Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi Tiina Ruuskanen
Kustannus-hyötyanalyysi (KHA, CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline. KHA:n avulla määritetään annetun projektin tai kaavaillun toimenpideohjelman toteuttamisen yhteiskunnallinen kannattavuus Tarkoituksena on selvittää ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset Mikäli projektin nettonykyarvo on positiivinen, hanketta suositellaan toteutettavaksi
Kustannus-hyötyanalyysi toteutetaan käytännössä noudattaen seuraavia pääpiirteitä: Määritetään tarkasteltavat hankevaihtoehdot. Päätetään keille koituvilla hyödyillä ja kustannuksilla on merkitystä. Määritetään hankkeen vaikutukset ja käytettävät mittayksiköt. Ennustetaan tulevat vaikutukset koko hankkeen ajalta.
Muutetaan kaikki vaikutukset rahamääräisiksi arvoiksi.
Kustannus-hyöty-analyysi Identifioida kierrätysmateriaalien käytön kustannukset ja edut suhteessa perinteiseen tapaan kolmesta näkökulmasta arvotettuna 1. Taloudellinen näkökulma 2. Ympäristön näkökulma 3. Sosio-ekonominen näkökulma
Paketti koostuu: LCA IN LANDSCAPING Viheralueiden rakentamis- ja ylläpitoprosessien kustannus-hyötyanalyysista Viherrakentamisprosessien ympäristö- ja sosioekonomisesta kustannus-hyötyanalyysista Perusteluista kierrätysmateriaaleja sisältävien ratkaisujen hyväksymiselle Uusien toimenpiteiden ja välineiden tuottamisesta viherrakentamisen suunnitteluun
Talousanalyysi Viherrakentamisen pääprosessit: Suunnittelu Perustaminen Hoito
Tärkeimmät arvioitavat kustannukset ovat: Materiaalikustannukset Suorat työkustannukset Epäsuorat työkustannukset Kuljetuskustannukset Yleiskulut
Lasketaan tapaustutkimuksen avulla viheralueen suunnittelun, perustamisen ja hoidon kustannukset Tavanomaisella käytännöllä Kierrätysmateriaaleja käyttämällä Kustannusvertailu Tavanomainen nurmikon rakentaminen Kierrätysmateriaaleja hyödyntävä A. Suunnittelukustannukset Kustannus /m 2 Kustannus /m 2 -suora työkustannus: /h h/m 2 h/m 2 - ihmistyö 35,00 0,03 1,05 0,03 1,05 - yleiskustannus 40 % 0,42 0,42 Yht. 1,47 1,47
B. Perustamiskustannukset - materiaalikustannus: - multaseos paikalle tuotuna, sis alv /m 3 m 3 /m 2 /m 3 m 3 /m 2 20,00 0,20 4,00 14,00 0,20 2,80 /kg kg/m 2 /kg kg/m 2 - siemenseos 10 kg/350 m 2 5,00 0,028 0,14 5,00 0,028 0,14 -suora työkustannus: /h h/m 2 h/m 2 - ihmistyö 30,00 0,010 (100 m 2 /h) 0,30 0,013 0,39 - konetyö 60,00 0,010 (100 m 2 /h) 0,60 0,013 0,78 - yleiskustannus 20 % 1,01 0,82 Yht. 6,05 4,93 A + B Suunnittelu- ja perustamiskustannukset yht. 7,52 6,40
C. Hoitokustannukset /v - materiaalikustannus: /kg kg/m 2 /kg kg/m 2 - seoslannoite kevät&kesälannoite 2,00 0,025 0,05 -suora työkustannus: syyslannoite 2,00 0,025 0,05 2,00 0,025 0,05 (1 000 Leikkuu m 2 /h) Leikkuu (1 000 m 2 /h) /h krt/v h/m 2 krt/v h/m 2 - ihmis + konetyö 40,00 20 0,001 0,80 25 0,001 1,00 - kuljetuskustannus 0,20 0,20 - yleiskustannus 12 % 0,13 0,15 Yht. 1,23 1,40
Ympäristöanalyysi Keskeisimmät ympäristövaikutukset: Termillä hiilijalanjälki tarkoitetaan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaan ilmastokuormitusta eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.
Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, joiden avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana
Vesijalanjälki tarkoittaa kuinka paljon henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut maailman vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi viljelyyn, teollisuuden prosesseissa ja tuotteiden valmistukseen.
Lisäksi arvioitaan: Rehevöityminen Happamoituminen Maankäytön vaikutukset Muut ympäristövaikutukset
Ympäristövaikutukset arvioidaan elinkaarianalyysin tulosten ja asiantuntija haastattelujen sekä aikaisempien tutkimusten avulla Ympäristövaikutuksille taloudelliset arvot arvotetaan tilastojen ja olemassa olevien tutkimuksien perustella
Sosio-ekonominen analyysi Identifioidaan ryhmät joihin kierrätysmateriaalin käytöllä on vaikutuksia ja päätetään kenen näkökulmasta arviointi toteutetaan Arviointi yhteiskunnan ja/tai eri ryhmien näkökulmasta Vaikutukset voivat olla myönteisiä sekä kielteisiä Hyöty-kustannus suhde hinta-arvioiden, tilastojen ja raporttien avulla
Tarkastelu suoritetaan kuntien ja niiden asukkaiden näkökulmasta ja ryhmät ovat: Luottamuselimet (valtuustot, lautakunnat) Virkamiehet (tekniset johtajat, puutarhurit, arkkitehdit.) Yksityiset vapaa-aika-alueiden haltijat Asukas- ja kyläyhdistykset Yrittäjät Asukkaat
Seuraava vaihe on kaikkien vaikutusten tunnistaminen ja yksityiskohtainen erittely Arviointi alueittain: Kasvualustojen tuotantoprosessi Kasvualustojen kuljetukset Kohteen perustaminen Hoito Työllistävyys
Alue arviointia varten on Forssan seutukunta Kanta-Hämeessä Forssan kaupunki Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Väkiluku 35 128 ja pinta-ala 1 482 km²
Alueella Suomen suurin biokaasu- ja kompostointilaitos Käsittele: Yhdyskuntajätteitä Jätevesilietteitä Kauppojen vanhentuneita elintarvikkeita Seudun elintarviketeollisuuden biohajoavia jätteitä Lisänä muutama pienempi kompostointilaitos ja kaupungin jätevesilaitos
Potentiaaliset kohteet: Kaupungin puistot Meluvallit Maisemoitavat kaatopaikat Vapaa-ajan kohteet Muut viheralueet Yksityiset pihat
Vaikutusten arvottaminen hyödyntäen saatavilla olevia uusimpia tutkimuksia ja raportteja
Kiitos!