Koronaaritutkimusta ja mahdollista sydäntoimenpidettä odottavalle

Transkriptio

1 Koronaaritutkimusta ja mahdollista sydäntoimenpidettä odottavalle Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa Teitä ja läheisiänne valmistautumaan sydäntutkimukseen ja mahdolliseen sydämeen kohdistuvaan toimenpiteeseen. Miten sepelvaltimotauti syntyy ja ilmenee? Sepelvaltimot kulkevat sydämen ulkopinnalla. Niiden tehtävänä on huolehtia, että sydänlihas saa verta ja sen mukana ravinteita ja happea. Yleisin syy sepelvaltimotaudin syntyyn on kolesterolin ja kalkin kertyminen valtimoiden seinämiin. Vuosia kestävän prosessin seurauksena valtimon sisällä oleva kolesterolikertymä kasvaa ja kovettuu. Valtimo ahtautuu ja tämän seurauksena veren virtaus kyseisessä suonessa heikentyy. Sydänlihaskudos alkaa kärsiä hapenpuutetta. Yleisimmin hapenpuute aistitaan kipuna - angina pectoris kipuna. Muita sepelvaltimotaudin ilmenemismuotoja ovat sydäninfarkti, äkkikuolema, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja oireeton hapenpuute. Koronaariangiografia Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella eli koronaariangiografialla voidaan tutkia sepelvaltimoiden ahtaumien sijaintia ja astetta. Samalla arvioidaan, voidaanko sydämen toimintakykyä parantaa leikkauksella tai pallolaajennuksella. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehdään paikallispuudutuksessa. Tutkimuksen tekevä lääkäri punktoi ranne- tai nivusvaltimon. Kanyylin kautta viedään ohut pitkä letku eli katetri valtimoa pitkin aorttaan sepelvaltimoiden lähtökohtaan. Katetrin kautta ruiskutetaan varjoainetta sepelvaltimoihin. Samalla otetaan sarja Päiväys: Sivu 1 / 9

2 röntgenkuvia, joista nähdään, kuinka varjoaine täyttää sepelvaltimot. Tutkimuksen aikana tehdään useita varjoaineruiskutuksia molempiin sepelvaltimoihin. Varjoaine voi aiheuttaa ohimenevän lämmöntunteen sekä sydän voi lyödä muutaman ylimääräisen lyönnin. Saadut kuvat analysoidaan ja niiden perusteella lääkäri ratkaisee parhaan mahdollisen hoitomuodon. Tutkimus kestää noin puoli tuntia. Jos tutkimus on tehty nivusvaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintäänkin 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan asetetaan painantalaite n. 4,5 tunniksi. Vuodelepo kestää vähintään 6 tuntia, yksilöllisistä seikoista riippuen aikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Verenvuodon välttämiseksi Teidän on tärkeä noudattaa vuodelepoa. Joissakin tapauksissa voidaan nivusvaltimoon asentaa sulkulaite. Tällöin painamista ei tarvita ja vuodelepoaika on lyhyempi. Jos tutkimus on tehty rannevaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintään 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan laitetaan paineside kahden tunnin ajaksi ja käsi tuetaan lepoasentoon kolmioliinalla vuorokauden ajaksi. Verenvuodon välttämiseksi on tärkeää, että noudatatte teille annettuja ohjeita. Tutkimuksen jälkeen voitte liikkua voinnin mukaan ja ruokailla vapaasti. Jotta varjoaine poistuisi kehosta mahdollisimman nopeasti, Teidän on hyvä juoda runsaasti nesteitä päivän mittaan. Jos toimenpiteisiin ei ole tarvetta, pääsette kotiin samana iltana tai seuraavana päivänä. Jos kuvauksessa todetaan tarvetta pallolaajennushoitoon, toimenpide tehdään yleensä samassa yhteydessä varjoainekuvauksen kanssa. Sepelvaltimotaudin hoito Sepelvaltimotaudin hoidon perustana ovat elämäntapojen tarkistus ja niihin tarvittaessa tehtävät muutokset sekä lääkehoito. Elämäntapoja tarkistamalla ja muuttamalla voitte itse vaikuttaa sepelvaltimotaudin etenemiseen. Vähäoireista sepelvaltimotautia hoidetaan lääkityksellä. Tavoitteena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja lisätä elämän laatua. Jos lääkehoito ja elämäntapojen Päiväys: Sivu 2 / 9

3 muokkaaminen ei tunnu riittävän ja oireet jatkuvat ja pahenevat, harkitaan pallolaajennusta tai ohitusleikkausta. PALLOLAAJENNUS ELI ANGIOPLASTIA Jos varjoainekuvauksessa on todettu sepelvaltimoita ahtauttava tauti, lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät auta, voidaan päätyä pallolaajennushoitoon. Hoidon valintaan vaikuttavat sairaiden suonten ja ahtaumien lukumäärä sekä niiden sijainti sepelvaltimoissa. Lisäksi päätökseen vaikuttavat potilaan mielipide, yleiskunto, ikä ja muut sairaudet. Pallolaajennus voidaan tehdä potilaille, joilla on ahtauma kahdessa, jopa kolmessa suonessa, myös ohitusleikatun potilaan siirrännäissuoni voidaan tarkoin harkituissa tilanteissa laajentaa. Jos ahtaumia on useampia, voidaan pallolaajennukset tehdä eri kerroilla. Pallolaajennus tehdään paikallispuudutuksessa joko oikeasta nivusvaltimosta tai oikeasta rannevaltimosta. Ohjainkatetria pitkin pujotetaan pallokatetri ahtaumakohtaan. Pallo täytetään nesteellä, jolloin se pusertaa ahtaumamassan valtimon seinämiin. Palloa pidetään laajennettuna sekuntia kerrallaan. Tällöin voi tuntua rintakipua, joka yleensä menee ohi pallon tyhjennettyä. Ahtauman kohdalle voidaan myös asentaa verkkoputki eli stentti lopputuloksen parantamiseksi. Stentin laiton yhteydessä aloitetaan lääkehoito, joka estää verihyytymän muodostumisen stenttiin (Plavix). Lääkehoito jatkuu päivittäin 3 kuukautta - 1 vuosi. Jos tutkimus on tehty rannevaltimon kautta, tutkimuksen jälkeen hoitaja painaa pistoskohtaa käsin vähintään 15 min ajan. Tämän jälkeen pistoskohtaan laitetaan paineside kahden tunnin ajaksi ja käsi tuetaan lepoasentoon kolmioliinalla vuorokauden ajaksi. Verenvuodon välttämiseksi on tärkeää, että noudatatte teille annettuja ohjeita. Tutkimuksen jälkeen voitte liikkua voinnin mukaan ja ruokailla vapaasti. Jos toimenpide on tehty ranteesta, ranteessa pidetään painesidettä vähintään kaksi tuntia tai kunnes pistospaikka ei enää vuoda. Vuodelepo jatkuu vähintään kaksi tuntia, mieluummin kuusikin tuntia. Liikkuessa käsi on tuettava kantohihnalla toimenpidepäivän ajan. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia (alle 0,5 %). Pallolaajennuksista onnistuu yleensä yli 90 %. Joskus kuitenkin laajennettu kohta ahtautuu uudestaan ja Päiväys: Sivu 3 / 9

4 rintakipuoireet palaavat. Oireet ilmenevät yleensä 1-3 kuukauden kuluessa pallolaajennuksesta. Tällöin toimenpide voidaan joutua uusimaan. SEPELVALTIMOIDEN OHITUSLEIKKAUS Ohitusleikkauksessa sepelvaltimoiden ahtaumakohdat ohitetaan terveillä verisuonisiirteillä ja täten pyritään palauttamaan verenkierto sydämen eri osiin. Hapenpuutteesta aiheutuneet kivut poistuvat ja sydämen toimintakyky paranee. Perinteisessä ohitusleikkauksessa rintakehä avataan keskeltä ja sydän pysäytetään leikkauksen ajaksi. Sydänkeuhkokone huolehtii verenkierrosta. Ns. mini-invasiivisessa eli säästävässä ohitusleikkauksessa sydäntä ei pysäytetä. Sydämen toimintaa hidastetaan, jotta leikkauksen suorittaminen on teknisesti mahdollista. Siirrännäisinä käytetään ensisijaisesti valtimosiirteitä, sillä ne voivat parantaa ohitusleikkauksen tuloksen pysyvyyttä. Yleisimmin käytettyjä valtimosiirteitä ovat rinnan seinämän valtimot, rannevaltimot ja mahalaukun valtimot. Tarvittaessa voidaan käyttää jaloista irrotettuja laskimosiirteitä. Tavallinen ohitusleikkaus kestää noin kolme tuntia. Ohitusleikkaus on yleensä turvallinen toimenpide. Samoin kuin kaikissa suurissa leikkauksissa leikkauskuolleisuus on 1-5 %. Muita mahdollisia komplikaatioita ovat sydäninfarkti, aivohalvaus tai sairaalainfektiot. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä monenlaisia oireita, jotka ovat yleensä vaarattomia, lääkityksellä hoidettavia ja ohimeneviä. Tavallisia oireita ovat rytmihäiriöt, lämmön nousu, turvotukset, kipu, väsymys, sekavuus, unettomuus, ruokahaluttomuus ja masennus. Toipuminen perinteisestä ohitusleikkauksesta tapahtuu yksilöllisesti ja lopullinen tulos voi näkyä vasta vuoden kuluttua. Toimenpiteitä odotellessa Lääkehoito ja sydämeen kohdistuvat toimenpiteet eivät poista itse sairautta. Onnistuneeseen hoitoon on aina liitettävä elämäntapojen tarkistus. RUOKAVALIO Sydänystävällinen ruokavalio on vähärasvainen, runsas kuituinen ja niukka suolainen. Sydänystävällinen ruokavalio auttaa alentamaan kolesteroliarvoja, verenpainetta ja ylipainoa sekä se tasoittaa sokeriarvoja. Ruokavalion avulla voi hidastaa ahtautumien kasvamista ja mahdollisessa leikkauksessa siirrettävien suonien ahtautumista. Päiväys: Sivu 4 / 9

5 YLIPAINO Ylipaino on rasite sydämelle. Se myös vaikuttaa leikkaukseen ja sen jälkeiseen toipilasaikaan. Pienikin painon pudotus tukee kuntoutumista. Suositeltava painon pudotus on 2 kg/kuukausi. Rankkaa laihdutusohjelmaa ei suositella leikkausta edeltävinä viikkoina, sillä elimistö tarvitsee täysipainoiset vitamiini- ja hivenainevarastot, joita se voi käyttää kuntoutumisvaiheessa. TUPAKOINTI Tupakointi nopeuttaa verisuonten ahtautumista ja kalkkeutumista vähentämällä hyvän kolesterolin osuutta ja nostamalla huonon kolesterolin osuutta. Tupakan sisältämä häkä heikentää veren hapenkuljetuskykyä lisäten sydänlihaksen hapenpuutetta. Lisäksi se supistaa verisuonia ja lisää veren hyytymistaipumusta. Tupakointi myös nostaa verenpainetta ja pulssia sekä altistaa rytmihäiriöille. Tupakoivalla potilaalla on leikkaukseen ja toipumiseen liittyvät riskit paljon suuremmat kuin ei-tupakoivilla. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. LIIKUNTA Leikkausta odotellessa on hyvä harrastaa liikuntaa. Päivittäinen kävelylenkki omaa kehoa kuunnellen on suositeltavaa. Kaikki mikä tuntuu hyvältä, on sallittua. Kovaa rasitusta tulee kuitenkin välttää, eikä kovaa kuntoilua kannata aloittaa tässä vaiheessa. HAMPAAT JA IHO Hampaat ja suu pitää tarkistuttaa ja hoitaa ennen sydänleikkausta, sillä suun alueen tulehdukset ovat merkittävä vaaratekijä erilaisille infektiosairauksille. Lääkärin lähetteellä saatte Kelalta osakorvauksen hammashoidosta. Rintakehän, käsien, jalkojen ja nivusten iho pitää olla ehjä leikkaukseen mentäessä. Mahdolliset ihottumat näillä alueilla tulee hoitaa ajoissa. HENKINEN VALMENTAUTUMINEN Koronaaritutkimusta ja mahdollista toimenpidettä odotellessa mielessä voi pyöriä monenlaisia ajatuksia. Omista ajatuksista ja tuntemuksista on hyvä keskustella omaisten ja ystävien kanssa. Sydänpiirin avulla voi ottaa yhteyden sydäntukihenkilöön, joka on maallikko ja itse saman tilanteen läpikäynyt henkilö. Asiasta voi myös keskustella lääkärin tai sydänhoitajan kanssa. Tieto ja kokemusten vaihto lievittävät jännitystä ja pelkoa. Päiväys: Sivu 5 / 9

6 MUUTA HUOMIOITAVAA Oulu: Taksilaput saatte Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sydänosastolta tai sydänpoliklinikalta. Odotusaika on noin 6 kuukautta. Vaasa: Taksilaput saatte Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sydänosastolta tai sydänpoliklinikalta. Odotusaika on noin 3-6 kuukautta. Omalla autolla ei kannata lähteä tutkimuksiin. Jos samalla hoitojaksolla päädytään toimenpiteisiin, ette voi itse ajaa autoa pois. Omavastuu kyydistä on 9,25 euroa/yksi suunta. TOIPILASAJAN SUUNNITTELU Toimenpideaikoja odotellessa on hyvä myös suunnitella mahdollista leikkauksen jälkeistä aikaa. Varjoainekuvauksen jälkeen sairausloma on 1-7 päivää. Pallolaajennuksen jälkeen sairausloma on yleensä päiviä tai viikon, riippuen ammatista. Perinteisen ohitusleikkauksen jälkeen sairausloma on yleensä noin 3 kuukautta. Mini leikkauksen jälkeen on noin 1 kuukausi. Tämän jälkeen potilas on yleensä työkykyinen. Keneltä neuvoja? Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee sydänasioihin perehtyneitä hoitajia, joiden kanssa voitte keskustella kaikenlaisista mieltä painavista asioista. Keskipohjanmaan keskussairaala, Kokkola Henkilökunta, os. 8 puh (06) Sydänpoliklinikka Fysioterapeutti puh (06) TERVEYSKESKUSTEN SYDÄNHOITAJAT Kokkola, Kälviä, Lohtaja Ullava Sydänhoitaja Tuire Järvensivu Sydänhoitaja Anne Rahkola Mariankatu 28, Kokkola Ullavantie 701, Ullava puh , Puh , (06) tuire.jarvensivu@soite.fi anne.rahkola@soite.fi Haapajärvi Nivala Sydänhoitaja Suvi Kopola Sydänhoitaja Sari Murisoja Terveyskeskus os.1, Haapajärvi Terveyskeskus, Pappilantie 1 puh , ti-to Nivala Päiväys: Sivu 6 / 9

7 puh (08) Ma-pe Kaustinen, Halsua, Veteli Sh Merja Haapalainen Perho Terveystie Kaustinen Sydänhoitaja Maarit Riihimäki puh ma-pe Terveyskeskus, Vanhainkodintie 20 merja.haapalainen@soite.fi Perho puh Kruunupyy,Teerijärvi, Alaveteli Th Carina Kainberg Ylivieska, Alavieska, Sievi Kronoby HVC Sydänhoitaja Reetta Hakalahti, Säbråvägen 1,68500 Kronoby Terhi Voltti, (08) puh carina.kainberg@soite.fi Kirkkotie 4, Ylivieska Ma-pe klo.9-10 reetta.hakalahti@kallio.fi Kannus, Toholampi, Lestijärvi Sydänhoitaja Sari Kukkohovi Kalajoki, Himanka Kannus lääkärin vastaanotto, Syd.hoitaja Seija Kärkinen-Lappalainen Lopotinkatu Kannus Kalajoen tk, PL 6, Kalajoki Toholammin lääkärinvastaanotto puh Sairaalatie, Toholampi puh sari.kukkohovi@soite.fi seija.karkinen-lappalainen@kalajoki.fi Pietarsaari Sydänhoitaja Carita Nyman Pohjanlahdentie 1, Pietarsaari Reisjärvi Sydänhoitaja Anni Kielenniva (06) ma-ke 9-10 Savikontie 1, Reisjärvi anni.kielenniva@selanne.net Sydäntukihenkilöt Piirimme alueella toimii sydänpotilaiden tukihenkilöverkosto. Tukihenkilö on maallikko, sydän-sairauden kokenut tai läheinen henkilö. Tukihenkilö toimii potilaan tai omaisen pyynnöstä. Hän tukee ja myötäelää, antaa käytännön vinkkejä arkipäivän ongelmiin. Tukihenkilöön voi ottaa myös yhteyden nimettömänä ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Keski-Pohjanmaan Sydänpiirin tukihenkilöt: Kokkolan sydänyhdistys ry Päiväys: Sivu 7 / 9

8 Raili Wennman (06) , , ohitusleikattujen kerhon vetäjä Hilkka Kettu Jorma Karhula Kalle Kandelberg (06) Eero Klemola Nivalan sydänyhdistys ry Erkki Uusitalo (08) Kerttu Niemi (08) Irja Junttila (08) Sulevi Ojatalo Matti Hautala (08) Lestijokilaakson sydänyhdistys ry Tenho Raudasoja (06) Reisjärven sydänyhdistys ry Esa Hirvinen Kalajoen sydänyhdistys ry Raija Hannula (08) Pentti Nurmi Ylivieskan seudun sydänyhdistys Maija Hakalahti Jussi Vähäsalo (08) Sauli Järvi Johannes Marjakangas Haapajärven sydänyhdistys ry Riitta Lintinen-Savikko Jani Salmela Jussi Vihantola Toholampi-Lestijärvi sydänyhdistys ry Pentti Korkiakangas Viljo Kauppinen (06) Alpo Pahikainen Perhonjokilaakson sydänyhdistys ry Rauha Kaunisto Kälviän sydänyhdistys ry Keijo Niemi Päiväys: Sivu 8 / 9

9 Laila Niemi (06) Päiväys: Sivu 9 / 9