Nurmijärvi pähkinänkuoressa

Samankaltaiset tiedostot
Nurmijärvi pähkinänkuoressa

Taskutietoa Nurmijärveltä

Taskutietoa Nurmijärveltä

Taskutietoa Nurmijärveltä

Taskutietoa Nurmijärveltä

Taskutietoa Nurmijärveltä

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus

Elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Kesä 2014 NURMIJÄRVI

Asuminen ja rakentaminen

Tilastotietoja Sipoosta

Nurmijärven kesä 2017

Asuminen ja rakentaminen

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

3 Järvikierros (Kirkonkylä Suontaantie Kirkonkylä)

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

Kirjasto- ja kulttuuripalvelut LAINAUS muutos muutos% Pääkirjasto ,3. Kirjastoauto ,5

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Nurmijärven väestölaskelma HUOMIOITA

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Nurmijärvi positiivinen ilmiö

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Lähtökohdat. Raportti II a

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Nurmijärven JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

Tilastokatsaus 11:2012

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Ylöjärvi TILASTOJA

Kesä NURMIJÄRVI. Elinvoimaa ja elämisen tilaa

Tilastokatsaus 15:2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

KERAVAN KAUPUNGIN ALUE 3. VÄESTÖ Keravan asukasluku vuoden lopussa 3 Väestön kansalaisuus 4 Väestön äidinkieli 4 Väestön ikärakenne 4

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

1 Alue ja ympäristö Tuusulan kunnan suunnittelualuejako Tuusulan kunnan alue Tuusulan ystävyyskunnat 9.

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut. Kivenkyyti. - ajaisihan sillä myös Aleksis alkaen

Nurmijärven JOUKKOLIIKENTEEN AIKATAULUT

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Nurmijärven JOUKKOLIIKENTEEN AIKATAULUT

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

TILASTOKATSAUS 9:2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Muuttajien taustatiedot 2005

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016

Nurmijärven JOUKKOLIIKENTEEN AIKATAULUT

Nurmijärven JOUKKOLIIKENTEEN AIKATAULUT

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

Nurmijärven JOUKKOLIIKENTEEN AIKATAULUT

TILASTOJA. Kustaa III perusti Tampereen Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Maantievalaistusten rakentamiskohteet lähivuosille

Kustaa III perusti Tampereen Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

Väestö ja väestön muutokset 2013

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Työpaikat ja työlliset 2015

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

Transkriptio:

Nurmijärvi pähkinänkuoressa 2016

Sisältö Yleistietoa Nurmijärven kunnasta...3 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua...4 Työmatkaliikenne 2013...5 Muuttoliike...6 Työpaikat, työvoima ja yritykset...8 Tietoa väestöstä...14 Asuminen ja rakentaminen...18 Nurmijärven palvelut...21 Varhaiskasvatus...21 Koulut...22 Lukiot...23 Nuorisopalvelut...24 Sosiaali- ja terveyspalvelut...24 Liikuntapaikat ja -palvelut...26 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut...28 Kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtumat 2015...29 Kunnan talouden tunnuslukuja...30 Kunnan henkilöstö...30 Valtuusto 2013 2016...31 Nähtävyydet...32 Nurmijärven historiaa...34 2

Yleistietoa Nurmijärven kunnasta Pinta-ala 367,33 km 2 Maapinta-ala 362,50 km 2 Asukasluku (ennakkotieto) 30.4.2016 42 020 Asukkaita per maa-km 2 30.4.2016 116 Tuloveroprosentti 2016 19,5 Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin maalaiskunta, edellä on 24 kaupunkia. Päätaajamat Klaukkala Nurmijärven kirkonkylä Rajamäki Nurmijärven tilastolliset suuralueet 3

Nurmijärvi on osa Helsingin seutua 25 3 E12 4

Työmatkaliikenne 2013 Suurin osa nurmijärveläisistä käy töissä kunnan rajojen ulkopuolella. Pendelöinti on voimakasta sekä Nurmijärveltä muualle että muista kunnista Nurmijärvelle. Vuonna 2013 oman kunnan sisällä kävi töissä 6 950 nurmijärveläistä. Työmatkaliikenne Nurmijärvelle Työmatkaliikenne Nurmijärveltä 5

Muuttoliike Tulomuutto Nurmijärvelle, sisältäen myös maahanmuuton, kasvoi voimakkaasti 2000-luvun vaihteessa. Sen jälkeen tulomuutto on tasoittunut 2000 2500 henkilön paikkeille. Lähtömuutto Nurmijärveltä on noussut lähelle tulomuuttoa 2000-luvun kuluessa. Nurmijärven muuttovoitto on pienentynyt 2010-luvulla keskimäärin reilun sadan henkilön paikkeille. Tulo- ja lähtömuutto 1995 2015 6

Muuttoliike Nettomuutto Nurmijärvelle 2005 2015 Nurmijärven muuttovoitto tulee pääakupunkiseudulta muihin kehyskuntiin ja muualle Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä muuttaa Nurmijärvelle. Nettomuutto ulkomailta on Nurmijärvellä ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan plussan puolella. 7

Työpaikat, työvoima ja yritykset Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 31.12.2014 Suurin osa nurmijärveläisistä, lähes puolet, kuuluu työlliseen työvoimaan. Eläkeläisiä on noin kuudesosa ja lapsia tai opiskelijoita vajaa kolmasosa kuntalaisista. 8

Työpaikat, työvoima ja yritykset Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus 2003 2013 Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus on ollut hienoisessa kasvussa vuodesta 2005 lähtien, vaikka työllisen työvoiman määrä on muuttoliikkeen ansiosta kasvanut koko ajan. 9

Työpaikat, työvoima ja yritykset Työttömyysprosentti kuukausittain 1/2005 12/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on ollut selvässä nousussa viime vuosina. Vuoden 2015 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 8,5 % työvoimasta. 10

Työpaikat, työvoima ja yritykset Yritysten lukumäärä 2005 2014 Nurmijärvellä sijaitsevien yritysten määrä on ollut nousussa 2000-luvun puolesta välistä. Vuodesta 2013 alkaen Tilastokeskus on tarkentanut lopettaneiden yritysten tarkastelua, mikä on nostanut lopettaneiden yritysten määrää ja vaikuttanut siten alentavasti yrityskantaan. 11

Työpaikat, työvoima ja yritykset Perustetut ja lopettaneet yritykset 2005 2014 12

Työpaikat, työvoima ja yritykset Nurmijärven yrityskanta päätoimialoittain 2014 Suurin osa nurmijärveläisistä yrityksistä toimii rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. 13

Tietoa väestöstä Nurmijärven asukasmäärä on kasvanut 1940-luvulta lähtien. Väestön määrä kasvoi erityisen voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla sekä 2000-luvun vaihteessa, jolloin väestö kasvoi jopa 3 % vuodessa. Viimeisen 10 vuoden aikana väestönkasvu on ollut hieman hillitympää, n. 1 %, eli noin 400 henkilön verran vuodessa. Tulevat lähivuodet ennustavat myös maltillista kasvua, mutta 2020-luvulla väestön tavoitellaan kasvavan 1,5 %, eli n. 600 700 asukkaan verran vuosittain. Nurmijärven väestö 1942 2015 ja väestön kasvuennusteet vuoteen 2040 14

Tietoa väestöstä Väestön kasvu osatekijöittäin 1984 2015 Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta keskimäärin noin 200 300 henkilön verran johtuu korkeasta syntyvyydestä, eli luonnollisesta väestönkasvusta. Loput kasvusta johtuu maan sisäisestä ja ulkomailta tulevasta muuttoliikkeestä. 15

Tietoa väestöstä Väestön ikäpyramidi 31.12.2015 Kunnassa on paljon 35 54-vuotiaita sekä paljon lapsia. Moni nurmijärveläinen muuttaa opiskeluikäisenä pois kunnasta, mutta vastaavasti kuntaan muuttaa paljon lapsiperheitä. 16

Tietoa väestöstä Väestö ikäluokittain ja suuralueittain 2015 Nurmijärvellä on kolme päätaajamaa (Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä ja Rajamäki), yksi taajama (Röykkä) ja useita kyläkeskuksia. Suurin osa nurmijärveläisistä asuu taajamissa. Suurin Nurmijärven taajamista on Klaukkala, jonka alueella asuu noin 17 500 ihmistä. Kirkonkylässä asukkaita on reilut 8 000, Rajamäellä noin 7 500 ja Röykässä reilut 2 000. 17

Asuminen ja rakentaminen Asuntokanta 31.12.2014 Asuntokanta hallintaperusteen mukaan 31.12.2014 Asuinkerrostalot 0,234 Rivi- ja ketjutalot 0,167 Muut rakennukset 0,011 Erilliset pientalot 0,586 Omistaa asunnon osakkeet 28 % Muu tai tuntematon hallintaperuste 7 % Arava tai korkotukivuokra-asunto 8 % Asumisoikeusasunto 1 % Muu vuokraasunto 10 % Omistaa talon 46 % Suurin osa nurmijärveläisistä asuu omakotitalossa. Valtaosa nurmijärveläisten asunnoista on myös asukkaiden omistamia. Vuokra-asuntoja on reilu kuudesosa asuntokannasta. 18

Asuminen ja rakentaminen Valmistuneet asunnot 1995 2015 Vaikka Nurmijärvi on omakotivaltainen kunta, 2010-luvulla asuntorakentaminen on painottunut voimakkaasti kerrostaloasuntoihin. 19

Asuminen ja rakentaminen Rakennuskanta 31.12.2014 10 426 Suurin osa Nurmijärven rakennuksista on asuinrakennuksia. Teollisuus-, varastoja liikenteen rakennuksia on noin kymmenesosa rakennuksista. Kaikesta rakennusten kerrosalasta ne muodostavat kuitenkin noin kuudesosan (17,8 %). 20

Nurmijärven palvelut Viimeisimpiä tilastotietoja Nurmijärven kunnallisista palveluista. Varhaiskasvatus 31.12.2015 Lapsia esiopetuksessa 668 Kunnallisia päiväkoteja 32 Lapsia kokopäivähoidossa 1622 Lapsia osapäivähoidossa 196 Kunnallisia perhepäivähoitajia 23 Lapsia kokopäivähoidossa 76 Lapsia osapäivähoidossa 7 Palvelusetelipäiväkodit 8 Lapsia kokopäivähoidossa 257 Lapsia osapäivähoidossa 0 Yksityisiä perhepäivähoitajia 23 Lapsia yksityisen hoidon tuella 60 Kotihoidon tuki Perheitä 713 Lapsia 1081 Kotihoidon tuen kuntalisä Lapsia 312 21

Nurmijärven palvelut Koulut Koulujen oppilasmäärät 2009 2015 22

Nurmijärven palvelut Lukiot Lukioiden oppilasmäärät 2009 2015 23

Nurmijärven palvelut Nuorisopalvelut 2015 Kunnan nuorisotilat, lkm 6 Nuorison (7 24-v.) käyntikerrat 24 850 Koulukahvilat, lkm 3 Käyntejä koulukahviloissa 3 860 Nuorisojärjestöjä kunnassa, lkm 14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2015 Päivystyskäynnit lääkärillä 11 767 Käynnit päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla 6 348 Käynnit vastaanoton lääkärillä 31 010 Käynnit hoitajan vastaanotolla 17 332 Neuvolalääkäri, käynnit 3 231 Neuvolaterveydenhoitajalla käynnit 13 601 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lääkärikäynnit 2 727 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, käynnit terveydenhoitajalla 11 985 Erikoissairaanhoidon bruttokulut per asukas 1 081 Päihdehuollon ostopalvelu, hoitovuorokaudet 2 046 24

Nurmijärven palvelut Hammaslääkärillä käynnit 32 590 Käynnit suuhygienistillä 10 142 Käynnit hammashoitajalla 3 873 Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit 1 224 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm 1 295 Vaikeavammaisten palveluasumisen vuorokaudet 4 412 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat 495 Henkilökohtaisen avun saajat 64 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 300 Lastensuojelun sijaishuollon asiakkaat 85 Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat 53 Kotihoitoa saaneet lapsiperheet 58 Kotihoitoa saaneet taloudet, alle 65-vuotiaat 77 Kotihoitoa saaneet taloudet, yli 65-vuotiaat 540 Kotihoitoa saaneet vammaistaloudet 12 Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä yhteensä 191 Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen asiakkaita 129 Ikäihmisten tuetun palveluasumisen asiakkaita 0 Terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitopäiviä 19 813 Pitkäaikaishoidon asiakkaiden hoitopäiviä 36 533 Intervalliasiakkaiden hoitopäiviä 8 641 25

Liikuntapalvelut Liikuntapaikat ja -palvelut 2015 Jäädytettäviä kenttiä Tekojääratoja Kaukalot Hiihtoladut Uimarannat Uimapaikat Ulkoilualueet ja reitit Liikuntapuistoja Urheilukentät Tekonurmikentät Hiekkakenttiä Lähiliikuntapaikkoja Frisbeegolf-ratoja Skeittialueita Kunnan liikuntapalveluiden järjestämiä ryhmiä 47 Kunnan liikuntapalveluiden ohjauskertoja 1 453 Osallistujia liikuntapalveluiden tunneilla 21 249 26 29 kpl 1 kpl (Kirkonkylä) 3 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) 105 km 2 kpl (Valkjärvi/Tiira (Klaukkala), Sääksjärvi) 3 kpl (Valkjärvi/Lähtelä, Sääksjärvi/ Röykkä, Vaaksinjärvi) 7 kpl 3 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) 2 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä) 3 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki) 24 kpl 4 kpl (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki, Palojoki) 2 kpl (Kirkonkylä, Rajamäki) 2 kpl (Klaukkala, Rajamäki)

Nurmijärven kunnan ulkoilureitit ja hiihtoladut Pituus(km) 1 Kirkonkylän Parkkimäki** 3,3 2 Kirkonkylän Alhonniittu* 15 myös koiralatu 3 Kiljavannummen ulkoilureitistö* 45 Käpylännummen** ja Matkun lenkit Haukilammin reitti Märkiön lenkki Herusten reitti Kehityksen majan kilpalatu** 4 Rajamäen liikuntapuisto** 1,5 5 Klaukkalan Tornimäki** 3,2 6 Isoniitty Mäntysalon ladut* 6,9 7 Seitsemän veljeksen reitti 10 8 Nukarinkoski* 7 10 9 Nurmijärven golfkentän ladut 4 10 Nummenpään ladut* 3 11 Kirkonkylän järvenpohjan ladut 5 * Osa reitistä on valaistu. ** Koko reitti on valaistu. 27

Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kirjasto 2015 Lainaukset Pääkirjasto 250 949 111 341 Klaukkalan kirjasto 323 506 142 433 Rajamäen kirjasto 90 291 64 505 Kirjastoauto Oiva 73 280 46 703 Vuotuinen kävijämäärä Kirjastossa käynnit ja lainaukset asukasta kohden 2008 2015 28

Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtumat 2015 Tapahtumien määrä Kävijämäärä Konsertit 19 3 897 Teatteriesitykset 20 2 480 Näyttelyt 11 10 494 Avajaiset 5 371 Elokuvat 2 241 Muut 5 330 Lastentapahtumien määrä 26 Ikäihmisille suunnattujen tapahtumien määrä 6 Muiden tapahtumien määrä 30 Museoiden kävijämäärät 2015 Taaborinvuoren museot 5 808 Aleksis Kiven syntymäkoti 4 403 Nukarin koulumuseo 756 Galleria Ville (pääkirjasto) 2 000 Muita kulttuuritoimijoita: Nurmijärven kuvataidekoulu, Nurmijärven musiikkiopisto, Jukolan musiikkikoulu, Nurmijärven tanssiopisto. Klaukkalaan valmistuu kesäkuussa 2017 monitoimitalo, johon tulee monikäyttöisiä nuorisotiloja sekä taiteen opetus-, harjoitus- ja esiintymistiloja. 29

Talous ja henkilöstö Kunnan talouden tunnuslukuja 2015 1 000 Toimintatuotot 39 616 Toimintakulut -230 828 Toimintakate -191 212 Verotulot 177 418 Valtionosuudet 25 775 Vuosikate 13 747 Vuosikate, euroa/asukas 328 Vuosikate/poistot, % 98 Lainat euroa/asukas 2 499 Kunnan henkilöstö 2015 Vakinaisia työntekijöitä 1 942 Määräaikaisia työntekijöitä 224 Sijaisia 349 30

Valtuusto Valtuusto 2013 2016 Valtuutettuja yhteensä 51 Valtuustoryhmittäin: Kokoomus 14 Keskusta 13 SDP 9 Perussuomalaiset 7 Vihreät 5 Vasemmistoliitto 1 Kristillisdemokraatit 1 RKP 1 Valtuuston puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Petri Kalmi Kaisa Suominen Elli Aatela Outi Mäkelä Olli Helminen Kirsti Handolin 31

Nähtävyydet 12 TAMPERE 22 Sääksjärvi 13 15 14 9 6 21 18 NURMIJÄRVEN KIRKONKYLÄ Uotila 5 1 3 7 11 20 Vantaanjoki 10 2 Valkjärvi 17 16 19 8 4 32

Nähtävyydet 1 Aleksis Kiven patsas Punamullantie 1 2 Aleksis Kiven syntymäkoti Palojoentie 271 3 Aleksis Kivi -huone Galleria Ville Punamullantie 1 4 Klaukkalan kirkko Ylitilantie 6 5 Museokahvila Aleksis Kiven tie 5 6 Nukarin koulumuseo Nukarintie 91 7 Nurmijärven kirkko Aleksis Kiven tie 5 8 Pyhän Nektarioksen kirkko Kuonomäentie 80 9 Rajamäen kirkko Patruunantie 7 10 Taaborinvuoren museoalue Koulunkulmantie 34 11 Vanha hautausmaa Aleksis Kiven tie 5 12 Herusten uimapaikka Palkkisillantie 535 13 Sääksjärven uimapaikka Kotolahdentie 18 14 Sääksjärven uimaranta Sääksjärventie 30 15 Vaaksin uimapaikka Vaaksintie 16 Valkjärven Lähtelän ranta Valkjärventie 79 17 Valkjärven Tiiran uimaranta Tiiranranta 37 18 Ketolan strutsitila Korvenojantie 17 19 Ali-Ollin Alpakkatila Kuonomäentie 117 20 Myllykoski Siippoontie 770 21 Nukarinkoski Nukarintie 27 22 Nurmijärvi Golf Ratasillantie 70 33

Nurmijärven historiaa Nurmijärven erämaita alettiin keskiajalla asuttaa hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi. Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta perustettiin v. 1558 ja se itsenäistyi v. 1605. Nurmijärven hallin topitäjä muodostettiin v. 1775, jolloin kunnassa oli asukkaita 1 471. Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä v. 1917. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli noin 7 500. Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Nurmijärven talon pojat alkoivat 1700-luvun alusta käyttää metsiä laajalti hyväkseen kun Helsin gin porvarit tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa ulkomaankauppaan. 1700-luvulla sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta ja Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisesti merkittävä sahatavaran tuottamisessa. Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeim mät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen. 1940-luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama. 1960-luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkon kylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen. 1970-luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö. 34

35 Nurmijärven historiaa

Nurmijärven kunta Puhelin: (09) 250 021 Faksi: (09) 2500 2010 Sähköposti: kunta@nurmijarvi.fi Katuosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Lähteet: Julkaisija: Nurmijärven kunnan tilastot, Tilastokeskus Nurmijärven kunta, elinkeino- ja kuntakehityskeskus, viestintä, 2016 www.nurmijarvi.fi