN YRITYSTEN VIENTIKULJETUKSET EUROOPAN ALUEELLE Case: Scort Express Oy ja Tampereen Express- Huolinta Oy Paula Piili Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Liiketalous Tampereen ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ 2 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma PIILI, PAULA: Pirkanmaalaisten yritysten vientikuljetukset Euroopan alueelle Case: Scort Express Oy ja Tampereen Express-Huolinta Oy Opinnäytetyö 64 s., liitteet 26 s. Lokakuu 2011 Opinnäytetyössä selvitettiin pirkanmaalaisten yritysten fyysisten tuotteiden Euroopan alueelle suuntautuvia vientitoimituksia kahden tamperelaisen kuljetusvälitysliikkeen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, miten vientitoimintaa harjoittavat tai vientitoimintaa aloittelevat pirkanmaalaiset yritykset järjestävät vientikuljetuksensa. Näiden seikkojen pohjalta tarkasteltiin, minkälaiset ovat toimeksiantajayritysten mahdollisuudet menestyä vientikuljetusten välittämisessä pirkanmaalaisille yrityksille. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta, joka toteutettiin lähettämällä sähköpostilla linkki internet-kyselyyn 268 pirkanmaalaiselle yritykselle, joiden yhteystiedot oli saatu Tampereen Kauppakamarin tuonti- ja vientirekisteristä. Lyhykäisyydessään tulosten perusteella voidaan sanoa, että suurin osa pirkanmaalaisten yritysten vientikuljetuksista suuntautuu Euroopan alueelle ja useat vientimuodot ovat edustettuina. Käytetyimmät kuljetusvälineet ovat trailerit ja laivat kuljetusmäärien vaihdellessa suuresti. Tulokset osoittavat, että vientikuljetuksille löytyy selvästi kysyntää. Lisäksi pirkanmaalaiset vientiyritykset arvostavat sellaisia seikkoja, joissa toimeksiantajien osaaminen on vahvaa. Toisaalta tulokset toivat esiin myös sellaisia seikkoja, joita toimeksiantajien tulisi kehittää menestyäkseen kuljetusten välittämisessä pirkanmaalaisille yrityksille. Oleellisin kehitysehdotus on etsiä uusia yhteistyökumppaneita, jotka kykenevät tarjoamaan erityisen nopeita ja/ tai edullisia vientikuljetuksia Euroopan alueelle. Asiasanat: Kuljetusten välitys, kuljetukset, vienti
ABSTRACT 3 Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Business Admistration PIILI, PAULA: Export transportations of companies in the Pirkanmaa region, a Case Study of Scort Express Oy and Tampereen Express-Huolinta Oy Bachelor s thesis 64 pages, appendices 26 pages October 2011 This thesis was commissioned by two transportation brokerage firms: Scort Express Oy and Tampereen Express-Huolinta Oy. The aim of the thesis was to gather information about the export transportations of companies in the Pirkanmaa region. This information was gathered in order to assess the possibilities for the client companies to start offering export transportation brokerage services for companies in Pirkanmaa region. This thesis consists of two different parts. One part is the theoretical framework used as a base for the other part, which is analysis. The theoretical framework deals with the different elements of transportations, entry modes and previous studies concerning the subject of this thesis. In addition, the two client companies involved in this study are introduced. The research was carried out as a quantitative survey. In a nutshell the results suggested that the majority of goods exported by companies in the Pirkanmaa region go to other European countries, and a variety of entry modes are used. The most popular carriers are trailers and ships. The quantities of shipments vary very much. The findings indicated that the two transportation brokers in question have good chances to succeed in selling export transportations. On the other hand the research revealed some factors that may prove to be serious challenges for the clients in the future when it comes to selling export transportations beside many competitors. Key words: Transportation brokerage, transportations, exports
SISÄLLYS 4 TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYS... 4 1 JOHDANTO... 5 2 RAPORTIN RAKENNE... 6 3 TOIMEKSIANTAJAYRITYKSET... 7 3.1. Esittely... 7 3.2. Välitettävien kuljetusten maantieteellinen jakautuminen... 8 3.3. Pääkohderyhmät... 8 4 VIENTIMUODOT... 10 5 PIRKANMAALAISTEN YRITYSTEN VIENTITOIMINTA VUONNA 2009... 12 5.1. Vienti vuonna 2009... 12 5.2. Suunnitelmat viennin laajentamiseksi... 12 6 KULJETUKSET... 13 6.1 Kuljetustehtävät... 13 6.2. Kuljetusmuodot... 13 6.3. Kuljetustoimitusten jaottelu painon ja tilavuuden mukaan... 15 7 KULJETUSVAKUUTUKSET... 16 8 KULJETUSYRITYKSEN VALITSEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 17 9 ONGELMAT TAVARAKULJETUKSISSA... 18 10 KYSELYN TOTEUTUS JA TARKOITUS... 19 11 KYSELYN TULOKSET JA TULOSTEN POHDINTA... 21 11.1 Vastaajien taustatiedot... 21 11.2 Vientikohteet... 23 11.3 Syyt viennin harjoittamiselle... 25 11.4 Vientimuodot... 25 11.5 Rahdinmaksujärjestelyt... 26 11.6 Vientitoimitusten tiheys ja eräkoot... 26 11.7 Suunnitelmat viennin laajentamiseksi... 28 11.8 Kuljetussopimukset... 29 11.9 Kuljetusmuodot... 30 11.10 Kuljetusliikkeen kansallisuus... 30 11.11 Kuljetusvakuutukset... 30 11.12 Ongelmat vientikuljetuksissa... 31 11.13 Kuljetusliikkeen valitsemiseen vaikuttavat tekijät... 32 12 POHDINTA... 35 12.1. Tutkimusosan onnistuminen ja vastaaminen teoriaosuuteen... 35 12.2. Haasteet ja kehityskohteet... 36 12.3. Tulosten yhteenveto... 37 LÄHTEET... 38 LIITTEET... 39
1 JOHDANTO 5 Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan pirkanmaalaisten yritysten fyysisten tuotteiden Euroopan alueelle suuntautuvia vientitoimituksia kahden tamperelaisen kuljetusvälitysliikkeen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten vientitoimintaa harjoittavat tai vientitoimintaa aloittelevat pirkanmaalaiset yritykset järjestävät vientikuljetuksensa. Näiden seikkojen pohjalta tarkastellaan, minkälaiset ovat toimeksiantajayritysten mahdollisuudet menestyä vientikuljetusten välittämisessä pirkanmaalaisille yrityksille. Toimeksiantajayritykset eivät ole koskaan aktiivisesti myyneet vientikuljetuksia. Tavoitteena on saada vastaus kysymykseen siitä, kannattaako toimeksiantajayritysten alkaa myydä vientikuljetuksia aktiivisesti samalla tavalla kuin ne ovat myyneet tuontikuljetuksia. Tavoitteena on myös selvittää ne seikat, joita vientiyritykset pitävät vientikuljetuksissa tärkeinä ja joihin myös toimeksiantajayritysten tulee tulevaisuudessa panostaa menestyäkseen vientikuljetusten välittäjänä. Kehityskohteiden löytäminen on tärkeää, sillä kuljetusala on hyvin kilpailtu.
2 RAPORTIN RAKENNE 6 Ensimmäisenä raportissa esitellään toimeksiantajayritykset ja niiden toiminta. Toisena keskeisen osan raportista muodostaa teoria. Teoriaosuudessa käsitellään vientimuotoja, pirkanmaalaisten yritysten vientitoimintaa vuonna 2009, kuljetuksia ja niiden keskeisiä osatekijöitä, kuljetusvakuutuksia sekä tavallisimpia kuljetuksiin liittyviä ongelmia. Teoriaosuuden jälkeen seuraa toteutetun kyselyn toteutuksen ja tarkoituksen esittely, minkä jälkeen analysoidaan tulokset ja tehdään johtopäätökset. Tämän jälkeen pohditaan opinnäytetyön onnistumista ja esitetään kehitysehdotukset. Näiden jälkeen raportissa luetellaan lähteet. Liite 1 esittelee kyselylomakkeen ja liite 2 näyttää kyselyn tulosten suorajakauman.
3 TOIMEKSIANTAJAYRITYKSET 7 3.1. Esittely Opinnäytetyöllä on kaksi toimeksiantajaa, jotka ovat Tampereen Express- Huolinta Oy ja Scort Express Oy. Yritykset toimivat keskenään samoissa toimitiloissa Tampereella. Kummassakin yrityksessä työskentelee yhteensä kuusi henkilöä, jotka tekevät töitä sekä Scort Express Oy:n että Tampereen Express-Huolinta Oy:n lukuun. Tampereen Express-Huolinta Oy on vuonna 1984 perustettu huolinta- ja kuljetusvälitysliike, joka välittää kuljetuksia muiden maiden kuin Italian osalta. Tampereen Express-Huolinta Oy:n palveluihin kuuluvat maantiekuljetukset Euroopan alueella, valtamerten takaiset kuljetukset, lentorahdit sekä vienti- ja tuontihuolinta. Viime aikoina yrityksen palvelut ovat kuitenkin painottuneet Euroopan alueen maantiekuljetuksiin, joista etenkin tuontikuljetuksiin Suomeen. Opinnäytetyön avulla selvitetään mahdollisuuksia lisätä etenkin maanteitse tapahtuvien vientikuljetusten myyntiä Eurooppaan. Tampereen Express-Huolinta Oy:n kyljessä toimii puoliksi italialaisen Scortrans S.r.l:n omistama Scortexpress Oy, joka on vuonna 2003 perustettu kuljetusvälitysliike. Scort Express Oy on erikoistunut Suomen ja Italian välisiin maantiekuljetuksiin. Kuljetukset ovat olleet pääasiassa tuontilähetyksiä Italiasta Suomeen. Yritys haluaisikin nyt Tampereen Express-Huolinta Oy:n tavoin lisätä vientikuljetusten määrää, ja opinnäytetyön avulla pyritään selvittämään, näyttääkö tällaisille palveluille olevan kysyntää. Scort Express Oy ja Tampereen Express-Huolinta Oy ovat kuljetusvälitysliikkeitä. Kummallakaan yrityksellä ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan toiminta perustuu siihen, että kuljetukset tilataan eri liikennöitsijöiltä riippuen kohdemaasta ja lähetyksen koosta. Toisin sanoen yritykset myyvät kuljetuspalveluita omistamatta itse kuljetustehtäviin tarvittavaa kalustoa. Yritykset toimivat täten eräänlaisina linkkeinä kuljetuksen ostavan asiakasyrityksen ja kuljetusliikkeen välillä.
3.2. Välitettävien kuljetusten maantieteellinen jakautuminen 8 Tampereen Express-Huolinta Oy ja Scort Express Oy ovat keskittyneet erityisesti Euroopan alueen kuljetuksiin. Yritykset haluavat myös jatkossa panostaa nimenomaan Euroopan alueen liikenteeseen, josta erityisesti EU:n sisämarkkinoiden liikenteeseen. Tämän vuoksi opinnäytetyössä ja sitä varten tehtävässä kyselyssä keskitytään ainoastaan Euroopan alueella tapahtuviin kuljetuksiin ja muut maanosat jätetään huomiotta. Euroopan alueen kuljetuksiin keskittymistä tukee se seikka, että Eurooppa on Suomen ylivoimaisesti tärkein ulkomaankaupan alue sekä viennissä että tuonnissa (Mäkelä ym. 2005, 42). Mikäli kysely kuitenkin osoittaa, että Euroopan ulkopuolelle suuntautuu huomattavan paljon vientiä, voidaan panostuksia Euroopan ulkopuoliseen liikenteeseen yritysten toiminnassa määrittää uudelleen. Yritykset ovat toiminnassaan keskittyneet erityisesti Euroopan unionin jäsenmaiden sisällä tapahtuviin kuljetuksiin, sillä jäsenmaiden välillä on voimassa vapaan liikkuvuuden periaate, jonka piiriin kuuluvat tavarat, kuljetukset, rahoituspalvelut, pääoma, informaatio- ja audiovisuaaliset palvelut sekä ihmisten liikkuminen. Tavaroiden vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että jäsenmaiden sisärajoilla ei kanneta tullia eikä rajaveroa. Vapaan liikkuvuuden periaate koskee EU:ssa valmistettuja ja kolmansista maista yhteisöön tuotuja tavaroita (Pehkonen, 2000, 41). Tampereen Express-Huolinta Oy on viime vuosina hoitanut Euroopan ulkopuolisia kuljetuksia, mutta ainoastaan jo olemassa olevien asiakkaiden erillisestä pyynnöstä. Nämä toimeksiannot eivät siis ole olleet seurausta aktiivisesta myyntityöstä, toisin kuin Euroopan ja Euroopan unionin alueen tuontikuljetukset. 3.3. Pääkohderyhmät Scort Express Oy:n pääkohderyhmä ovat pk-yritykset, jotka kuljettavat pääasiassa kappaletavaraa ja osakuormia maanteitse Italiasta ja Italiaan, lämpö- ja kylmäkuljetukset poislukien. Yritys järjestää kuljetuksia myös isoille
yrityksille sekä välittää täysiä trailereita, mutta näiden osalta etenkin hinnalla kilpaileminen on vaikeaa. 9 Tampereen Express-Huolinta Oy:n pääkohderyhmä ovat pk-yritykset, joiden lähetykset vaihtelevat kappaletavarasta osakuormiin ja jotka tapahtuvat maanteitse Euroopasta ja Eurooppaan Italia poislukien. Myös Tampereen Express-Huolinta Oy välittää täysiä trailereita, mutta niissä yrityksen kilpailukyky ei ole useimpien maiden osalta vahvimmillaan. Lämpö- ja kylmäkuljetukset eivät kuulu myöskään Tampereen Express-Huolinta Oy:n tarjoamiin palveluihin. Erityisen kilpailukykyinen Tampereen Express-Huolinta Oy on ollut Englannin, Saksan, Hollannin, Belgian ja Tshekin tuontikuljetuksissa.
4 VIENTIMUODOT 10 Yrityksellä on valittavanaan monta erilaista vientimuotoa sen mukaan, kuinka paljon vientiin halutaan panostaa ja minkä verran yrityksellä on vaadittua osaamista (Opetushallitus 2011). Vientimuodot voidaan ryhmitellä monella tavalla. Yksi yleisimmistä lienee kuitenkin jako epäsuoraan, suoraan ja välittömään vientiin, lisensointiin, projektivientiin, sopimusvalmistukseen ja suoraan investointiin. Epäsuorassa viennissä yritys ei ole suoraan yhteydessä ulkomaisiin asiakkaisiin, vaan kaikki toimenpiteet hoidetaan kotimaisen välittäjäorganisaation kautta. Tällöin yritys myy tuotteensa kotimaisen välijäsenen kautta. Välijäsen voi olla vientiagentti, vientiliike tai vientiyhdistys. (Pehkonen, 2000, 49-52, 56-59; Opetushallitus 2011.) Suorassa viennissä yritys on suorassa yhteydessä ulkomaiseen edustajaan ja ulkomailla toimiviin jakelukanaviin. Kyse on yksinkertaisimmillaan siitä, että yrityksen kotimaassa toimiva henkilö tai osasto huolehtii tilausten vastaanottamisesta ja tavaroiden toimittamisesta ulkomaiselle tuontiagentille tai maahantuojalle. Yritys voi lähettää myös oman myyntihenkilönsä suoraan kohdemaan markkinoille huolehtimaan asiakassuhteista. (Pehkonen, 2000, 49-52, 56-59; Opetushallitus 2011.) Välittömässä viennissä kotimainen valmistaja puolestaan myy suoraan lopulliselle ulkomaiselle asiakkaalle ilman välikäsiä. Vaativin tapa harjoittaa välitöntä vientiä on perustaa kohdemaahan oma myynti- ja markkinointiyksikkö. Tällainen oman yksikön perustaminen ulkomaille edellyttää huomattavia myyntimääriä ulkomailla. (Pehkonen, 2000, 49-52, 56-59; Opetushallitus 2011.) Lisensoinnissa yritys luovuttaa ulkomaiselle lisenssin ostajalle oikeudet esimerkiksi valmistaa omia tuotteitaan, käyttää tuotemerkkiään, patenttejaan. Lisenssi on voimassa sovitun ajan, ja yritys saa vastineeksi kiinteän ja/tai myyntituottoihin sidotun palkkion lisenssioikeuksien luovuttamisesta. Lisensointi on yksinkertainen tapa päästä kohdemaan markkinoille. Lisensoinnissa yrityksellä ei kuitenkaan ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lisenssin ostajan toimintaan. (Pehkonen, 2000, 49-52, 56-59; Opetushallitus 2011.)
11 Projektiviennissä yritys tai yritysryhmä vastaa jonkin hankkeen toteuttamisesta kohdemaassa. Yritys tuottaa projektiin keskeisen teknisen tietotaidon ja lisäksi koordinoi ja hyödyntää erilaisia paikallisia tai toisia suomalaisia yhteistyökumppaneita toteuttaessaan hanketta. (Pehkonen, 2000, 49-52, 56-59; Opetushallitus 2011.) Sopimusvalmistuksessa on kyse kansainvälisestä alihankinnasta, jossa kotimainen yritys valmistaa ulkomaiselle yritykselle tuotteita tai niiden osia ja tämä ulkomainen yritys eli päämies huolehtii tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista edelleen. (Pehkonen, 2000, 49-52, 56-59; Opetushallitus 2011.) Suorassa investoinnissa yritys perustaa ulkomaille myynti- ja/tai valmistusyksikön. Täten se on vientimuodoista kaikkein vaativimpia ja kalleimpia. Yritys voi perustaa yksikön ulkomaille myös yhteistyössä toisten yritysten kanssa. Yhteisyrityksen perustamisen syynä voi olla esimerkiksi se, että yritykseltä puuttuu tarvittavia taloudellisia, fyysisiä tai osaamiseen liittyviä resursseja tai sitten kohdemaan viranomaiset edellyttävät yhteisyrityksen olemassaoloa, jotta yritys voi päästä markkinoille. (Pehkonen, 2000, 49-52, 56-59; Opetushallitus 2011.) Vientimuodoista erityisesti suorassa, epäsuorassa ja välittömässä viennissä tulee kyseeseen rahdin hoitaminen yrityksen omalla kustannuksella ja järjestelyillä. Näissä vientimuodoissa tavara myydään ja konkreettisesti kuljetetaan ostajalle. Lisensoinnissa ja projektiviennissä puolestaan siirretään usein tietoa ja taitoa. Sopimusvalmistuksessa usein alihankkijaa suuremmalla ostajalla on omat käytäntönsä kuljetusten hoitamiseksi. Tosin on myös mahdollista, että alihankkija itse hoitaa kuljetukset päähankkijalle. Suorassa investoinnissa tuotantolaitos perustetaan ulkomaille ja tarvittavat raaka-aineet hankitaan usein kohdemaan lisäksi monista muista maista.
5 PIRKANMAALAISTEN YRITYSTEN VIENTITOIMINTA VUONNA 2009 12 5.1. Vienti vuonna 2009 Tampereen kauppakamari toteutti vuonna 2010 kansainvälistymiskartoituksen, jossa selvitettiin pirkanmaalaisten yritysten vienti- ja tuontitoimintaa vuonna 2009. Kysely lähetettiin 950 pirkanmaalaiselle yritykselle, joista siihen vastasi 264 yritystä. Tampereen kauppakamarin Kansainvälistymiskartoitus 2010 mukaan 72% siihen vastanneista pirkanmaalaisista yrityksistä harjoittaa vientiä. Suoraa vientiä harjoittaa näistä 30 % ja epäsuoraa vientiä 12 %. Kumpaakin edellä mainittua vientimuotoa käyttää vaihdellen 30 %. 12 prosentilla vastanneista yrityksistä ei ole säännöllistä vientiä, ja 16 % kertoo, ettei heillä ole edes suunnitelmia viennin aloittamiseksi. Suosituimmat vientikohteet olivat Pohjoismaat, Baltian maat, muu EU, EU:n ulkopuolinen Eurooppa ja Venäjä. (Kansainvälistymiskartoitus 2010 tulokset.) 5.2. Suunnitelmat viennin laajentamiseksi Kyselyssä selvitettiin, mihin maihin yritykset olisivat eniten ja vähiten kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, harkitsemme, ei suunnitelmia ja en osaa sanoa. Eniten myönteisiä vastauksia ( kyllä ja harkitsemme ) saivat pohjoismaat, muu EU ja Venäjä. Vähiten vientisuunnitelmia kohdistui Afrikkaan, Intiaan, Lähi-itään ja Australiaan ja Oseaniaan. (Kansainvälistymiskartoitus 2010 tulokset.)
6 KULJETUKSET 13 6.1 Kuljetustehtävät Kuljetustehtävien perusmuodot ovat keruukuljetukset, siirtokuljetukset, runkokuljetukset, jakelukuljetukset ja paluukuljetukset (Mäkelä, Mäntynen ja Vanhatalo, 2005, 37). Tässä opinnäytetyössä mielenkiinnon kohteena ovat keräily-, runko- ja jakelukuljetukset, sillä toimeksiantajaorganisaatio välittää kyseisiä kuljetuksia. Keräilykuljetuksissa tarkoitus on kerätä määräerät tuotteita tai materiaaleja jakelun seuraavaa vaihetta varten. Runkokuljetuksilla tarkoitetaan suurerien siirtämistä keskusvarastoilta tai tuottajilta ketjun seuraaviin osiin. Runkokuljetus merkitsee tuotteiden kuljetusta päävarastointipisteiden välillä useimmiten jakeluvirran suunnassa asiakkaille päin. Jakelukuljetuksilla puolestaan tarkoitetaan kuljetuksia, joiden avulla tuotteet viedään myyntipisteeseen markkinoiden lähelle ja joskus suoraan varsinaiselle asiakkaalle. (Mäkelä ym. 2005, 37.) 6.2. Kuljetusmuodot Fyysisten hyödykkeiden kuljetukset voidaan jakaa tiekuljetuksiin, rautatiekuljetuksiin, vesikuljetuksiin, ilmakuljetuksiin, yhdistelmäkuljetuksiin sekä putkikuljetuksiin. Tässä opinnäytetyössä putkikuljetukset jätetään kuitenkin huomiotta, sillä toimeksiantajayritys ei välitä kyseisenlaisia kuljetuksia. Mäkelän ym. mukaan kuljetusmuodon valintaan vaikuttavat yritykseen, lähetykseen ja kuljetusmuotoihin liittyvät tekijät. Yritykseen liittyviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi toimiala, toimitustiheys ja lähettäjän maantieteellinen sijainti. Lähetykseen liittyviä tekijöitä ovat muun muassa kuljetusetäisyys, eräkoko ja lähetyksen arvo. Kuljetusmuotojen välillä yleisimmät erot ovat kapasiteetin saatavuudessa, hinnassa, luotettavuudesta ja nopeudessa. (Mäkelä ym. 2005, 43.) Kullakin kuljetusmuodolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, joten valinta kuljetusmuotojen välillä tehdään tapauskohtaisesti tarpeiden mukaan.
14 On huomattava, että eri kuljetusmuodot eivät läheskään aina kilpaile keskenään, vaan ne täydentävät toisiaan muodostaen kuljetusketjuja. Tällöin kilpailu syntyy kuljetusmuotojen sijaan eri yritysten välille. Tiekuljetukset sisältyvät hyvin usein johonkin osaan kuljetusketjua ollen suurin ja merkittävin kuljetusmuoto lähes kaikissa teollistuneissa maissa. Tiekuljetusten eduiksi mainittakoon nopeus, joustavuus ja usein edullinen hinta muihin kuljetusmuotoihin verrattuna. (Mäkelä ym. 2005, 44.) Mäkelä, Mäntynen ja Vanhatalo tiivistävät tiekuljetusten olennaiset edut osuvasti. Tiekuljetus on lähes ainoa kuljetusmuoto, kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, kuljetusvirrat pieniä ja vaaditaan nopeaa toimitusta. Käytettävissä on laajin infrastruktuuri ja ovelta ovelle-kuljetukset. Autoilla voidaan kuljettaa hyvin monen kokoisia ja painoisia tuotteita sekä lyhyitä että pitkiä matkoja. Kilpailu alalla toimii tehokkaasti (Mäkelä, Mäntynen ja Vanhatalo 2005, 44, Rantalan 1996, Härkösen 1996, Asumalahden 1998 ja Hokkasen 2002 mukaan). Mäkelän ym. (2005, 44) mukaan rautatiekuljetukset tulevat kyseeseen kuljetusmatkojen ollessa pitkiä ja tavaramäärien suuria. Parhaimman hyödyn rautatiekuljetuksista saa kokojunakuljetuksissa. Ympäristötekijät ja ruuhkien välttäminen puoltavat rautatiekuljetusten hyödyntämistä. Kuljetusverkot eivät kuitenkaan ole yhtä kattavat kuin esimerkiksi tiekuljetuksissa ja lisäksi kansainvälisessä liikenteessä erilaiset järjestelmät saattavat vaikeuttaa kuljetusketjujen sujuvaa muodostumista. (Mäkelä ym. 2005, 44.) Merikuljetukset luovat perustan maailmanlaajuisille kuljetusvirroille. Myös suuri osa Suomen sekä vienti- että tuontikuljetuksista perustuu merikuljetuksiin. Merikuljetusten kapasiteetti ja kaluston saatavuus ovat hyvät ja suurissa kuljetuserissä yksikkökustannukset ovat matalat. (Mäkelä ym. 2005, 44.) Ilmakuljetusten etuina ovat nopeus, luotettavuus ja vähäiset vauriot. Suuri osa ilmakuljetuksista onkin kiireellisiä ja arvokkaita tuotteita. Käytettävissä olevat rahtitila ja kantavuus ovat kuitenkin rajallisia muihin kuljetusmuotoihin verrattuna. (Mäkelä ym. 2005, 44.) Yhdistelmäkuljetuksella viitataan vähintään kahden kuljetusmuodon yhdistämiseen yhdessä kuljetusketjussa ilman tavaroiden siirtämistä kuormatilasta toiseen. Tällaisissa kuljetuksissa runkokuljetus suoritetaan
15 yleensä rautatie- tai merikuljetuksena ja alku- ja loppukuljetus hoidetaan pääasiassa maanteitse. Yhdistetyt kuljetukset jaetaan kansainvälisellä tasolla kahteen osa-alueeseen, jotka ovat multimodaalikuljetukset ja intermodaalikuljetukset. Multimodaalikuljetuksissa tavarat kuljetetaan vähintään kahdella eri kuljetusmuodolla. Intermodaalikuljetuksissa tavarat kulkevat samassa kuormatilassa tai ajoneuvossa, joka käyttää peräkkäin eri kuljetusmuotoja ilman, että tavaroita käsitellään siirryttäessä kuljetusmuodosta toiseen. (Hokkanen, Karhunen, Luukkainen, 2004, 128.) Euroopan alueella intermodaalikuljetuksissa yhdistyvät monipuolisesti merikuljetukset, sisävesikuljetukset, ilmakuljetukset ja kansalliset sekä kansainväliset tie- ja rautatiekuljetukset (Mäkelä, Tervo, Viitanen, 2001, 18). 6.3. Kuljetustoimitusten jaottelu painon ja tilavuuden mukaan Tapoja jaotella toimituksia on monia, mutta kuljetusalalla yleinen ja vakiintunut on jako kuriirilähetyksiin, kappaletavara-, osa- ja täyskuormiin. Tämän jaottelun perusteena ovat lähetysten paino ja tilavuus. Kuriirilähetyksiä ovat alle 60 kilogramman painoiset, tavallisesti pakettitoimitukset. Kappaletavarakuormiksi luetaan lähetykset, jotka ovat kuriirilähetyksiä suurempia, mutta vievät tilaa alle 10 kuutiometriä tai painavat alle 3000 kilogrammaa. Osakuormaksi puolestaan luetaan lähetys, joka vie tilaa 10 kuutiometristä ylöspäin tai joka painaa 3000 kilogrammaa tai enemmän. Täydet kuormat voivat olla joko täysiä trailereita tai täysiä kontteja. Jaottelua kappaletavara-, osa- ja täyskuormiin käyttävät muun muassa VR-Yhtymä Oy ja DHL Suomi (www.dhl.fi, www.vrtranspoint.fi). Lisäksi jaottelua kuriiri-, kappaletavara-, osa- ja täyskuormiin käyttää muun muassa Freight Frame Oy (www.freightframe.eu).
7 KULJETUSVAKUUTUKSET 16 Kuljetusten aikana on mahdollista, että kuljetettava tavara katoaa, vähenee, vahingoittuu tai toimitus viivästyy merkittävästi. Riski kasvaa kuljetusmatkan pituuden, osapuolien lukumäärän ja kuljetusmuotojen lisääntymisen myötä. Tätä varten rahdinkuljettajilla on aina kuljetuksissa pääosin omaksi turvaksi hankittu kuljetusvakuutus. Kuhunkin kuljetusmuotoon kohdistuu omat määräykset ja lait, joiden mukaan vahingoista maksettavat korvaukset määräytyvät. Kotimaan tiekuljetuksissa rahdinkuljettajan vastuu rajoittuu 20 euroon tavaran yhtä painokiloa kohden. Kansainvälisissä tiekuljetuksissa rahdinkuljettajan ja huolinnassa huolitsijan korvausvastuu rajoittuu 8,33 x SDR tavaran yhtä painokiloa kohden. SDR on kansainvälisen valuuttarahaston määrittelemä erityisnosto-oikeus, jonka Suomen Pankki noteeraa päivittäin valuuttakurssien tapaan. Rahdinkuljettajan vahingonkorvausvelvollisuus tiekuljetusvakuutuksen muodossa perustuu CMRsopimukseen 1 ja tiekuljetussopimuslakiin. Rautatiekuljetuksissa maksettava korvaus vahingon sattuessa on 17 x SDR yhtä painokiloa kohden. Tämä korvaus perustuu Rautatiekuljetuslakiin, CIM-sopimukseen 2 ja yhdysliikennesopimus SopS:iin. Merikuljetuksissa korvaus rajoittuu merilain mukaan 667 x SDR yhtä kollia kohden. Ilmakuljetuslaissa määritellään, että lentokuljetuksissa korvattava summa on 17 x SDR/ yksi painokilo. Mikäli rahdinkuljettaja ei edellä mainittujen lakien mukaan ole vastuussa sattuneesta vahingosta, vakuutuksesta ei makseta korvauksia. Painoon perustuva korvaus on huomattavan rajoittunut tilaa vievissä, mutta kevyissä tavaroissa ja arvotavaroissa. (Hokkanen, Inkinen ja Käenmäki, 2007, 308 309, Karhunen ja Hokkanen, 2007, 208.) Kuljetuksen toimeksiantajan on siis kannattavaa harkita, onko rahdinkuljettajan kuljetusvakuutus riittävä vai kannattaako lisäksi hankkia erillinen tavaravakuutus. 1 CMR on Genevessä vuonna 1956 solmittu kansainvälinen rahtisopimus, joka säätelee lähettäjän, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan velvollisuudet ja vastuun. 2 CIM tarkoittaa kansainvälisissä rautatiekuljetuksissa sovellettavia tavaran kuljetusta koskevia määräyksiä.
8 KULJETUSYRITYKSEN VALITSEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 17 Kuljetusyritystä valittaessa asiakas tavallisesti punnitsee keskenään useita eri tekijöitä hintatasosta aina kuljettajien käyttäytymiseen. Yleisellä tasolla on kuitenkin löydettävissä ne seikat, jotka nousevat lähes aina esille riippumatta asiakkaasta ja joita pidetään yleisesti tärkeinä tekijöinä kuljetusten onnistumiselle. SKAL/USL:n teetättämässä kyselyssä selvitettiin, millä perusteilla asiakas valitsee kuljetusyrityksen sekä mitä asioita kuljetusyritykset itse pitävät tärkeimpinä kuljetussopimukseen vaikuttavina tekijöinä. Kyselyä varten oli haastateltu seitsemää merkittävää kuljetuksia ostavaa yritystä eri toimialoilta ja lähetetty kysely noin 600 kuljetusliikkeelle, joista 207 vastasi. Kuljetusyritysten mukaan merkittävimpiä seikkoja tärkeimmästä alkaen ovat kuljetusten luotettavuus, kuljettajien ammattitaito, kuljetusmaksutaso ja kuljetuskaluston soveltuvuus. Asiakkaiden mielestä merkittävimpiä seikkoja ovat kuljetusten luotettavuus, kuljettajien ammattitaito ja hintataso. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että erityistä huomiota kuljetussopimuksia laadittaessa tulisi kiinnittää kustannustietoisuuteen, kirjallisiin kuljetussopimuksiin, asiakaspalvelutaitoon, kuljettajien käytökseen ja pukeutumiseen sekä laatu- ja ympäristöhallintajärjestelmään. (Maukonen, 2011, 10.)
9 ONGELMAT TAVARAKULJETUKSISSA 18 Tavarakuljetuksissa ja niihin liittyvissä toiminnoissa esiintyy aika ajoin erinäisiä ongelmia. Nygrenin ym. mukaan tavallisimmat niistä ovat tavaraan kohdistuvat vahingot, tiedonkulun katkeaminen ja inhimilliset virheet. Toimitusketjun ja välimatkojen kasvaessa ja välikäsien lisääntyessä myös ongelmien esiintymisen mahdollisuus kasvaa. Tämä on huomioitava erityisesti Suomesta lähtevissä vientikuljetuksissa, sillä Suomi sijaitsee kaukana useimmista tärkeistä kauppakumppaneistaan (Nygren, Häkkinen, Posti, Sundberg ja Tapaninen, 2011,13). Riski tiedonkulkuun liittyvien ongelmien esiintymiseen on suurimmillaan, kun vastuu kuljetusketjussa siirtyy ketjun seuraavalle osapuolelle. Tavallista on, että kukin osapuoli hoitaa vain oman osansa kuljetusketjussa tietämättä mihin tavara on menossa tai mistä se on tulossa. Tällöin tiedot eri osapuolten tarpeista jäävät helposti pimentoon. Usein tiedonkulku on puutteellista tai tieto ei välity oikeille henkilöille. Joissakin tapauksissa puutteellinen tiedonkulku johtaa lopulta tavaravaurioihin, kun esimerkiksi lastausohjeet ovat olleet epäselvät. (Nygren ym. 2011, 14 15.) Inhimilliset virheet ovat arkipäivää myös kuljetustoiminnassa: lastia purettaessa kolli voi pudota tai tarvittavat asiakirjat lähetetään organisaatiossa väärälle henkilölle tai ne on täytetty väärällä tavalla. Tämän vuoksi esimerkiksi erityisen tärkeille lähetyksille annetaan usein yksityiskohtaiset tai tarkat käsittelyohjeet ongelmien minimoimiseksi.
10 KYSELYN TOTEUTUS JA TARKOITUS 19 Seuraavassa esitetään opinnäytetyön tutkimusosaa varten toteutetun kyselyn toteutustapa ja tarkoitus. Kysely sisältää yhteensä 38 kysymystä. Kysymyksistä suurin osa on monivalintakysymyksiä, mutta mukana on myös välimatkaasteikkoja sekä avoimia vastaustiloja. Kysely lähetettiin linkkinä sähköpostin välityksellä ja siihen vastattiin internetissä. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastasi Shop In Research Oy Digium- ohjelmiston avulla. Vastausaineisto analysoitiin Digium-ohjelmiston automaattisesti luoman suorajakauman lisäksi SPSS-tilastointiohjelmaa apuna käyttäen. Liitteessä 2 on esitetty Digiumohjelmiston luomat suorajakaumat. Kyselyyn sisältyy kysymyksiä usealta eri osa-alueelta rahdinmaksujärjestelyistä vakuutuksiin. Kuljetuksia välitettäessä on otettava selvää monesta toimitukseen liittyvästä tiedosta etukäteen, jotta pitävän hinnan laskeminen on mahdollista ja jotta kuljetusta varten osataan varata oikeanlainen kalusto parhaiten soveltuvalta kuljetusliikkeeltä. Kysely lähetettiin 268 sellaiselle pirkanmaalaiselle yritykselle, jolla arveltiin olevan vientiä tai vientiaikomuksia Suomen ulkopuolelle Eurooppaan. Kyselyn avulla pyrittiin saamaan selville missä määrin ja millä keinoin pirkanmaalaiset vientiyritykset tällä hetkellä toteuttavat tai ovat tulevaisuudessa aikeissa toteuttaa fyysisten tuotteiden vientitoimitukset. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, kuinka hyvin Scort Express Oy:n ja Tampereen Express-Huolinta Oy:n tarjoamat palvelut vastaavat kyselyyn vastanneiden yritysten tarpeisiin ja näkemyksiin. Kysely lähetettiin ainoastaan Pirkanmaan alueella toimiville yrityksille, sillä Scort Express Oy ja Tampereen Express-Huolinta Oy haluavat aloittaa vientikuljetusten aktiivisen myymisen Pirkanmaan alueelta. Kyselyn lopputuotoksena syntyi analyysi vientitoimintaa harjoittavien, pirkanmaalaisten yritysten Eurooppaan suuntautuvien fyysisten tuotteiden vientitoimitusten nykyisestä tilasta ja siitä, minkälaiseksi se tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Tämän lisäksi kyselyn tuloksia tarkasteltiin
20 toimeksiantajayritysten toiminnan näkökulmasta ja näiden tulosten perusteella pyrittiin löytämään toimeksiantajien toiminnasta oleelliset vahvuudet ja heikkoudet.
11 KYSELYN TULOKSET JA TULOSTEN POHDINTA 21 11.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 43 eri yritystä ja vastausprosentiksi muodostui 16 %. Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa oli alle viiden henkilön yrityksiä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat laskevassa järjestyksessä 10-19 henkilön yritykset ja 50-100 henkilön yritykset. Vähiten vastanneiden joukossa oli yli 100 henkilön, 5-9 henkilön ja 20-49 henkilön yrityksiä. Kaiken kokoiset yritykset olivat täten edustettuina. Toimeksiantajayritykset olisivat toivoneet saatua enemmän vastauksia 5-9 henkilön yrityksiltä, mutta olivat tyytyväisiä etenkin alle viiden henkilön ja 10-19 henkilön yritysten vastausten lukumäärään. Kuvio 1 osoittaa vastanneiden yritysten henkilöstömäärät. Teollisuus oli yleisin toimiala vastanneiden keskuudessa tukku- ja vähittäiskaupan ollessa toiseksi yleisin toimiala. Myös suurin osa toimeksiantajayritysten tämänhetkisistä tuontiasiakkaista toimii teollisuuden tai tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla. Näillä toimialoilla toimivien yritysten lähetykset sopivat tavallisesti erityisen hyvin rekoilla kuljetettaviksi. Kuvio 2 osoittaa vastanneiden yritysten jakautumisen toimialoittain. KUVIO 1. Henkilöstömäärä
22 KUVIO 2. Toimialat Kyselyyn vastasi liikevaihdoltaan vaihtelevan kokoisia yrityksiä. Eniten vastanneiden joukossa oli yrityksiä, joiden liikevaihto oli EUR yli 10 000 000 (11 yritystä) ja EUR 2 000 000 10 000 000 (11 yritystä). Seitsemän yrityksen liikevaihto oli EUR 400 000 999 000 ja kuuden EUR 1 000 000 1 999 000. Yhdellä vastanneista liikevaihto oli EUR 200 000 399 000 ja viidellä EUR 0 199 000. Kaksi kyselyyn vastannutta yritystä ei vastannut kysymykseen liikevaihdon suuruudesta. Scort Express Oy:n ja Tampereen Express-Huolinta Oy:n asiakkaina on pääasiallisesti ollut pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 10 000 000 euroa. Kysely osoittaa, että tällaiset pienet ja keskisuuret yritykset harjoittavat kyllä vientitoimintaa, mutta suuri osa vientitoimintaa harjoittavista yrityksistä on kuitenkin kokoluokaltaan suuria. Toimeksiantajayritykset voisivatkin ensin kokeiluna alkaa myymään vientikuljetuksia pienten ja keskisuurten yritysten lisäksi myös suurille yrityksille. Yksi ehdotus olisi tarjota suurille yrityksille vain sellaisia kuljetuksia, joissa sekä laadulla että hinnalla kilpaileminen on mahdollista. Tällaisia kuljetuksia ovat muuan muassa Italian kappaletavara- ja osakuormakuljetukset.
11.2 Vientikohteet 23 Vastanneista yrityksistä 40 harjoitti fyysisten tuotteiden vientiä ulkomaille. 38 yrityksellä oli vientiä Eurooppaan ja kahdella yrityksellä ainoastaan Euroopan ulkopuolelle. Eniten vientiä oli laskevassa järjestyksessä Ruotsiin (29), Viroon (22), Norjaan (21), Venäjälle (19), Saksaan (18) ja Tanskaan (16). Scort Express Oy:n kannalta merkittävään maahan, Italiaan, vientiä oli 14 yrityksellä. Maat, joihin yrityksillä oli eniten vientiä, vaikuttavat toimeksiantajan kannalta erityisen lupaavilta Venäjä ja Norja poislukien. Euroopan ulkopuolelle oli vientiä ainoastaan kahdella kyselyyn vastanneella, mikä tukee toimeksiantajan päätöstä olla ryhtymättä lisäämään Euroopan ulkopuolisten alueiden liikennettä. Taulukko 1 osoittaa, kuinka monella yrityksellä on vientiä mihinkin Euroopan maahan. TAULUKKO 1. Vientimaat Vastaus Lukumäärä (n=38) Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Alankomaat 9 23,68% 5. Azerbaidzhan 1 2,63% 6. Belgia 10 26,32% 7. Bosnia ja Hertsegovina 1 2,63% 8. Britannia 13 34,21% 9. Bulgaria 1 2,63% 10. Espanja 12 31,58% 11. Georgia 1 2,63% 12. Irlanti 9 23,68% 13. Islanti 4 10,53% 14. Italia 14 36,84% 15. Itävalta 11 28,95% 16. Kazakstan 2 5,26% 17. Kreikka 5 13,16% 18. Kroatia 3 7,89%
24 19. Kypros 2 5,26% 20. Latvia 10 26,32% 22. Liettua 8 21,05% 23. Luxemburg 2 5,26% 25. Malta 1 2,63% 29. Norja 21 55,26% 30. Portugali 6 15,79% 31. Puola 12 31,58% 32. Ranska 12 31,58% 33. Romania 4 10,53% 34. Ruotsi 29 76,32% 35. Saksa 18 47,37% 37. Serbia 1 2,63% 38. Slovakia 7 18,42% 39. Slovenia 4 10,53% 40. Sveitsi 8 21,05% 41. Tanska 16 42,11% 42. Tshekki 8 21,05% 43. Turkki 10 26,32% 44. Ukraina 3 7,89% 45. Unkari 3 7,89% 46. Valko-Venäjä 2 5,26% 47. Venäjä 19 50,00% 48. Viro 22 57,89% Vastanneista yrityksistä kolme ei harjoittanut lainkaan ulkomaan vientiä. Näistä kaksi kuitenkin piti mahdollisena vientitoiminnan aloittamista kolmen vuoden kuluessa. Toinen näistä yrityksistä piti mahdollisena viennin aloittamista Turkkiin ja toinen Euroopan ulkopuolelle.
11.3 Syyt viennin harjoittamiselle 25 Toimeksiantajia kiinnosti tietää, miksi yritykset vientiä ylipäätään toteuttavat. Tärkeimpinä syinä viennin harjoittamiselle tai sen aloittamiselle pidettiin kasvun hakemista yritykselle ja selvää kysyntää ulkomailla. Vähiten merkitystä katsottiin olevan mahdollisuudella siirtää toimintoja kuten tuotanto tulevaisuudessa ulkomaille. 11.4 Vientimuodot Vastanneista yrityksistä 26 toteutti viennin välittömänä vientinä. Yhdeksän vastaajista käytti suoraa vientiä ja kahdella yrityksellä kotimainen päämies hoiti viennin. Lisäksi kolme yritystä vastasi toteuttavansa viennin muulla tavalla. Näitä tapoja olivat oma myyntiorganisaatio kohdemaassa, välittömän ja suoran viennin käyttäminen sekaisin sekä ulkomaisten jälleenmyyjien ja agenttien pääasiallinen käyttäminen eli toisin sanoen suora vienti. Viennin aloittamista harkitsevista yrityksistä toinen kertoi toteuttavansa viennin välittömänä vientinä ja toinen suorana vientinä. Toimeksiantajayritysten omistajat ovat työskennelleet kuljetus- ja huolinta-alalla usean kymmenen vuoden ajan, ja heidän kokemustensa mukaan viennin ollessa välitöntä tai suoraa yritys on konkreettisesti kosketuksissa vientitoimintaan. Näin ollen myös kuljetusala on tällaisille yrityksille jokseenkin tuttu, ja asiointi kuljetusvälitysliikkeen ja yrityksen välillä sujuvaa. Kun yritys tuntee rahdituksen perusteet ja kuljetusvälitystoiminnan yleiset ehdot, väärinkäsityksiä esimerkiksi hinnan muodostumisessa ja vastuun jakautumisessa syntyy harvemmin kuin sellaisten yritysten kanssa, joille kuljetusala ei ole lainkaan tuttu. Näiden seikkojen vuoksi toimeksiantajien näkökulmasta on hyvä asia, että suurin osa vastanneista yrityksistä toteuttaa vientinsä suorana tai välittömänä.
11.5 Rahdinmaksujärjestelyt 26 Toimeksiantajayritykset myyvät palveluita sellaisille yrityksille, jotka maksavat rahtinsa itse Suomessa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 10 maksoi rahtinsa aina itse ja 16 yrityksen kohdalla käytäntö vaihteli. 14 yrityksen kohdalla asiakkaat kohdemaassa maksoivat rahdin. Vastausten perusteella toimeksiantajayritysten tarjoamien palveluiden kaltaisille kuljetuksille löytyy siis kysyntää. Tavatonta ei kuitenkaan ole tarjota kuljetuksia sellaisillekin yrityksille, jotka eivät kyseisellä hetkellä maksa itse rahteja. Tällä tavalla on toimeksiantajayrityksissä menetelty usein silloin, kun yritys on mahdollisesti aikeissa muuttaa rahdinmaksukäytäntöjään. 11.6 Vientitoimitusten tiheys ja eräkoot Vastanneista yrityksistä kahdeksalla oli vientilähetyksiä päivittäin. Viikoittaisia vientilähetyksiä oli 10 yrityksellä ja kuukausittaisia lähetyksiä 12 yrityksellä. Kolmella yrityksellä oli vientiä muutaman kerran vuodessa ja kuusi yritystä harjoitti vientiä vain satunnaisesti. Kuvio 3 osoittaa, että kuljetettavat erät olivat kooltaan vaihtelevia. Eniten toimitettiin kuitenkin täysiä yksiköitä ja kappaletavaraa. KUVIO 3. Vientierien koot
27 Scort Express Oy:llä ja Tampereen Express-Huolinta Oy:llä on voimassa useita yhteistyösopimuksia eri kuljetusliikkeiden kanssa. Pääasiallisesti kullakin näistä kuljetusliikkeistä on oma vahvuusalueensa jakaantuen kuriiri-, kappaletavara-, osakuorma-, ja erikoiskuljetuslähetyksiin sekä täysiin kuormiin. Vahvuusalueet vaihtelevat kuljetusliikkeiden välillä myös alueittain (esimerkiksi Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Itä-Eurooppa). Tässä vahvuusalueella viitataan sekä hintoihin että toimitusnopeuteen ja -varmuuteen. Toimeksiantajayrityksillä on siis hyvät lähtökohdat aloittaa vientitoimitusten välittäminen jo olemassa oleviin yhteistyösopimuksiin nojautuen ja niitä laajentaen. Toimeksiantajayritysten omistajia kiinnostaa erityisesti mahdollisuus lisätä vientiä Italiaan. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista erikseen tarkastella, kuinka usein ja minkä kokoisia tavaraeriä Italiaan viedään. Kuviosta 4 voidaan havaita, että 14 Italian vientiä harjoittavasta yrityksestä viisi ilmoitti toimittavansa täysiä yksiköitä, neljä kuriirilähetyksiä, kolme kappaletavaraa ja kaksi osakuormia. Scort Express Oy:n vahvuus on Italian tuontilähetyksissä ollut perinteisesti kuriiri-, kappaletavara- ja osakuormalähetyksissä. Kysely kuitenkin osoittaa, että vientitoimitusten osalta olisi kannattavaa panostaa myös täysien yksiköiden lähetyksiin samalla tavalla kuin näitä pienempiin lähetyksiin. KUVIO 4. Italiaan vietävien tavaraerien koko
28 Kuvio 5 osoittaa, että kuudella yrityksellä Italian vientitoimitukset olivat päivittäisiä, viidellä viikoittaisia ja kolmella kuukausittaisia. Tämänlainen tulos on Scort Express Oy:n kannalta mieluinen, sillä se haluaa asiakkaikseen ensisijaisesti yrityksiä, joilla on toimituksia tihein väliajoin. Kun toimituksia on usein, kuljetuksista saatavan katteen ei tarvitse olla yhtä suuri kuin kertaluonteisissa kuljetuksissa. Volyymin kasvaessa myös hinnalla kilpaileminen helpottuu. KUVIO 5. Italiaan toimitettavien erien useus 11.7 Suunnitelmat viennin laajentamiseksi Vastanneista yrityksistä 32,33% oli aikeissa laajentaa vientiä uusiin Euroopan maihin kolmen vuoden kuluessa ja 42,50% piti tällaista viennin laajentamista mahdollisena. Vastanneista 25,00% ei aikonut lähitulevaisuudessa laajentaa vientitoimintaansa. Potentiaalisimpina maina viennin laajentamiselle pidettiin Alankomaita (6 vastaajaa), Venäjää (6 vastaajaa), Saksaa (5 vastaajaa) ja Ranskaa (5 vastaajaa). Viennin laajentamista Scort Express Oy:n kannalta oleelliseen maahan Italiaan piti mahdollisena kaksi yritystä.
11.8 Kuljetussopimukset 29 Toimeksiantajayritykset eivät yleisesti ottaen tee sitovia sopimuksia, jotka sitoisivat asiakkaat niihin tietyksi määräajaksi. Sen sijaan toimeksianto saadaan vanhojenkin asiakkaiden kohdalla joka kerta erikseen. Toimeksiantajayritykset ovat näin halunneet antaa asiakkaille tunteen siitä, että heitä ei painosteta ja että toiminta tapahtuu asiakkaiden ehdoilla. Yritykset ovat saaneet kiitosta kyseisenlaisesta toimintatavasta ja ovat myös jatkossa suunnitelleet korostavansa sopimusten kuljetuskohtaisuutta. Näiden seikkojen vuoksi toimeksiantajia kiinnosti tietää, kuinka monella yrityksellä on voimassa sitova sopimus vientikuljetuksista ja mitkä ovat syyt sopimuksen solmimiselle tai solmimatta jättämiselle. 23 yrityksellä oli vastaushetkellä voimassa sopimus vientitoimituksista jonkin kuljetusliikkeen kanssa, kun taas 17 yrityksellä sopimusta vientitoimituksista ei ollut. Tärkeimpänä vaikuttimena sopimuksen tekemiselle pidettiin edullisia sopimushintoja. Merkittävimpänä syynä sopimuksen tekemättä jättämiselle pidettiin vientilähetysten harvalukuisuutta. Toimeksiantajayritykset pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisimmät kiinteät sopimushinnat kuriiri- ja kappaletavaralähetyksien osalta. Näitä isompien lähetysten osalta kiinteät hinnat eivät usein ole yhtä kilpailukykyiset. Tämä johtuu siitä, että tarjousta tehdessä pitää huomioida, että halvimman hinnan tarjoavalla liikennöitsijällä ei aina poikkeuksetta ole kalustoa vapaana asiakkaan toivomana ajankohtana, jolloin täytyy turvautua hinnoiltaan kalliimman liikennöitsijän palveluihin. Sen sijaan hyvät hinnat pystytään usein antamaan kysyttäessä tarjousta isoille kuljetuksille erikseen päivän hintaan. Tämä johtuu siitä, että liikennöitsijöillä saattaa olla tarjouspyyntöhetkellä kalustoa vapaana sopivalla alueella siten, että ne voivat tarjota kuljetukset hyvinkin edullisesti, koska he haluavat saada täytettä autoihinsa.
11.9 Kuljetusmuodot 30 Suurin osa vastanneista yrityksistä (32) käytti jossakin vaiheessa vientikuljetuksissaan rekkaa ja 14 yritystä laivaa. 13 yrityksen tavarat kulkivat yhdistetysti sekä rekalla että laivalla. Tämän suuntaiset tulokset ovat toivottuja, sillä toimeksiantajayritykset välittävät pääasiassa rekka- ja rekka-laivayhdistelmäkuljetuksia. 17 yrityksen vientikuljetukset tapahtuivat lentokoneella ja yhden yrityksen lähetykset kulkivat junalla. Muina vientikuljetusmuotoina mainittiin Itella, tuotteiden kuljettaminen mukana, hevoskuljetus ja tietoverkot. 11.10 Kuljetusliikkeen kansallisuus Kyselyssä kysyttiin toimeksiantajan toiveesta, onko kuljetusliikkeen kansallisuudella merkitystä. Vastanneista yrityksistä viiden mielestä kuljetusliikkeen tuli olla suomalainen. 37 yrityksen mielestä kansallisuudella ei ollut merkitystä. Kukaan vastanneista ei ollut sitä mieltä, että kuljetusliikkeen tulisi olla ulkomainen. Syitä sille, että kuljetusliikkeen on oltava suomalainen, olivat luotettavuus, sopimusten teon helppous, asiointi suomen kielellä sekä kuljetuskaluston kunto ja laatu. 11.11 Kuljetusvakuutukset Toimeksiantajayrityksiä kiinnosti erityisesti kysymys kuljetusvakuutuksista, sillä niihin liittyen nousee aika ajoin esille epäselvyyksiä. Vastanneista yrityksistä 21 oli vakuuttanut vientikuljetuksensa erillisellä kuljetusvakuutuksella. 12 yritystä ei ollut erikseen vakuuttanut vientikuljetuksia ja vastanneista seitsemän ei tiennyt, oliko yrityksen vientikuljetuksia vakuutettu. Merkittävimmät syyt vakuuttamatta jättämiselle olivat vastausmäärän perusteella korvausmenettelyn hankaluus ja se, että rahdinkuljettajan vastuuvakuutus on riittävä.
11.12 Ongelmat vientikuljetuksissa 31 Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneet yritykset olivat kohdanneet vientikuljetuksiin liittyviä ongelmia melko vähän. Vähiten ongelmia vientikuljetuksissa oli vastausten mukaan ollut kuljetushenkilöstön käyttäytymisen ja tavarahävikin kanssa. Useimmiten ongelmia oli esiintynyt aikataulujen pitävyydessä ja yhteydenpidon toimivuudessa. Kuvio 7 havainnollistaa esiintyneitä ongelmia. TAULUKKO 2. Vientikuljetuksiin liittyvien ongelmien esiintyvyys Ei Harvoin lainkaan (Arvo: (Arvo: 1) 2) Melko usein (Arvo: 3) Erittäin usein (Arvo: 4) En osaa sanoa (Arvo: 0) Yhteydenpito ei toimi (avg: 1,84) Laskutusepäselvyydet (avg: 1,84) Aikataulut eivät ole pitäneet (avg: 2,18) Sääolosuhteet estäneet tai vaikeuttaneet kuljetuksia (avg: 1,79) Kuljetushenkilöstön käyttäytyminen epäkorrektia (avg: 1,39) Tavaroita on kadonnut kuljetuksen aikana (avg: 1,43) Tavaroita on vaurioitunut kuljetuksen aikana (avg: 1,74) Kuljetuskalusto ei ole ollut asianmukaista (avg: 1,49) Sovitut asiat eivät ole pitäneet (avg: 1,66) Kuljetuksista on aiheutunut lisäkustannuksia (avg: 1,64) 1 2 3 0 1 2 3 0 1 2 3 1 2 3 0 1 2 3 0 1 2 0 1 2 3 1 2 0 1 2 0 1 2 Kuljetuksiin liittyvissä 1 2 3 0
32 asiakirjoissa on ollut puutteita(epäselvyyksiä) (avg: 1,83) 11.13 Kuljetusliikkeen valitsemiseen vaikuttavat tekijät Tärkeimpiä huomioitavia seikkoja kuljetusliikettä valittaessa olivat vastausten perusteella kuljetusten hinta, kuljetusliikkeen kokemus vientikuljetuksista, toimitusten nopeus, toimitusten joustavuus sekä henkilökohtainen palvelu. Vähiten merkitystä katsottiin olevan suosituksilla ja mahdollisuudella keskittää kaikki kuljetukset samalle kuljetusliikkeelle. Kuvio 6 havainnollistaa vastausten jakaumaa. Seuraavaksi arvostuksia peilataan toimeksiantajayritysten toimintaan. TAULUKKO 3. Arvostukset kuljetusliikettä valittaessa 1 Ei lainkaan 2 Ei kovin 3 En osaa 4 Melko 5 Erittäin tärkeää (1) tärkeää (2) sanoa (3) tärkeää (4) tärkeää (5) Kotimaan markkinat liian pienet 2 3 4 5 Selvä kysyntä ulkomailla 2 4 5 Kasvun hakeminen yritykselle 1 2 3 4 5 Mahdollisuus siirtää toimintoja tulevaisuudessa ulkomaille (esim. tuotanto) 1 2 3 4 5 Toimeksiantajayritykset ovat perinteisesti kilpailleet hinnan sijaan palvelun tasokkuudella. Yritysten prioriteetteihin kuuluu huomioida asiakkaan toiveet mahdollisimman suurilta osin ja järjestää oma toimintansa ja kuljetukset näiden toiveiden pohjalta. Tavallisesti kullakin asiakkaalla on oma yhteyshenkilönsä,
33 joka huolehtii kyseisen asiakkaan kuljetuksista. Koska kullakin asiakkaalla on oma yhteyshenkilönsä, toimiva tiedonkulku on ollut yksi toimeksiantajayritysten valttikorteista. Henkilökunnan tehtäviin kuuluu pitää asiakas ajan tasalla lähetyksen kulusta ja ilmoittaa viivytyksettä mahdollisesti ilmenneistä ongelmista. Lähtökohtana jokaista kuljetusta välitettäessä on, että asiakas tietää halutessaan etukäteen milloin hänen lähetyksensä noudetaan ja toimitetaan. Toimeksiantajayritykset välittävät kuljetuksia vain päteviin kuljetusliikkeisiin, joilla tiedetään löytyvän kokemusta kulloinkin kyseessä olevista kuljetuksista. Toimeksiantajayritysten henkilöstö myös tuntee henkilökuntaa jokaisesta yrityksestä, joille lähetyksiä välitetään kuljetettaviksi. Kyselyn tulokset osoittavat, että mahdollisuudella keskittää kaikki kuljetukset samalle liikkeelle ei ole juurikaan merkitystä kuljetusliikettä valittaessa. Tämä ei ole toimeksiantajien kannalta mieluinen tulos, sillä niillä on suuri potentiaali tarjota yrityksille kaikki niiden tarvitsemat kuljetukset laajojen yhteistyöverkostojen ansiosta. Huomionarvoista tässäkin kuitenkin on, että toimeksiantajien yhteistyökumppaneiden hintataso sekä toimitusnopeus ja -tiheys vaihtelevat keskenään suurestikin. Kuten edellä on mainittu, hinta ei ole toimeksiantajayritysten merkittävä kilpailuvaltti. Tarjottavien kuljetusten hintataso vaihtelee suuresti lähetysten koon ja kohdemaan mukaan. Esimerkiksi tällä hetkellä Tampereen Express- Huolinta kykenee tarjoamaan kuriirilähetyksiä Pohjois-Euroopan alueella hyvin kilpailukykyisin hinnoin uuden yhteistyösopimuksen ansiosta täysien trailereiden hintojen vaihdellessa maittain hyvin edullisesta huomattavan kalliiseen. Toimeksiantajayritysten välittämien kuljetusten nopeus vaihtelee niin ikään maittain ja kuljetusliikkeittäin. Tuontilähetysten kuljettamiseen laskettuna noudosta myyjältä toimitukseen asiakkaalle menee keskimäärin yksi viikko. Vientitoimituksissa tämänhetkisiä yhteistyökumppaneita käytettäessä menisi luultavasti keskimäärin yhtä kauan. Scort Express Oy:n ja Tampereen Express- Huolinta Oy:n olisikin kilpailuedun saavuttamiseksi kannattavaa etsiä lisää sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka pystyvät toimittamaan lähetykset nopeasti. Tällaisten yhteistyökumppaneiden löytäminen on helpompaa pienille paketti- ja
34 lavalähetyksille kuin niitä isommille monen kollin lähetyksille ja vaatii huolellista selvitystyötä. Seuraava askel olisikin alkaa kartoittaa ja etsiä Scort Express Oy:lle ja Tampereen Express-Huolinta Oy:lle yhteistyökumppaneita, jotka kykenevät toimittamaan vientilähetyksiä mahdollisimman nopeasti ja edullisesti luotettavuutta unohtamatta.
12 POHDINTA 35 12.1. Tutkimusosan onnistuminen ja vastaaminen teoriaosuuteen Kyselyyn vastasi 43 yritystä ja vastausprosentiksi muodostui 16 %. Vastauksia lähdettiin alun perin tavoittelemaan 50 kappaletta, joten tavoitteesta jäätiin 7 vastauksen verran. Kyselyyn vastasivat pääasiallisesti sellaiset yritykset, joilla oli vastaushetkellä vientitoimintaa. Kyselyyn vastasi vain kaksi sellaista yritystä, joilla oli toistaiseksi ainoastaan aikeita vientitoiminnan aloittamiseksi. Tällaisten yritysten alhainen vastausmäärä oli pettymys. Kyselyn tulosten perusteella on mahdotonta esittää päätelmiä yleisellä tasolla sellaisten yritysten vientiaikomuksista, joilla vientiä ei vielä ole. Opinnäytetyön päätavoitteena oli kuitenkin tarkastella vastauksia toimeksiantajien näkökulmasta eikä yleisellä tasolla, joten vientitoimintaa harkitsevien yritysten vähäinen määrä ei muodostunut ratkaisevaksi puutteeksi. Kaikki vastaukset olivat käyttökelpoisia ja vastaajat suorittivat kyselyn loppuun asti. Kysely vastasi teoriaosuutta ja siinä oli nostettu esille teoriaosuudessa esitellyt oleelliset tekijät kuljetusten välittämisessä. Muutamalla kysymyksellä (kysymykset 8, 17, 18, 19, 31, 32, 38) ei ollut suoraa yhteyttä teoriaosuuteen, sillä ne esitettiin puhtaasti toimeksiantajayritysten mielenkiinnosta tietää kyseiset asiat. Opinnäytetyölle asetettu tarkoitus saavutettiin ja tarkoitus täytettiin hyvin. Tarkoituksena oli selvittää, miten vientitoimintaa harjoittavat tai vientitoimintaa aloittelevat pirkanmaalaiset yritykset järjestävät vientikuljetuksensa. Vastauksien avulla saatiin kattava kuva siitä, miten vientikuljetukset vastaushetkellä vientiä harjoittavissa yrityksissä järjestyivät ja löydettävissä oli myös yhteneviä linjoja, joita toimeksiantajat voivat toiminnassaan jatkossa hyödyntää. Lisäksi tavoitteena oli saada vastaus kysymykseen siitä, kannattaako toimeksiantajayritysten alkaa myydä vientikuljetuksia aktiivisesti samalla tavalla kuin ne ovat myyneet tuontikuljetuksia. Myös tälle kysymykselle saatiin vastaus: kyllä.