Ajankohtaista Nuorisotoimialalla 15.11.2012 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
Allianssi on Valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö Nuorisotyön edunvalvoja Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Jäseninä lähes kaikki valtakunnalliset nuorisoja kasvatusalan järjestöt (117) Palveluja sekä nuorille että koko nuorisotoimialalle 2
Allianssin strategia 2021 3
Allianssi vaikuttaa 1 Kunnallisen ja järjestöjen nuorisotyön tukeminen, nuorten osallisuusprojektien ja nuorisotoiminnan kehittäminen painottaen nuorten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja nuorisotyön yhteiskunnallista merkitystä Osallistuminen keskusteluun nuorisoalan resurssoinnista sekä lapsi- ja nuorisopolitiikasta Yhteistyöverkostot, tapaamiset, lobbaaminen 4
Allianssi vaikuttaa 2 Aktiivinen nuorten puolestapuhuja ja johtava nuorisopolitiikan ja nuorisoalan asiantuntija Vahva, laajasti verkostoitunut, riippumaton Nuorten osallisuus, yhdenvertaisuus ja nuorisotoimialan toimintaedellytykset Edunvalvonnalla vaikutetaan nuorten hyvinvointia lisääviin toimenpiteisiin, resursseihin ja lainsäädäntöön sekä projektien syntymiseen ja toteutumiseen 5
Allianssi palvelee 1 Haluttu yhteistyökumppani erityisesti ennaltaehkäisevän nuorisotyön palveluiden tuottajana ja koordinoijana Mukana hankkeissa, jotka edistävät nuorten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja kuuluvuutta Palveluiden käyttäjinä ovat nuorisotoimialan toimijat tai nuoret 6
Allianssi palvelee 2 Palvelut liittyvät toimialan kehittämiseen, kouluttamiseen sekä tietopalveluiden tarjoamiseen Kirjasto- ja tietopalvelut Nuorisotiedon kirjasto, Nuorisotiedon talo, Allison-tietosivut Monikulttuurisuus- ja vähemmistöasiat Tukee ja palvelee järjestöjä ja muita toimijoita monikulttuurisuuden ja vähemmistöjen huomioimisessa sekä edunvalvonnalla että tarjoamalla menetelmiä (esim. globaalikasvatus, Elävä kirjasto jne) Koulutustilaisuudet ja suurtapahtumat n. 100 vuosittaista foorumia, koulutustilaisuutta, kurssia, seminaaria Vuorovuosin järjestettävät Nuorisotyöpäivät ja Allianssi-risteily Kansainväliset yhteistyösuhteet Eri kehittämishankkeiden tarjoamat palvelut 7
Näistä nuorille suunnattuja palveluita ovat Osallisuus ja verkkodemokratia www.valtikka.fi Nuorisovaihto www.nuorisovaihto.fi Allison-tietosivut www.allison.fi Eurooppalainen nuorisokortti www.europeanyouthcard.fi Löytyvät yhdestä osoitteesta www.nuoriso.fi 8
Kansainvälinen vaikuttaminen ja palvelut Allianssi toimii Suomen kansallisena nuorisokomiteana eli edustaa suomalaisia nuorisojärjestöjä ja nuorisotoimintaa ulkomaisissa yhteyksissä Vaikuttaminen lähialueilla, eurooppalaisissa rakenteissa ja globaalisti (mm. YK) European Youth Forum YFJ, European Youth Information and Councelling Agency ERYICA, European Youth Card Association EYCA Pohjoismaiden neuvosto, Euroopan neuvosto, EU, YK. Allianssi kehittää myös suomalaisen nuorisotyön valmiuksia nuorisovaihdon, opintovierailujen, kielikurssien ja kansainvälisten foorumien avulla YK-nuorisodelegaatti 2012: Cecilia Pellosniemi (23) 9
Nuorisotyö valtion tulo- ja menoarviossa 2013
Veikkausvoittovarat Veikkauksen tuottoarvio vuodelle 2013 on 531,9 milj. euroa eli 2,2%* enemmän kuin 2012. * Mukana Veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastosta purettava ylimääräinen 6,3 milj. Olympiastadionin remonttiin. 11
Veikkausvoittovarat (myös laissa opetus- ja kulttuuriministeriön erikseen päätettäväksi määrätty osuus) on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa. Jakosuhde tiede 17,5 %, taide 38,5 %, liikunta 25 %, nuorisotyö 9 %, erikseen päätettävä 10 %. 2012 TA 2013 TA Tiede 101,2 102,2 Taide 222,6 224,8 Liikunta 144,5 152,3 Nuoriso 52 52,6 Yhteensä 520,3 531,9
Nuorisotyön rahat budjetissa (29.91) 2012 2013 kasvu Veikkausvarat 52 52,6 +0,6 Budjettivarat 17,5 21 +3,5 Kielipesä 0,35 0,5 +0,15 yhteensä 69,8 74 +4,1
Momentti 29.90.50 (Veikkausvoittovarat) Nuorten aktiivinen kansalaisuus TA 2013 muutos Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt 14 500 000 +/- 0 Valtakunnalliset nuorisokeskukset 5 650 000 +/- 0 Nuorisotilojen rakentaminen 1 567 000-533 000 Nuorisotyön kokeilu ja nuorisokulttuurit 1 050 000-1 150 000 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, verkkomediat 1 000 000 +/- 0 14
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen TA 2012 muutos Etsivä nuorisotyö 6 000 000 + 80 000 Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoim. 1 650 000 +/- 0 Sosiaalinen nuorisotyö 1 000 000 +/- 0 (tällä tarkoitetaan Nuorisokeskuksissa tehtävää arjen- ja elämänhallinnan ) 15
Nuorten elinolot ja toimialan yleinen kehittäminen TA 2013 muutos Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen* 8 099 000 + 5 000 Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskesk. 5 280 000 + 873 000 Lasten ja nuorten kehittämisohjelman toimeenpano 3 000 000 + 550 000 Saamenkielisen nuorisokulttuurin vahv. ja kielipesät 100 000 + 100 000 Kansainvälinen yhteistyö 970 000-30 000 Nuorisotutkimus ja nuorisotyön koulutus 300 000 + 6 000 Alueellinen nuorisotoimi 500 000 +/- Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta ja arviointi- ja avustustoimikunta, saamelaisten nuorisoneuvosto 640 000 +/- 0 Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 250 000 +/- 0 * Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden. 16
TA 2013 muutos Yhteensä 52 556 000 + 521 000 Huomioitavaa: Hallitusohjelmassa sovittu 6 miljoonan euron menosäästö budjettivarojen puolella on nyt pantu täytäntöön täysimääräisesti, eli etsivän nuorisotyön rahoitusta on siirretty budjettivaroista 6 miljoonaa rahoitettavaksi Veikkausvoittovaroista (siirto 3 milj. 2012 ja 3 milj. 2013). 17
Momentti 29.90.51 (Budjettivarat) Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö* TA2013 muutos Työpajatoiminnan tukeminen 13 000 000 + 4 977 000 Etsivä nuorisotyö 8 000 000 + 5 500 000 Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano 0-7 000 000 Yhteensä 21 000 00 + 3 477 000* * Mikäli otetaan huomioon 2012 I. lisäbudjetissa momentille annettu 2 milj., muutos on 1 477 000 e. 18
Momentti 29.90.52 (Budjettivarat) Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta 500 000 euroa + 150 000 Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaisesti saamenkielen kielipesien rahoitus vakiinnutetaan. (Tämä tarkoittaa asteittaista siirtämistä Veikkausvoittovarojen puolelle. Jo nyt menosäästönä tätä kohtaa rahoitetaan Veikkausvoittovarojen puolelta 50 000 ) 19
Mitä tällä saadaan nuorisotyön tunnuslukuja 2013 Kuntien nuorisotyö nuorisotilat, lkm 1 100 nuorisotyöntekijät, lkm 3 000 Valtakunnalliset nuorisokeskukset nuorisokurssipäivät 250 000 Harrastustoimintaryhmät, tuetut, lkm 1 650 Lanuke, tuetut hankkeet 48 Nuorisotutkimus, tuetut, lkm: 6 tutkijaa, 12 tutkimusta 20
Mitä tällä saadaan nuorisotyön tunnuslukuja 2013 Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorten aloitekanava tms. Järjestelmien kattavuus kunnissa 50 % Nuorisovaltuustojen kattavuus kunnissa 85 % Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista 75 % EU:n Nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat 2 500 henk. Nuorten sosiaalinen vahvistuminen Nuorten työpajat, kattavuus kunnista 83 % Nuoria pajoissa, lkm/vuosi 13 200 Nuorisotyöttömiä 30 000 Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista 68 % Etsivän työn asiakkaat, nuorten lkm 12 000 Nuorten kasvu- ja elinolot Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnissa 100 % 21
Kohti vuotta 2014 Kasvun vuodet ohitse: Valtiontalouden kehyksen mukaan Veikkausvoittovarat kasvavat 1 % vuosittain. Valtio on korottanut arpajaisveroa vuonna 2012: Valtio on jo toisiksi suurin edunsaaja. Valtio rahastoi RAY-tuottoa omaan taskuunsa, onko tämä edessä myös Veikkauksessa? Hallitusohjelman mukaiset menosäästöt täysimääräisinä vuonna 2013: 6 milj. 22
Nuorisotakuu mitä se takaa? Olli Joensuu 15.11.2012 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
Nuorisotakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. 24
Nuorisotakuu 2013 Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. 25 25
Suomen malli PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE- PARTNERSHIP Nuorisotakuu tulee perustumaan - viranomaisten - elinkeinoelämän ja - järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia. 26 26
Nuorisotakuu työryhmän työstä Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmä eteni toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttavat selvitykset ja laskelmat saatiin ehdotusten osalta valmiiksi ja esiteltiin 15.3.2012. Samalla ilmestyi ensimmäinen raportti. Hyödynnetään kuulemisia, tutkimuksia, tilastoja, aineistoja yms. maahanmuuttajat läpileikaten mukana kaikessa käsittelyssä, myös erill. tilastot nuorten työmarkkinatuesta ja koulutukseenhausta valmistui tutkimus palkkatuesta vastavalmistuneen nuoren palkkaukseen (Sanssi-kortti) tekeillä arviointitutkimus, tiedot saatu työryhmälle, tutkimus julkaistaan kohta lukuisat muut hankkeet vaikuttavat myös nuorten palveluihin mittarit takuun onnistumiselle mietitään uudelleen. Ryhmän työn edistämiseksi on tehty kolme kyselyä: 1 2 Nuorille mol.fi sivujen kautta Saatiin yli 6300 vastausta TE-toimistoille toimipaikkakohtaisesti nuorten palveluista Saatiin 107 vastausta Työvoiman 3 palvelukeskuksille (TYP) Saatiin 40 vastausta 27
Nuorten oma ääni työryhmän työssä Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi -sivuilla toteutetun Nuorten ääni kuuluviin -verkkokyselyn kautta. Kyselyssä lähes 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea työnantajilta, TEtoimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnan-ohjauksesta sekä työpajoista. Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Eräitä havaintoja kyselyistä Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. 28 28
Koulutustakuu Perusasteen päättävät n. 60 000 Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 55 000 Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 5 000 Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA 29
Koulutustakuu Koulutustakuu toteutetaan osana nuorisotakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille opiskelupaikkaa. Ohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016. 30
Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. 31
Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20-29 -vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n. 110 000 Vuosittain n. 5 000 aloittajaa Vuosittain n. 2 500 aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmä n tehostamisesta vapautuvat paikat Oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa Vuosittain n. 1 500 aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa
Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että, verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaa-kuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa.
Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Edistetään nuorten työmarkkinoill e sijoittumista työhönvalmen nuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa. Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelu a tukevaa.
Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla osuuskunta tiimi mentorointi Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi.
Syrjäytymisuhan alaiset nuoret Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti.
Edellytyksiä takuun täysmääräiselle toimeenpanolle Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: Ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TEtoimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa Kuntoutuspalvelut ja työllistyminen Opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa Taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen Oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen
Allianssin tavoitteet nuorisotakuuseen Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ensin Koulutus on kriittinen osa yhteiskuntatakuuta Yhden oven periaate ja pakko pois Yhteistyö ratkaisee Yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys huomioon Nuorisotakuun valmiustesti 38
KIITOS! etunimi.sukunimi@alli.fi