Medisiininen vuodeosasto 8 Puh:

Transkriptio

1 SYDÄNINFARKTIPOTILAAN KOTIHOITO-OHJEET Olette toipumassa sydäninfarktista ja lähipäivinä siirtymässä takaisin kotiin. Tästä oppaasta löydätte työkaluja siihen, miten jo pienillä elämäntapamuutoksilla voitte itse parantaa terveyttänne ja elämänlaatua. MIKÄ ON SYDÄNINFARKTI? Sepelvaltimot kulkevat sydämen pinnalla ja huolehtivat sydänlihaksen veren ja hapen saannista. Sepelvaltimotaudin pääsyy on valtimoiden kovettuminen ja ahtautuminen. Suurimmalla osalla sydäninfarktiin sairastuneilla on takana sepelvaltimotauti. Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin äkillinen ja vakava ilmenemismuoto. Se tarkoittaa sydänlihaksen vaurioitumista alueella, jonne verenkierto ja hapenkulku ovat estyneet. Tavallisimmin syynä on verihyytymä, joka tukkii sepelvaltimon. Sepelvaltimotaudin vaaratekijät voidaan jakaa tekijöihin, jotka ovat yhteydessä sepelvaltimotautiin, mutta joihin ette voi itse vaikuttaa: miessukupuoli ikä perimä sekä tekijöihin, joihin voitte itse vaikuttaa: vähäinen liikunta kohonnut kolesteroli tupakointi liikapaino kohonnut verenpaine diabetes stressi runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö MITEN SELVIÄN KOTONA?

2 Liikunta Liikunnalla on mahdollista parantaa suorituskykyä ja vähentää uusien sydänkohtausten vaaraa. Liikunta voi jopa hidastaa valtimoiden kovettumista. Ennen kotiutusta Teille pyritään tekemään rasituskoe/kävelytesti. Näiden testien pohjalta fysioterapeutti voi antaa Teille yksilölliset liikuntaohjeet. Yksinkertaisena sääntönä toipumisaikana voitte pitää: harjoittelusyke = leposyke seisten mitattuna + 20 lyöntiä. Aluksi liikunta on kevyttä ja rauhallista. Suositeltavin liikuntamuoto on kävely. Ensimmäisellä kerralla matka voi olla yhtä pitkä kuin parina viimeisenä päivänä sairaalassa liikkumanne matka. Matkaa lisätään asteittain. Liikkukaa toipumisaika- na mieluummin useita lyhyitä jaksoja päivässä. Liikunta saa tuntua hieman rasitta-valta. Saatte hieman hengästyä, mutta pystytte vielä puhumaan. Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä johtaa terveyshyötyihin. Voitte kerätä päivittäisen liikunta-annoksen lyhyemmistä liikuntatuokioista. Liikunnan tulisi virkistää ja kuu-lua luonnollisena osana päivittäistä elämäänne. Liikuntaa ei tule harrastaa: sairaana tai huonovointisena välittömästi jonkin muun rasituksen jälkeen helteellä, kylmällä tai tuulisella säällä tai yli 10 asteen pakkasella aterian jälkeen Jos liikunnan aikana Teille tulee rintakipua, silloin rasitus on ollut liian suuri. Lääkärin lähetteellä Teillä on mahdollisuus päästä fysioterapeutin ohjaamaan liikuntaryhmään. Ravinto Sydänystävällinen ruoka on tavallista, suomalaista perusruokaa, jota tulisi syödä päivittäin. Päivän ruokamäärä tulisi jakaa 4-5 ruokailukertaan, sillä kevyet ateriat eivät rasita sydäntä.

3 Runsas tyydyttynyt rasva eli kova eläinrasva on yksi verisuonten pahimmista vihollisista. Sitä saadaan voista, rasvaisesta maidosta ja juustosta, kermasta, lihasta ja makkarasta, kahvileivästä, kookosrasvasta ja nk. piilorasvana. On tärkeä vähentää rasvan käyttöä ja samalla muuttaa sen laatu pehmeäksi kasvisrasvaksi. Pehmeitä rasvoja on kasviöljyssä, margariineissä ja kalassa. Suositeltava rasvan enimmäismäärä on naisilla 60 g ja miehillä 80 g. Tämä määrä sisältää kaiken niin näkyvän kuin piilorasvankin. Runsaskolesterolisia ruokia (esim. maksa, rasvainen liha, rasvaiset maitovalmisteet, voi, katkaravut, kalan mäti) tulisi syödä harvoin ja harkiten. Yksi munan keltuainen sisältää päivän kolesteroliannoksen. Tavoitteena on, että veren kokonaiskolesteroli on < 5 mmol/l, LDL eli huono kolesteroli pitäisi olla < 2,5 mmol/l ja tietyissä tapauksissa < 2,0 mmol/l ja HDL eli hyvä kolesteroli tulisi olla yli 1 mmol/l. Jos triglyseridit ovat koholla, sepelvaltimotaudin eteneminen nopeutuu. Ruokavalion avulla voitte itse vaikuttaa rasva-arvoihin ja sairautenne etenemiseen. Lisäksi voitte pienentää veren kolesterolipitoisuutta syömällä paljon kuituja. Kuituja on viljavalmisteissa, kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä. Kuitu auttaa myös painon hallinnassa ja ylläpitää suoliston toimintaa. Sydänystävälliseen ruokavalioon kuuluu vain hyppysellinen suolaa (suositus 5 g = teelusikallinen/vrk), sillä runsas suolan käyttö kohottaa verenpainetta ja kerää nestettä elimistöön. Vuorokauden suola-annos täyttyy jo ruoka-aineista itsestään ilman että ruokaan lisätään suolaa, esim. leipä, makkara, juustot ja sipsit sisältävät paljon suolaa. Ruoan valmistuksessa voitte korvata suolan mausteilla ja yrteillä. Sydänmerkillä merkityt elintarvikkeet auttavat vähentämään kovan rasvan ja suolan määrää. Samalla hyödyllisen pehmeän rasvan määrä lisääntyy ruokavaliossanne. Liikapaino kohottaa verenpainetta, lisää veren rasvoja ja vaikuttaa haitallisesti elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Pitämällä paino kurissa voidaan ehkäistä diabetesta, mikä myös on sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Tumppaa tupakka! Tupakalla on useita haittavaikutuksia, jotka nopeuttavat ja edesauttavat sepelvaltimosairauden kehittymistä. Tupakointi kiihdyttää verisuonten kalkkeutumista vähentämällä hyvää kolesterolia ja lisäämällä huonon kolesterolin osuutta. Se vaikuttaa haitallisesti muihinkin elimistön suoniin, jolloin ääreisverenkierto heikkenee ja miehillä voi esiintyä impotenssia. Tupakan sisältämä häkä heikentää hapen kulkua sydämeen,

4 jolloin rintakivut lisääntyvät. Lisäksi tupakka lisää veren hyytymistaipumusta ja supistaa verisuonia. Tällöin syntyy sydäninfarktin uhka. Tupakoinnin lopettaminen vähentää infarktin vaaraa puoleen. Vieroitusoireet alkavat yleensä vuorokauden kuluessa lopettamisesta ja ovat pahimmillaan viikon ajan. Tavallisimpia psyykkisiä vieroitusoireita ovat: hermostuneisuus, keskittymiskyvyttömyys, levottomuus, ärtyvyys, unettomuus, masennus ja tupakan himo. Fyysisiä vieroitusoireita ovat väsymys, huimaus, hikoilu, verenpaineen lasku, vapina, päänsärky ja ummetus. Nikotiinin vieroitusoireet ovat epämiellyttävät, mutta ne ovat elimistön viesti siitä, että olette pääsemässä irti nikotiinin vaikutuksesta. Vieroitusoireita voi lievittää nikotiini-korvaushoidolla. Sitä on tarjolla mm. laastarina ja purukumina. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris-kipujen ehkäisyyn ja hoitoon, SEPELVALTIMO- TAUTIA sairastavan on AINA pidettävä NITROJA MUKANA. Jos Teillä on rintakipuja TOIMI NÄIN: PYSÄHDY JA ISTAHDA LAITA 2 NITRO KIELEN ALLE/2-3 SUIHKETTA KIELEN PÄÄLLE JOS KIPU EI HELLITÄ, OTA UUSI TABLETTI/SUIHKE 5 MIN KULUESSA JOS KIPU EI HELLITÄ 15 MINUUTISSA, SOITA 112 Ambulanssin henkilökunta voi aloittaa hoidot jo kotona/ambulanssissa. Mitä nopeammin rintakipu saadaan hoidettua, sitä paremmat mahdollisuudet on estää sydänlihasvaurio. Valmisteet: Nitro, Nitromex, Dinit- ja Nitrosid-suihke Pitkävaikutteiset nitraatit

5 Kuuluvat sepelvaltimotautipotilaiden peruslääkkeisiin. Tablettien lisäksi on laastareita. Kerran päivässä tulisi olla vähintään 8 tunnin laastariton tauko, jottei laastarin teho heikkenisi. Laastarin paikka iholla kannattaa vaihtaa, sillä se voi aiheuttaa punoitusta. Sivuvaikutukset: Yleisin päänsärky, verenpaineen lasku Valmisteet: Nitrosid, Ormox, Isangina, Imdur ja Deponit-laastari Beetasalpaajat Beetasalpaajat kuuluvat myös sepelvaltimotautipotilaiden peruslääkevalikoimaan. Ne laskevat sydämen hapen tarvetta, pulssia ja verenpainetta. Pyrkimyksenä on helpottaa sydämen työtä ja täten lievittää sepelvaltimotaudin oireita. Lisäksi ne ehkäisevät rytmihäiriöitä. Beetasalpaajien tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat väsymys, raajojen paleleminen, unihäiriöt, seksuaalisen kyvyn heikentyminen ja verenpaineen laskun aiheuttama huimaus. Valmisteet: Atenol, Blocanol, Cardiol, Diasectral, Emconcor, Metozoc, Propral, Seloken, Sotacor, Spesicor, Tenoblock, Bisoprolol Kalsiumestäjät Kalsiumkanavan salpaajat ehkäisevät angina pectoris-oireita laajentamalla verisuonia. Lisäksi niitä käytetään verenpaine- ja rytmihäiriölääkkeenä. Sivuvaikutukset: päänsärky, huimaus, ihon kuumotus ja punoitus, alaraajojen turvotus tai ummetus). Valmisteet: Adalat, Dilpral, Norvasc, Amlodipin, Plendil, Syscor, Verpamil, Escor Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet: Aspiriini Ehkäisee verenhyytymien syntymistä sepelvaltimoihin. Sivuvaikutuksena saattaa olla mahan ärsytystä. Valmisteet: ASA, Primaspan Statiinit

6 Estävät kolesterolin syntymistä maksassa ja alentavat veren kolesterolipitoisuutta. Koska kolesterolia syntyy maksassa eniten yöllä, lääke otetaan useimmiten illalla. Valmisteet: Canef, Lescol, Lipitor, Lovacol, Mevacor, Pravachol, Zocor, Simvastatin, Crestor ACE-estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat Nämä lääkkeet suojaavat sydäntä ehkäisten uutta sydäninfarktia ja vajaatoimintaa. Lisäksi ne alentavat verenpainetta. Tavallisin sivuvaikutus on yskä. Valmisteet: Cardace, Coversyl, Linatil, Lisipril, Ramace, Renitec, Capoten, Atacand, Cozaar, Ramipril, Enalapril Estrogeeni Vaihdevuosien jälkeinen estrogeenikorvaushoito vähentää naisten verisuonisairausriskiä, mutta ei estä uusien infarktien syntymistä. Muut lääkkeet Erikoistilanteissa aloitetaan verenhyytymistä hidastava varfariini (Marevan). ACE-estäjien ja angiotensiinireseptorin salpaajien lisäksi käytetään sydämen vajaatoiminnan hoitoon Digoxin tai diureetteja (Diurex, Furesis, Furomin, Spiresis, Hydrex, Vesix). Plavix ASA-allergisille pallolaajennuksen jälkihoitoon. Sosiaaliturva Suomalainen sosiaaliturva on luotu turvaverkoksi kenelle tahansa sairastuneelle. On tärkeä muistaa, että yhteiskunta ei koskaan korvaa kokonaan sairauden aiheuttamia kustannuksia. Sairaalassa ollessanne Teillä on mahdollisuus keskustella sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa. Jos kysymyksiä herää kotona, on tietoa mahdollista saada KELA:n virkailijoilta, sydänpiiristä, eläkevakuutusyhtiöistä, kunnan sosiaalitoimesta, työvoimatoimistosta ja verovirastosta. Myös sairaalan sydänkuntoutusohjaaja ja terveyskeskusten sydänhoitajat auttavat mielellään epäselvissä asioissa.

7 Matkustaminen Kokenut kuljettaja voi aloittaa autoilun jo 2-3 viikon kuluttua sairaalasta pääsyn jälkeen. Välttäkää kuitenkin stressaavia ajo-olosuhteita ja äkkitilanteita, sillä ne saattavat aiheuttaa sydänoireita. Jos Teillä on edelleen rintakipuja, rytmihäiriöitä tai olette ammattiautoilija, keskustelkaa lääkärin kanssa autolla ajosta. Tuore sydäninfarkti on este lentomatkustamiselle. Lentäminen on suositeltavaa vasta sairausloman päätyttyä. Matkustaessanne pakkaa lääkkeet alkuperäisissä pakkauksissa käsimatkatavaroihin. Sauna ja muut elämänilot Saunan aiheuttama rasitus vastaa reipasta kävelyä. Sairaalasta kotiuduttuanne voitte saunoa heti, kun tunnette jaksavanne. Saunaan ei pidä mennä, jos Teillä on rintakipua, hengenahdistusta tai kuumetta. Liian kuumat löylyt rasittavat sydäntä, joten sopiva aloituslämpötila on noin 70 astetta. Poistakaa kaikki laastarit saunomisen ajaksi, koska lämpö muuttaa lääkkeen tehoa. Älkää ottako Nitroa ennen saunomista, koska se voi aiheuttaa yhdessä lämmön kanssa verenpaineen laskun ja pyörtymisen. Uimisen saunan yhteydessä voi aloittaa asteittain noin parin kuukauden kuluttua. Äkkinäiset lämmön vaihtelut nostavat verenpainetta, lisäävät rytmihäiriövaaraa ja herkistävät rintakipukohtauksille. Muistakaa vilvoitella saunan jälkeen ja juoda nestettä. Kohtuullinen alkoholin käyttö ei ole haitaksi sepelvaltimotautipotilaalle. Humalatila ja krapula rasittaa sydäntä, koska ne altistavat vaarallisille rytmihäiriöille. Seksuaalisuus on yksi tärkeä osa elämäämme. Se ei vanhene, vaan muuttaa muotoaan iän myötä. Seksuaalisuutta voi myös ilmaista hellyydellä, hyvänä pitämisellä, kosketuksella ja silittelyllä. Masennus ja erilaiset pelot, jotka ovat tavallisia tunteita sairastuttua, voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen. Keskustelkaa avoimesti tunteista kumppaninne kanssa. Neuvoja voi myös kysyä hoitohenkilökunnalta ja lääkäriltä. Kiireinen elämäntahti, murheet ja huolet sekä pitkittynyt henkinen paine pitävät stressihormonitason jatkuvasti koholla. Tämä saattaa olla yksi altistava tekijä sydäninfarktille. Tieto sepelvaltimosairaudesta ja sydäninfarktista tulee aina yllättäen nostaen pintaan elämän peruskysymykset. On normaalia, että sairastuminen aiheuttaa jonkinasteisen psyykkisen kriisin. Se voi ilmetä pelkoina, ahdistuksena, unettomuutena ja tunteiden

8 ailahteluna. Masennusoireet ovat melko yleisiä sydän-infarktin jälkeen. Teillä on sairaalassa ollessanne mahdollisuus keskustella asian-tuntijoiden kanssa sairauden aiheuttamista tuntemuksista. Keskustelkaa omaisten kanssa ja vaihtakaa kokemuksia kohtalotovereiden kanssa. Yleensä jo muutamien viikkojen kuluessa mieliala kohenee ja elämä palautuu raiteilleen. Jos masennusoireet pitkittyvät ja tunnette ettette selviä yksin, ottakaa yhteys lääkäriin tai ammattiauttajaan. Vaikka sairastuminen on tuskallinen kokemus, se voi myös olla elämän positiivinen käännekohta. Tämä on nyt se vaihe elämässä, jolloin itselleen voi antaa aikaa luvan kanssa. HYVÄÄ VOINTIA! Lisätietoja asioista löytyy: Internetistä mm. Lehdistä mm. Sydänliiton ohjelehtisistä, sydänlehdestä Oman paikkakunnan sydänpiiristä Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee sydänasioihin perehtyneitä hoitajia, joiden kanssa voitte keskustella kaikenlaisista mieltä painavista asioista. Keski-Pohjanmaan keskussairaala, Kokkola Kuntoutusohjaaja Maarit Vuorela, Fysiatria ja kuntoutuspalvelut puh: (06) Fysioterapeutti, Fysiatria ja kuntoutuspalvelut puh: (06) Sydäntukihenkilöt Piirimme alueella toimii sydänpotilaiden tukihenkilöverkosto. Tukihenkilö on maallikko, sydänsairauden kokenut tai läheinen henkilö. Tukihenkilö toimii potilaan tai omaisen pyynnöstä. Hän tukee ja myötäelää, antaa käytännön vinkkejä arkipäivän ongelmiin. Tukihenkilöön voi ottaa myös yhteyden nimettömänä ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Yhteystiedot seuraavalla sivulla.

9 Keski-Pohjanmaan Sydänpiirin tukihenkilöt: Kokkolan sydänyhdistys ry Raili Wennman , , ohitusleikattujen kerhon vetäjä Hilkka Kettu Jorma Karhula Kalle Kandelberg Eero Klemola Seija Klemola Nivalan sydänyhdistys ry Erkki Uusitalo Kerttu Niemi Irja Junttila Sulevi Ojatalo Matti Hautala Lestijokilaakson sydänyhdistys ry Tenho Raudasoja Reisjärven sydänyhdistys ry Esa Hirvinen Kalajoen sydänyhdistys ry Raija Hannula Pentti Nurmi Ylivieskan seudun sydänyhdistys Maija Hakalahti Jussi Vähäsalo Sauli Järvi Johannes Marjakangas Haapajärven sydänyhdistys ry Riitta Lintinen-Savikko Jani Salmela Jussi Vihantola Toholampi-Lestijärvi sydänyhdistys ry Pentti Korkiakangas Viljo Kauppinen Alpo Pahikainen Perhonjokilaakson sydänyhdistys ry Rudi ja Rauha Kaunisto Kälviän sydänyhdistys ry Keijo Niemi Laila Niemi

10 Sisätautien vuodeosasto 8 Puh: TERVEYSKESKUSTEN SYDÄNHOITAJAT Alavieska Reetta Hakalahti Pappilantie Alavieska (ajanvaraus) Haapajärvi Vuokko Reinikainen Männistönkatu Haapajärvi ti,ke,to klo Kaustinen,Halsua,Veteli Merja Haapalainen Mäntöläntie Tunkkari Himanka Sanna Pöyhtäri Kannuskyläntie Himanka (06) Kalajoki Seija Kärkinen-Lappalainen Kalajoen terveyskeskus Pl 6, Kalajoki (08) Kannus Sari Kinnunen Kannuksen terveyskeskus Pl Kannus Kokkola Mariankatu Kokkola Kruunupyy, Alaveteli, Teerijärvi Carina Kainberg Kronoby HVC Säbråvägen Kronoby puh Lestijärvi Sari Kinnunen Niemeläntie 3 A Lestijärvi Lohtaja Terveysasema Lohtajantie 3 A Lohtaja (06) Nivala Sari Murisoja Pappilantie Nivala (08) ma-to klo Perho Perhon terveyskeskus Vanhainkodintie Perho Pietarsaari Carita Nyman Pohjanlahdentie Pietarsaari (06) ma,ti,to klo 9 10 Reisjärvi Seija Kieleväinen Savikontie Reisjärvi ma-pe klo 9-14 Sievi Haikolantie Sievi puh. (08) ajanvaraus Toholampi Sari Kinnunen Sairaalantie Toholampi Ullava Anne Rahkola Ullavantie Ullava tai (06) Ylivieska Kirkkotie Ylivieska Hyväksyjä: Päiväys: