Taskutietoa Nurmijärveltä

Transkriptio

1 2013 Taskutietoa Nurmijärveltä

2 Esipuhe Tämä taskutilasto kertoo tiivistetysti Nurmijärven kunnasta ja sen asukkaista. Tiedot ovat pääosin tilastoja, mutta mukana on myös esittelyä kunnasta sekä havainnollistavia karttoja. Lisää tilastoja ja tarkempaa tietoa löytyy kunnan kotisivuilta: 2

3 Sisältö Nurmijärven historiaa...4 Yleistietoa Nurmijärven kunnasta...6 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua...7 Työmatkaliikenne...8 Muuttoliike Nurmijärvi on kasvava kunta...10 Väestö ja väestönkasvuennuste...10 Väestön kasvu osatekijöittäin Väestön ikäpyramidi...11 Nurmijärven taajamat...12 Väestö iän mukaan suuralueittain...17 Nurmijärven tilastolliset suuralueet...18 Asunnot ja rakentaminen...19 Asuntokanta...19 Valmistuneet asunnot Rakennuskanta...20 Työpaikat, työvoima ja yrittäminen...21 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan...21 Työttömyysprosentti kuukausittain Työpaikat, työvoima ja työpaikkaomavaraisuus...22 Yritysten lukumäärä Perustetut ja lopetetut yritykset...23 Yrityskannan toimialajakautuma...24 Nurmijärven palvelut...25 Varhaiskasvatus...25 Koulujen oppilasmäärät...25 Lukioiden oppilasmäärät...26 Muut oppilaitokset...26 Nuorisopalvelut...27 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut...27 Sosiaali-ja terveyspalvelut...28 Liikuntapalvelut...28 Kunnan talouden tunnuslukuja...29 Kuntaorganisaatio ja valtuusto...30 Nähtävyyksiä

4 Nurmijärven historiaa Nurmijärven erämaita alettiin keskiajalla asuttaa hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi. Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta perustettiin v ja se itsenäistyi v Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin v. 1775, jolloin kunnassa oli asukkaita Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä v Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n Nurmijärven alueelle syntyi ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Nurmijärven talonpojat alkoivat 1700-luvun alusta käyttää metsiä laajalti hyväkseen kun Helsingin porvarit tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa ulkomaankauppaan luvulla sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta ja Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisesti merkittävä sahatavaran tuottamisessa. Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö. 4

5 Nurmijärven pitäjänkartta vuodelta

6 Yleistietoa Nurmijärven kunnasta Pinta-ala: 367,33 km 2 Maapinta-ala: 362,50 km 2 Asukasluku (ennakkotieto) : Asukkaita per maa-km : 113 Tuloveroprosentti 2013: 19,00 Päätaajamat: Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. 6

7 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua 7

8 Työmatkaliikenne Nurmijärveltä käydään pääosin töissä kunnan sisällä, mutta pendelöinti muualle Helsingin seudulle ja muualta Nurmijärvelle on voimakasta. HYVINKÄÄ 568 MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI 133 JÄRVEN- PÄÄ PORNAINEN VIHTI 399 TUUSULA 141 KERAVA ESPOO VANTAA HELSINKI SIPOO 172 RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ 831 MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI JÄRVEN- PÄÄ PORNAINEN VIHTI TUUSULA KERAVA 336 ESPOO 560 VANTAA 831 HELSINKI SIPOO 8

9 Muuttoliike Nurmijärven muuttovoitto pääkaupunkiseudulta on voimakkaan positiivinen, mutta muuhun kehysalueeseen, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen verrattuna negatiivinen. Muuttoliike Nettomuutto muu Suomi Nettomuutto muu Uusimaa Nettomuutto Helsingin kehysalue Nettomuutto pääkaupunkiseutu Kuntien välinen nettomuutto

10 Nurmijärvi on kasvava kunta Nurmijärven väestö on kasvanut tasaisen voimakkaasti 1950-luvulta lähtien luvun puolessa välissä ja aivan viime vuosina kasvu on ollut hieman hillitympää. Väestön tavoitellaan Nurmijärvellä kasvavan tulevina vuosina noin 670 asukkaan verran vuosittain. asukasta Nurmijärven väestö ja väestönkasvuennuste vuoteen 2040 Nurmijärven väestö ja väestön kasvuennuste vuoteen Tilastokeskuksen ennuste Kunnan väestösuunnite Maankäytön kehityskuva 2040, suunnite Väestönkasvu Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta noin 300 henkilön verran selittyy korkealla syntyvyydellä ja loput muuttoliikkeellä. Kuntien välinen nettomuutto vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon kunnassa rakennetaan asuntoja. Muuttovoitto ulkomailta on hienoisessa kasvussa. 10

11 Väestön kasvu osatekijöittäin Kokonaismuutos Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyysenemmyys Nettomaahanmuutto Kunnassa on paljon vuotiaita ja paljon lapsia. Opiskeluikäisten lasten lähtömuutto pois Nurmijärveltä on kuitenkin voimakasta Väestön ikäpyramidi Naiset Miehet

12 Nurmijärvellä on kolme päätaajamaa ja useita maaseutumaisia kyliä Klaukkala Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on kunnan taajamista suurin (asukkaita oli ). Klaukkala on kasvanut nopeasti lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Taajama on rakentunut sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalalle on luonteenomaista myös maaston voimakkaat korkeuserot. Klaukkalassa on kattavien kunnallisten palveluiden lisäksi kunnan parhaat kaupalliset palvelut. 12

13 Kirkonkylä Kirkonkylä on asukkaan taajama Hämeenlinnanväylän tuntumassa. Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonkylässä sijaitsevat mm. kunnanvirasto, kirjastotalo, tori ja pääterveysasema. Kirkonkylässä onkin huomattavan paljon palvelualan työpaikkoja. Kirkonmäen ja hautausmaan tienoilla Aleksis Kiven tieltä löytyy vielä perinteistä kirkonkylän ilmettä. Tien varrella ovat kirkon ja hautausmaan lisäksi vanha pappila, Lukkarila ja Nurmijärven ensimmäisen koulumestarin, Aleksis Kivenkin opettajana toimineen Malakias Costianderin talo. Nurmijärven tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna Kirkkoa vastapäätä sijaitsi aikanaan myös Albin Koposen perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. 13

14 Rajamäki Rajamäki on perinteikäs 1880-luvulta vanhan Alkon Rajamäen tehtaiden yhteyteen kasvamaan lähtenyt taajama. Tehtaalla on ollut merkittävä vaikutus Rajamäkeen ja koko kuntaan. Asukkaita Rajamäellä on Ensimmäiset Rajamäen työväenasunnot rakennettiin 1800-luvun päättyessä ja ne ovat nykyisin suojelukohteita. Entiseen tehdasyhdyskuntaan on muodostunut asuinalue, jossa vanhaa rakennuskantaa on korjattu ja uutta rakennettu vanhaan sopeuttaen. Rajamäellä on taajamista eniten teollisia työpaikkoja. Nykyiset Altia Oyj:n Rajamäen tehtaat on suurin työnantaja kunnan jälkeen. 14

15 Röykkä Lopentien halkoma, nykyisin asukkaan Röykkä on syntynyt Suomen ensimmäisen keuhkotautiparantolan eli Nummelan parantolan perustamisen ja sen asiakkaiden sekä vieraiden tarpeisiin perustetun Röykän aseman myötä 1900-luvun alussa. Taajamassa on ollut teollista toimintaa vuosikymmenien ajan. Sääksjärven ulkoilualue ja Vaaksinjärvi ovat taajaman helmiä. 15

16 Kyläkeskukset Kunnassa on useita kyläkeskuksia, joista elinvoimaisimpia ovat Lepsämä, Perttula, Nummenpää, Metsäkylä, Palojoki ja Nukari. Maaseutualueiden asuinrakentaminen sijoittuu Nurmijärvellä miljöötä kunnioittaen kyläkeskuksiin. 16

17 Väestö iän mukaan suuralueittain 2012 Suuralue Yht Koko kunta yht Rajamäki Röykkä Nukari Perttula- Nummenpää Kirkonkylä Palojoki Lepsämä Metsäkylä Klaukkala Jakamaton Suuralue Koko kunta yht Rajamäki Röykkä Nukari Perttula-Nummenpää Kirkonkylä Palojoki Lepsämä Metsäkylä Klaukkala Jakamaton

18 Nurmijärven tilastolliset suuralueet 18

19 Asunnot ja rakentaminen Valtaosa Nurmijärven asunnoista on omakotitaloja. Asuntokanta Asuinkerrostalot 22 % Muut rakennukset 1 % Rivi ja ketjutalot 17 % Erilliset pientalot 48 % Asuntotuotanto oli voimakkainta 2000-luvun alkupuolella. Viime vuosina vuosittainen tuotanto on ollut Valmistuneet asunnot Omakotitalot Rivi ja ketjutalot Kerrostalot 19

20 Rakennuskanta Rakennuksia, lkm % Kerrosala (m 2 ) % Asuinrakennuksia yht , ,0 Liikerakennukset 102 0, ,5 Toimistorakennukset 47 0, ,5 Liikenteen rakennukset 569 4, ,2 Hoitoalan rakennukset 62 0, ,4 Kokoontumisrakennukset 67 0, ,2 Opetusrakennukset 53 0, ,7 Teollisuusrakennukset 294 2, ,6 Varastorakennukset 192 1, ,7 Muut rakennukset 45 0, ,4 20

21 Työpaikat, työvoima ja yrittäminen Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Eläkeläiset Muut 17 % 3% 3 % Opiskelijat ja j koululaiset 7 % 0 14 vuotiaat 23 % Työlliset 48 % Työttömät 2 % Suurin osa nurmijärveläisistä on työllisiä. Heitä on lähes puolet kaikista kuntalaisista. 21

22 Työttömyysprosentti kuukausittain Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on vaihdellut viime vuosina kolmen ja kuuden prosentin välillä. Nurmijärven työpaikat, työllinen työvoima ja työpaikkaomavaraisuus Työpaikat Työllinen työvoima Työpaikkaomavaraisuus 57,6 58,1 59,5 57,9 57,5 57,7 59,3 58,9 59,9 Nurmijärven työpaikat, työvoiman määrä ja työpaikkaomavaraisuus ovat hieman kasvaneet 2000-luvulla

23 3 000 Yritysten lukumäärä Nurmijärvellä sijaitsevien yritysten määrä on lisääntynyt selvästi 2000-luvun puolesta välistä. Perustetut ja lopetetut yritykset Perustetut Lopettaneet

24 Yrityskannan toimialajakautuma 2011 Muut toimialat 15 % Kiinteistöalan toiminta 5 % Rakentaminen 22 % Muu Tukku ja palvelutoiminta vähittäiskauppa; 6 % moottoriajo neuvojen ja moottoripyörien 6 % korjaus 17 % Teollisuus 7 % Ammatillinen, tieteellinen ja Hallinto ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja varastointi 9 % tekninen toiminta 13 % Suurin osa nurmijärveläisistä yrityksistä toimii rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. 24

25 Nurmijärven palvelut Ohessa tilastotietoa nurmijärven kunnallisista palveluista vuoden 2012 lopusta. Varhaiskasvatus Lapsia kunnallisessa kokopäivähoidossa Lapsia kunnallisessa osapäivähoidossa 550 Kunnallisia päiväkoteja, kpl 37 Lapsia perhepäivähoidossa 89 Lapsia kodinhoidontuen piirissä Lapsia esiopetuksessa 633 Koulut Koulujen oppilasmäärät vuosiluokat yht vuosiluokat vuosiluokat

26 Lukioiden oppilasmäärät Lukiot yhteensä Akdi Arkadian lukio (yksityinen) ki (ki i Rajamäen lukio Nurmijärven yhteiskoulu Muut oppilaitokset Nurmijärven opisto Toimipisteitä, lkm 38 Opiskelijoita Kuvataidekoulu Toimipisteitä, lkm 3 Opiskelijoita 100 Musiikkiopisto Toimipisteitä, lkm 2 Opiskelijoita 305 Tanssiopisto Toimipisteitä, lkm 11 Opiskelijoita

27 Nuorisopalvelut Nuorison kerhotoimintapaikkoja 27 Kerhotoimintaan osallistuneita Kunnan nuorisotilat, lkm 6 Leiritoimintaan osallistuneita Koulukahvilatoiminta, osallistuneet Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 2012 Kirjaston toimintayksiköitä 4 Taidenäyttelyitä 12 Kulttuuritoimen tapahtumia 65 Kävijöitä yhteensä Kirjastoissa käynnit ja lainaukset Lainauksia per asukas Käyntejä per asukas

28 Sosiaali-ja terveyspalvelut 2012 Päivystyskäynnit yhteensä Käynnit vastaanotoilla Käynnit suun terveydenhuollossa yhteensä Erikoissairaanhoidon bruttokulut per asukas 935 Käynnit neuvolalääkärillä Käynnit neuvolan terveydenhoitajalla Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm 929 Päihdehuollon ostopalvelu, hoitovuorokaudet vrk Vaikeavammaisten palveluasumisen vuorokaudet vrk Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat 440 Henkilökohtaisen avun saajat 31 Lapsiperheiden avohuollon asiakkaat 613 Lapsiperheiden sijaishuollon asiakkaat 97 Kotihoitoa saaneet kotitaloudet, yli 64-vuotiaat 658 Kotihoitoa saaneet vammaistaloudet 22 Muut kotihoitoa saaneet taloudet 103 Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä yhteensä 160 Tehostetun palveluasumisen asiakkaita 53 Tuetun palveluasumisen asiakkaita 24 Terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitopäiviä Liikuntapalvelut Kevyenliikenteen väylät taajamissa 106 km Hoidetut ladut 90 km Valaistu ulkoilureitti/kuntorata 26 km Nurmikenttiä 7 Tekonurmikenttiä 3 28

29 Hiekkakenttiä 32 Jäähalleja 1 Jääkiekkokaukaloita 4 Uimahalleja 1 Uimarantoja/-paikkoja 6 Skeittipaikkoja 2 Tennishalleja 1 Tenniskenttiä 8 Koulujen liikuntasalit, pinta-ala yht m 2 Kunnan liikuntapalveluiden järjestämiä ryhmiä 174 Osallistuneita kunnan liikuntapalveluiden tunneille Kunnan talouden tunnuslukuja Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Vuosikate, euroa/asukas 264,2 Vuosikate/poistot, % (100*vuosikate/poistot) 87,9 Lainat euroa/asukas Verotulot 2012 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Tulovero-% Verotulot yhteensä, euroa/asukas

30 Nurmijärven kuntaorganisaatio ja valtuusto Kunnan palveluksessa työskentelee yli henkilöä Kunnan henkilöstön määrä Valtuusto Valtuutettuja yhteensä 51 Kansallinen kokoomus 14 Suomen Keskusta 12 Suomen sosialidemokraattinen puolue 9 Perussuomalaiset 8 Vihreät 5 Kristillisdemokraatit 1 Ruotsalainen kansanpuolue 1 Vasemmistoliitto 1 Valtuuston puheenjohtaja Petri Kalmi I varapuheenjohtaja Kaisa Suominen II varapuheenjohtaja Elli Aatela Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä I varapuheenjohtaja Maiju Tapiolinna II varapuheenjohtaja Kirsti Handolin 30

31 Nähtävyyksiä 1 Aleksis Kiven patsas 2 Aleksis Kiven syntymäkoti 3 Aleksis Kivi -huone 4 Klaukkalan kirkko 5 Museokahvila 6 Nukarin koulumuseo 3 Galleria Ville 7 Nurmijärven kirkko 8 Pyhän Nektarioksen kirkko 9 Rajamäen kirkko 10 Taaborinvuoren museoalue 11 Vanha hautausmaa Nurmijärvi- ja matkailuinfo: Pääkirjasto puh

32 Nurmijärven kunta Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Katuosoite: Keskustie 2 B, Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, Nurmijärvi Lähteet: Julkaisija: Nurmijärven kunnan tilastot, Tilastokeskus Nurmijärven kunta, elinkeino- ja kuntakehityskeskus, viestintä, elokuu