KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2004 vp Sijaisapuoikeuden laajentaminen Kelan erityishoitotukea saavien lasten vanhemmille Eduskunnan puhemiehelle Maatalouslomituksen sijaisapuoikeus laajeni muutama vuosi sitten käsittämään myös alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmat. Sijaisapua on oikeus saada sadan päivän ajan. Kelan erityishoitotukea maksetaan, kun lapsen hoidon ja kuntoutuksen aiheuttama rasitus on erittäin suuri. Erityishoitotuki on tarkoitettu kaikkein vaikeavammaisimmille lapsille, jotka tarvitsevat toisen henkilön lähes jatkuvaa apua ja valvontaa. Tällaisia lapsia ovat esimerkiksi vaikeasti aistivammaiset lapset. Sijaisapuoikeuden laajentamista Kelan erityishoitotukea saavien lasten vanhemmille olisi harkittava. Esimerkiksi eräässä tapauksessa lypsykarjatilalla voidaan pitää enää puolet alkuperäisestä lypsylehmien määrästä, koska vammainen lapsi tarvitsee kaikkiin toimiinsa apua. D-todistuksen kanssa matkoineen 8 tuntia kestävälle sairaalakäynnille voi anoa sijaisapua, mutta päiväkäynti, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että toinen vanhemmista ei voi osallistua esimerkiksi aamulypsylle lainkaan, jää sijaisapuoikeuden ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka monia maatilayrittäjäperheitä Kelan erityishoitotuki koskee, minkä suuruisesta taloudellisesta panostuksesta on kyse, jos sijaisapuoikeus laajennetaan koskemaan Kelan erityishoitotukea saavien lasten vanhempia ja mitä hallitus aikoo tehdä kyseiselle ongelmalle? Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2004 Katri Komi /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 55/2004 vp: Kuinka monia maatilayrittäjäperheitä Kelan erityishoitotuki koskee, minkä suuruisesta taloudellisesta panostuksesta on kyse, jos sijaisapuoikeus laajennetaan koskemaan Kelan erityishoitotukea saavien lasten vanhempia ja mitä hallitus aikoo tehdä kyseiselle ongelmalle? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kansaneläkelaitoksen vuosikirjan mukaan erityishoitotukea saavia lapsia oli vuoden 2002 lopussa yhteensä 3 111. Suoraa tilastotietoa ei ole saatavissa siitä, miten suuri osa näistä lapsista kuuluu maatalousyrittäjäperheisiin. Tulonjakotilaston perusteella voidaan karkeasti arvioida, että lomituspalveluihin oikeutettujen maatalousyrittäjien lapsia heistä on enintään kaksi prosenttia eli runsaat 60 lasta. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) 5 :n mukaan sijaisapuun on oikeutettu maatalousyrittäjä, joka sijaisavun tarpeen alkaessa on merkittävällä työpanoksellaan huolehtinut ja vastannut maatalousyrityksen hoitoon säännöllisesti kuuluvista tehtävistään ja jolla ei lain 7 tai 7 a 7 f :ssä tarkoitetun tilapäisen syyn vuoksi ole mahdollisuutta huolehtia maatalousyrityksen hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistään ilman sijaisapua. Alaikäisen lapsen hoitamista varten on jo nykyisin mahdollista saada sijaisapua eräissä tilanteissa, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainloman ajaksi. Maatalousyrittäjällä on myös oikeus sijaisapuun alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisen johdosta enintään seitsemäksi päiväksi sekä alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon tai kuntoutuksen vuoksi enintään siksi ajaksi, jolta maatalousyrittäjälle maksetaan sairausvakuutuslain (364/1963) mukaista erityishoitorahaa. Lisäksi karjatalousyrittäjällä on oikeus saada sijaisapua alle kolmivuotiaan lapsensa kotona tapahtuvaa hoitamista varten vanhempainrahakauden päätyttyä enintään 100 päivää vuodessa. Sijaisapupäivän nettohinta on valtion vuoden 2004 talousarviossa esitettyjen lukujen perusteella noin 110 euroa. Jos lakiin lisättäisiin uudeksi sijaisapuperusteeksi, että maatalousyrittäjällä on oikeus sijaisapuun erityishoitotukea saavan lapsen hoitamista varten, valtion korvattavien kustannusten lisääntyminen riippuisi siitä, montako päivää sijaisapua annettaisiin vuodessa. Enimmillään kustannusten lisäys voisi olla noin 2,4 miljoonaa euroa, jos sijaisapua annettaisiin vuoden jokaisena päivänä. Hallitusohjelman mukaan lomitusjärjestelmää kehitetään kiinnittäen huomiota viljelijöiden jaksamiseen. Alustava selvitystyö onkin käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriössä. Tarkoitus on kartoittaa lomituspalvelujen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia niin, että toimivat lomituspalvelut voitaisiin turvata mahdollisimman hyvin tulevaisuudessakin. Tässä yhteydessä on perusteltua arvioida myös sijaisavun saantiperusteiden tarkistamistarpeita. 2
Ministerin vastaus KK 55/2004 vp Katri Komi /kesk Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Katri Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 55/2004 rd: Hur många gårdsbruksföretagarfamiljer berörs av FPA:s särskilda vårdbidrag, hur stor ekonomisk satsning är det fråga om ifall rätten till vikariehjälp utsträcks till att gälla föräldrar till barn som får särskilt vårdbidrag från FPA och på vilket sätt ämnar regeringen åtgärda det aktuella problemet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt Folkpensionsanstaltens årsbok fick sammanlagt 3 111 barn särskilt vårdbidrag vid utgången av 2002. Det finns inte några direkta statistiska uppgifter om hur stor andel av barnen som hör till lantbruksföretagarfamiljer. Utifrån statistik över inkomstfördelningen kan det i stora drag uppskattas att högst 2 %, drygt 60 barn, är barn till lantbruksföretagare som är berättigade till avbytarservice. I 5 lagen om avbytarservice för lantbruksföretagare (1231/1996) sägs att rätt till vikariehjälp har en lantbruksföretagare som då behovet av vikariehjälp börjar med en betydande arbetsinsats sörjt och svarat för de göromål som regelbundet hör till skötseln av lantbruksföretaget och som av en i 7 eller 7 a 7 f avsedd tillfällig orsak inte har möjlighet att utan vikariehjälp sköta de nödvändiga göromål som hör till skötseln av lantbruksföretaget. För vård av minderåriga barn kan redan nu fås vikariehjälp i vissa situationer, t.ex. under tiden för moderskaps-, faderskaps- och föräldraledighet. En lantbruksföretagare har också rätt att få vikariehjälp på grund av att ett barn som inte har fyllt 10 år insjuknar, för högst sju dagar, samt på grund av sjukhusvård eller rehabilitering av ett barn som inte har fyllt 16 år, för högst den tid som specialvårdspenning betalas till lantbruksföretagaren enligt sjukförsäkringslagen (364/1963). Dessutom har de företagare som bedriver kreatursskötsel rätt att få vikariehjälp på grund av vård i hemmet av barn under tre år efter föräldrapenningsperioden, för högst 100 dagar om året. Enligt siffrorna i statsbudgeten för 2004 uppgår nettopriset för en dag med vikariehjälp till ca 110 euro. Om lagen kompletteras med en ny grund för vikariehjälp enligt vilken en lantbruksföretagare har rätt att få vikariehjälp på grund av vård av ett barn som får särskilt vårdbidrag, är ökningen av de kostnader som staten skall ersätta beroende av hur många dagar vikariehjälp ges om året. Som mest kan kostnadsökningen röra sig kring 2,4 miljoner euro, om vikariehjälp ges under årets alla dagar. Enligt regeringsprogrammet skall avbytarsystemet utvecklas med beaktande av jordbrukarnas möjligheter att orka i arbetet. Ett preliminärt utredningsarbete har redan inletts vid social- och hälsovårdsministeriet. Avsikten är att kartlägga behoven och möjligheterna att utveckla avbytarservicen så att välfungerande avbytarservice skall kunna säkerställas så bra som möjligt även i fortsättningen. I detta sammanhang är det motiverat att också bedöma behoven av att se över grunderna för erhållande av vikariehjälp. 4
Ministerns svar KK 55/2004 vp Katri Komi /kesk Helsingfors den 4 mars 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5