KOKONAISARKKITEHTUURIT - ValtIT, TOGAF ja EA-Grid

Ville Halonen, Marjo Pasanen & Jani Ylönen KOKONAISARKKITEHTUURIT - ValtIT, TOGAF ja EA-Grid Elektroninen Liiketoiminta TJTSE25 -kurssin harjoitustyö 30.6.2009 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä

TIIVISTELMÄ Ville Halonen, Marjo Pasanen & Jani Ylönen TJTSE25 -kurssin harjoitustyö Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2009. 22 s. Harjoitustyö Kokonaisvaltainen liiketoiminnan ja sitä tukevien teknologioiden suunnittelu on yleistynyt yrityksissä viime vuosina huomattavasti. Tästä syystä onkin kehitetty useita kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiä, joista useimmat ovat sovellettavissa erilaisten organisaatioiden tarpeisiin. Kokonaisarkkitehtuuriin perustuva ajattelu on laajentunut yksityiseltä sektorilta myös julkiselle sektorille. Suomessa toteutetun ValtIT-hankkeen tarkoituksena on ollut valtion IT-toimintojen kehittäminen. Tämän harjoitustyön tarkoituksena oli tutustua valtionhallinnon ValtIThankkeeseen, sekä kahteen kokonaisarkkitehtuurin viitekehykseen, jotka soveltuvat myös julkisella sektorilla käytettäviksi. Työssä käsiteltävät viitekehykset ovat TOGAF ja EA-Grid. AVAINSANAT: ValtIt, TOGAF, EA-Grid

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 VALTIT...5 2.1 Valtion IT -organisaatio... 5 2.1.1 Valtion IT -johtoryhmä... 5 2.1.2 Valtion IT -koordinaatioryhmä... 6 2.1.3 Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä eli VAHTI... 7 2.1.4 Hallinnonalojen IT -toiminnan koordinointiryhmät... 7 2.2 Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut... 7 2.2.1 Tunnistuspalvelut ja TYVI -tiedonsiirtomalli... 8 2.3 Sähköisen asioinnin alusta ja asiointitili... 9 2.3.1 Asiointitili... 9 2.3.2 Sähköisen asioinnin alusta... 10 2.4 Yhteentoimivuus ja yhteentoimivuuden hankkeet... 11 2.5 Yhteiset tietojärjestelmät... 12 3 TOGAF... 13 3.1 ADM... 13 3.2 Resurssikanta... 15 4 EA-GRID... 17 5 YHTEENVETO... 20 LÄHDELUETTELO... 21

1 JOHDANTO Kokonaisarkkitehtuurityöllä tarkoitetaan organisaatioissa tehtävää suunnitelmallista tietoteknisen infrastruktuurin ja tietojärjestelmien hallintaa sekä kokonaisvaltaista keskittämistä organisaation toiminnan vaatimuksista ja tavoitteista lähtien. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja hallinta vaatii organisaation johdon ja tietohallinnon välistä tiivistä yhteistyötä. Yksityisellä sektorilla toimivien yritysten lisäksi kokonaisarkkitehtuuriin perustuva ajattelu on laajentunut myös julkisella sektorilla toimivien organisaatioiden toimintaan. Näiden organisaatioiden kohdalla kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä on omat haasteensa, sillä lainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa järjestelmien kehittämiselle ja toiminnalle. Viime vuosina on kehitetty useita kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiä ja malleja, joiden tarkoituksena on organisaatioiden toimintaa tukevien järjestelmien yhteistoiminnallinen kehittäminen. Tämän harjoitustyön tarkoituksena on tutustua valtionhallinnon ValtIT-hankkeeseen, sekä kahteen kokonaisarkkitehtuurin viitekehykseen, jotka soveltuvat myös julkisella sektorilla käytettäviksi. Työssä käsiteltävät viitekehykset ovat TOGAF ja EA- Grid. Harjoitustyö koostuu johdannon ja yhteenvedon lisäksi kolmesta varsinaisesta sisältökappaleesta. Kappaleessa kaksi käsitellään ValtIT-hanketta, joka on perustettu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtion IT-toimintojen kehittämiseen. Kappaleessa kolme perehdytään TOGAFarkkitehtuurikehikkoon, joka on tarkoitettu useita tietojärjestelmiä ja sovelluksia sisältävän yritysarkkitehtuurin hallintaan. Kappale neljä sisältää katsauksen EA-Grid -viitekehykseen, jonka tarkoituksena on helpottaa laajojen organisaatioiden EA-hallintaa, -suunnittelua ja -kehittämistä.

2 VALTIT ValtIT tarkoittaa Valtion IT -toiminnan johtamisyksikköä. Se vastaa valtionhallinnon IT-toiminnan johtamisesta ja koordinoimisesta. VaItT:n vastuisiin kuuluu yhteisten It-palveluiden kehittäminen ja tuotannon ohjaaminen ja laadun varmistaminen. ValtIT:n vastuualueisiin kuuluu lisäksi IT-toiminnan talousohjaus, tietoturvallisuuden ja varautumisen ohjaaminen, kunta-valtio -yhteistyö ja kansainvälinen IT-toiminnan yhteistyö (Valtionvarainministeriö 2009). 2.1 Valtion IT -organisaatio 2.1.1 Valtion IT -johtoryhmä Valtion IT -johtoryhmä on elin, joka käsittelee valtionhallinnon IT -toiminnan keskeiset linjaukset, joihin kuuluu mm. strategia, toimintasuunnitelmat ja isot kehittämishankkeet. Esittely tapahtuu valtion IT-johtajan toimesta. Johtoryhmän tehtävä on tukea toimillaan valtioneuvostoa ja valtionvarainministeriötä valtionhallinnon yhteiseen IT -toimintaan liittyvässä päätöksenteossa (Valtionvarainministeriö 2009).

Kaavio 1. Valtion IT -toiminnan organisaatio kaavio (Valtionvarainministeriö 2007). Isoja ratkaisuja on mahdollista viedä käsiteltäväksi, jos valtion IT -johtoryhmä pitää sitä aiheellisena, koko valtionhallinnon osalta kansliapäällikkökokouksiin ja ministeriryhmiin tai päätettäväksi valtioneuvoston yleisistuntoon (Valtionvarainministeriö 2009). 2.1.2 Valtion IT -koordinaatioryhmä Valtionhallinnon IT -koordinaatioryhmä yhteen sovittaa IT -toimintaa sekä valmistelee yhdessä Valtion IT -toiminnan johtamisyksikön kanssa Valtion IT - johtoryhmälle esityksiä valtionhallinnon yhteisiksi IT -palveluiksi ja arkkitehtuureiksi (Valtionvarainministeriö 2009). Koordinaatioryhmän tehtäviä on mm. seurata yhteisten IT -palvelujen toteuttamista, käyttöä ja laatua (Valtionvarainministeriö 2009).

Koordinaatioryhmän jäsenten vastuulla on se, että kehittämissuunnitelmat ja valtion IT -johtoryhmän tekemät päätökset ovat hallinnonalojen virastojen ja laitosten tiedossa ja ne edistävät niiden toteuttamista omalla hallinnonalallaan. Tämän lisäksi koordinaatioryhmän jäsenten vastuulla on omien hallinnonalojensa kehitystarpeiden ja keskeisten hankkeiden tiedottaminen valtion IT -toiminnan johtamisyksikölle (Valtionvarainministeriö 2009). 2.1.3 Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä eli VAHTI VAHTI (valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä) on hallinnon tietoturvallisuuden yhteistyön, ohjauksen, kehittämisen ja koordinaation elin, jonka on asettanut valtionvarainministeriö. VAHTI:n tehtäviä on esim. valtionhallinnon tietoturvallisuutta koskevien asetusten, määräysten, ohjeiden, suositusten ja tavoitteiden käsittely (Valtionvarainministeriö 2009). 2.1.4 Hallinnonalojen IT -toiminnan koordinointiryhmät Valtionvarainministeriön määräysten mukaan, joka ministeriössä on hallinnonalan IT -toiminnan johtamisesta ja koordinoinnista vastaava henkilö, joka toimii hallinnonalan IT -toimintojen ohjausryhmän puheenjohtajana. Tämä ryhmä vastaa siitä, että hallinnonalan IT -strategia on yhdenmukainen valtion oman IT -strategian kanssa ja myös valmistelee hallinnonalan yhteisiä IT -palveluja ja edistää toiminnallaan yhteistyötä ja tiedonvälitystä hallinnonalan virastojen välillä (Valtionvarainministeriö 2009). 2.2 Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut Valtionvarainministeriön tehtävänä on 1. Koordinoida sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen kehittämistä valtionhallinnossa.

2. Kehittää koko hallintoa koskevia yhteisiä palveluja ja palveluinfrastruktuuria. 3. Antaa ohjeita palvelujen kehittämiseksi. Tavoitteena on valtion palvelujen käyttäjäystävällisyyden ja kustannustehokkuuden lisääminen sekä varmistaminen (Valtionvarainministeriö 2009). Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut on yksi monista valtionhallinnon IT - strategian kehittämisohjelmista. Kehittämisohjelmassa on nimetty lähivuosien tärkeimmiksi hankkeiksi tunnistamisen palvelut ja sähköisen asioinnin alustaratkaisut. 2.2.1 Tunnistuspalvelut ja TYVI -tiedonsiirtomalli Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelu (VETUMA) Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelun eli VETUMA:n avulla kansalainen voi tunnistautua ja kirjautua julkishallinnon sähköisiin palveluihin ja maksaa viranomaisten maksuja verkossa. Tunnistautuminen tapahtuu verkkopankkitunnusten, varmennekortin, matkapuhelimen tai käyttäjätunnussalasanan välityksellä. Tämän lisäksi maksuja voi suorittaa verkkopankin avulla tai käyttämällä Luottokunnan digitaalista maksupalvelua (Valtionvarainministeriö 2009). Yritysten tunnistuspalvelu (KATSO) Verohallituksen ja Kansaneläkelaitoksen eli Kelan yhteistyössä on syntynyt yritysten tunnistamiseen tarkoitettu KATSO-organisaatiotunnistuspalvelu. KATSO on jo käytössä pientyönantajille tarkoitetussa Palkka.fi -palvelussa ja yritysten ja viranomaisten välisessä TYVI-järjestelmässä.

TYVI -tiedonsiirtomalli TYVI -järjestelmä tarjoaa yrityksille ja muille ilmoitusvelvollisille yhdenmukaisen tavan ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille. Tämän mallin tarkoituksena on helpottaa yritysten tietojen ilmoittamista ja vähentää ilmoittamiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia (Valtionvarainministeriö 2009). TYVI -tiedonsiirtomallin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Eniten ilmoituksia toimitetaan sähköisesti verohallinnolle, mutta myös esim. työeläkeyhtiöt, tilastokeskus, tullihallitus ja ympäristöministeriö ottavat huomattavan osan ilmoituksista sähköisesti (Valtionvarainministeriö 2009). 2.3 Sähköisen asioinnin alusta ja asiointitili Sähköisen asioinnin alusta ja sen osien kehittäminen on yksi valtionhallinnon IT -strategian tärkeimmistä prioriteeteista. Hankkeen suurimmat tavoitteet on (Valtionvarainministeriö 2009): 1. Asiakaskeskeisyyden lisääminen 2. Kustannustehokkuuden lisääminen 3. Tuottavuuden lisääminen 4. Laadukkaiden palveluiden syntymisen tukeminen 2.3.1 Asiointitili Asiointitilillä tarkoitetaan viranomaisen ja asiakkaan välisen sähköisen vuorovaikutuksen yhdenmukaista, helppokäyttöistä ja turvallista keskitettyä ratkaisua, joka on liitettävissä jo olemassa oleviin sähköisiin asiointipalveluihin.

Asiointitilin asiakkaita ovat niin kansalaiset, yritykset ja yhteisötkin. Palvelun käyttö perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen. Sen toiminnallisuuksia ovat esim. 1. Julkishallinnon sähköisten palvelujen tarjoaminen yhdestä paikasta 2. Asioiden vireillepano siirtymällä viranomaisen sähköiseen palveluun 3. Asioiden käsittelyn etenemisen ja asiointihistorian seuranta 4. Viranomaisen tekemien päätösten toimittaminen asiakkaille sähköisesti 5. Tiedon kysyminen viranomaiselta 6. Asiakkaiden tavoitettavuustietojen (sähköpostiosoite ja matkapuhelinnumero) omatoiminen ylläpito Tällä hetkellä on käynnissä asiointitilin edellyttämien lainsäädäntömuutosten selvitystyö ja asiointitilin hankinnan valmistelu. Asiointitilistä tulee koko julkishallinnolle tarjottava palvelu, johon sähköisiä palveluja voivat liittää valtionhallinnon lisäksi myös kunnat (Valtionvarainministeriö 2009). 2.3.2 Sähköisen asioinnin alusta Valtion IT -toiminnan johtamisyksikön tekemään sähköisen asiointialustan esitutkimukseen perustuen Valtion IT -palvelukeskus tulee vuonna 2009 aloittamaan sähköisen asioinnin palvelualusta -hankkeen. Hankkeen luoma ratkaisu tarjoaa julkishallinnon palvelusovellusten kehittäjille valmiita palveluja, komponentteja ja rajapintoja, joita voi hyödyntää palvelusovelluksen toteutuksessa joko sellaisenaan tai pienellä kehitystyöllä. Palvelualusta tarjoaa välineet myös omatoimiseen kehittämiseen. Tällöin esim. viraston tai kunnan oma henkilöstö voi toteuttaa yksinkertaisia lomakepalveluita valmiiden lomakepohjien ja komponenttien avulla (Valtiovarainministeriö 2009).

2.4 Yhteentoimivuus ja yhteentoimivuuden hankkeet Kehittämisohjelman tavoitteena on luoda kokonaisarkkitehtuuri toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen ohjausvälineeksi kaikilla valtionhallinnon tasoilla. Lisäksi tavoitteena on ottaa käyttöön ja suunnitella toimintamalli arkkitehtuurin ylläpitämiseksi ja arkkitehtuurikuvausten hyödyntämiseksi kehityshankkeiden ohjauksessa ja järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa (Valtiovarainministeriö 2009). Yhteentoimivuuden parantamisen työvälineenä valtionhallinnossa käytetään kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuuri on strategisen johtamisen työkalu, jonka avulla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla julkisten palvelujen kehittämistyössä pystytään ottamaan paremmin huomioon strategiset tavoitteet: 1. Asiakaslähtöisyys 2. Kestävä kehitys ja palvelutuotannon tehostaminen Toiminnan rakenteet ja tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut voidaan suunnitella tasapainoisesti teknologian mahdollisuudet ja ratkaisujen koko elinkaari huomioiden (Valtiovarainministeriö 2009). Yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa kehitetään valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuria, arkkitehtuurityöhön ja kehittämishankkeiden hallintaan liittyviä menetelmiä. Valtionhallinnossa on meneillään seuraavat käyttöönottovaiheen hankkeet: 1. Valtiotason arkkitehtuuri 2. Yhteentoimivuusportaali 3. Integraatioratkaisu

4. Perustietovarantojen käytön kehittäminen 2.5 Yhteiset tietojärjestelmät Yhteiset tietojärjestelmät ovat koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä tietojärjestelmiä tai palveluja alueilla, joilla virastot käyttävät samoja tai samoihin tarpeisiin hankittuja järjestelmiä (Valtiovarainministeriö 2009). Yhteisten tietojärjestelmien tavoitteena on lisätä valtion yhteisten tietojärjestelmien määrää vähitellen, kun se on kannattavuuden ja toiminnan näkökulmista perusteltua. Ensimmäisen vaiheen yhteisiä järjestelmiä on kaavailtu seuraaviin toimintoihin: sähköinen asiointi, tunnistaminen ja maksaminen, käyttäjätietojen ja oikeuksien hallinta, dokumentin hallinta ja arkistointi sekä henkilöstö- ja taloushallinnon toiminnot (Valtiovarainministeriö 2009).

3 TOGAF The Open Groupin kehittämän ja ylläpitämän TOGAFin (The Open Group Architecture Framework) ensimmäinen versio pohjautui USA:n puolustusministeriön kehittämään TAFIMiin (Technical Architecture Framework for Information Management), The Open Group on kuitenkin jatkanut kehitystyötä itsenäisesti ja muokannut TOGAFia haluamaansa suuntaan jo monen version ajan. TOGAFia ei myöskään ole haluttu pitää sisäpiiritietona vaan se on vapaasti sovellettavissa organisaatioiden sisäiseen käyttöön, asia joka johtaa juurensa The Open Group:n pyrkimykseen avoimista standardeista ja standardien (ISO/IEC,ANSI/IEEE) seuraamisesta. (Pulkkinen M., Valtonen K., Heikkilä J. & Liimatainen K. 2007.) TOGAF toimii hyvin yleisellä tasolla ja jotta se saataisiin tuottamaan haluttuja tuloksia, pitää se ensimmäisenä sopeuttaa kohdeorganisaatioon. Koska TOGAFin näkökulma on hyvin käyttäjälähtöinen, se lähtee purkamaan organisaation tarpeita kartoittamalla lähtötilanteen arkkitehtuurin ja muodostamalla selvän polun jota pitkin päästään haluttuun tavoitetilaan. Kyseistä polkua se peilaa neljän perusnäkökulman kautta, jotka kuvaavat yrityksen eri toimintojen erilaisia puolia. Nämä perusnäkökulmat ovat liiketoiminta-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. (Pulkkinen M. ym. 2007.) 3.1 ADM Viitekehyksen ytimessä on ADM-arkkitehtuurimenetelmä (Architecture Development Method) joka ohjaa organisaation kokonaisarkkitehtuurin kehitystyötä. ADM:n mukaan tehtävä arkkitehtuuriprosessi korostaa arkkitehtuurin rakentamista iteratiivisesti verraten tulosteita (deliverables) vaatimuksiin (requirements) ja toisinpäin, TOGAFin mukaan vaatimukset ovat

siis kokoajan muutostilassa, jolloin niitä pystytään tarkistamaan ja korjaamaan uuden tiedon tai toimintatavan esittäytyessä. (The Open Group. 2009.) ADM koostuu kahdeksasta erillisestä vaiheesta jotka on suunniteltu implementoitaviksi tietyssä järjestyksessä toinen rakentuen toisen tuloksille. Nämä vaiheet ovat: kokonaisarkkitehtuurin visio liiketoiminta-arkkitehtuuri informaatiojärjestelmien arkkitehtuuri (pitää sisällään tiedon arkkitehtuurin sekä sovellusten arkkitehtuurin) teknologia-arkkitehtuuri mahdollisuudet ja ratkaisut migraation suunnittelu implementaation hallinnointi arkkitehtuurin muutosten hallinnointi ADM:n iteratiivisuus tulee esille myös vaiheiden läpikäynnissä, jolloin toiset iteraatiokierrokset käydään läpi vain kerran, mutta toisia toistetaan monesti. Kuvasta 1.1 näkyy sekä ADM:n kahdeksan vaihetta että niihin liittyvät iteraatiokierrokset. Kuvassa keskellä oleva vaatimusten hallinnoinnin osakokonaisuus (vaihe) ei ota kantaa itse vaatimusten sisältöön millään tavalla. Sen tehtävänä on tarjota prosessin muille osille sujuva ja suunnitelmallinen vaatimusten hallinnointijärjestelmä, vaatimusten sisällön manipulointi tapahtuu sitä vastaavassa vaiheessa. (The Open Group. 2009.)

Kuva 1.1 ADM ja iteraatiot. (The Open Group. 2009.) 3.2 Resurssikanta TOGAFin toinen keskeinen osa on resurssikanta (Enterprise Continuum), joka sisältää valmiita käytäntöjä sekä toimiviksi testattuja ratkaisuja kokonaisarkkitehtuurin rakentamisen avuksi. Se on siis eräänlainen säilytyspaikka parhaille käytänteille, joita voidaan soveltaa kohdeorganisaatiossa tehtävän kehitystyön aikana sekä uudelleenkäyttää projektin jälkeen. (The Open Group. 2009.) Resurssikanta jakaantuu kahteen erilliseen osaan, jotka ovat arkkitehtuurikanta (Architecture Continuum) ja toteutuskanta (Solutions Continuum). Nämä kaksi voidaan erottaa toisistaan niiden tarjoaman informaation abstraktiotasosta. Arkkitehtuurikanta sisältää arkkitehtuuriratkaisuja jotka lopulta muodostavat kohdeorganisaation kokonaisarkkitehtuurin, toteutuskanta taasen sisältää, nimensä mukaisesti, tietoja erilaisista toteutustavoista, joilla tämä suunniteltu kokonaisarkkitehtuuri saadaan realisoitumaan kohdeorganisaation käyttöön. (The Open Group. 2009.)

Resurssikanta suhteutuu arkkitehtuurimenetelmään siten, että arkkitehtuurikantaa aletaan täydentää heti arkkitehtuurimenetelmän alkuvaiheesta lähtien. Kun taas toteutuskannan täydentäminen aloitetaan vasta kun on päästy sille asteelle, että voidaan alkaa tekemään päätöksiä konkreettisista järjestelmistä. Käytännössä tämä vaatii vaatimusten oloa tietyllä tarkkuuden asteella. (The Open Group. 2009.)

4 EA-GRID EA-Grid (Enterprise Architecture Grid) on yritysarkkitehtuurin rakenteen hahmottamiseen tarkoitettu viitekehys, jonka avulla pyritään tarkastelemaan organisaation liiketoiminta-, informaatio-, tietojärjestelmä- ja ICT:n kuvauksia sekä niiden välisiä suhteita. Viitekehys soveltuu yrityksen kokonaisarkkitehtuurin johtamiseen, suunnitteluun, kehittämiseen ja seuraavien asioiden hallintaan: vaatimusten kartoittamiseen, tehtävien esivalmisteluun, eri projektityyppien tulosten analysointiin, projektin eri tehtävien ja riippuvuuksien määrittämiseen, kehitystyön rajoitteiden selvittämiseen, teknologiasta riippuvaan strategiseen suunnitteluun sekä päätöksenteon läpinäkyvyyden ylläpitoon. (Lintinen 2008, 55, 59) Viitekehys koostuu vaakatasolla olevista näkökulmista, joita ovat liiketoiminta-, informaatio-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri. Poikkitasolla taas sijaitsevat yrityksen päätöksentekokerrokset. EA-Gridissä päätöksentekotasot on jaettu kolmeen osaan; yritys-, kohdealue- ja järjestelmätasoihin. Yritystasolla päätökset sovelletaan yrityksen laajuuden mukaisesti, ja rakenteiden kuvaukset ovat käsitteellisiä ja yleistäviä. Kohdealuetasolla päätökset tehdään määriteltyyn kohdealueeseen, ja järjestelmätasolla päätökset tehdään yrityksen järjestelmiin tai kohdealueen sisällä. Järjestelmätasolla rakenteiden kuvaukset ovat tarkkoja ja yksityiskohtaisia. (Lintinen 2008, 55-56, 59) Pulkkisen ja Hirvosen (2005) kehittämä EA-Grid sisältää EA-kehikon ja myöhemmin julkaistun EA-prosessimallin (Pulkkinen & Hirvonen 2005). Kehitetty kokonaisarkkitehtuurimalli muodostaa menetelmäkokonaisuuden, jota voidaan soveltaa kaikentyyppisten laajojen organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin hallintaan, -suunnitteluun ja -kehittämiseen. EA:n hallintaprosessi on määritelty osaksi strategisen johtamisen prosessia tai sen rinnalla kulkevaksi prosessiksi. Liiketoiminta-arkkitehtuuri muodostaa

yhteisen rajapinnan strategisen johtamisen ja ICT-strategiatyön välillä. (Kokonaisarkkitehtuurimallit, Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti 2007) EA-Grid on akateeminen kokonaisarkkitehtuurimenetelmä, joka perustuu empiiriseen aineistoon. Viitekehys on kuvattu taulukossa 1. Taulukko sisältää kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat ja eri päätöksentekotasot. TAULUKKO 1. EA-Grid -viitekehys EA:n suunnittelemiseen, kehittämiseen ja johtamiseen (Pulkkinen & Hirvonen 2005, 5). Viitekehys on kehitetty tutkimusyhteistyössä ICT-palveluntarjoajien kanssa. Tutkimuksen yhteydessä löydettiin 15 julkista, akateemista tai kaupallista julkaistua EA-prosessimallia, joiden pohjalta kehitettiin EA-Grid-menetelmään EA-prosessin metamalli. Havaittiin, että EA-prosessimalleissa on johdon konsultointia ja organisaation kehittämistä painottavia malleja sekä järjestelmäkehityslähtöisiä prosessimalleja. Nimitys molemmissa tapauksissa saattoi kuitenkin olla EA-prosessi. EA-Gridin prosessin metamalli voidaan soveltaa molempia tapauksia kattamaan. (Kokonaisarkkitehtuurimallit, Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti 2007)

EA-Gridissä kokonaisarkkitehtuuri-prosessi nähdään organisaation eri päätöksentekotasot läpäisevänä. Erilaiset suunnittelu- ja arkkitehtuuripäätökset tehdään tarkentuen kullakin päätöksentekotasolla. Viime kädessä kaikki tehdyt päätökset muuntuvat järjestelmäsuunnittelutyön käytettävissä olevaksi informaatioksi. Tällä on tarkoitus torjua sitä ongelmaa, että organisaation kehittäminen ja johtamisratkaisut eivät tulisi huomioonotetuksi järjestelmäsuunnittelussa ja tietohallinnon työssä. (Kokonaisarkkitehtuurimallit, Valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti 2007) EA-Gridin liiketoiminta-arkkitehtuuri koostuu tuotteiden, palveluiden ja prosessien kuvauksista käyttäjän, tuote- ja palvelukohteiden elinkaarien sekä yrityksen rakenteiden että yhteiskunnallisen roolin näkökohdista tarkasteltuina. Informaatioarkkitehtuuri koostuu liiketoiminnan, tuote- ja palveluntuotannon ja prosessien käsitteistä, niistä vastaavista tiedoista, käsitteiden ja tietojen rakenteista sekä niiden välisistä suhteista prosesseihin ja tuotteisiin sekä palveluihin. Järjestelmäarkkitehtuuri koostuu tietojärjestelmien tuottamista palveluista ja tietojärjestelmien tuottamasta tuesta liiketoiminnalle sekä tietojärjestelmien ja tietojen välisistä suhteista. Teknologia-arkkitehtuuri taas koostuu tietojärjestelmien ja IT-infrastruktuurin teknologiaratkaisujen kuvauksista sekä tietojärjestelmien rakenteista ja teknologioista. (Lintinen 2008, 57-58) Pulkkisen (2008) mukaan EA-Grid ottaa monia muita hierarkkisia viitekehyksiä paremmin huomioon teknologisen näkökulman. Viitekehyksessä huomioidaan teknologinen näkökulma sekä ylimmän johdon tasolla että kohde-alueen tasolla. Tämä on nykypäivänä erittäin tärkeää, sillä informaatioteknologiasta on tullut yhä tärkeämpi osa-alue yrityksissä, ja tällä alueella tehtävät päätökset nivoutuvat yhä suuremmissa määrin yritysten strategioihin. (Pulkkinen 2008, 76)

5 YHTEENVETO Kokonaisvaltainen liiketoiminnan ja sitä tukevien teknologioiden suunnittelu on yleistynyt yrityksissä viime vuosina huomattavasti. Vuosien saatossa on kehitetty useita kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiä, joista useimmat ovat sovellettavissa erilaisten organisaatioiden tarpeisiin. Kokonaisarkkitehtuuriin perustuva ajattelu on laajentunut yksityiseltä sektorilta myös julkisella sektorilla toimivien organisaatioiden toimintaan. Suomessa toteutetun ValtIThankkeen tarkoituksena on ollut valtion IT-toimintojen kehittäminen. Tämän harjoitustyön tarkoituksena oli tutustua valtionhallinnon ValtIThankkeeseen, sekä kahteen kokonaisarkkitehtuurin viitekehykseen, jotka soveltuvat myös julkisella sektorilla käytettäviksi. Työssä käsitellyiksi viitekehyksiksi valikoituivat TOGAF ja EA-Grid. Havaittiin, että Suomessa valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurihanke edistyy vauhdilla, mutta paljon on myös vielä tekemättä. Havaittiin, että TOGAF, EA- Grid sekä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin viitekehys sisältävät paljon yhtäläisyyksiä. Jokaisessa mallissa huomioidaan sekä toiminta-, informaatio-, järjestelmä- että teknologia-näkökulmat. Jokaisessa mallissa edetään päätöksenteossa siten, että organisaation strategioista johdetut korkeamman tason päätökset tarkentuvat teknologiatasolle mentäessä. Lopulta kaikki tehdyt päätökset muuntuvat järjestelmäsuunnittelutyön käytettävissä olevaksi informaatioksi. Kokonaisarkkitehtuuriin perustuva ajattelu auttaa hahmottamaan yrityksen toimintaa paremmin ja mahdollistaa erilaisten teknologioiden hyödyntämisen tehokkaammin liiketoiminnan tukena. Kokonaisarkkitehtuuri edellyttää yleensä organisaation johdon ja tietohallinnon yhteistyötä, jolloin organisaation kehittäminen ja johtamisratkaisut tulevat paremmin huomioonotetuksi järjestelmäsuunnittelussa ja tietohallinnon työssä.

LÄHDELUETTELO Lintinen, P. M. 2008. Liiketoimintamalli-käsitteen hyödyntäminen yritysarkkitehtuurissa: teoreettinen tutkimus. Jyväskylän yliopisto. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. Pulkkinen, M. & Hirvonen A. 2005. EA Planning, Development and Management Process for Agile Enterprise Development. Proceedings of the 38th Hawaii International Conference on System Sciences, IEEE Computer Society. Pulkkinen M., Valtonen K., Heikkilä J. & Liimatainen K. 2007. Kokonaisarkkitehtuurimallit, Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti [online]. Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto [viitattu 29.6.2009]. Saatavilla www-muodossa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hall innon_kehittaminen/20070608kokona/fear_netti_kokokirja.pdf Pulkkinen, M. 2008. Enterprise Architecture as a Collaboration Tool: Discursive Process for Enterprise Architecture Management, Planning and Development. Jyväskylän yliopisto. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Väitöskirja. The Open Group 2009. TOGAF version 9 [viitattu 29.6.2009]. Saatavilla wwwmuodossa <http://www.opengroup.org/architecture/togaf9- doc/arch/index.html> Valtionvarainministeriö 2007. Valtion IT -toiminnan organisaatiokaavio [viitattu 17.6.2009]. Saatavilla www-muodossa <http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat /20070110Valtio/kaavio.pdf>.

Valtionvarainministeriö 2009. ValtIT [viitattu 17.6.2009]. Saatavilla wwwmuodossa <http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/05_it_toiminta/0 1_valtit/index.jsp>.