Koronaaritutkimusta ja mahdollista sydäntoimenpidettä odottavalle Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa Teitä ja läheisiänne valmistautumaan sydäntutkimukseen ja mahdolliseen sydämeen kohdistuvaan toimenpiteeseen. 1. Miten sepelvaltimotauti syntyy ja ilmenee? Sepelvaltimot kulkevat sydämen ulkopinnalla. Niiden tehtävänä on huolehtia, että sydänlihas saa verta ja sen mukana ravinteita ja happea. Yleisin syy sepelvaltimotaudin syntyyn on kolesterolin ja kalkin kertyminen valtimoiden seinämiin. Vuosia kestävän prosessin seurauksena valtimon sisällä oleva kolesterolikertymä kasvaa ja kovettuu. Valtimo ahtautuu ja tämän seurauksena veren virtaus kyseisessä suonessa heikentyy. Sydänlihaskudos alkaa kärsiä hapenpuutetta. Yleisimmin hapenpuute aistitaan kipuna - angina pectoris kipuna. Muita sepelvaltimotaudin ilmenemismuotoja ovat sydäninfarkti, äkkikuolema, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja oireeton hapenpuute. 2. Koronaariangiografia Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella eli koronaariangiografialla voidaan tutkia sepelvaltimoiden ahtaumien sijaintia ja astetta. Samalla arvioidaan, voidaanko sydämen toimintakykyä parantaa leikkauksella tai pallolaajennuksella. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehdään paikallispuudutuksessa. Tutkimuksen tekevä lääkäri punktoi ranne- tai nivusvaltimon. Kanyylin kautta viedään ohut pitkä letku eli katetri valtimoa pitkin aorttaan sepelvaltimoiden lähtökohtaan. Katetrin kautta ruiskutetaan varjoainetta sepelvaltimoihin. Samalla otetaan sarja röntgenkuvia, joista nähdään, kuinka varjoaine täyttää sepelvaltimot. Tutkimuksen aikana tehdään useita varjoaineruiskutuksia molempiin sepelvaltimoihin. Varjoaine voi
aiheuttaa ohimenevän lämmöntunteen sekä sydän voi lyödä muutaman ylimääräisen lyönnin. Saadut kuvat analysoidaan ja niiden perusteella lääkäri ratkaisee parhaan mahdollisen hoitomuodon. Tutkimus kestää noin puoli tuntia. Jos tutkimus on tehty nivusvaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintäänkin 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan asetetaan painantalaite n. 4,5 tunniksi. Vuodelepo kestää vähintään 6 tuntia, yksilöllisistä seikoista riippuen aikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Verenvuodon välttämiseksi Teidän on tärkeä noudattaa vuodelepoa. Joissakin tapauksissa voidaan nivusvaltimoon asentaa sulkulaite. Tällöin painamista ei tarvita ja vuodelepoaika on lyhyempi. Jos tutkimus on tehty rannevaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintään 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan laitetaan paineside kahden tunnin ajaksi ja käsi tuetaan lepoasentoon kolmioliinalla vuorokauden ajaksi. Verenvuodon välttämiseksi on tärkeää, että noudatatte teille annettuja ohjeita. Tutkimuksen jälkeen voitte liikkua voinnin mukaan ja ruokailla vapaasti. Jotta varjoaine poistuisi kehosta mahdollisimman nopeasti, Teidän on hyvä juoda runsaasti nesteitä päivän mittaan. Jos toimenpiteisiin ei ole tarvetta, pääsette kotiin samana iltana tai seuraavana päivänä. Jos kuvauksessa todetaan tarvetta pallolaajennushoitoon, toimenpide tehdään yleensä samassa yhteydessä varjoainekuvauksen kanssa. 3.Sepelvaltimotaudin hoito Sepelvaltimotaudin hoidon perustana ovat elämäntapojen tarkistus ja niihin tarvittaessa tehtävät muutokset sekä lääkehoito. Elämäntapoja tarkistamalla ja muuttamalla voitte itse vaikuttaa sepelvaltimotaudin etenemiseen. Vähäoireista sepelvaltimotautia hoidetaan lääkityksellä. Tavoitteena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja lisätä elämän laatua. Jos lääkehoito ja elämäntapojen muokkaaminen ei tunnu riittävän ja oireet jatkuvat ja pahenevat, harkitaan pallolaajennusta tai ohitusleikkausta. PALLOLAAJENNUS ELI ANGIOPLASTIA Jos varjoainekuvauksessa on todettu sepelvaltimoita ahtauttava tauti, lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät auta, voidaan päätyä pallolaajennushoitoon. Hoidon valintaan vaikuttavat
sairaiden suonten ja ahtaumien lukumäärä sekä niiden sijainti sepelvaltimoissa. Lisäksi päätökseen vaikuttavat potilaan mielipide, yleiskunto, ikä ja muut sairaudet. Pallolaajennus voidaan tehdä potilaille, joilla on ahtauma kahdessa, jopa kolmessa suonessa, myös ohitusleikatun potilaan siirrännäissuoni voidaan tarkoin harkituissa tilanteissa laajentaa. Jos ahtaumia on useampia, voidaan pallolaajennukset tehdä eri kerroilla. Pallolaajennus tehdään paikallispuudutuksessa joko oikeasta nivusvaltimosta tai oikeasta rannevaltimosta. Ohjainkatetria pitkin pujotetaan pallokatetri ahtaumakohtaan. Pallo täytetään nesteellä, jolloin se pusertaa ahtaumamassan valtimon seinämiin. Palloa pidetään laajennettuna 30-60 sekunttia kerrallaan. Tällöin voi tuntua rintakipua, joka yleensä menee ohi pallon tyhjennettyä. Ahtauman kohdalle voidaan myös asentaa verkkoputki eli stentti lopputuloksen parantamiseksi. Stentin laiton yhteydessä aloitetaan lääkehoito, joka estää verihyytymän muodostumisen stenttiin (Plavix). Lääkehoito jatkuu päivittäin 3 kuukautta - 1 vuosi. Jos tutkimus on tehty rannevaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintään 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan laitetaan paineside kahden tunnin ajaksi ja käsi tuetaan lepoasentoon kolmioliinalla vuorokauden ajaksi. Verenvuodon välttämiseksi on tärkeää, että noudatatte teille annettuja ohjeita. Tutkimuksen jälkeen voitte liikkua voinnin mukaan ja ruokailla vapaasti. Jos toimenpide on tehty ranteesta, ranteessa pidetään painesidettä vähintään kaksi tuntia tai kunnes pistospaikka ei enää vuoda. Vuodelepo jatkuu vähintään kaksi tuntia, mieluummin kuusikin tuntia. Liikkuessa käsi on tuettava kantohihnalla toimenpidepäivän ajan. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia (alle 0,5 %). Pallolaajennuksista onnistuu yleensä yli 90 %. Joskus kuitenkin laajennettu kohta ahtautuu uudestaan ja rintakipuoireet palaavat. Oireet ilmenevät yleensä 1-3 kuukauden kuluessa pallolaajennuksesta. Tällöin toimenpide voidaan joutua uusimaan. SEPELVALTIMOIDEN OHITUSLEIKKAUS Ohitusleikkauksessa sepelvaltimoiden ahtaumakohdat ohitetaan terveillä verisuonisiirteillä ja täten pyritään palauttamaan verenkierto sydämen eri osiin. Hapenpuutteesta aiheutuneet kivut poistuvat ja sydämen toimintakyky paranee. Perinteisessä ohitusleikkauksessa rintakehä avataan keskeltä ja sydän pysäytetään leikkauksen ajaksi. Sydänkeuhkokone huolehtii verenkierrosta. Ns. mini-invasiivisessa eli säästävässä ohitusleikkauksessa sydäntä ei pysäytetä. Sydämen toimintaa hidastetaan, jotta leikkauksen suorittaminen on teknisesti mahdollista.
Siirrännäisinä käytetään ensisijaisesti valtimosiirteitä, sillä ne voivat parantaa ohitusleikkauksen tuloksen pysyvyyttä. Yleisimmin käytettyjä valtimosiirteitä ovat rinnan seinämän valtimot, rannevaltimot ja mahalaukun valtimot. Tarvittaessa voidaan käyttää jaloista irrotettuja laskimosiirteitä. Tavallinen ohitusleikkaus kestää noin kolme tuntia. Ohitusleikkaus on yleensä turvallinen toimenpide. Samoin kuin kaikissa suurissa leikkauksissa leikkauskuolleisuus on 1-5 %. Muita mahdollisia komplikaatioita ovat sydäninfarkti, aivohalvaus tai sairaalainfektiot. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä monenlaisia oireita, jotka ovat yleensä vaarattomia, lääkityksellä hoidettavia ja ohimeneviä. Tavallisia oireita ovat rytmihäiriöt, lämmön nousu, turvotukset, kipu, väsymys, sekavuus, unettomuus, ruokahaluttomuus ja masennus. Toipuminen perinteisestä ohitusleikkauksesta tapahtuu yksilöllisesti ja lopullinen tulos voi näkyä vasta vuoden kuluttua. 4.Toimenpiteitä odotellessa Lääkehoito ja sydämeen kohdistuvat toimenpiteet eivät poista itse sairautta. Onnistuneeseen hoitoon on aina liitettävä elämäntapojen tarkistus. 4.1. RUOKAVALIO Sydänystävällinen ruokavalio on vähärasvainen, runsas kuituinen ja niukka suolainen. Sydänystävällinen ruokavalio auttaa alentamaan kolesteroliarvoja, verenpainetta ja ylipainoa sekä se tasoittaa sokeriarvoja. Ruokavalion avulla voi hidastaa ahtautumien kasvamista ja mahdollisessa leikkauksessa siirrettävien suonien ahtautumista. 4.2. YLIPAINO Ylipaino on rasite sydämelle. Se myös vaikuttaa leikkaukseen ja sen jälkeiseen toipilasaikaan. Pienikin painon pudotus tukee kuntoutumista. Suositeltava painon pudotus on 2 kg/kuukausi. Rankkaa laihdutusohjelmaa ei suositella leikkausta edeltävinä viikkoina, sillä elimistö tarvitsee täysipainoiset vitamiini- ja hivenainevarastot, joita se voi käyttää kuntoutumisvaiheessa. 4.3. TUPAKOINTI Tupakointi nopeuttaa verisuonten ahtautumista ja kalkkeutumista vähentämällä hyvän kolesterolin osuutta ja nostamalla huonon kolesterolin osuutta. Tupakan sisältämä häkä heikentää veren hapenkuljetuskykyä lisäten sydänlihaksen hapenpuutetta. Lisäksi se supistaa verisuonia ja lisää veren hyytymistaipumusta. Tupakointi myös nostaa verenpainetta ja pulssia sekä altistaa rytmihäiriöille. Tupakoivalla potilaalla on leikkaukseen ja toipumiseen liittyvät riskit paljon suuremmat kuin ei-tupakoivilla. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina.
4.4. LIIKUNTA Leikkausta odotellessa on hyvä harrastaa liikuntaa. Päivittäinen kävelylenkki omaa kehoa kuunnellen on suositeltavaa. Kaikki, mikä tuntuu hyvältä on luvallista tehdä. Kovaa rasitusta tulee kuitenkin välttää, eikä kovaa kuntoilua kannata aloittaa tässä vaiheessa. 4.5.HAMPAAT JA IHO Hampaat ja suu pitää tarkistuttaa ja hoitaa ennen sydänleikkausta, sillä suun alueen tulehdukset ovat merkittävä vaaratekijä erilaisille infektiosairauksille. Lääkärin lähetteellä saatte Kelalta osakorvauksen hammashoidosta. Rintakehän, käsien, jalkojen ja nivusten iho pitää olla ehjä leikkaukseen mentäessä. Mahdolliset ihottumat näillä alueilla tulee hoitaa ajoissa. 4.6.HENKINEN VALMENTAUTUMINEN Koronaaritutkimusta ja mahdollista toimenpidettä odotellessa mielessä voi pyöriä monenlaisia ajatuksia. Omista ajatuksista ja tuntemuksista on hyvä keskustella omaisten ja ystävien kanssa. Sydänpiirin avulla voi ottaa yhteyden sydäntukihenkilöön, joka on maallikko ja itse saman tilanteen läpikäynyt henkilö. Asiasta voi myös keskustella lääkärin tai sydänhoitajan kanssa. Tieto ja kokemusten vaihto lievittävät jännitystä ja pelkoa. 4.7. MUUTA HUOMIOITAVAA Oulu: Taksilaput saatte Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sydänosastolta taisydänpoliklinikalta. Odotusaika on noin 6 kuukautta. Vaasa: Taksilaput saatte Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sydänosastolta taisydänpoliklinikalta. Odotusaika on noin 3-6 kuukautta. Omalla autolla ei kannata lähteä tutkimuksiin. Jos samalla hoitojaksolla päädytään toimenpiteisiin, ette voi itse ajaa autoa pois. Omavastuu kyydistä on 9,25 euroa/yksi suunta. 4.8.TOIPILASAJAN SUUNNITTELU Toimenpideaikoja odotellessa on hyvä myös suunnitella mahdollista leikkauksen jälkeistä aikaa. Varjoainekuvauksen jälkeen sairausloma on 1-7 päivää. Pallolaajennuksen jälkeen sairausloma on yleensä päiviä tai viikon, riippuen ammatista. Perinteisen ohitusleikkauksen jälkeen sairausloma on yleensä noin 3 kuukautta. Mini leikkauksen jälkeen on noin 1 kuukausi. Tämän jälkeen potilas on yleensä työkykyinen.
Keneltä neuvoja? Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee sydänasioihin perehtyneitä hoitajia, joiden kanssa voitte keskustella kaikenlaisista mieltä painavista asioista. Keskipohjanmaan keskussairaala, Kokkola Henkilökunta, os. 8 puh. (06) 826 4222 Kuntoutusohjaaja Maarit Vuorela, kunt. tutk. puh. (06) 826 4347 Fysioterapeutti puh. (06) 826 4813 ten sydänhoitajat seuraavalla sivulla.
TERVEYSKESKUSTEN SYDÄNHOITAJAT Alavieska Reetta Hakalahti Pappilantie 1 84200 Alavieska 08-419 6300 (ajanvaraus) Haapajärvi Vuokko Reinikainen Männistönkatu 6 85800 Haapajärvi 044-445 6345 ti,ke,to klo 12-13 Kaustinen,Halsua,Veteli Merja Haapalainen Mäntöläntie 2 69730 Tunkkari 040-804 5050 Himanka Sanna Pöyhtäri Kannuskyläntie 13 68100 Himanka (06) 8789 280 Kalajoki Seija Kärkinen-Lappalainen Kalajoen terveyskeskus Pl 6, 85101 Kalajoki (08) 4691 529 Kannus Sari Kinnunen Kannuksen terveyskeskus Pl 19 69101 Kannus 040-804 2050 Kokkola Mariankatu 28 67200 Kokkola 044-730 7964 Kruunupyy, Alaveteli, Teerijärvi Carina Kainberg Kronoby HVC Säbråvägen 1 68500 Kronoby puh. 050-3228763 Lestijärvi Sari Kinnunen Niemeläntie 3 A 69440 Lestijärvi 040-804 2050 Lohtaja Terveysasema Lohtajantie 3 A 68230 Lohtaja (06) 828 7750 Nivala Sari Murisoja Pappilantie 1 85500 Nivala (08) 419 6532 ma-to klo 12-13 Perho Perhon terveyskeskus Vanhainkodintie 20 69950 Perho 040-804 3000 Pietarsaari Carita Nyman Pohjanlahdentie 1 68600 Pietarsaari (06) 786 2233 ma,ti,to klo 9 10 Reisjärvi Seija Kieleväinen Savikontie 1 85900 Reisjärvi 044-770 0702 ma-pe klo 9-14 Sievi Haikolantie 38 85410 Sievi puh. (08) 419 6100 ajanvaraus Toholampi Sari Kinnunen Sairaalantie 2 69300 Toholampi 040-804 2050 Ullava Anne Rahkola Ullavantie 68370 Ullava 040-489 2049 tai (06) 8287639 Ylivieska Kirkkotie 4 84100 Ylivieska 044-419 5125
Sydäntukihenkilöt Piirimme alueella toimii sydänpotilaiden tukihenkilöverkosto. Tukihenkilö on maallikko, sydänsairauden kokenut tai läheinen henkilö. Tukihenkilö toimii potilaan tai omaisen pyynnöstä. Hän tukee ja myötäelää, antaa käytännön vinkkejä arkipäivän ongelmiin. Tukihenkilöön voi ottaa myös yhteyden nimettömänä ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Keski-Pohjanmaan Sydänpiirin tukihenkilöt: Kokkolan sydänyhdistys ry Raili Wennman 06-8312432, 040-5963881, ohitusleikattujen kerhon vetäjä Hilkka Kettu 040-7622447 Jorma Karhula 050-3029560 Kalle Kandelberg 06-8311518 Eero Klemola 040-7716701 Seija Klemola 0400-666179 Nivalan sydänyhdistys ry Erkki Uusitalo 08-442280 Kerttu Niemi 08-447187 Irja Junttila 08-440431 Sulevi Ojatalo 040-7184012 Matti Hautala 08-445229 Lestijokilaakson sydänyhdistys ry Tenho Raudasoja 06-870464 Reisjärven sydänyhdistys ry Esa Hirvinen 040-7413187 Kalajoen sydänyhdistys ry Raija Hannula 08-462007 Pentti Nurmi 0400-581232 Ylivieskan seudun sydänyhdistys Maija Hakalahti 050-4061302 Jussi Vähäsalo 08-480539 Sauli Järvi 0500-366016 Johannes Marjakangas 0500-738741
Sisätautien vuodeosasto 8 Puh: 06-8264 222 Haapajärven sydänyhdistys ry Riitta Lintinen-Savikko 040-7766037 Jani Salmela 040-5873130 Jussi Vihantola 040-7323887 Toholampi-Lestijärvi sydänyhdistys ry Pentti Korkiakangas 050-3563223 Viljo Kauppinen 06-8623546 Alpo Pahikainen 044-5718479 Perhonjokilaakson sydänyhdistys ry Rudi ja Rauha Kaunisto 040-58178866 Kälviän sydänyhdistys ry Keijo Niemi 0400-860911 Laila Niemi 06-8350265 Päiväys: