PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 46. kokouksesta 25.4.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 46. KOKOUS 25.4.2012 Aika perjantai 25.4.2012, klo 10.15 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä: jäsenet Kaisa Alanne saapui klo 10.40, puheenjohtaja klo 11.15 lähtien Ulla-Maija Haapanen Karin Hoyer Thomas Sandholm Leena Savolainen sihteeri Tomas Uusimäki puheenjohtaja klo 10.15 11.15 vieras Riitta Lahtinen Kuurosokeat ry, klo 14 14.40 Poissa: Arttu Liikamaa 1. Kokouksen avaus. Varapuheenjohtaja Tomas Uusimäki avasi kokouksen klo 10.15, ja totesi, että hän toimii puheenjohtajana, kunnes Kaisa Alanne saapuu. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Varapuheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 3. Lautakunnan edellisen kokouksen (16.2.2012) pöytäkirjojen tarkistaminen. Tarkistettiin 16.2.12 pidetyn kokouksen suomenkielinen pöytäkirja. Kahta kohtaa pöytäkirjassa täsmennettiin ja muutama kirjoitusvirhe korjattiin. Muutoin suomenkielinen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. Viittomakielinen pöytäkirja ei ollut ehtinyt valmistua kokoukseen mennessä. Se tarkistetaan sähköpostitse viestien, kun se saadaan jakeluun.
4. Kokouksen esityslista. Esityslista hyväksyttiin muutoksitta. 5. Yhteenvetoa pohjoismaisesta yhteistyöstä kielenhuoltajien seminaari Kööpenhaminassa ja Kuurojen Pohjoismaisen Neuvoston kokous a) Pohjoismaisten viittomakielten kielenhuoltajien seminaariin 22. 23.3.12 osallistuneet lautakunnan jäsenet raportoivat seminaarin sisällöstä, käydystä keskustelusta ja siellä sovitusta, uuden verkoston tulevaa toimintaa koskevasta tehtävänjaosta (ks. seminaariraportti tekstiliitteessä 1). b) Kaisa Alanne kertoi kuulumisia Kuurojen Pohjoismaisen Neuvoston (KPN) 13. 15.4.12 pidetystä kokouksesta. Kokouksessa oli todettu, että tarvitaan keskustelua eri toimijoiden välisestä työnjaosta pohjoismaisten viittomakielten kielipoliittisessa työssä ja kielenhuollossa. KPN toivookin voivansa lähitulevaisuudessa tavata uuden pohjoismaisen viittomakielten kielenhuoltajien verkoston. KPN laati kokouksessaan myös toimintansa tavoitteet vuosille 2012 2015 (ks. tekstiliite 2). 6. Katse menneeseen ja eväitä tulevaan palautetta lautakunnasta pois siirtyviltä jäseniltä. Lautakunnan toiminnasta keskusteltiin vilkkaasti. Seuraavassa on yhteenvetoa käydystä keskustelusta terveisiksi lautakunnan uudelle kokoonpanolle: a) Viittomakielialalla toimivien eri tahojen välistä vastuunjakoa on hyvä tarkastella uudelleen riittävän usein. Tämä edistää yhteistyötä ja vältytään päällekkäiseltä toiminnalta. Lautakunta voi omalta osaltaan olla aktiivinen selkiyttämällä aika ajoin omaa rooliaan. b) Lautakunnalla on seuraavalla kaudellaan ainutlaatuinen tilaisuus luoda käytänteitä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen rinnakkaiskäytölle mm. siten, että kokouksissa kukin käyttäisi omaa viittomakieltään. Tyypillisestihän suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävä on se osapuoli, joka sopeutuu ja luopuu omasta kielestään. Keskustelussa todettiin kyllä myös, että kielen vaihto on yksi tavallisista ja luontevista tavoista helpottaa kommunikointia, kun erikieliset ihmiset kohtaavat. Kuitenkin nähtiin, että oman kielen käyttö nimenomaan lautakunnan kokouksissa olisi luontevaa. Lisäksi nostettiin esille se, miten suuri merkitys kielen käyttämisellä arjen eri tilanteissa on uhanalaisen kielen elpymisessä ja säilymisessä, ja lautakunnan kokouksethan ovat nimenomaan arkisia työkokouksia. c) Jäsenten on hyvä miettiä eri tilanteissa, minkä instituution edustajina he esiintyvät: tietyissä tilanteissa Kotuksen kielilautakunnan jäsenenä esiintyminen voi olla hyvinkin paikallaan. d) Ehdotuksia ratkaisuiksi lautakunnan työstä ja tunnettuudesta tiedottamiseen julkaistaan tietoa jäsenistöstä (nimet, kasvot, lyhyesti taustasta) esimerkiksi Kuurojen Lehdessä ja Kotuksen www-sivuilla
Kotuksen www-sivuilla julkaistaan heti jokaisen kokouksen jälkeen puheenjohtajan viittoma yhteenveto tärkeimmistä keskustelluista asioista ja päätöksistä, ja tämä käännettäisiin myös suomeksi ja ruotsiksi (yksityiskohtaisempi dokumentti kokouksesta laaditaan pöytäkirjaksi). Järjestetään lautakunnan kokous, jota ulkopuoliset saavat tulla seuraamaan. Lautakunta voisi keskustella YLEn kanssa, voisiko YLE Internet-sivuillaan tiedottaa viittomakielellä lautakunnan tekemistä suosituksista samaan tapaan kuin suomen ja ruotsin kielestä Kotuksessa annetuista suosituksista kerrotaan joissakin YLEn radio-ohjelmissa. e) Lautakunnassamme kyllä vilkkaasti keskustellaan esillä olevista aiheista, mutta välillä tuntuu olevan vaikeaa tehdä sen perusteella päätöksiä, esimerkiksi suosittaa jotakin tiettyä kielenkäyttötapaa. Monet kieliasiat vaatisivatkin syvällisempää valmistelua, ja siihen kokouksessa ei ole mahdollisuuksia. Ratkaisun voisivat tuoda lautakunnan kokousten ulkopuolella toimivat työryhmät, joissa asioita valmisteltaisiin. Todettiin, että silloin tällöin toimiva, vaihtuvajäseninen työryhmä voisi olla mahdollinen, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvana tällaista toimintaa ei voida vakiinnuttaa. f) Nostettiin esille viitotun tekstin käsikirjoituksen laatimiseen liittyvät ongelmat. Viittomakielinen teksti (käännös tai suoraan viittomakielelle tuotettu) merkitään tyypillisesti muistiin suomen tai ruotsinkielisiä glosseja käyttäen. Merkintätavat eivät ole vakiintuneita, ja kääntäjällä voi itselläänkin olla vaikeuksia ymmärtää muistiinpanojaan myöhemmin, kun niiden tekemisestä on kulunut aikaa. Kokouksessa kysyttiin, olisiko tämä sellainen viitotun tekstin laatuun liittyvä asia, josta lautakunnassa voitaisiin keskustella? g) Voisiko lautakunta pyrkiä aktivoimaan ja rohkaisemaan viittomakielisiä antamaan palautetta verkossa julkaistuista viitotuista teksteistä? 7. Muut esille tulevat asiat. Seminaari Securing Linguistic Rights in Practise Finland and the European Charter for Regional or Minority Languages Folktingetin 12.4.12 järjestämässä seminaarissa keskusteltiin Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan asettamista vaateista Suomelle ja siitä, kuinka ne on kyetty käytännössä toteuttamaan. Suomen neljäs arviointiraportti julkaistiin 14.4.12. Peruskirja ja arviointiraportit ovat saatavilla ulkoasiainministeriön www-sivuilla http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=66823. Seminaariin osallistuivat viittomakieltemme edustajina Kaisa Alanne, Karin Hoyer, Leena Savolainen, Lena Wenman, Johan Hedrén ja Håkan Westerholm. Mikään Euroopan maa ei ole sisällyttänyt viittomakieltään (tai viittomakieliään) niihin kieliin, joita peruskirja koskee. Seminaarissa kävikin ilmi, että peruskirjaa ja sen käytännön toteutusta monitoroiva, pääasiassa kielitieteilijöistä ja juristeista koostuva asiantuntijakomitea on saanut väärää tietoa viittomakielten kielellisestä statuksesta, ja komitea on tähän asti toiminut tämän tiedon varassa. Todettiin, että nyt on korkea
aika ryhtyä toimiin, jotta eri maat voivat sisällyttää myös viittomakielensä sopimuksen piiriin. Lautakunnan jäsenet Karin Hoyer ja Kaisa Alanne laittavat asiaa vireille Kuurojen Liiton työntekijän roolissaan. Karin Hoyer selvittää, millaisen prosessin seurauksena asiantuntijakomitea on aikanaan saanut väärän käsityksen viittomakielten statuksesta luonnollisina kielinä. Kaisa Alanne ottaa asian esille EUD:n (European Union of the Deaf) seuraavassa kokouksessa ja ehdottaa ryhtymistä toimiin asian korjaamiseksi. 8. Ilmoitusasiat. a) Merkittiin tiedoksi neljä julkaisua ja yksi artikkeli (ks. tekstiliite 3.) b) Merkittiin tiedoksi, että islannin uusi kielilaki (7.6.2011) on saatavilla myös englanniksi käännettynä http://www.dnr.fi/uploads/files/act_on_the_status_of_the_icelandic_language_ and_icelandic_sign_language.pdf. 9. Taktiiliviittomakielen ja muiden kuurosokeiden käyttämien kommunikointijärjestelmien huolto. Kokouksessa vieraili kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen Kuurosokeat ry:stä, ja hänen kanssaan keskusteltiin siitä, millaisin toimin taktiiliviittomakielen ja kuurosokeiden muiden kommunkointijärjestelmien huolto (tai kielensuunnittelu) voitaisiin järjestää. Riitta Lahtinen kertoi joitakin konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisiin asioihin he ovat kokeneet tarvitsevansa neuvoa ja tukea: - Taktiiliviittomakieleen ilmaantuu silloin tällöin uusia ilmauksia, jotka sopivat kieleen huonosti ja ovat kielenkäyttäjien kieli-intuition vastaisia. Millaisin konkreettisin toimin voitaisiin vähentää näiden viittomien leviämistä mm. tulkkaustilanteissa? - Kuurosokeat ry:n www-sivuilla on julkaistu kuurosokeiden käyttämää viittomistoa ja taktiilissa kommunikaatiossa käytettäviä muita ilmauksia: o IT-viittomat http://www.ecredo.domain.client.kotisivut.com/itviittomat/ o http://www.kuurosokeat.fi/kommunikaatiopalvelut/tietopiste/ Sosiaalishaptiseen kommunikaatioon liittyviä termejä ja viittomia Pikaviestit Viittoman rakenteesta / Kuvaparit 1 15 ja Kuvaparit 16 30 (sisältää esimerkkejä siitä, kuinka viittomat muuntuvat kaventuneeseen näkökenttään viitottaessa) Näitä viittomistoja laadittaessa on usein kaivattu kielenhuollollista palautetta ja neuvoja.
- Kielenkäytön esimerkkinä Riitta Lahtinen mainitsi taktiiliuteen liittyvät käsitteet ja niiden vastineet eri kielissä. Suomen sanalle taktiili ei ole viittomakielessä yksi yhteen -vastinetta, vaan sen sijaan useita viittomia, jotka merkitsevät mm. taktiilia viittomista tai kommunikointia. Suomenkielisin merkityksin kuvattuna näitä viittomia ovat esim. taktiili viittomakieli/viittominen, piirtää aakkosia kämmenelle, taktiilisti sormittaminen ja haptiikka (katso viittomien muodot viitotusta pöytäkirjasta). Kouluttaessaan mm. tulkkeja kuurosokeiden kommunikaatioon liittyvistä asioista Riitta Lahtinen on havainnut, että esim. viittomaa TAKTIILIVIITTOMINEN käytetään usein virheellisesti myös käsitteen taktiili vastineena. Lautakunta totesi, että myös taktiiliviittomakieli kuuluu sen toimeksiannon piiriin. Lautakunnan jäsenistöllä ei kuitenkaan ole sen erityistä asiantuntemusta, ja siksi nykyisten resurssiensa puitteissa lautakunta ei voi kovinkaan syvällisesti käsitellä taktiiliviittomakieltä koskevia asioita. Lautakunta pohtii tarkemmin, millaisin toimin se mahdollisesti voisi tukea taktiiliviittomakielen huoltoa ja asemaa, ja palaa asiaan tulevissa kokouksissaan. 10. Seuraava kokous. Seuraava kokous pidetään kesälomakauden jälkeen. Sihteeri selvittää sopivan ajankohdan uuden jäsenistön kanssa. 11. Kokouksen päättäminen. Vakuudeksi Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00. Kaisa Alanne puheenjohtaja Tomas Uusimäki varapuheenjohtaja Leena Savolainen sihteeri
Tekstiliite 1. Viittomakielen lautakunnan 46. kokous 25.4.2012 / 5. Yhteenvetoa pohjoismaisesta yhteistyöstä kielenhuoltajien seminaari Kööpenhaminassa 22. 23.3.12 ja Kuurojen pohjoismaisen neuvoston kokous, kohta a. Minnesanteckningar 4.4.2012 / Karin Hoyer NORDISKT ARBETSSEMINARIUM FÖR SPRÅKVÅRDARE I TECKENSPRÅK Datum och tid: 22 mars (kl. 13:00 17:15) och 23 mars (kl. 9:00 15:00), 2012 Plats: Dansk Sprognævns lokaler, H.C. Andersens Boulevard 2, 1553 Köpenhamn V. Deltagare: Danmark Janne Boye Niemelä, Danske Døves Landsforbund; Jette Hedegaard Kristoffersen, Center for Tegnsprog, UCC (Den Danske Tegnordbog); Sabine Kirchmeier-Andersen Dansk sprognævn; Ole Ravnholt, Dansk sprognævn; till en del även Bodil Aurstad, Nordisk Sprogkoordination Finland Kaisa Alanne, Finlands Dövas Förbund; Karin Hoyer, Finlands Dövas Förbund (gjorde minnesanteckningarna); Leena Savolainen, Finlands Dövas Förbund; Tomas Uusimäki, Kyrkostyrelsen Färöarna Edny Poulsen, Teknmálstulkatænastan; Eyðgunn Hansen, Teknmálstulkatænastan Grönland Henriethe Malakiassen, Naalakkersuisut; Jakob Petrussen, Kalaallit Tusilartut Kattuffiat (Grønlands døveforbund) Island Hjördís Anna Haraldsdóttir, Málnefnd um íslenskt táknmál; Valgerður Stefánsdóttir, Málnefnd um íslenskt táknmál Norge Arnfinn Muruvik Vonen, Språkrådet; Sonja Myhre Holten, Språkrådet Sverige Sebastian Embacher, Språkrådet; Tomas Hedberg, Språkrådet; Tommy Lyxell, Språkrådet Bakgrund till seminariet: Målet med seminariet var att gemensamt diskutera inledandet av ett nordiskt samarbete mellan de språkvårdande organen för de nordiska teckenspråken. Ett utvecklat nätverksarbete finns för de talade språken i Norden. Att utveckla ett liknade samarbete även för teckenspråken ansågs viktigt. Ett konkret mål med arbetsseminariet var att göra en lägesbeskrivning av de nordiska teckenspråken, gällande språkens ställning och utmaningar och även att diskutera framtida projekt. Nordisk Sprogkoordination (Nätverket för de nordiska språknämnderna) hade beviljat pengar för seminariet och både
det svenska Språkrådet och Dansk Sprognævn hade andel i det praktiska arrangörsuppdraget. Arnfinn Muruvik Vonen fungerade som moderator och diskussionsledare på seminariet. Tolkar för danskt, finskt, norskt och svenskt teckenspråk var närvarande under seminariet. De talade språk som användes var de skandinaviska språken. Teckenspråken är en del av språken i Norden. De är nordiska språk en del av allas vårt språk- och kulturarv. De är livskraftiga språk som klarat av många kriser under historiens gång och de är värda att tilldelas deras rättmätiga status. Den andra seminariedagen inföll på 50-årsdagen av undertecknandet av Helsingforsavtalet. Detta sågs som ett symboliskt sammanträffande i linje med det nygrundade nätverkets målsättning att utveckla det nordiska samarbetet till att innefatta även samarbete mellan de nordiska språkvårdsaktörerna för teckenspråk. Diskussion om behov och utmaningar: Seminariets första dag ägnades åt presentationer av teckenspråkens ställning och språkvårdsarbetet i de nordiska länderna. Den andra dagen var vikt för allmänna diskussioner om framtida nätverksarbete och mer specifika diskussioner om kommande projektidéer som kunde främja de nordiska teckenspråken. Efter torsdagens presentationer stod det klart att en del av utmaningarna och behoven i de nordiska länderna är likartade. De traditionella teckenspråksmiljöerna blir färre och språken kan till och med ses som hotade på sikt. Ett mycket angeläget tema som är nära sammanknippat med detta är de kokleaimplanterade barnens rätt till teckenspråk. Ett negativt attitydklimat i förhållande till teckenspråk inom hörselvården är speciellt tydligt i Danmark men liknande tendenser finns även på andra håll. I många länder är nedläggning av dövskolor ett faktum eller kommer att ske inom en snar framtid. Det konstaterades att (tillgång till) språk inte är en medicinsk fråga, och därmed inte ligger endast inom hörselvårdens ansvarsområde. Det behövs en ny språkpolitik grundad på barnets rätt till språk som lyfter fram teckenspråksvårdarnas roll som språkpolitiska aktörer. Diskussioner fördes om hur språkvården kunde göra en åsiktsyttring i frågan om (döva) barns språkliga rättigheter, till exempel med hänvisning till den nordiska språkdeklarationen. Ett gemensamt behov på det nationella planet är därmed att etablera nya teckenspråkiga arenor där språken aktivt kan användas och överföras. Också behovet att diskutera de termer som används togs upp: hur definieras teckenspråkig och vilka identitetsfrågor stiger till ytan då man diskuterar vem som hör till teckenspråksgemenskapen? En stor del av dem som har teckenspråk som förstaspråk är hörande (barn). Också deras behov av och rättighet till sitt modersmål bör tas i beaktande. Språkvårdstermer (så som språkvård, språkplanering, språkpolitik) som skiljer sig mellan de olika nordiska talade språken diskuterades kort. De redan etablerade termerna är ofta språkspecifika och är inte alltid direkt överförbara till teckenspråk.
Diskussion om framtida nätverksarbete och beslut om projektidéer: Finland, Island, Norge och Sverige presenterade idéer för framtida projekt. Många idéer var likartade: behov av information och material om de nordiska teckenspråken (deras situation, ställning och historiska förändring), behov av korpusar för språkvårdsarbete, och önskan om nätverksträffar för teckenspråksvårdare även i framtiden. Bodil Aurstad gav information om projektansökningarnas art och om möjliga finansieringskällor. När det gäller till exempel en idé om ett nordiskt seminarium för föräldrar, eller lärare som har döva elever i klassen, konstaterade Bodil Aurstad att regionala arrangemang av typen road show, ett omkringresande seminarium som åker runt i de olika nordiska länderna, bättre når fram och blir ekonomiskt mindre krävande. Utgående från de projektidéer som diskuterades valde arbetsseminariet tre arbetsgrupper som ska skriva projektansökningar kring tre olika teman. 1) Informationsmaterial om de nordiska teckenspråken: i gruppen medverkar Sebastian Embacher (kontaktperson), Karin Hoyer och Valgerður Stefánsdóttir. Som grund för arbetet kan arbetsgruppen ha rapporten Teckenspråken och teckenspråkiga i Norden 2008 (utarbetad av Karin Hoyer & Kaisa Alanne på uppdrag av Nordens språkråd). 2) Undervisningsmaterial om de nordiska teckenspråken: Hjördís Anna Haraldsdóttir (kontaktperson), Sonja Myhre Holten och Janne Boye Niemelä blev invalda som medlemmar i denna grupp. I en del länder ingår i skolans läroplan undervisning om andra länders teckenspråk, och att producera sådant undervisningsmaterialet skulle därmed fylla ett existerande behov. Materialet skulle öka kännedom om varandras språk och öka möjligheterna till kommunikation på ett nordiskt teckenspråk bland de teckenspråkiga i Norden. Ökad grannspråksförståelse är enligt Bodil Aurstad för tillfället även en av Nordiska ministerrådets politiska prioriteringar bland projekt för barn och ungdomar. Detta projekt är därmed i linje med denna prioritering. 3) Korpusar för språkvård i de nordiska teckenspråken: i denna grupp ingår Tomas Hedberg, Jette Hedegaard Kristofersen, Tommy Lyxell och Leena Savolainen (kontaktperson). Man konstaterade att breda korpusar är grunden för språkvårdens arbete. Språkforskningen och språkvården har olika behov för typen av korpus. Lexikografin och språkvårdarna har däremot likartade behov när det gäller till exempel att korpusen även ger information om hur språket utvecklats. Arbetsgrupperna blev uppmanade att i sina projektansökningar beakta Grönlands specialsituation och -behov. Internet är inte tillgängligt på Grönland för alla teckenspråkiga av olika orsaker så därför borde elektroniskt material även utarbetas i DVD-format. Tidtabellen för projektansökningarna sattes på ett år, men Bodil Aurstad konstaterade att de helst borde vara gjorda inom 2012, av den anledningen att det nordiska språksamarbetet är under evaluering under år 2013. Tommy Lyxell kommer att som representant och kontaktperson för nätverket för teckenspråksvårdare att delta i det ordinarie nätverksmötet för de nordiska språknämnderna i augusti 2012. Där kommer han att ge information om hur arbetsgruppernas arbete framskrider, så arbetsgrupperna
uppmanades starta sitt samarbete snarast möjligt. Arbetsgrupperna kan vara i direkt kontakt med Bodil Aurstad som ger tips och råd om finansieringskällor. Diskussionen om framtida nätverksarbete var mycket livlig. Alla var eniga om att det nätverk som skapats i och med detta arbetsseminarium borde fortsätta sammankomma på regelbunden basis helst en gång om året. Både nätverksträffarnas form, möjlighet till finansiering och nätverkets förhållande till Dövas Nordiska Råd diskuterades. Man beslutade utreda möjligheterna till att träffarna antingen skulle ske som en del av det årligen återkommande redan etablerade ordinarie nätverksmötet för talade språk, som en parallell session till nätverksmötet men som ett skilt eget möte, eller i samband (en dag före eller en dag efter) med ett arrangerat seminarium öppet för allmänheten eller riktat till yrkesfolk. Det har ett värde i sig att teckenspråksvårdarna syns i samma forum som språkvården för talade språk. Man beslutade kontakta Nordiska ministerrådets sekretariat med en förfrågan om möjligheten till att utvidga språkvårdsarbetet till att innefatta även nätverksträffar för representanter för de nordiska teckenspråken. På seminariet kom man överens om att Tommy Lyxell och Bodil Aurstad vidareutvecklar idén om en bloggsida för nätverket för de nordiska teckenspråken och diskuterar ansvarsfrågor för att upprätthålla sidan. På nätverksbloggen fortsätter man sedan att hålla kontakt med varandra och diskutera framtida samarbete.
VISION MISSION VISIO MISSIO Det nordiska samarbetets vision är att uppnå följande: Teckenspråken och dövas kultur är en naturlig del av den nordiska mångfalden och döva är jämställda med Nordens övriga medborgare. Den grundläggande uppgiften sammanfattas i missionen: DNR är de nordiska dövförbundens samarbetsorgan, som genom utbyte av kunskap och information arbetar för att främja teckenspråken och dövas kultur, och därmed säkra döva likvärda rättigheter och möjligheter med Nordens övriga medborgare. Pohjoismaisen yhteistyön visiona on saavuttaa seuraava tavoitetila: Viittomakielet ja kuurojen kulttuuri ovat luonnollinen osa pohjoismaista moninaisuutta ja kuurot ovat tasa-arvoisia muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa. Perustehtävä on kiteytetty missioon: KPN on Pohjoismaiden kuurojen liittojen yhteistyöelin, joka vaihtamalla tietoa ja osaamista työskentelee edistääkseen viittomakieliä ja kuurojen kulttuuria, ja varmistaakseen kuuroille tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa. STRATEGISKA MÅL STRATEGISET TAVOITTEET För att uppnå visionen har DNR ställt upp följande strategiska mål för åren 2012 2015: 1 En teckenspråkslag träder i kraft i alla nordiska länder. 2 Alla nordiska länder har ratificerat FN-konventionen om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. DNR utbildar vid ett gemensamt seminarium nordiska experter på FN-konventionen. 3 DNR har ett välfungerande nordiskt (politiskt) samarbetsnätverk. 4 De nordiska teckenspråken införs i den nordiska språkkonventionen. 5 DNR har en välfungerade nordisk modell för dövundervisning. 6 Nordiska universitetens forskning och informationsut byte inom dövområdet har ökat. 7 DNR har en effektiv policy om bioteknologi, CI-frågan, teckenspråkens status och dövkultur. 8 DNR arrangerar flera nordiska sociala och kulturella evenemang i de nordiska länderna för att bevara och utveckla dövas identitet och kultur. Vision saavuttamiseksi on sovittu yhteiset strategiset tavoitteet vuosille 2012-2015: 1 Kaikissa Pohjoismaissa säädetään viittomakielilaki. 2 Kaikissa Pohjoismaissa ratifioidaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. KPN kouluttaa yhteisessä seminaarissa pohjoismaisia YK:n yleissopimuksen asiantuntijoita. 3 KPN:lla on hyvin toimiva pohjoismainen (poliittinen) yhteistyöverkosto. 4 Pohjoismaiset viittomakielet sisällytetään pohjoismaiseen kielisopimukseen. 5 KPN:lla on toimiva pohjoismainen malli kuurojen opetukselle. 6 Kuurousalaan liittyvä tutkimus ja tiedonvaihto pohjoismaisten yliopistojen kesken lisääntyy. 7 KPN:lla on selkeä toimintapolitiikka koskien bioteknologiaa, SI-kysymystä, viittomakielen asemaa ja kuurojen kulttuuria. 8 KPN järjestää useampia sosiaalisia tapahtumia ja kulttuuritapahtumia Pohjoismaissa tukeakseen kuurojen identiteetin säilymistä ja kehittymistä. DNR & DNUR KPN & KPNN DNR och DNUR ordnar förutom möten även olika evenemang för teckenspråkiga döva, hörselskadade och hörande i olika åldrar: barn-, junior- och ungdomsläger, seniorträffar, olika temaseminarier samt sammankomster för forskare och experter. Ordförandeskapet kulminerar i dövas nordiska kulturfestival. DNR är också en aktiv aktör inom den nordiska politiken och gör motioner, samt framställer resolutioner och ställningstaganden. Därutöver strävar DNR till mångsidigt samarbete med andra nordiska samarbetsparter. KPN ja KPNN järjestävät säännöllisten kokoustensa lisäksi yhteistyössä tapahtumia eri-ikäisille viittomakielisille kuuroille, huonokuuloisille ja kuuleville: leirejä lapsille, junioreille ja nuorille, senioritapaamisia, teemaseminaareja, sekä tutkijoiden ja asiantuntijoiden tapaamisia. Puheenjohtajuuskausi huipentuu kuurojen pohjoismaiseen kulttuurifestivaaliin. KPN vaikuttaa myös aktiivisesti pohjoismaisessa politiikassa ja tekee aloitteita, julkilausumia sekä kannanottoja. Lisäksi neuvosto pyrkii monenlaiseen yhteistyöhön muiden pohjoismaisten yhteistyötahojen kanssa. DNR KPN
Tekstiliite 3. Viittomakielen lautakunnan 46. kokous 25.4.2012 / 8. Ilmoitusasiat, kohta a. Merkittiin tiedoksi neljä julkaisua ja yksi artikkeli: Rainò, Päivi 2012. Sisäkorvaistutteen saaneiden kuurojen lasten ja nuorten kielivalinnoista ja tulkkauspalveluiden tarpeesta. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja F, Katsauksia ja aineistoja 7. http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humaksisakorvaistute-raino-2012.pdf Rainò, Päivi 2012. Language choices and the need for interpreting services for deaf children and young people with cochlear implants. HUMAK University of Applied Sciences. Series F, HUMAK publications, 1799-5655; 13. http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak-verkko-raino-sisakorvaistuteenglanti.pdf Thurén, Virpi 2012. "Lupa tulkata" - Tulkkien auktorisoinnista ja rekisteröinnistä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja F, Katsauksia ja aineistoja 8. http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak-lupatulkata-thuren-2012.pdf Thurén, Virpi 2012. Licence to interpret : On the Authorization and Registration of Interpreters. HUMAK University of Applied Sciences. Series F, HUMAK publications, 1799-5655; 9. http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak-verkko-thuren-lupatulkata-englanti.pdf El reconocimiento legal de la lengua de signos no es suficiente. Faro del silencio, oct., nov., dic. 2011: nro 237, 32 35. (lautakuntamme puheenjohtajan Kaisa Alanteen haastattelu)