IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa Mervi Eerola Ihmistieteiden metodikeskus (IHME)
Toimintaperiaatteita Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) perustettiin 5-vuotiskaudeksi 2007-2012 edistämään tutkimuksen laatua Jyväskylän yliopistossa IHME on Suomen korkeakouluissa ainoa tutkimusmetodologiaan keskittyvä koulutus- ja tutkimusyksikkö IHME:n koulutustarjonta keskittyy ajantasaisen tutkimusmetodologisen tietämyksen välittämiseen IHME edistää tutkimusmenetelmien monimuotoista ja innovatiivista käyttöä eri tieteenaloilla
IHME koulutusta kenelle? Kohderyhmänä on koko yliopisto; tutkijakoulutettavat ja varttuneemmat tutkijat, jotka haluavat täydentää tietämystään menetelmien käytössä IHME pyrkii yhteisen opetuksen kautta edistämään monitieteellistä tutkimusotetta ja tieteiden välistä kommunikaatiota IHME järjestää metodologiaan liittyviä yleisluentoja ja keskustelutilaisuuksia (esim. Studia Generalia Methodologica syksyllä 2009) IHME ei tarjoa koulutusta, jota jokin muu taho yliopistolla jo tarjoaa; erityisesti IHME ei anna perustason opetusta
IHME:n muu toiminta IHME harjoittaa metodologista tutkimustoimintaa yliopiston tutkimusryhmien kanssa, joissa on mukana tutkijakoulutettavia IHME on mukana yliopistoallianssin kärkihankkeessa Allianssi-IHME, joka kehittää tutkimusmenetelmien yhteistä opetusta ja osaamista Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa IHME on myös mukana allianssihankkeessa STATCORE, joka luo tutkimus- ja koulutusyhteistyötä kvantitatiivisten menetelmien alalla allianssiyliopistojen välillä
Keskitetyn metodiopetuksen etuja Monitieteisyys on tärkeä voimavara menetelmäopetukselle Menetelmät ovat yleisiä ja eri tieteenalojen ongelmat valaisevat eri puolia niiden käyttömahdollisuuksista Keskitetty opetus edistää parhaimmillaan menetelmien käytön moninaisuutta Se voi myös edistää kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusotteen sekoittamista, jos näin halutaan
Empiirisen tutkimusprosessin vaiheet Tutkimusongelman muotoilu ja rajaaminen Kirjallisuuskartoitus Käsiteanalyysi Tutkimusasetelman suunnittelu ja valinta Aineiston keruun suunnittelu ja toteuttaminen Aineiston analysointi Tutkimustulosten raporointi Tutkimusaineiston hallinta
IHME:n tutkimusmetodologinen jatkokoulutusohjelma (luonnos) Kvantitatiivispainotteiset kurssit Tutkimusasetelmat ja niiden merkitys päättelylle Regressiomallinnuksen peruskurssi Kyselytutkimusten metodologia Pitkittäis- ja seurantamenetelmät Hierarkkisten aineistojen mallintaminen Latenttien rakenteiden mallit Puuttuvan tiedon käsittely Kvalitatiivispainotteiset kurssit Haastattelututkimusten metodologia Laadullisen aineiston analyysiohjelmat Narratiivinen tutkimus Etnografia Diskurssianalyysi Yleistieteelliset kurssit Tieteenteoria Tieteen eettiset kysymykset Käsiteanalyysi Monimenetelmäisyys Tutkijan taidot Tieteellinen kirjoittaminen (kvalitatiivinen/kvantitatiivinen) Kongressiesiintyminen, abstraktit, posterit jne Tieteellisenä asiantuntijana esiintyminen (mediataito) Tutkimusaineistojen hallinta
Metodiosaamisen tasot 1. Olen kuullut/nähnyt/lukenut käytettävän ko. menetelmää 2. Olen toistanut analyysin mallin mukaan 3. Olen soveltanut menetelmää omaan tutkimukseeni itsenäisesti 4. Olen toistuvasti käyttänyt ko. menetelmää eri sovelluksiin ja ymmärrän sen yleisen periaatteen ja käyttömahdollisuudet 5. Pystyn muuntamaan menetelmää omiin tarkoituksiini tarvittaessa
Kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen Kvalitatiivisten menetelmien osaaminen ja elinvoima suhteellisen vahvaa laitostasolla, koska kriittistä massaa on olemassa Kvantitatiivisten menetelmien elinvoima laitostasolla on heikompaa, koska harrastajia on vähän ja he ovat erikoistuneet tiettyihin menetelmiin. Ilmiö on kansainvälinen ja on ollut yksi syy keskitetyille ratkaisuille Esimerkkejä: UK National Centre for Research Methods London School of Economics, Methodology institute Center for Statistics and Social Sciences, University of Washington, Institute of Quantitative Social Sciences at Harvard university (IQSS)
Laitosesimerkki: Jyväskylässä psykologian laitos on panostanut erityisesti kvantitatiivisten menetelmien kouluttamiseen ja osaamiseen myös henkilövalinnoissa Monivuotinen yhteistyö matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kanssa on tuottanut osaavaa jälkikasvua laitoksen omaan henkilökuntaan Menetelmäopetus laajaa jo perusopetuksen tasolla ja opiskelijoilta vaaditaan suorituksia menetelmien hallinnasta
Kokemuksia Kurssipalautteiden mukaan opiskelijat kokevat IHME:n koulutuksen hyödyllisenä He voivat poimia 60-70op valintansa mukaan IHME:n opetustarjonnasta Vertaisopiskelua on pidetty hyödyllisenä ja opettavaisena. Miten sitä voitaisiin edelleen edistää? Opetuksen sitominen omaan työhön ja sen esittely koetaan hyödyllisenä Ohjaajia on ollut vaikeampaa tavoittaa. Pitäisikö järjestää omia metodikursseja heille?
Yliopiston tutkijakoulu Miten suunnitelmat yliopistojen tutkijakouluista vaikuttavat tohtorikoulutettavien metodologisen koulutuksen tarpeeseen? Pitäisikö osa metodologisesta opetuksesta olla pakollista? Miten eri tiedekunnat eroavat tutkimusmetodologisen koulutustarjonnan ja vaatimusten suhteen? Miten IHME:n kaltaisen keskitetyn yksikön toiminta nivoutuu tähän?
Kysymyksiä? Missä ohjausprosessin vaiheessa ohjaajat kokevat tutkimusmetodologisten kysymysten nousevan esille vai ovatko ne läsnä alusta pitäen? Minkälaista työnjakoa laitoksilla toimivat ohjaajat toivovat IHME:ltä? Miten laitosten metodiopettajat voisivat käyttää asiantuntemustaan IHME:n toiminnassa ilman että laitos on menettävä osapuoli?