1(28) TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Voimassa 1.9.2011 alkaen Päivitetty 1.1.2013 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 30.8.2011 52 Sosiaalityön johtaja vh. päätös 9.1.2013 2
2 SISÄLLYS 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 1.1 Lainsäädäntö... 4 Laki toimeentulotuesta (TotuL1412/97) muutoksineen... 4 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 4 2 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN... 6 2.1 Ansiotulot ja muut satunnaiset tulot... 6 2.2 Varat... 7 2.3 Tulot, joita ei oteta huomioon... 7 3 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT... 8 3.1 Perusosa... 9 3.2 Alennettu perusosa... 9 3.3 Asumismenot... 10 3.4 Terveydenhuoltomenot... 12 3.4.1 Hammashoito... 13 3.4.2 Silmälasit... 13 3.4.3 Fysikaalinen hoito... 14 3.4.4 Sairaalahoidon asiakasmaksut... 14 4 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI... 14 4.1 Päivähoitomenot... 15 4.2 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot... 15 4.2.1 Erityisruokavalio... 16 4.2.2 Työmatkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 16 4.2.3 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset... 16 4.2.4 Hautausavustus... 16 4.2.5 Muuttoavustus... 17 4.2.6 Takuuvuokra... 17 4.2.7 Vaatemenot... 18 4.2.8 Lisäverot... 18 4.2.9 Kodin hankinnat... 18
3 4.2.10 Vangit... 19 5 OPISKELIJAT... 19 5.1 Vanhempien velvollisuus osallistua elatukseen... 19 5.2 Avustaminen opintotuen viivästyessä... 20 5.3 Opintotuen saamatta jääminen... 20 5.4 Opiskelijan asumismenojen huomioiminen... 21 5.5 Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut... 22 5.6 Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskelevat... 22 5.7 Opiskelijan toimeentulo kesäaikana... 22 6 YRITTÄJÄT... 23 7 PORONHOITAJAT... 24 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 25 8.1 Esimerkkitilanteet, joissa ehkäisevää tukea voidaan myöntää... 26 9 KUNTIEN OHJEET TOIMEENTULOTUESTA... 27 10. LIITTEET... 28
4 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 1.1 Lainsäädäntö Laki toimeentulotuesta (TotuL1412/97) muutoksineen Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4 Lisäksi soveltamisohjeissa on huomioitu hallinto-oikeuksien ja Korkeimman hallintooikeuden ennakkopäätökset. 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. (TotuL 1.) Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. (TotuL 2 1 mom.) Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. (TotuL 2 2 mom.) Kotona asuvien nuorten asiakkaiden osalta selvitetään aina erillisellä lomakkeella (liite 2: Kotona asuvan vanhempien lausunto taloudellisesta tukemisesta) vanhempien tosiasiallinen osallistuminen henkilön elatukseen. Näissä tapauksissa on tarpeen myös selvittää henkilön mahdollisuus ensisijaisiin etuuksiin kuten asumistukeen.
5 Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajan on annettava viranomaisille kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Toimeentulotukihakemukseen liittyvää laskelmaa laadittaessa tulee asiakkaalla olla riittävät selvitykset tuloistaan ja menoistaan. Näitä selvityksiä ovat mm. tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Jos asiakkaan toimittamat selvitykset ovat riittämättömiä, pyydetään asiakasta kirjallisella pyynnöllä toimittamaan pyydetyt tiedot kohtuullisessa määräajassa. Mikäli asiakas ei toimita riittäviä tietoja annetussa määräajassa eikä viranhaltijalla ole mahdollisuutta kohtuudella niitä itse saada haltuunsa, tehdään kielteinen päätös. Päätös toimeentulotuesta tehdään pääsääntöisesti kuukaudeksi kerrallaan. Tietyissä tilanteissa, joissa asiakkaan tilanteessa ei ole tapahtumassa olennaisia muutoksia, voidaan harkita pitkää päätöstä useampien kuukausien ajaksi, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen. Vastaavasti toimeentulotukea voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä ajalta. Vain erityisestä syystä voidaan ottaa huomioon erääntyneitä tukeen oikeuttavia menoja takautuvasti (TotuL 15 ). Toimeentulotukipäätös annetaan aina kirjallisena. Asiakkaalle annettavassa päätösotteessa tulee olla mukana muutoksenhakuohjeet. Päätös on perusteltava ja siinä tulee näkyä vastaus kaikkiin niihin asioihin, mitä asiakas on hakemuksessa esittänyt. Toimeentulotukipäätöstä tehtäessä asiakkaan tilanne voi olla se, että pääasiallinen toimeentuloturva ei hakemusta tehtäessä ole asiakkaan käytössä. Tällainen tilanne syntyy yleensä silloin, kun siirrytään tulomuodosta toiseen, jolloin tuleva etuus voi viivästyä pitkäänkin. Kun toimeentulotukea myönnetään tulevaa etuutta vastaan, suoritetaan etuuden takaisinperintä TotuL:n 23 :n mukaisesti. Takaisinperintäpäätöstä tehtäessä tulee aina
6 arvioida sitä, vaarantaako kyseinen toimenpide asiakkaan toimeentuloedellytyksiä jatkossa ja aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta, jolloin etuuden takaisinperinnästä on syytä luopua. 2 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 2.1 Ansiotulot ja muut satunnaiset tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä oleva tulot. Laskelmaa tehtäessä tulot huomioidaan tositteiden perusteella. Jos tarvittavia tositteita ei ole, pyydetään asiakasta toimittamaan selvitykset tai tarkistetaan tulotiedot maksajalta. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle, ei tämän pitäisi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Mikäli tällaiselle hakijalle kuitenkin muodostuu toimeentulotuen tarve, ohjataan hakija ensisijaisten etuuksien piiriin. Ohjauksen jälkeen perusosaa voidaan alentaa 20 40 %. Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin tehtyä väliaikaista muutosta vuoden 2014 loppuun. Toimeentulotukilain 11 :ään on lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan kokeilun aikana toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Toimeentulotukilain 11 1 momentin mukaan vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia ei huomioida tulona. Tällaiset tulot huomioidaan yksin asuvalla henkilöllä 100 euroa ylittävältä osalta ja perheellä 150 euroa ylittävältä osalta. Myöskään perheen alaikäisten lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppuansiotuloja ei oteta huomioon tulona. Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 euroa ylittävältä osalta yksin asuvalla ja 150 euron ylittävältä osalta perheellisten osalta. Mikäli veronpalautus ulosmitataan, niitä ei huomioida tulona. Asiakkaan on esitettävä ulosmittauksesta selvitys. Työttömyysturvan osalta ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki huomioidaan tulona 20 päivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Mikäli hakija
7 saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos tukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana (TotuL 15 3 mom). Tukea myönnettäessä on hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Mikäli kyseessä on suuri, kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa useammalle kuukaudelle. Tällaisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saatavat tulot ja veikkausvoitto. 2.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa (100 euroa yksin asuvalle ja 200 euroa perheelliselle) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulisi ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kuukautta. Alle 18-vuotiaan lapsen varoja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot. 2.3 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea eikä ylläpitokorvausta oteta huomioon. Vastaavasti myös-
8 kään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Asiakkaan tulee toimittaa kopio hakemuksesta ja hoitotukipäätös hakemuksensa liitteeksi. Perheen alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne ylittävät hänen osuutensa toimeentulotuesta. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli hakija on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen tulee toimeentulotukea myönnettäessä suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. 3 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT Perustoimeentulotukea myönnettäessä huomioon otetaan perusosalla katettavat menot (perusosa, TotuL 7 a ) sekä muut perusmenot (TotuL 7 b ). Muihin perusmenoihin sisältyvät 1. Asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2. käyttösähköstä aiheutuvat menot, 3. kotivakuutusmaksu sekä 4. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot.
9 3.1 Perusosa Perusosan laskennalliset perusteet yksin asuvan henkilön osalta vuonna 2013: Prosenttia euroa/kk perusosasta yksin asuva Ravintomenot 49 233,86 Vaate- ja jalkinemenot 9 42,95 Informaatiomenot (lehti, TV, puhelimen käyttömenot) 20 95,45 Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 14,32 Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) 19 90,68 Yhteensä 100 477,26 *) Henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot, vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Jos toimeentulotuen hakijalla ei ole vakituista asuntoa tai osoitetta (poste restante), niin hakijan perusosa määräytyy toimeentulotukilain 9 1 momentin 2. kohdan mukaisesti yhteistaloudessa elävän 18 vuotta täyttäneen mukaan. 3.2 Alennettu perusosa Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota hänelle, perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 %. Vastaavasti voidaan menetellä, jos henkilö, johon sovelletaan kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia (189/2001), toimii mainitun lain 10 :n 3 momentissa tai 19 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä 1 momentissa tarkoitetusta työstä tai toistuvalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei tällaista työtä ole voitu
10 hänelle tarjota, hänen osaltaan voidaan perusosaa alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin enintään 40 %. Perusosan alentamista sovelletaan myös kannustelisätyön osalta. Mikäli nuori ilman perusteltua syytä ei hae tai ota vastaan hänelle tarjottua kannustelisätyötä, perusosaa alennetaan 20 %. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien 3.3 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: - vuokra - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksu Omistusasunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: - käyttövastike - lämmityskustannukset. Polttopuiden hankinnasta huomioidaan edullisimman hankintakustannuksen mukaan 15 m³/vuosi. Lämmitysöljyn hankinnassa asiakasta ohjataan hankkimaan öljy osamaksulla. - vesimaksu
11 - asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kohtuulliset korot edellyttäen, että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä huomioitu asuntolainojen korot ja, että perhe asuu asunnossa - kiinteistön hoitomenoina tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous ja jätehuolto Kohtuullisiksi katsottavat asumismenot sisältäen vuokran, veden, lämmityksen ja saunan (1.1.2013 alkaen): - 1 henkilö enintään 528 euroa/kk - 2 henkilöä enintään 602 euroa/kk - 3 henkilöä enintään 751 euroa/kk - 4 henkilöä tai enemmän enintään 865 euroa/kk Jos asumismenot ylittävät selvästi edellä mainitut rajat ja tuen tarve on pitkäaikainen, hakijan todelliset asumismenot huomioidaan enimmillään kolmen kuukauden ajan. Hakijan edellytetään tänä aikana hakevan kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä (esim. häätö tai terveydelliset syyt) muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, huomioidaan asumismenot aikaisemman asunnon asumismenojen mukaisesti. Vesimaksua huomioidaan enintään 14 euroa/kk/henkilö koskien sekä vuokra- että omistusasumista. Sähkölämmitysasunnossa sähkölaskusta 70 % on lämmityksen osuus ja 30 % käyttösähkön osuus koskien sekä vuokra- että omistusasumista.
12 Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät ovat seuraavat: Asunnon koko irtaimiston vakuutusmaksu /vuosi kiinteistön ja irtaimiston vakuutusmaksu /vuosi 40 neliötä 70 160 60 neliötä 85 160 80 neliötä 100 170 100 neliötä 120 200 120 neliötä 135 230 150 neliötä 260 Asumismenoiksi lasketaan kohtuullinen koti ja palovakuutus (suppea irtaimiston ja kiinteistön kotivakuutus), joka tarkistetaan maksutositteen lisäksi vakuutuskirjasta. Henkilö-, liikenne- ym. vakuutuksia ei huomioida menoina. Mahdolliset tasaussähkön ja vesimaksun hyvityslaskut voidaan huomioida tulona, jos ne maksetaan asiakkaalle tai ne voidaan käyttää tulevien laskujen vähennyksenä. 3.4 Terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina pidetään reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Reseptilääkkeet sairauden hoitoon huomioidaan menona. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssi-, nikotiini- tai laihdutuslääkkeisiin asiakkaalla on oltava lääkärintodistus/lääkärinlausunto, josta ilmenee sairaudentila sekä se, että ko. oleva lääke on hoidon kannalta välttämätöntä. Reseptilääkkeisiin voidaan antaa maksusitoumus useammalle kuukaudelle, mikäli lääkkeen osto näin ollen tulee halvemmaksi isompana pakkauskokona. Maksusitoumukseen kirjataan, että apteekin on vaihdettava reseptilääke edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen, mikäli lääkäri ei ole kieltänyt vaihtoa (geneerinen substituutio). Ensisijaisesti terveydenhuoltomenot hyväksytään julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida toi-
13 meentulotuessa, mikäli erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin vaaditaan aina hoitavan lääkärin lausunto kiireellisen hoidon tarpeesta. 3.4.1 Hammashoito Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikustannukset huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää. Tällöin on pyydettävä terveyskeskushammaslääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä. Mikäli yksityisen hammashoidon tarve ei ole ollut kiireellinen, voidaan menona huomioida sen verran kuin hoito olisi tullut maksamaan terveyskeskuksessa. Välttämättömät hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kustannukset terveyskeskushammaslääkärin suosituksesta huomioidaan menona. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida. 3.4.2 Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämät silmälasit otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esim. uusiminen on välttämätöntä muuttuneiden näköarvojen takia, entiset ovat rikkoontuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisestä johtuen. Piilolasit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina jos siihen on olemassa erityiset perusteet kuten lääkärinmääräys tai työolot. Piilolaseihin voidaan myöntää enimmillään vastaava summa kuin silmälaseihin myönnettäisiin. Silmälasit huomioidaan enimmillään sisältäen työn seuraavasti: kehykset 90 euroa peruslinssit 100 euroa. Mikäli arvo 3,5-5,00, ohennetut linssit 170 euroa kaksiteholinssit 200 euroa. Mikäli kustannusarvio ylittää yllä mainitut kustannukset, tulee asiakkaan pyytää kustannusarvio toisesta liikkeestä.
14 3.4.3 Fysikaalinen hoito Ensisijaisesti huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta aiheutuneet kustannukset. Yksityisen antamaan fysikaaliseen hoitoon voidaan myöntää toimeentulotukea vain, jos hoidon kiireellisyys perustellusti sitä edellyttää. Mikäli hoidon kiireellisyys ei edellytä yksityistä hoitoa, voidaan menona huomioida sen verran kuin hoito olisi tullut maksamaan terveyskeskuksessa. 3.4.4 Sairaalahoidon asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa: poliklinikka- ja sairaalamaksut jos sairaalassaolo tai muu laitoshoito kestää yli 14 vuorokautta, voidaan perusosasta vähentää ruuan osuus eli 49 % hoitopäiviltä pitkäaikaisessa hoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara menona perusosan sijaan. 4 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävä toimeentulotuki (TotuL 7 c ) kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat: - lasten päivähoitomenot - muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot sekä
15 - henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävällä toimeentulotuella katettavat menot otetaan yleensä huomioon todellisen suuruisena. Menojen tarpeellisuuden arvioinnissa voidaan soveltaa kohtuullisuusharkintaa. Yleensä lähtökohtana kohtuullisuusharkinnassa on paikkakunnalla vallitseva yleinen kustannustaso. Muina erityismenoihin kuuluvina asumismenoina voidaan huomioida esimerkiksi takuuvuokra ja muuttokustannukset. 4.1 Päivähoitomenot Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Mainittu säännös ei kuitenkaan koske yksityisen päivähoidon maksuja. Niistä perheelle aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tällöin tuen tarvetta vähentävänä tekijänä otetaan huomioon lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen tuki. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon on selvitettävä. Lapsen etu on syytä ottaa huomioon siten, ettei esimerkiksi lapsen pitkäaikaista hoitosuhdetta katkaista. 4.2 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Täydentävä toimeentulotuki antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaami-
16 seksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottuja menoja. Täydentävällä toimeentulotuella katettavat menot huomioidaan tarpeellisen suuruisena. 4.2.1 Erityisruokavalio Erityisruokavaliosta aiheutuvia kohtuullisia lisäkustannuksia voidaan ottaa menona huomioon enintään 70 euroa/kk. Mikäli hakija saa Kelalta korvausta ko. kustannuksiin, menot huomioidaan kela-korvaus vähentäen. Hakijalta pyydetään aina selvitys erityisruokavalion tarpeellisuudesta ja siitä aiheutuvista menoista. 4.2.2 Työmatkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Työmatkamenot huomioidaan edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Mikäli oman auton käyttäminen on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi, oman auton käytöstä huomioidaan menona enintään 0,24 euroa/km. Hakijan on haettava verottajalta ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Työssäkäynnistä aiheutuvia muita menoja voivat olla mm. työvaatteet ja välineet. Niitä voidaan huomioida sosiaalityöntekijän harkinnalla enintään 100 euroa. 4.2.3 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset Lapsen oikeus tavata vanhempiaan tulee turvata tarvittaessa myöntämällä tarkoitusta varten toimeentulotukea. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Vanhempien matkakulut huomioidaan tapauskohtaisesti. Lapsen luonapitokuluina huomioidaan menona 60 % lapsen päivänormista. Hakijan on esitettävä kulujen syntymisestä selvitys. 4.2.4 Hautausavustus Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin lesken tai vainajan jättämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Kuolinpesän varat tarkistetaan aina ennen päätöksentekoa perukirjasta. Jos henkilö on ollut varaton ja pitkäaikaises-
17 ti toimeentulotuen asiakas, voidaan päätös tehdä ennen perukirjan tekoa. Mikäli vainaja on varaton, huomioidaan välttämättöminä hautauskuluina arkkuun 460 euroa, arkkuun laittoon 42 euroa sekä välttämätön kuljetus. Kuljetusta toisen kunnan alueelle ei huomioida. Muita hautauskustannuksia, kuten tuhkaamiskuluja ei huomioida vaan omaiset vastaavat itse sopimistaan muista hautauskuluista. Lähiomaisen (lapset, vanhemmat, puoliso) kuoleman johdosta voidaan hautajaisvaatteisiin, kukkalaitteisiin ja matkoihin myöntää avustusta. Perunkirjoitusvelvollisuus on ensisijaisesti kuolleen omaisilla ja läheisillä. Säännökset perunkirjoituksesta ja pesänselvittämisestä ovat perintökaaressa. Sosiaalitoimi ei hoida perunkirjoituksia eikä toimi pesänilmoittajana vaikka omainen jättäisi sen tekemättä. Vainajalta maksamatta jääneet laskut eivät oikeuta toimeentulotukeen vaan ne ovat kuolinpesän velkaa. 4.2.5 Muuttoavustus Suunnitelmalliseen ja perusteltuun muuttoon voi hakea toimeentulotukea. Kohtuullisiin muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli henkilö/perhe on ollut toistuvasti toimeentulotuen tarpeessa ja perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää. Työn takia muuttavan on aina haettava työvoimatoimistolta liikkuvuusavustusta matkaan sekä mahdollista matka-avustusta (ylimääräinen työmarkkinatuki). Jos muuttoavustusta myönnetään, tulee henkilöllä/perheellä olla uudessa asuinkunnassa asunto hankittuna. Muuttokustannukset huomioidaan halvimman kuljetustavan mukaan. Tuttavien tms. suorittamiin muuttoihin voidaan myöntää tukea 0,20 euroa/km. 4.2.6 Takuuvuokra Yhden kuukauden takuuvuokra voidaan huomioida menona, mikäli: - henkilö/perhe on ollut toistuvasti toimeentulotuen tarpeessa ja joku seuraavista syistä täyttyy - hakija on asunnoton tai - kyseessä on edullisempi asunto tai
18 - hakijan perheen koko tai elämäntilanne muuttuu (työ- tai opiskelu toisella paikkakunnalla). Takuuvuokrasta annetaan pääasiallisesti maksusitoumus vuokranantajalle. Takuuvuokrasta tehdään aina takaisinperintäpäätös, joka lähetetään vuokranantajalle. Toimeentulotukena maksettua takuuvuokraa ei tule käyttää irtisanomiskuukauden vuokranmaksuun. Takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset käsitellään siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettavaksi. 4.2.7 Vaatemenot Vaatteiden hankintamenot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää avustusta kahden vuoden välein enintään 500 euroa. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. 4.2.8 Lisäverot Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotuessa menoina (KHO 23.5.2000, taltio 939). 4.2.9 Kodin hankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin hankintoihin. Avustusta voidaan myöntää pitkään toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle tai erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle. Yksinasuvalle henkilölle voidaan hyväksyä ensiasunnon perushankintoihin enintään 300 euroa, avo- tai avioparille enintään 350 euroa ja lapsiperheelle enintään 500 euroa. Pyykinpesukone voidaan huomioida menona lapsiperheelle, mikäli talossa ei ole pesutupaa. Avustuksen määrä on enintään 300 euroa. Jääkaapin ja pesukoneen kohtuulliset korjauskustannukset voidaan huomioida menona lapsiperheille. Jääkaappiin avustusta voidaan myöntää enintään 150 euroa, mikäli se ei sisälly keittiön kalustukseen. Pölynimurin hankkimiseen avustusta voidaan myöntää ainoastaan terveydellisin perustein. Lastenvaunuihin voidaan myöntää avustusta enintään 200 euroa.
19 4.2.10 Vangit Lyhyen, alle neljän kuukauden tuomion saaneen henkilön asumismenot huomioidaan. Asunnon irtaimiston varastoimisesta aiheutuvat vuokramenot ja vakuutus huomioidaan menona. Silmälaseihin ja hammashoitoon voidaan avustaa, mikäli vankilassa ei avusteta. Käyttörahaa voidaan myöntää vain tutkintavangeille, 99 euroa/kk. Vaatemenoja ei pääsääntöisesti huomioida menona. Tuloina huomioidaan mahdollinen työtulo. Käyttövaroiksi vankilaan lasketaan 99 euroa/kk. 5 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintolaina on siten myös ensisijainen toimeentulotukeen nähden ja opiskelija on velvoitettu nostamaan opintolaina toimeentulonsa turvaamiseksi. 5.1 Vanhempien velvollisuus osallistua elatukseen Alle 18-vuotias opiskelija lasketaan vanhempien normiin ja katsotaan, onko perheellä oikeutta toimeentulotukeen. Alle 18-vuotiasta kotona asuvaa opiskelijaa ei velvoiteta nostamaan opintolainaa mikäli vanhemmat ovat vähävaraisia. Kotona asuvia 18 21-vuotiaita ammattiopintoja suorittavia sekä itsenäisesti asuvia lukiolaisia ja ammattiopintoja suorittavia opiskelijoita iästä huolimatta velvoitetaan nostamaan opintolaina. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee kirjata päätökseen selkeästi. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, voidaan vanhempien olettaa vastaavan myös täysi-ikäisen opiskelijan koulutuskustannuksista.
20 Vanhempien tosiasiallinen osallistuminen opiskelijan elatukseen selvitetään aina erillisellä lomakkeella (liite 1: Opiskelijan vanhempien lausunto taloudellisesta tukemisesta), joka vanhempien on täytettävä opiskelijan hakiessa toimeentulotukea. Myös muiden kotona asuvien kuin opiskelijoiden osalta selvitetään aina erillisellä lomakkeella (liite 2: Kotona asuvan vanhempien lausunto taloudellisesta tukemisesta) vanhempien tosiasiallinen osallistuminen henkilön elatukseen. Näissä tapauksissa on tarpeen myös selvittää henkilön mahdollisuus ensisijaisiin etuuksiin kuten asumistukeen. 5.2 Avustaminen opintotuen viivästyessä Mikäli opintotuen hakeminen on viivästynyt opiskelijasta riippumattomasta syystä, voidaan toimeentulotuki myöntää määräajaksi. Mahdollisesta takautuvasti maksettavasta opintotuesta tehdään takaisinperintä. Mikäli opiskelija voi saada opintolainan valtiontakauksen, mutta ei jostain syystä sitä nosta tai opiskelija on käyttänyt opintolainan opintotukijaksotuksesta poiketen, huomioidaan opintolainan kuukautta kohden jaksottuva osuus normilaskelmassa tulona. 5.3 Opintotuen saamatta jääminen Mikäli opiskelija ei saa luottohäiriöiden vuoksi opintolainaa, tulee hänet ohjata pyytämään Kelan opintotukikeskuksen apua laina-asiansa järjestämiseksi. Mikäli opiskelija ei tästäkään huolimatta saa lainaa, tulee hänen selvittää mahdollisuuksia rahoittaa opiskelua muulla tavalla. Hakijaa tuetaan pääsääntöisesti kolmen kuukauden ajan täysimääräisesti seuraavissa erityistilanteissa: - hakijan aloittaessa opiskelunsa tietäen, ettei mahdollisesti tule saamaan maksuhäiriöiden takia opintolainan valtiontakausta - myönnetystä lainantakauksesta huolimatta pankit eivät myönnä opintolainaa tai muutakaan korvaavaa rahoitusta - opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet kohtuuttomasti
21 - hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia eikä ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (esim. aikuislukio, avoin yliopisto tms.) Mikäli opiskelija ei kolmen kuukauden aikana ole saanut järjestettyä opintotukietuuksia korvaavaa rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin, perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloaan muulla tavalla kuin toimeentulotuella, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %. Mikäli asiakkaalla on olemassa ammattitutkinto jolla voi työllistyä, opiskelua ei tueta toimeentulotukivaroin. Tilapäisesti toimeentulotukea voidaan myöntää, mutta tuen tarpeen jatkuessa ohjeistetaan hakijaa ensisijassa työllistymään aikaisemmalla tutkinnolla. Tarkistettava hakijan oikeus työttömyysetuuksiin kesäajalta. 5.4 Opiskelijan asumismenojen huomioiminen Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan asuntolapaikka vastaan. Toisen paikkakunnan asumismenoja ei huomioida menona. Jos opiskelija ei ota vastaan asuntolapaikkaa tai muuttaa opiskelija-asuntolasta vuokra-asuntoon ilman perustelua syytä (perhetilanne), asumiskuluja ei huomioida ja henkilö vastaa itse asumismenoistaan opintoetuuksien avulla. Kotona asuvalle opiskelijalle sekä muille kotona asuville voidaan huomioida asumismenot silloin, kun hakija itse on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan vanhemmilleen ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet, tai nuori on välillä asunut muualla ja muuttanut takaisin vanhempiensa luokse. Pelkkä ruokarahan maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista. Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus kustannuksista.
22 5.5 Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut Korkoavustuksen hakeminen Kelalta on ensisijainen tukimuoto toimeentulotukeen nähden. Mikäli opintolainan korkoihin ei voi saada korko-avustusta, opintolainan maksettavat korot huomioidaan koron maksukuukautena niiden kuukausien osalta, kun hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen. Opintolainan korkoja ei siis huomioida kuukausittain vaan esim. kesä- ja joulukuussa tarkistetaan kuuden kuukauden tilanne erikseen. Mikäli koronmaksukuukautena hakijan tulot riittävät kattamaan kuuden kuukauden korot, ei hakijalle myönnetä opintolainan korkoon toimeentulotukea niidenkään kuukausien osalta, kun hakijalla on ollut normivajetta. Markkinakorkoisen opintolainan korko opiskeluaikana tulee pääomittaa eli se lisätään velkaan. Muista opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin jne. voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 250 euroa/vuosi, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Pääsykokeisiin liittyviin maksuihin ja mahdollisiin matkakustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle pääsääntöisesti yksi pääsykoemaksu sekä matkakustannukset edullisimman vaihtoehdon mukaan. 5.6 Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskelevat Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskelevilla useimmilla linjoilla on ruokaetuus. Opiskelijat saavat kolme ilmaista ateriaa päivässä, paitsi maanantaisin ei ole aamupalaa ja perjantaisin ei ole päivällistä. Toimeentulotuen perusosaa laskettaessa maanantaista torstaihin huomioidaan menona käyttövaraosuus eli 52 % perusosasta. Perjantaista sunnuntaihin ja loma-aikoina huomioidaan normaali perusosa. Työharjoittelun ajalta oppilaitos maksaa opiskelijalle ateriakorvausta 3,50 euroa/päivä kuittia vastaan, joka huomioidaan opiskelijalle tulona. 5.7 Opiskelijan toimeentulo kesäaikana Korkeakouluopiskelija voi saada opintotukea kesäajalle, jos hän suorittaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja ja opiskelee päätoimisesti opintotukilautakunnan vahvistamalla tavalla.
23 Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, että hän ei ole nostanut valtion takaamaa opintolainaa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tuloksi hakemiskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Opiskelijalle voidaan tarjota kesällä kunnan kannustelisätyöpaikkoja (16 25-v hakijat), mikäli hänellä on oikeus toimeentulotukeen eikä hakija ole onnistunut saamaan muuta kesätyöpaikkaa. Mikäli opiskelija ilman perusteltua syytä ei kysy tai ota vastaan hänelle tarjottua kannustelisätyötä, perusosaa alennetaan 20 % toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Opiskelijan hakeutuessa toiselle paikkakunnalle kesätöihin hänellä on mahdollisuus Te - toimiston liikkuvuusavustukseen. 6 YRITTÄJÄT Toimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittely on usein vaikeaa. Lähtökohtana on yrittäjän antama selvitys. Mikäli esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekoon, hakijalle on varattava tilaisuus esittää lisäselvityksiä. Yritystoiminnan ollessa jatkuvasti tappiollista, toimeentulotuen perusosaa voidaan 3 kk jälkeen alentaa 20 % yksilöidyn päätösohjauksen jälkeen. Alentamisen perusteena on oman elatuksen laiminlyönti ja se että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota. Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Siihen sovelletaan kuten muihinkin tuloihin etuoikeutetun ansiotulon menettelyä 11 3 momentin väliaikaisen muutoksen mukaan. Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomuksia viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita sekä yrittäjän ja yrityksen viimeisintä veroilmoitusta.
24 Yritystoiminnan tulot voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen. 7 PORONHOITAJAT Kaikilta poronomistajilta pyydetään toimeentulotukihakemuksen liitteeksi Selvitys porotalouden tuloista (verottaja), josta näkyy mm. lukuporojen määrä. Kyseinen selvitys tulee poronomistajille alkuvuodesta. Nämä tiedot ovat takautuvia kuten verottajan tiedot aina, mutta suuntaa antavia. Poronhoitovuosi on 1.6. - 31.5. Mikäli hakijalla on lukuporoja viisi tai enemmän, otetaan laskennallisena ruokaetuna huomioon 30 euroa/kk/hlö ja mikäli perheessä on useampi jäsen 20 euroa /kk lisää (ei henkilölukumäärän mukaan). Seuraavat tarkemmat tiedot pyydetään poronomistajilta silloin, kun heidän lukuporomääränsä on 30 poroa tai enemmän: - poronomistajien kirjanpito (POMU), joka on pakollinen kaikille poronomistajille ko. selvityksestä näkyy myyntitulot (myös omaan käyttöön teurastetut porot) sekä menot (polttoaineet, rehut, kalusto yms.) sekä myös tuet ja petoeläinkorvaukset. Tarvittaessa voidaan lisäksi pyytää: - paliskunnan antama henkilötiliote/henkilötilikortti, josta näkyy hakijan teurastilitykset (isoille ostajille), mahdolliset EU-tuet sekä poromiehen velvoitemaksut paliskunnalle (esim. päämaksut eli paliskunnalle maksettava maksu kuluista (laskennallinen/lukuporo) ja heinävelvoitemaksut). Lisäksi henkilötiliotteella näkyy poronomistajan omat nostot ja saldo, onko henkilötilillä plussaa vai miinusta. Jos henkilötili on plussalla, poronomistaja saa rahat käyttöön vaikka heti. Tilin ollessa miinuksella, poronomistajan tulee hoitaa velat tai paliskunta voi laittaa poroja pakkomyyntiin. - työ- ja elinkeinotoimiston ilmoitus porotyöpäivistä (eli jolloin heillä ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen). Muita tuloja voivat olla esimerkiksi yhteismetsästä saatava tulo. Tulo maksetaan kerran vuodessa.
25 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuesta annetun lain 13 :n mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea lain 1 :n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lainkohdan mukaan ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukilain 13 :n 2 momentissa säädetään esimerkinomaisesti niistä tarkoituksista, joihin ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää. Sitä voidaan myöntää mm. tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttötarkoitus on pitkälle sama kuin toimeentulotuesta annetun asetuksen 1.1 :n 4 kohdassa mainitun toimeentulotuen lisäosan. Lainkohdassa tarkoitetulla lisäosalla katetaan henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Käytännössä em. lisäosalla on katettu menoja samoin perustein kuin ehkäisevää toimeentulotukea edellytetään myönnettävän. Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen. Tukea voidaan siis myöntää myös henkilölle/perheelle, joka ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mikäli ennalta ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan esimerkiksi ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää yleensä aina suunnitelman laatimista yhdessä asiakkaan kanssa hänen tilanteensa parantamiseksi.
26 8.1 Esimerkkitilanteet, joissa ehkäisevää tukea voidaan myöntää Tuen saajan aktivointia tukevat toimenpiteet Ehkäisevä tuki voi olla käyttökelpoinen sosiaalityön väline opiskelun ja työllistymisen turvaajana niissä tilanteissa, joissa ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole käytettävissä tai riittäviä. Ehkäisevää tukea voidaan käyttää mm. silloin, kun opiskelija on menettänyt oikeutensa opintotukeen ja hänen opiskelumahdollisuutensa ovat vaarantumassa. Tukea myönnettäessä on selvitettävä asiakkaan edellytykset palata normaalin opintotukijärjestelmän piiriin tai saada muu mahdollinen rahoitus opintoihin. Asiakkaan kanssa laaditaan suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä opintojen ensisijaisen rahoituksen turvaamiseksi. Työllistymisen tukemiseksi ehkäisevää tukea voidaan käyttää kuntouttavan työtoimintaan osallistumiseen, työelämään kuntoutumisen ja eläkemahdollisuuksien selvittämiseen (esim. kurssimaksut, työvaatekustannukset ja erityishoitomenot). Ehkäisevää tukea voidaan käyttää myös sellaisten hoitojen ostamiseen, jotka edesauttavat sosiaalista kuntoutumista. Työnsaannin, opiskelun tai kriisiytyneen perhetilanteen takia ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös muuttokustannuksiin ja takuuvuokraan. Asumisen turvaaminen Asumisen turvaamiseksi ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää vuokrarästeihin, sähkölaskuihin tai muihin välttämättömiin asumismenoihin tilanteissa, joissa maksamattomat laskut vaarantavat henkilön/perheen asumisen ja uhkana on asunnon menettäminen tai esim. sähköjen katkaisu. Ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventäminen
27 Asiakkaan ja hänen perheensä tilanne voi ylivelkaantumisen seurauksena olla sellainen, että on perusteltua myöntää ehkäisevää tukea menoihin, jotka muuten eivät oikeuttaisi varsinaisen toimeentulotuen saamiseen. Tukea myönnettäessä tulee perusteellisesti harkita ja suunnitella avustamista, jotta sillä saavutetaan toivottu tulos. Tukea myönnettäessä ylivelkaantuneelle asiakkaalle voidaan konsultoida talous- ja velkaneuvojaa. Asiakas tulee ohjata käyttämään talous- ja velkaneuvojan palveluja jatkossa tilanteen selvittämiseksi. Asiakkaan taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventäminen Ehkäisevä tuki on erityisen käyttökelpoinen sosiaalityön välineenä akuuteissa kriiseissä. Asiakkaan taloudellinen tilanne saattaa äkillisesti heikentyä sairauden, työttömyyden, lähiomaisen kuoleman, perheen hajoamisen tai onnettomuuden vuoksi. Mahdollisuudet suoriutua jokapäiväisistä menoista heikentyy ja osa menoista voi olla sellaisia, jotka eivät oikeuta varsinaiseen toimeentulotukeen. Tällöin voi olla perusteltua myöntää ehkäisevää tukea. Muuta Ehkäisevän toimeentulotuen tarkempia myöntämisperusteita ja tuen euromääräisiä rajoja ei ole tarkoituksenmukaista tarkemmin määritellä, koska ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen perustuu aina yksilökohtaiseen harkintaan. Tuen myöntämisessä on otettava huomioon asiakkaan ja perheen elämäntilanne ja taloudellinen tilanne. 9 KUNTIEN OHJEET TOIMEENTULOTUESTA Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Näiden ohjeiden osalta tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ne eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on siten lähinnä korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Ohjeilla ei voida sivuuttaa lain sääntöä. Lainsäännöksistä ja muista valtion toimenpiteistä johtuvat indeksi- ja tasokorotukset tehdään tähän ohjeistukseen ilman erillisiä päätöksiä.
28 10. LIITTEET 1. Opiskelijan vanhempien lausunto taloudellisesta tukemisesta 2. Kotona asuvan vanhempien lausunto taloudellisesta tukemisesta