JOUTSENON KLORAATTITEHTAAN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

VESISTÖVAIKUTUSARVIO LIITE 2 16.8.2016 KEMIRA CHEMICALS OY JOUTSENON KLORAATTITEHTAAN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Vesistövaikutusarviointi

COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Sisältö 1 TIIVISTELMÄ... 1 2 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO... 4 3 HANKEALUEEN EDUSTAN VESIALUEEN NYKYTILA... 4 3.1 YLEISKUVAUS... 4 3.2 HYDROLOGIA... 5 3.3 KUORMITUS... 6 3.4 VEDEN LAATU... 9 3.4.1 Kokonaisravinteet... 11 3.4.2 A-klorofylli... 16 3.4.3 Kemiallinen hapenkulutus... 17 3.4.4 Sähkönjohtavuus ja natrium... 18 3.4.5 ph-arvo... 21 3.4.6 Lämpötila... 22 3.4.7 Bakteerit... 24 3.5 KASVIPLANKTON... 24 3.6 POHJAELÄIMET... 24 3.7 KALASTO JA KALASTUS... 25 3.8 PINTAVEDEN EKOLOGINEN LUOKITUS... 26 3.9 SUOJELUALUEET... 27 3.10 VESISTÖJEN JA RANTOJEN KÄYTTÖ... 27 4 KEMIRA CHEMICALS OY:N VESISTÖKUORMITUS... 27 4.1 VEDEN KÄYTTÖ JA JÄTEVEDET... 27 4.1.1 Veden tarve ja hankinta... 27 4.1.2 Prosessijätevedet ja jäähdytysvedet... 27 4.2 HULEVEDET... 28 4.3 VESIEN JOHTAMINEN... 28 4.4 JÄTEVESIKUORMITUS... 29 4.4.1 Kemira Chemicals Oy:n tehdasintegraatti... 29 4.4.2 Purkuputki... 33 4.4.3 Suolakuormitus... 34 4.4.4 Kloraattitehtaan jätevesikuormitus... 35 4.5 YMPÄRISTÖLUVAT... 36 5 VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 37 5.1 MENETELMÄT... 37 5.2 ARVIOINTIIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUDET... 37 6 HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 38 6.1 JÄTEVESIEN LEVIÄMINEN JA SEKOITTUMINEN... 38 6.2 HANKKEEN VAIKUTUKSET VEDEN LAATUUN JA LÄMPÖTILAAN... 38 6.2.1 Kokonaisravinteet ja a-klorofylli... 38 6.2.2 Kemiallinen hapenkulutus... 39 6.2.3 Sähkönjohtavuus ja natrium... 39 6.2.4 ph-arvo... 39 6.2.5 Natriumdikromaatti... 40 6.2.6 Lämpötila... 40 6.2.7 Ulosteperäiset bakteerit... 41 6.3 HANKKEEN VAIKUTUKSET VESIALUEEN ELIÖYHTEISÖIHIN... 41 6.4 HANKKEEN VAIKUTUKSET PINTAVEDEN EKOLOGISEEN TILAAN JA LUONNONSUOJELUALUEISIIN... 41 6.5 HANKKEEN VAIKUTUKSET VESIALUEEN KÄYTTÖÖN... 41 6.6 PURKUPUTKEN MAHDOLLISEN SIIRTÄMISEN VAIKUTUKSET VESIALUEESEEN... 42 7 VIITTEET... 43

Pöyry Finland Oy (www.poyry.fi) Projektityöryhmä Projektipäällikkö: Karoliina Jaatinen, MMM (limnologia) Yhteystiedot Jaakonkatu 3 01621 Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 33 49407 Sähköposti: karoliina.jaatinen@poyry.com Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, Lupanro 48/MML/16.

1 1 TIIVISTELMÄ Kemira Chemicals Oy suunnittelee kloraattitehtaan laajentamista Joutsenon olemassa olevalla tehdasalueella. Hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä ja YVAn yhteysviranomainen on antanut lausunnon YVA-ohjelmasta, jonka mukaan hankealueen edustan vesialueen tilan muutokset tulee kuvata mahdollisimman pitkältä aikajaksolta sekä arvioida muutoksiin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi on arvioitava purkuputken siirtämistä Arposenniemen edustalle ja siitä mahdollisesti saavutettavia hyötyjä vesialueen tilan kannalta. Rantavyöhykkeellä sijaitsevan kaivon ajoittaisten ylivuotojen ja asuinkiinteistön puhdistamattomien jätevesien vesistöön johtamisen vaikutuksia Kolarinlahden tilaan tulee niin ikään tarkastella. Työ on tehty asiantuntijatyönä pohjautuen saatavilla olevaan tietoon jäähdytys- ja jäteveden määrästä ja laadusta, Saimaan veden laadun muutoksista sekä asiakkaalta saatuihin arvioihin hankkeen myötä tapahtuvista vesistöön kohdistuvista muutoksista. Työ ei sisällä mallinnusta. Työssä on kuvattu nykyisen kuormituksen vaikutukset purkualueen edustan veden laatuun sekä pintaveden ekologiseen tilaan huomioiden alueen muu kuormitus (pistemäinen sekä hajakuormitus). Selvityksessä on arvioitu veden laatuun vaikuttaneita tekijöitä sekä vesistön tilan mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa kloraattitehtaan laajennushankkeen myötä. Lisäksi on pohdittu jäähdytys- ja jäteveden purkupaikan mahdollista siirtämistä Arposenniemen kärkeen ja siirrolla saavutettavia hyötyjä veden laadun kehityksen osalta. Vaikutusarviointi on ulotettu Arposenniemen ohi aina Kotiselälle asti sekä lisäksi on huomioitu Muukonsalmi ja sen kautta mahdollisesti Honkalahdelta tuleva kuormitus. Vesistövaikutusten arvioinnin lähtökohtana käytettiin alueen vesienhoitosuunnitelmien tavoitteita ja vesistön nykytilaa sekä toimenpideohjelmia. Lisäksi huomioitiin Arposenniemen länsipuolella olevan Muukonsaaren lehmusniemen Natura 2000 -alueen suojeluarvot liittyen purkupaikan mahdolliseen siirtoon Arposenniemen edustalle. Kemira Chemicalsin Joutsenon tehtailla Saimaan raakavettä käytetään sellaisenaan jäähdytysvetenä sekä lisäksi hiekkasuodatetun ja demineralisoidun veden valmistamiseen lipeätehtaalla. Jäähdytysveden kokonaiskulutus tehdasalueella on noin 6,5 milj. m 3 vuodessa. Hiekkasuodatetun veden kulutus noin 60 000 m 3 vuodessa ja demineralisoidun veden kulutus on keskimäärin 280 000 m 3 vuodessa. Kloraattitehtaan prosessi- ja jäähdytysveden kulutus on noin 5,1 milj. m 3 vuodessa. Kloraattitehtaalta tulee vain satunnaisesti jätevesiä, jotka johdetaan puhdistettuina Saimaaseen. Kloraattitehtaan prosessi- tai jäähdytysveden Saimaaseen johdettava kokonaismäärä ei muutu nykyisestä kummassakaan vaihtoehdossa (VE1 ja VE2) jäähdytysveden tehostuneen käytön ansiosta. Kolarinlahti aukeaa pohjoisessa Saimaan Kotiselälle päin ja lännessä Muukonsalmen suuntaan. Jätevesien leviämiseen vaikuttaa paikalliset virtausolosuhteet, jotka määrittävät kulkeutumisen suunnan ja nopeuden jäteveden hiljalleen sekoittuessa järven veteen. Lisäksi vettä virtaa Kolarinlahdelle muutamaa puroa pitkin Kolarinlahden etelärannalta Ritasuon alueelta (Sakarinoja ja Kinnarinjoki). Arposenniemen edustan selkävesiin virtaa vettä pääasiassa pohjoisemmalta Saimaalta luoteen suunnalta, joka on puhdasta ja teollisesta kuormituksesta vapaata. Alueelle virtaa vähäisemmässä määrin vettä myös lännestä, jonka laatua heikentää Kaukaan sekä Pulpin ja Honkalahden alueen teollinen kuormitus. Kolarinlahdelle Muukonsalmen kautta tulevan veden laatuun vaikuttaa todennäköisesti Pulpinselälle ja Honkalahdelle tuleva teollisuusperäisen kuormitus. Tuuliolosuhteet voivat avovesikaudella aiheuttaa jäteveden kulkeutumista pintavesikerroksessa pääsääntöisesti virtausolosuhteiden vastaisesti itä-länsi -suuntaisesti. Talviaikana jätevettä puolestaan kulkeutuu alusvedessä Kattelussaaren itäpuolelta pohjoista kohti. Kokonaisravinteiden perusteella Kolarinlahden vesi on nykyisin keskimäärin karua, eikä ravinteiden perusteella ilmennä selvää jätevesien vaikutusta. Etelä-Saimaan vedenlaatu parani huomattavasti UPM-Kymmenen Kaukaan tehtaiden uuden biologisen jätevedenpuhdistamon käyttöönoton myötä vuonna 1992. Korkeat kokonaisfosforipitoisuudet vuoteen 1993 asti näkyvät myös tarkkailupisteen 028 kohdalla, minkä jälkeen veden laatu on kokonaisfosforin osalta pysynyt melko alhaisena, joskin pientä kasvua on havaittavissa. Kun tarkastellaan viimeisen 15 vuoden aikajaksoa, voidaan havaita nousua Kolarinlahdella pisteillä 036, 037 ja 038 kokonaisravinteiden osalta. Samaan aikaan fosforin puhdistusteho tehtaan jätevedenpuhdistamolla on laskenut, minkä vuoksi veteen päätyvä fosforikuormitus on kasvanut. A-klorofyllin pitoisuuden perusteella Kolarinlahden arvioidaan olevan lievästi rehevä, eikä selvää muutostrendiä ole nähtävissä. Hankkeen myötä veden laadun arvioidaan kehittyvän samaan suuntaan kuin se nykyisinkin kehittyy ilman hanketta, eli rehevyys lisääntyy hitaasti, mikäli tehtaan jätevedenpuhdistamon fosfo-

rin puhdistusteho pysyy samanlaisena, eikä alueelle tulevassa muussa kuormituksessa tapahdu muutosta. Mikäli Kemira Chemicalsin tehtaan vedenkäyttöä kehitetään edelleen suljetumpaan suuntaan, saattaa sillä olla pientä positiivista vaikutusta Kolarinlahden tilaan. Kolarinlahden kuormituksen osalta on kuitenkin huomioitava myös se, että tehtaan aiheuttama ravinnekuormitus on suhteellisen pientä. Muukonsalmen kautta tulee hyvin todennäköisesti ajoittain virtausten mukana ravinnekuormitusta Honkalahden ja lisäksi Pulpin alueelta, jonka kuormitus on todella paljon suurempaa kuin Kolarinlahdelle tuleva kuormitus. Honkalahden alueelta tuleva kuormitus tullee kuitenkin lähitulevaisuudessa pienenemään, millä voi olla positiivinen vaikutus myös Kolarinlahden vesialueen tilaan. Kolarinlahden veteen laskee lisäksi puhdistamattomat jätevetensä rannalla sijaitseva rivitalokiinteistö, jonka päivittäinen kokonaistyppikuormitus on ominaiskuormituksien perusteella arviolta noin 27 % ja kokonaisfosforikuormitus noin 70 % Kemira Chemicalsin tehtaan kuormituksesta. Lisäksi Kolarinlahden rannoilla sijaitsee melko runsaasti asutusta, mistä voi aiheutua jätevesikuormitusta järveen. Näin ollen Kemira Chemicalsin tehdas vaikuttaa vain suhteellisen pieneltä osaltaan Kolarinlahden veden ravinnepitoisuuteen, eikä tehtaan jätevedenpuhdistuksen tehostamisella yksistään voida merkittävästi vaikuttaa vesialueen tilaan. Huomioita tulee kiinnittää lisäksi ranta-asutuksen jätevesijärjestelmien parantamiseen ja ennen kaikkea lopettaa puhdistamattomien jätevesien laskeminen järveen. Tehtaan natriumkuormitus näkyy Kolarinlahden suolapitoisuuksissa, jotka ovat pitkän aikavälin tarkastelussa nousussa. Kolarinlahden natriumpitoisuudessa tapahtui vuonna 1998 selvä nousu suurempiin pitoisuuksiin. Pohjaveden suojapumppaus aloitettiin vuonna 1997, mikä on todennäköisesti vaikuttanut natriumpitoisuuksien nousuun. Pisteen 028 alusveden maksimipitoisuudet ovat olleet suurempia kuin Kolarinlahden maksimipitoisuudet, joten pisteen 028 alusveden natriumpitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti lisäksi Pulpin ja Honkalahden alueen tehdasperäinen kuormitus (sellu- ja sahateollisuus). Toisaalta pisteellä 028 vaikuttaa tapahtuvan normaali syystäyskierto, jolloin vesi on niin natriumin kuin lämpötilankin suhteen tasalaatuista koko vesipatsaassa, eikä pysyvää kerrostuneisuutta ole havaittavissa. Natriumpitoisuus on koholla vain jääpeitteisenä aikana alusvedessä, jolloin jäteveden kulkevat kuormituslähteistä pohjoisen suuntaan pohjavirtausten mukana. Kolarinlahden tarkkailupisteillä, jotka ovat matalampia ja alusveden vesi vaihtuu tehokkaammin, ei ole havaittavissa suolapitoisuudessa merkittäviä eroja syvyysvyöhykkeiden välillä. Lipeätehtaan prosesseista tuleva suolapäästö on viimeisten 15 vuoden aikana vähentynyt, mutta sen sijaan suojapumppauksesta tuleva kuorma kasvanut vuosien varrella hieman. Suolavarasto tullaan kattamaan vuoden 2016 aikana, millä tulee todennäköisesti olemaan lievä positiivinen vaikutus Kolarinlahden vesialueen sähkönjohtavuuden ja natriumpitoisuuden vähenemiseen, sillä hulevesien mukana sekä pohjaveden suojapumppauksesta tuleva suolakuormitus oletettavasti pienenee. Lipeätehtaalta aiheutuva suolakuormitus sen sijaan säilyy aiemman suuruisena. Kloraattitehtaan prosessivesistä ei tule suolakuormaa vesistöön. Kloraattitehtaan satunnaiset jätevesierät sisältävät natriumdikromaattia pääasiassa alle 0,05 mg/l suuruisia pitoisuuksia ja pitoisuus on ollut yli 0,05 mg/l vain satunnaisesti vuosina 2010 2015. Jätevesi laimenee heti purkautumisensa jälkeen Saimaan isoon vesimäärään, jolloin pitoisuus laskee nopeasti. Näin ollen tehtaan jätevesien ei arvioida olevan haitallisia vesiympäristölle edes sekoittumisvyöhykkeellä. Myöskään velvoitetarkkailuiden yhteydessä ei ole havaittu Kemira Chemicalsin jätevesien aiheuttaneen selkeitä natriumdikromaattiin viittaavia muutoksia. On kuitenkin huomioitava, ettei esim. pohjaeläinnäytteitä oteta aivan tehtaan purkupaikan lähialueelta. Kolarinlahden veden laatu täyttää lähes hyvän talousveden kriteerit ulosteperäisten bakteerien osalta. Näin ollen myöskään rivitalokiinteistön jätevesien purkaminen Kolarinlahdelle ei ole selvästi nostanut vesialueen ulosteperäisten bakteerien määriä. Suhteutettaessa tehtaalta tulevan jäähdytysveden määrä (6,5 milj. m 3 /v) esim. Stora Enson jäähdytysveden määrään Pulpin alueella (50 milj. m 3 /v), voidaan todeta Kolarinlahteen tulevan jäähdytysvesimäärän olevan vain noin 13 % Pulpin vesialueelle purettavasta jäähdytysvesimäärästä. Pulpin alue on avoimempi ja hieman syvempi vesialue, mutta siitä huolimatta voidaan Kolarinlahdelle tulevan jäähdytysvesikuormituksen arvioida olevan suhteessa alueeseen selvästi pienempi. Vertailtaessa pistettä 036 ja 028 keskenään, voidaan huomata pisteen 036 kesäaikaisen lämpötilan olevan noin asteen korkeampi, mutta talviaikaisen lämpötilan puolestaan hieman alhaisempi. Tästä voidaan päätellä, etteivät koko tehdasintegraatin jäähdytysveden vaikutukset näy kovin voimakkaasti Kolarinlahden veden lämpötilassa. Jäähdytysveden vaikutukset 2

jäänevät arviolta muutaman sadan metrin säteelle purkupisteestä ja vesi jäähtyy nopeasti ympäröivän vesialueen lämpötilan tasolle. Jäähdytysveden lämpötilaan kohdistuneiden vaikutusten perusteella ei vaikuta siltä, että purkuputken siirtämisellä Arposenniemen edustalle saavutettaisiin selvää hyötyä Kolarinlahden veden lämpötilan suhteen. Kolarinlahti on myös suljetumpi ja matalampi vesialue verrattuna pisteen 028 vesialueeseen, joten noin asteen ero lämpötilassa voi myös selittyä lisäksi ympäristöolosuhteilla, eikä pelkästään jäähdytysveden purulla. Hankkeella ei arvioida olevan erotettavissa olevia vaikutuksia vesialueen eliöyhteisöihin. Pohjaeläimistön, kasvi- ja eläinplanktonin, vesikasvillisuuden ja kalaston tilan arvioidaan kehittyvän siihen suuntaan, mihin se olisi kehittynyt tulevaisuudessa ilman hankettakin. Mikäli suolakuorma Kolarinlahteen vähenee, voi sillä olla vähäisiä vaikutuksia. Alueen lajisto ei kuitenkaan vaikuta olevan kovin herkkä suolaisuuden suhteen, eikä pienillä suolapitoisuuden muutoksilla näin ollen tule olemaan merkittäviä vaikutuksia eliöyhteistöihin. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan pintaveden ekologiseen tilaluokkaan vesialueella, eikä siten heikentävän sitä nykyisestä eteläisen Suur-Saimaan vesimuodostumassa (tilaluokka erinomainen) tai merkittävästi hidastavan hyvän tilan saavuttamista itäisen Pien-Saimaan vesimuodostumassa (tilaluokka tyydyttävä). Hankkeen ei myöskään arvioida vaikuttavan vesimuodostumien kemialliseen tilaan. Tarkasteltaessa Kemira Chemicalsin tehtaan jäähdytys- ja jätevesien vaikutuksia Kolarinlahdella kokonaisuudessaan ja suhteutettaessa niitä muuhun alueelle tulevaan kuormitukseen, voidaan todeta, ettei purkuputken siirrolla saavutettaisi merkittäviä hyötyjä Kolarinlahden veden laadun paranemisen kannalta. Purkuputken siirron sijaan kustannustehokkaampaa todennäköisesti olisi mahdollisuuksien mukaan kehittää tehtaan jätevesijärjestelmän puhdistustehokkuutta ja siirtyä suljetumman systeemin suuntaan sekä vähentää Kolarinlahdelle asutuksesta hajakuormituksena tulevaa kuormitusta. Jätevedenpuhdistamon osalta on paraikaa menossa revisiointi, jossa tehostetaan automaatioastetta ja toimintaa. Optimointiprosessi on vielä kesken ja oletettavasti prosessin myötä puhdistustehoa saadaan nostettua. Koska Kolarinlahden tilaan vaikuttaa todennäköisesti ajoittain myös Honkalahden puolelta tuleva kuormitus, ei pelkästään Kolarinlahden alueella tehtävillä parannuksilla (haja- ja pistekuormitus) pystytä yksistään vaikuttamaan vesialueen tilaa parantavasti. Kolarinlahden rannalla sijaitseva purkuputken kaivo päästää ajoittain puhdistettua jäähdytysvedellä laimentunutta jätevettä ympäröivään maastoon. Ajoittain ylivuotavan veden laatu vastaa purkuputkea pitkin tulevaa puhdistettua jäähdytysvedellä laimentunutta jätevettä. Kaivon ympärillä ja rannoilla oleva kasvillisuus oli kenttäkäynnin perusteella kesäkuussa 2016 samanlaista kuin muualla Kolarinlahdella, eikä kasvillisuus ilmentänyt erityistä rehevyyttä. Näin ollen voidaan päätellä, ettei ajoittain tulviva kaivo ole vuosien varrella merkittävästi muuttanut ranta-alueen kasvillisuutta tai vaikuttanut vesialueen rehevyyteen. 3

2 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO Kemira Chemicals Oy suunnittelee kloraattitehtaan laajentamista Joutsenon olemassa olevalla tehdasalueella. Hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä ja YVAn yhteysviranomainen on antanut seuraavan lausunnon YVA-ohjelmasta: Yhteysviranomainen toteaa, että vesistövaikutusten arvioinnissa on selvitettävä myös vesistössä tapahtuneet muutokset ja vedenlaadun kehitys nykyisen kloraattitehtaan toiminnan ajalta. Arviointiselostuksessa on todettava, miten nykyinen kuormitus on vaikuttanut purkuvesistön tilaan ja onko vesistön tilassa odotettavissa muutoksia. Arvioinnissa on hyödynnettävä käytettävissä olevia vedenlaatutietoja mahdollisimman pitkältä ajanjaksolta. Vesistövaikutusten lieventämiskeinoja pohdittaessa on tarkasteltava mahdollisuuksia pienentää kuormitusta sekä purkupisteen mahdollisesta siirtämisestä Arposenniemen edustalle saatavia hyötyjä. Arviointiohjelman yleisötilaisuudessa nousi esille mm. rantavyöhykkeellä sijaitsevan lauhdevesikaivon ylijuoksutus. Selvitys kaivojen toiminnasta, arvio vesimääristä ja vaikutus rantavyöhykkeeseen on esitettävä arviointiselostuksessa. Lauhdeveteen johdetaan tehtaan puhdistettujen jätevesien lisäksi myös muutamien asuinkiinteistöjen jätevesiä, niiden vaikutus ja merkitys vesistöön johdettavan jäteveden laatuun on arvioitava. Vesistövaikutusarvioinnista vastasi MMM (limnologia) Karoliina Jaatinen. 3 HANKEALUEEN EDUSTAN VESIALUEEN NYKYTILA 3.1 Yleiskuvaus Seuraavassa on kuvattu vastaanottavan vesistön nykytilaa ja kuormitusta. Hankealue sijoittuu Saimaan vesistöalueen eteläosan ranta-alueelle noin kilometrin etäisyydelle Kolarinlahdesta (Kuva 3-1). Hankealueen pohjoispuolella Arposenniemen edustalla avautuu idän puolella Mullikonselkä ja länsipuolella Haukiselkä. Arposenniemen edusta on melko avointa vesialuetta. Kauempana luoteessa avautuu Suur-Saimaan eteläosa, jossa on runsaasti saaria ja avoimia selkävesiä. 4

5 Kuva 3-1. Hankealueen sijoittuminen Saimaan vesistöalueeseen. Ympäristöhallinnon vesimuodostumarajauksissa alue kuuluu kahteen vesimuodostumaalueeseen, Arposenniemen itäpuoli eteläiseen Suur-Saimaaseen (Suuret vähähumuksiset järvet, SVh) sekä länsipuoli itäiseen Pien-Saimaaseen (SVh) (Ympäristöhallinnon Oiva-tietokanta 2016). Laajemmin tarkasteltuna alue kuuluu Vuoksen vesistöalueella Ala-Saimaan lähialueeseen (04.112). Vedet johtuvat alueelta Vuoksen kautta Venäjän puolelle Laatokkaa kohti ja edelleen Nevaa pitkin Suomenlahteen. 3.2 Hydrologia Joutsenon edustalla (mukaan lukien Honkalahti ja Kolarinlahti) laimenemisolosuhteet ovat hyvät, sillä lännestä tuleva vesi sekoittuu Joutsenon pohjois- ja koillispuolisilla vesialueilla Saimaan pohjoisemmista osista tulevaan vesimassaan (Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry 2015). Kemira Chemicalsin hankealueen edustan vesialue (Kolarinlahti sekä Hinkanselkä) on melko matalaa, rikkonaista ja osin eriytynyttä vesialuetta. Kolarinlahden maksimisyvyys on peruskartan syvyystietojen perusteella 6,5 metriä ja Muukonsaaren edustalla 9,5 metriä (Kuva 3-2). Veden vaihtuvuutta kuvaava laskennallinen viipymä vesialueella on noin kaksi kuukautta. Päihäniemen jälkeen vedet laimenevat tehokkaasti sekoittuessaan Suur-Saimaan vesiin. (Pöyry Finland Oy 2013)

6 Kuva 3-2. Kolarinlahden syvyystiedot peruskartan perusteella. Kemira Chemicals Oy:n jäte- ja jäähdytysveden purkupisteen suuntaa-antava sijainti osoitettu punaisella nuolella. (Maanmittauslaitos Paikkatietoikkuna 2016) Vesialueelle virtaa vettä pääasiassa pohjoisemmalta Saimaalta luoteen suunnalta sekä vähäisemmässä määrin lännestä. Alueelle lännen suunnasta virtaavan veden laatua heikentää UPM- Kymmene Oyj Kaukaan tehtaiden jätevesikuormitus. Joutsenon alueen jätevesiä voi pieninä määrinä kulkeutua myös lännen suuntaan Haukiselälle, mutta niiden osuus Haukiselän alueen kokonaiskuormituksesta on UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaiden kuormitukseen verrattuna pieni. Lappeenrannan ja Joutsenon alueen pistekuormittajien voimakkaasti laimentuneet jätevedet kulkeutuvat länteen Tiuruniemen ohitse Kytöselälle ja kohti Vuoksea. (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 2015) Tuuliolosuhteet voivat avovesikaudella ajoittain aiheuttaa jäteveden kulkeutumista pintavesikerroksessa pääsääntöisten virtausolosuhteiden vastaisesti itä-länsi -suuntaisesti. Talviaikana jätevettä kulkeutuu alusvedessä Kattelussaaren itäpuolelta kohti pohjoista Kyläniemen eteläpuolisten selkävesialueiden suuntaan. Talviaikainen jäteveden vallitsevien virtaussuuntien vastainen kulkeutuminen johtuu veden lämpötilasta riippuvista tiheyseroista, sillä pintavettä lämpimämpi ja raskaampi jätevesi valuu pohjaa pitkin matalilta alueilta kohti syvempää vettä. (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 2015) Hankealue kuuluu Ala-Saimaan valuma-alueeseen (tunnus 04.112), jonka koko on 3 594 km 2. Hankealueen lähin isompi vesistö on Saimaa. Hankealueelta on matkaa Saimaan Hinkanrantaan noin 1,3 km ja Kolarinlahteen noin 1,1 km. Hankealueesta noin 400 metriä länteen sijaitsee Ritasuo, jonka reunassa kulkee Sakarinoja sekä Kinnarinjoki. 3.3 Kuormitus Etelä-Saimaan veden laatuun vaikuttaa lähinnä paperiteollisuudesta peräisin oleva pistekuormitus (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 2015). Hajakuormituksen merkitys on pieni, mutta esimerkiksi Joutsenon edustalla hajakuormituksella saattaa olla pientä merkitystä. Joutsenon edustan veden laatuun vaikuttavat mm. Kemira Chemicalsin, Joutsenon alueen tehdasintegraatin (Metsä Fibren ja Metsä Boardin tehtaat), Stora Enson Honkalahden sahan sekä Oravaharjun jätevedenpuhdistamon kuormitus. Oheisessa taulukossa (Taulukko 3-1) on esitetty vuonna 2014 Etelä-Saimaan alueelle kohdistunut suurimpien kuormittajien kuormitus (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus 2015). Taulukosta puuttuu Honkalahden sahan kuormitustiedot, joita ei velvoitetarkkailuraportteihin ole kirjattu. Honkalahden sahan ympäristölupahakemuksesta vuodelta 2011 löytyy sen sijaan tieto, jonka mukaan Honkalahden sahan jätevesi on sisältänyt esimerkiksi vuosina 2001 2010 keskimäärin

236 t/a (0,64 t/d) kiintoainetta; 398 t/a (1,1 t/d) COD cr ; 11,7 t/a (0,03 t/d) BOD7 ja 4,7 t/a (12,9 kg/d) fosforia (Stora Enso Wood Products Oy Honkalahden saha 2011). Taulukko 3-1. Etelä-Saimaaseen kohdistuva kuormitus vuonna 2014 suurimpien pistekuormittajien osalta. Lähde: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus 2015. 7 BOD7ATU (t/d) Maatalous Metsätalous Laskeuma Luonnonhuuhtouma Hulevesi Haja-asutus Yhdyskunnat Teollisuus Turvetuotanto Kuormitus t/a fosfori (kg/d) typpi (kg/d) CODCr (t/d) UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehdas Metsä-Board Oyj:n ja Metsä Fibre Oy:n Joutsenon tehdasintegraatti 11 344 28 0,78 12 281 16 993 0,28 Oravaharjun jätevedenpuhdistamo 0,17 48 0,05 0,008 Stora Enso Imatran tehtaat 43 630 49 5,6 Imatran alue (Imatran kaupungin yhdyskuntajätevedenpuhdistamo ja Ovako Imatra Oy Ab) 5,3 305 0,36 0,09 Jätevesien laimeneminen Joutsenon edustalla on melko tehokasta ja metsäteollisuuden kuormituksen vaikutukset näkyvät selvästi lähinnä paikallisesti lähellä purkualuetta Honkalahden tuntumassa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2016). Oheisessa taulukossa (Taulukko 3-2) on esitetty Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen kokonaisravinteiden kuormitusjakauma Itäisellä Pien-Saimaalla (Kaakkois- Suomen ELY-keskus 2010), johon hankealueen edustan länsipuoli luetaan kuuluvaksi vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan. Taulukon teollisuusperäisissä kuormitusarvoissa ovat mukana Kaukaan tehtaiden, Joutsenon tehtaiden ja Honkalahden sahan päästöt. Taulukosta nähdään, että teollisuus aiheuttaa selvästi suurimman osan kokonaiskuormituksesta. Kuormituksen ei arvioida oleellisesti muuttuneen sitten vuonna 2010 tehdyn arvion. Taulukko 3-2. Itäiselle Pien-Saimaalle kohdistuva valuma-aluekohtainen fosfori- ja typpikuormitus. (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2010) Osuus kokonaisfosforikuormituksesta (%) Osuus kokonaistyppikuormituksesta (%) 7 1 9 8 0,03 3 0,4 69 1 23 6 1 27 12 0,1 1 5 48 1,1 477 Arposenniemen itäpuolen eli eteläisen Suur-Saimaan osalta ei ole tehty kokonaisravinteiden kuormitusjakaumaa. Seuraavassa on tarkasteltu Kolarinlahden lähivaluma-alueen kuormituslähteitä Suomen ympäristökeskuksen VALUE -valuma-alueen rajaustyökalun maanpeite-aineiston avulla (SYKE 2016). Kolarinlahden valuma-aluetta tarkasteltaessa voidaan päätellä pistemäistä kuormitusta tulevan mm. teollisuudesta (Kemira Chemicals Oy) ja hajakuormitusta mm. maataloudesta (peltoalueet), haja-asutuksesta (ranta-alueen kiinteistöt) sekä laskeuman ja luonnonhuuhtouman mukana. Hulevesiä alueelle tulee lähinnä Kemira Chemicalsin tehdasalueelta jäteveden purkuputkea pitkin. Turvetuotantoa lähivaluma-alueella ei karttatarkastelun perusteella ole. Lähivaluma-alueella sijaitsee Ritasuo (pinta-ala kartan perusteella noin 1,2 km 2 ), joka on karttatarkastelun perusteella osin ojitettu, mutta jonka mainitaan olevan nykyisin lähes luonnontilainen räme (SLL 2016). Lähivaluma-alueen maanpeitettä leimaavat etelärannalla Ritasuo sekä peltoalueet. Maatalousperäisellä kuormituksella on todennäköisesti vaikutusta Arposenniemen veden laatuun. Arposenniemen ja Muukonsaaren maanpeitettä leimaavat sen sijaan kalli-

oiset metsä-alueet, jotka eivät todennäköisesti ole intensiivisessä metsätalouskäytössä pienialaisuutensa vuoksi. Rannalla sijaitsevaa haja-asutusta on suhteellisen runsaasti etenkin Kolarinlahden etelä- ja itäosissa, joten haja-asutuksesta peräisin olevalla jätevesikuormituksella on todennäköisesti vaikutusta Kolarinlahden veden laatuun. Tätä arviointia varten ei selvitetty tarkemmin rantaasutuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta eikä kiinteistöjen jätevedenpuhdistusjärjestelmistä ole tietoa. Kuormituksen osalta on kuitenkin huomioitava se, että Kemira Chemicals Oy:n jäteveden purkuputkeen on johdettu 1970-luvulta lähtien rannalla sijaitsevan rivitalon jätevedet käsittelemättöminä. Kiinteistö olivat aiemmin Kemiran omistuksessa, mutta ovat sittemmin myyty yksityiseen käyttöön. Kiinteistöillä on kiintoaineen saostusmenetelmä käytössään, mutta tarkempia tietoja jäteveden käsittelyn osalta ei ole ollut tätä arviointia varten saatavilla. Velvoitetarkkailun perusteella Kolarinlahden bakteeripitoisuuden ovat pysytelleet pääasiassa talousvedelle asetettujen raja-arvojen puitteissa. Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa (209/2011) on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu seuraavat haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset asukasta kohti vuorokaudessa: orgaaninen aine 50 g/hlö/vrk, kokonaistyppi 14 g/hlö/vrk ja kokonaisfosfori 2,2 g/hlö/vrk. Edelleen tiedetään, että edellä mainitussa rivitalossa asuu yhteensä 6 asukasta. Tästä voidaan arvioida rivitalon aiheuttamaksi päivätason suuntaa-antavaksi kuormitukseksi Kolarinlahteen orgaanisen aineen osalta 0,36 kg/d, kokonaistypen osalta 0,084 kg/d ja kokonaisfosforin osalta 0,0132 kg/d. On kuitenkin otettava huomioon, että edellä mainitut laskelmat perustuvat ympäristöhallinnon laskemiin ominaiskuormituksiin, eivätkä mitattuihin kuormituksiin. Oheisessa kartassa on kuvattu lähivalumaalueen maanpeitettä (Kuva 3-3) (SYKE 2016). 8 Kuva 3-3. Lähivaluma-alueen maanpeitteen jakautuminen VALUE -työkalun perusteella (SYKE 2016). Puhdistetun jäteveden ja jäähdytysveden purkupisteen suuntaa-antava sijainti osoitettu punaisella nuolella. Kemira Chemicals Oy:n jätevesiä tarkkaillaan velvoitetarkkailuohjelman (svyt 870/12/ps) mukaisesti (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus 2015). Kemira Chemicalsin jätevesikuormitus on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.4 Jätevesikuormitus.

3.4 Veden laatu Etelä-Saimaan luontaista vedenlaatua kuvaavat parhaiten Kyläniemen pohjoispuolella olevat selkävedet ja siellä veden laatu on erinomainen (Kuva 3-4). Natrium on inaktiivinen aine, joka ei juurikaan häviä tai muutu kulkeutuessaan vesistössä ja sitä käytetään usein tehdasperäisen kuormituksen ilmentäjänä. Kyläniemen pohjoispuolella natriumpitoisuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 2,9 mg/l. Kyläniemen pohjoispuolella ei ole 2000-luvulla ollut alusveden happiongelmia, väriluku on ollut keskimäärin 31 mg/l Pt, sameus keskimäärin 0,29 FTU ja COD Mn - pitoisuus keskimäärin 6,6 mg/l. Fosfori on Etelä-Saimaalla selkeä minimiravinne ja se pääasiassa määrää rehevyystason. Kyläniemen pohjoispuolella kokonaisfosforipitoisuus on 2000-luvulla ollut 5,1 µg/l eli kuvastaa erittäin karua vesialuetta. Kokonaistyppi ei ole kasvua rajoittava tekijä Etelä-Saimaalla, eikä typellä sen vuoksi ole niin suurta merkitystä perustuotannon kannalta kuin fosforilla. Kyläniemen pohjoispuolella keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on 2000-luvulla ollut 399 µg/l, mikä kuvastaa niin ikään luonnontilaista kirkasta vettä. A-klorofyllin pitoisuuden avulla voidaan arvioida kasviplanktonin kokonaismäärää, mikä kuvastaa perustuotannon suuruutta ja edelleen vesistön rehevyyttä. Kyläniemen pohjoispuolella klorofyllipitoisuus on 2000- luvulla ollut keskimäärin 2,2 µg/l, mikä kuvastaa erittäin karua vesialuetta. (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015) Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy on suorittanut Joutsenon edustalla veden laadun tarkkailua neljä kertaa vuoden 2014 (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015) sekä vuoden 2015 aikana (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2016, julkaisematon). Tarkkailupisteistä pisteet 036 038 sijaitsevat hankealueen edustalla ja piste 028 ulompana Suur-Saimaan Kotiselällä ja edustaa tässä tutkimuksessa vähemmän kuormitettua aluetta (Kuva 3-4). Velvoitetarkkailuissa pisteet 021:46, 025 ja 028 edustavat niin sanottua Suur-Saimaan selkävesien aluetta ja niistä etenkin piste 022 kuvastaa Saimaan luontaista veden laatua, sillä sinne asti ei kuormitus yllä. Tämän raportin yhteydessä on tarkasteltu Suur-Saimaan selkävesien pisteistä erikseen pistettä 028, joka sijaitsee noin 6 km etäisyydellä purkupisteestä ja haluttiin tarkastella, näkyykö jätevesien vaikutus mahdollisesti pisteellä 028 asti. Vuosi 2014 oli tarkkailussa niin sanottu normaali vuosi (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Vuonna 2015 oli intensiivitarkkailu, mutta yhteenvetotuloksia ei ole vielä julkaistu (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2016, julkaisematon 1 ). Tässä raportissa on kuitenkin hyödynnetty vuoden 2015 vuodenaikaisraporttien tuloksia. Jäähdytysvesien vaikutusten tarkkailu ei kuulu velvoitetarkkailuun. Kolarinlahden keskimääräistä veden laatua 2 vuonna 2014 voidaan kuvata sanalla tyydyttävä (vedenlaatuindeksin arvot välillä 2,50 2,99) (Kuva 3-4). Viime vuosina veden laatu on Kemiran tehtaiden lähimmillä tarkkailupisteillä kuitenkin vaihdellut tyydyttävän ja erinomaisen välillä pääasiassa siten, että laatu on ollut parhaimmillaan talvikaudella ja heikommillaan kesäkaudella. Kolarinlahdella natriumpitoisuus, sameus, COD-pitoisuus ja klorofyllipitoisuus olivat vuonna 2014 keskitasoa suurempia, muut vedenlaatuparametrit suunnilleen keskimääräisiä. Vedenlaatuluokitus oli vuonna 2014 indeksilukuna huonoin vuoden 1990 jälkeen, mutta ero aikaisempiin vuosiin oli pieni (Kuva 3-5). (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015) 9 1 Vuoden 2015 velvoitetarkkailun vuosiraportti ei ollut vielä käytössä tätä raporttia tehtäessä, mutta jo julkaistujen vuodenaikaisraporttien tuloksia on hyödynnetty. 2 Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy on käyttänyt veden kokonaislaadun kehitystä varten matemaattista vedenlaatumallia, jonka tuloksena saadaan ns. vedenlaatuindeksi (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Vedenlaatuindeksi koostuu 8 vedenlaatutekijästä: happi, väri, sameus, COD Mn, kokonaisfosfori, natrium, sähkönjohtavuus ja a-klorofylli. Indeksi vertaa vedenlaatua Kyläniemen pohjoispuoliseen veden laatuun (indeksiluku 1, erinomainen). Indeksi voi saada arvoja välillä 1-6, jossa 6 = erittäin huono. (Saimaan Vesi - ja ympäristötutkimus Oy 2016)

10 Kuva 3-4. Etelä-Saimaan keskimääräinen veden laatu vuonna 2014 sekä Kemira Chemicalsin tehdasalueen sijainti. (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015, kuvaan on lisätty suuntaa-antava tieto Kemiran ja muiden lähialueen tehtaiden sijainneista). Pidemmän, vuosien 1987 2014 aikavälin tarkastelussa nähdään, että Kolarinlahden veden laadun luokitus on vaihdellut tyydyttävän ja hyvän välillä (Kuva 3-5). Vuosien 1987 1999 välillä indeksiluku vaihteli melko paljon, mutta 2000-luvun jälkeen indeksiluvun vaihtelut ovat pienentyneet. (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Kuva 3-5. Etelä-Saimaan veden laatuluokitus vuosina 1975 2014. (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015) Kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella arvioituna Kolarinlahden vesi on nykyisin keskimäärin karua, eikä ravinteiden perusteella ilmennä selvää jätevesien vaikutusta (Taulukko 3-3) 3. Tark- 3 Veden rehevyyden luokittelun raja-arvot kokonaisfosforin perusteella: Karu = pitoisuus alle 10 µg/l Lievästi rehevä = pitoisuus 10 20 µg/l Rehevä = 20 50 µg/l Erittäin rehevä = 50 100 µg/l

Keskiarvo Min Maks Keskiarvo Min Maks Keskiarvo Min Maks Keskiarvo Min Maks Keskiarvo Min Maks Keskiarvo Min Maks Keskiarvo Min Maks Keskiarvo Min Maks ph Happi Happi CODMn Kok. P Kok. N Sähkönj.kyky Natrium (%) (mg/l) (mg/l) (µg/l) (µg/l) (ms/m) (mg/l) kailupisteiden 036, 037 ja 038 pintaveden (0 3 metriä) kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 2005 2016 ollut keskimäärin alle 10 µg/l (keskiarvon vaihteluväli pisteiden välillä 8,6 9,3 µg/l) ja pintaveden kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l (keskiarvon vaihteluväli pisteiden välillä 415 432 µg/l) (Taulukko 3-3). Levien määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on kuitenkin ollut samalla aikajaksolla hieman koholla (3 6 µg/l) ja ilmentää lievää rehevyyttä (Kuva 3-10). Kolarinlahdella tai pisteellä 028 ei ole happiongelmia ja alusvesi pysyy hapellisena myös kerrostuneisuuden aikana. Kolarinlahdella alusveden happipitoisuus on alusvedessä ollut minimissään 8,2 mg/l ja pisteellä 028 6,9 mg/l. Kolarinlahden näytepisteiden maksimisyvyys on vain 6 metriä, joten vesi pysyy myös mataluutensa ansiosta hyvin hapellisena ympäri vuoden. Pisteellä 028, missä maksimisyvyys on 21 metriä, oli alusveden talviaikaisia ongelmia ennen 1990-lukua, mutta sen jälkeen happipitoisuus ei ole laskenut kertaakaan alle 6 mg/l. Kolarinlahden vesi on ollut lähes kirkasta (sameus keskimäärin 0,6 0,8 FTU), mutta hieman humusaineiden värjäämää (väriarvo keskimäärin 36 38 mg/l Pt). Lähivaluma-alueella sijaitseva Ritasuo vaikuttaa todennäköisesti Kolarinlahden veden humuspitoisuuteen, mikä näkyy hieman kohonneena väriarvona. Myös tehdasperäinen orgaanisen aineksen kuormitus voi nostaa väriarvoa. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kuvastaa kuitenkin lähes kirkasta vettä, eikä viittaa voimakkaaseen humuskuormitukseen tai jätevesikuormitukseen (COD Mn -pitoisuus keskimäärin 7,5 7,8 mg/l ja maksimissaan 8,7 9,9 mg/l). Pisteen 028 väriarvo on ollut keskimäärin 34 35 mg/l Pt ja COD Mn -pitoisuus 7,2 7,5 mg/l. (Ympäristöhallinnon Avoin tieto -tietokanta 2016) Taulukko 3-3. Kolarinlahden tarkkailupisteiden (036, 037 ja 038) sekä pisteen (028) veden laatu vuosina 2005 2016 pintaveden ja alusveden osalta. Tuloksia vertailtasessa on kuitenkin huomioitava, että tarkkailupisteiden 036, 037 ja 038 maksimisyvyydet vaihtelevat 3 6 metrin välillä (pintavesi 0 3 m ja alusvesi 3 6 m), kun taas pisteen 028 maksimisyvyys on 21 metriä (pintavesi 0 10 m ja alusvesi 20 21 m). (Ympäristöhallinnon Avoin tieto -tietokanta 2016). 11 Kolarinlahti 036 Pintavesi 7,2 7,0 7,5 98 85 110 11,6 8,3 14,2 7,8 6,3 9,4 9,3 4,0 17,0 432 350 520 7,9 5,1 11,3 7,7 3,2 13,0 Alusvesi 7,3 7,7 7,7 96 87 110 11,4 8,2 14,2 7,8 6,0 9,9 9,6 4,0 36,0 425 340 530 7,8 5,1 11,4 7,5 3,1 13,0 Kolarinlahti 037 Pintavesi 7,3 7,0 7,7 99 88 120 11,6 8,5 14,6 7,6 6,4 9,1 8,9 4,0 19,0 415 350 540 7,8 5,0 10,3 7,3 3,1 12,0 Alusvesi 7,2 7,0 7,5 96 87 110 11,4 8,3 14,0 7,6 6,0 9,0 8,4 4,0 15,0 417 320 580 7,4 5,1 9,7 6,9 3,2 11,0 Arposenniemi 038 Pintavesi 7,2 7,0 7,5 98 80 120 11,5 8,8 15,3 7,6 6,1 9,3 8,6 4,0 16,0 424 330 580 7,2 4,9 10,3 6,5 3,0 12,0 Alusvesi 7,2 7,0 7,5 95 76 110 11,3 8,5 13,9 7,5 5,9 8,7 7,2 4,0 12,0 413 340 470 7,0 4,9 9,1 6,1 3,0 9,6 Saimaa 28 Pintavesi 7,2 6,8 7,4 96 80 120 11,4 8,5 14,4 7,2 5,8 8,2 5,8 4,0 11,0 411 320 500 5,7 4,7 6,9 4,1 2,6 5,9 Alusvesi 7,1 6,7 7,3 89 66 100 10,8 6,9 12,6 7,5 6,0 9,7 6,8 4,0 12,0 435 320 570 7,3 5,0 13,3 6,6 3,0 16,0 3.4.1 Kokonaisravinteet Kolarinlahden tarkkailupisteitä (036, 037 ja 038) ja Saimaan selkäveden tarkkailupistettä (028) tarkasteltaessa voidaan huomata, että veden laatu näyttää parantuneen vuosia 1987 2016 tarkasteltaessa kokonaisravinteiden osalta (Kuva 3-6 Kuva 3-9). Mutta sen sijaan, jos tarkastellaan lyhyempää viimeisten 15 vuoden jaksoa 2000 2016 Kolarinlahden pisteen 036 osalta, huomataan, että kokonaisfosforin pitoisuudet ovat noususuunnassa koko vesipatsaassa ja kokonaistypen pitoisuudet alusvedessä. Näin ollen vaikuttaa siltä, että Kolarinlahden kokonaisravinnepitoisuudet laskivat vuodesta 1987 vuoteen 2000 asti, mutta ovat sen jälkeen hitaasti läh- Ylirehevä = > 100 µg/l Veden rehevyyden luokittelu kokonaistypen perusteella: Luonnontilaisten kirkkaiden vesien typpipitoisuus on yleensä 200 500 µg/l. (esim. Oravainen 1999)

teneet taas kasvuun päin. Samantapainen muutos näyttäisi olevan meneillään myös pisteillä 037 ja 038 sekä heikompi, mutta samansuuntainen muutos myös pisteellä 028. 12

13 Kuva 3-6. Tarkkailupisteen 036 kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet (µg/l) vuosina 1987 2016 (ylemmät kuvat) sekä vuosina 2001 2016 (alemmat kuvat) pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 1 metriä ja alusveden arvot syvyydeltä 3 metriä.

14 Kuva 3-7. Tarkkailupisteen 037 kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet (µg/l) vuosina 1987 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 3 metriä ja alusveden arvot 3 6 metriä.

15 Kuva 3-8. Tarkkailupisteen 038 kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet (µg/l) vuosina 1987 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 3 metriä ja alusveden arvot 3 6 metriä.

16 Kuva 3-9. Tarkkailupisteen 028 kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet (µg/l) vuosina 1977 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 10 metriä ja alusveden arvot 20 21 metriä. 3.4.2 A-klorofylli A-klorofyllin pitoisuus on vuosina 2001 2014 Kolarinlahdella ollut keskimäärin 3 7,8 µg/l, eikä pitoisuudella näy selvää trendiä (Kuva 3-10) (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Suur-Saimaan selkävesillä klorofyllipitoisuus on vaihdellut keskimäärin samalla aikajaksolla 1,9 3,8 µg/l välillä, eikä pitoisuudessa näy selvää trendiä (Kuva 3-10) (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015).

17 Kuva 3-10. Etelä-Saimaan a-klorofyllipitoisuus Joutsenon edustalla ja Suur-Saimaan selkävesillä vuosina 1975 2014. (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015) 3.4.3 Kemiallinen hapenkulutus Kemiallisen hapenkulutuksen osalta Kolarinlahden veden laatu näyttää aavistuksen heikentyneen (Kuva 3-11) eli pitoisuudet ovat pitkän aikavälin (1987 2016) tarkastelussa kasvaneet, mutta ulompana pisteellä 028 selvää muutosta huonompaan ei ole havaittavissa (Kuva 3-12). Kolarinlahden veden kemialliseen hapenkulutukseen vaikuttaa osaltaan jätevesikuormitus. Kuva 3-11. Tarkkailupisteen 036 COD Mn -pitoisuus (mg/l) vuosina 1987 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 1 metriä ja alusveden arvot syvyydeltä 3 metriä.

18 Kuva 3-12. Tarkkailupisteen 028 COD Mn -pitoisuus (mg/l) vuosina 1977 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 10 metriä ja alusveden arvot 20 21 metriä. 3.4.4 Sähkönjohtavuus ja natrium Jätevesien vaikutus näkyy Kolarinlahden sähkönjohtavuudessa ja natriumpitoisuudessa, jotka ovat olleet hieman koholla. Kolarinlahden tarkkailupisteiden keskimääräinen sähkönjohtokyky on ollut vuosina 2005 2016 7,0 7,9 ms/m (Taulukko 3-3), mutta trendissä ei näy selvää kasvua. Kolarinlahden pintaveden ja alusveden sähkönjohtokyvyssä ei ole selvää eroa. Pisteen 028 sähkönjohtokyky on samalla aikajaksolla ollut keskimäärin pintavedessä 5,7 ms/m ja alusvedessä 7,3 ms/m (Taulukko 3-3). Suomen sisävesistöjen johtokyky on noin 5 10 ms/m. Keskimääräinen natriumpitoisuus on vaihdellut pisteiden välillä vuosina 2005 2016 noin 6,1 7,7 mg/l (minimi- ja maksimiarvojen vaihteluvälin ollessa 3 13 mg/l) ja pitkän aikavälin trendi (1987 2016) näyttäisi olevan kasvava (Kuva 3-13, Kuva 3-14, Kuva 3-15 ja Kuva 3-16). Natriumpitoisuuden kasvu näkyy lisäksi ulompana tarkkailupisteellä 28 talviaikaan alusvedessä, missä alusveden talviaikainen natriumpitoisuus on vaihdellut vuosina 2005 2016 noin 6,5 16 mg/l välillä (Taulukko 3-3). Keskimäärin pisteen 28 natriumpitoisuus on ollut noin 5 (minimi- ja maksimiarvojen vaihteluvälin ollessa 2,6 16 mg/l) ja pitkän aikavälin trendi näyttäisi olevan nouseva (Kuva 3-17) (Ympäristöhallinnon Avoin tieto -tietokanta 2016). Suur-Saimaan selkävesissä, pisteillä 022, 021:46, 025 ja 028, keskimääräinen koko vesikerroksen natriumpitoisuus on vaihdellut välillä 2,2 6,1 mg/l vuosina 1975 2015 ja trendi näyttäisi olevan sielläkin nouseva (Kuva 3-13). (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Saimaan veden taustapitoisuutena natriumin osalta voidaan pitää Kyläniemen pohjoispuolisen alueen natriumpitoisuutta, joka on 2000-luvulla ollut keskimäärin 2,9 mg/l (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Suomen järvissä natriumpitoisuus on yleensä noin 5,5 mg/l ja Itämeressä noin 2 000 mg/l. Natriumia ei ole luokiteltu vesiympäristölle vaarallisiin tai haitallisiin aineisiin (1022/2006) eikä sille ole asetettu maksimiarvoja, lukuun ottamatta juomavettä, jonka natriumin enimmäisarvo on 200 mg/l (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000). Saimaan taustapitoisuuteen verrattuna Kolarinlahden pisteiden natriumpitoisuudet ovat hieman koholla ja alusveden pitoisuudet selvästi koholla. Pisteen 028 pitoisuudet ovat pintaveden osalta taustapitoisuuden luokkaa, mutta alusveden osalta selvästi koholla. Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n mukaan (2015) Suur-Saimaan selkävesien, joihin piste 028 lukeutuu, natriumpitoisuuden ja sähkönjohtavuuden muutoksia selittää pitkälti se, että raskaammat jätevesipitoiset vedet kulkeutuvat talven aikana syvänteiden alusveteen. Pisteen 028 alusveden maksimipitoisuudet ovat olleet suurempia kuin Kolarinlahden maksimipitoisuudet, joten pisteen 028 alusveden natriumpitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti Pulpin ja Honkalahden alueen tehdasperäinen kuormitus (sellu- ja sahateollisuus). Kuvasta (Kuva 3-13) näkyy Honkalahden alueen selvästi Kolarinlahtea suuremmat natriumpitoisuudet. Tarkastellessa vuodenaikaisia natriumpitoisuuksia eri vesikerroksissa, voidaan huomata, että pisteellä 036 pitoisuudet ovat suurimmillaan syksyllä kesäkerrostuneisuuden purkautumisen jälkeen kolmen metrin syvyydellä (alusvesi). Arvot ovat koholla myös kesällä kerrostuneisuuden

aikaan alusvedessä. On kuitenkin huomioitava, ettei pisteellä 036 muodostu kovin voimakasta kerrostuneisuutta johtuen pisteen mataluudesta. Pisteen 028 Taulukko 3-4. Tarkkailupisteiden 036 ja 028 natriumpitoisuudet vuosina 2005 2016 pintaja alusvedessä. Pisteen 036 osalta pintavesikerroksen arvot ovat 0 1 metrin syvyydestä ja alusveden 3 metrin syvyydestä. Pisteen 028 osalta pintavesikerroksen arvot ovat 0 10 metrin syvyydestä ja alusveden 20 21 metrin syvyydestä. Talvikauden arvot ovat maalishuhtikuulta, kesäkauden arvot elokuulta ja sykskauden arvot loka-marraskuulta. Tarkkailupiste 036 Natriumpitoisuus (mg/l) Talvi Kesä Syksy Pintavesi Keskiarvo 3,6 8,6 10,3 Min 3,3 6,6 7,7 Max 4,0 11,0 13,0 Alusvesi Keskiarvo 3,6 8,6 10,4 Min 3,3 6,2 7,7 Max 4,0 11,0 13,0 Tarkkailupiste 028 Natriumpitoisuus (mg/l) Talvi Kesä Syksy Pintavesi Keskiarvo 3,0 4,3 4,3 Min 2,6 3,1 3,0 Max 3,5 5,3 5,5 Alusvesi Keskiarvo 13,2 4,0 4,4 Min 9,7 3,1 3,0 Max 16,0 5,2 5,6 19 Kuva 3-13. Etelä-Saimaan natriumpitoisuus vuosina 1975 2014. (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015)

20 Kuva 3-14. Tarkkailupisteen 036 natriumpitoisuus (mg/l) vuosina 1987 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 1 metriä ja alusveden arvot syvyydeltä 3 metriä. Kuva 3-15. Tarkkailupisteen 037 natriumpitoisuus (mg/l) vuosina 1987 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 3 metriä ja alusveden arvot 3 6 metriä.

21 Kuva 3-16. Tarkkailupisteen 038 natriumpitoisuus (mg/l) vuosina 1987 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 3 metriä ja alusveden arvot 3 6 metriä. Kuva 3-17. Tarkkailupisteen 028 natriumpitoisuus (mg/l) vuosina 1977 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 10 metriä ja alusveden arvot 20 21 metriä. Kaikki yli 6 mg/l suuruiset arvot ovat talvikaudelta maaliskuun huhtikuun alun väliltä. 3.4.5 ph-arvo Kolarinlahden osalta vaikuttaa siltä, että veden ph-arvo on kohonnut vuosina 1987 2016 selvästi, ollen tarkkailupisteellä 036 alhaisimmillaan vuonna 1987 vain 6,7 ja korkeimmillaan vuonna 2011 7,7 (Kuva 3-18). ph-arvo on kohonnut myös ulompana pisteellä 028 ollen alhaisimmillaan vuonna 1981 vain 6,2 ja korkeimmillaan vuosien 2001 2016 aikana useita kertoja 7,4 (Kuva 3-19). Veden normaali ph on lähellä neutraalia (ph = 7). Vesien eliöstö on sopeutunut elämään phalueella 6,0 8,0. Suomen vesistöissä ph on yleensä lievästi happamalla puolella vesien luontaisesta humuskuormituksesta johtuen (ph yleensä 6,5 6,8). Normaalisti ph on talvella hieman alhaisempi kuin kesällä. Kesäaikana levätuotanto kohottaa lievästi päällysveden ph-tasoa. Päällysveden ph on yleensä korkeampi kuin alusveden, koska alusveteen vapautuu hajotustoiminnan tuloksena hiilidioksidia, joka reagoi veden kanssa muodostaen hiilihappoa, joka puolestaan laskee ph-arvoa. Asumajätevedet ovat pääsääntöisesti emäksisiä, kun taas useammat teollisuuden jätevedet voivat olla voimakkaasti happamia. Kemira Chemicals Oy:n tehtaan jätevedet neutraloidaan ennen viemäriin päästämistä ja niiden ph on vuosina 2004 2015 vaihdellut

5,8 7,7 välillä ollen keskimäärin 7. Tehtaan jätevesien ph-arvon osalta on nähtävissä lievä nouseva trendi vuosina 2004 2015 (Kuva 4-9). 22 Kuva 3-18. Tarkkailupisteen 036 ph-arvo vuosina 1987 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 1 metriä ja alusveden arvot syvyydeltä 3 metriä. Kuva 3-19. Tarkkailupisteen 028 ph-arvo vuosina 1977 2016 pinta- ja alusvedessä. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 10 metriä ja alusveden arvot 20 21 metriä. 3.4.6 Lämpötila Kolarinlahden purkualuetta lähimmän pisteen sekä pisteen 028 lämpötilan vuosijakaumat on esitetty kuvissa (Kuva 3-20 Kuva 3-21). Lisäksi taulukossa Taulukko 3-5 on esitetty vuodenaikaiset eri syvyysvyöhykkeiden lämpötilojen arvot. Niistä nähdään, ettei pisteellä 036 vesi kerrostu mataluuden vuoksi voimakkaasti, vaan vesi on kesäkaudella melko tasalämpöistä koko vesipatsaassa. Samoin talvella pohjan läheisten vesikerrosten lämpötila ei poikkea selvästi pintaveden arvoista. Sen sijaan pisteellä 028 vesi kerrostuu kesällä ja talvella normaalin järven kierron mukaisesti ja kesän kerrostuneisuus purkautuu syksyllä täyskierron aikana. Vertailtaessa pistettä 036 ja 028 keskenään, voidaan huomata pisteen 036 kesäaikaisen lämpötilan olevan noin asteen korkeampi, mutta talviaikaisen lämpötilan puolestaan hieman alhaisempi (Taulukko 3-5).

Taulukko 3-5. Tarkkailupisteiden 036 ja 028 veden lämpötilat vuosina 2005 2016 pinta- ja alusvedessä. Pisteen 036 osalta pintavesikerroksen arvot ovat 0 1 metrin syvyydestä ja alusveden 3 metrin syvyydestä. Pisteen 028 osalta pintavesikerroksen arvot ovat 0 10 metrin syvyydestä ja alusveden 20 21 metrin syvyydestä. Talvikauden arvot ovat maalishuhtikuulta, kesäkauden arvot elokuulta ja sykskauden arvot loka-marraskuulta. Tarkkailupiste 036 Lämpötila (C ) Talvi Kesä Syksy Pintavesi Keskiarvo 0,4 18,4 5,0 Min 0,1 17,0 1,0 Max 0,7 21,0 10,1 Alusvesi Keskiarvo 0,7 18,2 5,2 Min 0,5 16,2 1,4 Max 1,0 20,9 10,0 Tarkkailupiste 028 Lämpötila (C ) Talvi Kesä Syksy Pintavesi Keskiarvo 0,7 17,5 6,6 Min 0,2 8,6 2,5 Max 1,4 20,7 10,8 Alusvesi Keskiarvo 2,0 14,9 6,6 Min 1,5 13,3 2,7 Max 2,6 17,0 10,8 23 Kesän lämpötiloja Syksyn ja talven lämpötiloja Kuva 3-20. Tarkkailupisteen 036 veden lämpötilojen vuodenaikaisia arvoja pintaveden ja alusveden osalta vuosilta 1987 2016. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 1 metriä ja alusveden arvot syvyydeltä 3 metriä.

24 Kesän lämpötiloja Täyskierrot Talven lämpötiloja Kuva 3-21. Tarkkailupisteen 028 veden lämpötilojen vuodenaikaisia arvoja pintaveden ja alusveden osalta vuosilta 1976 2016. Pintavesikerroksen arvot ovat syvyyksiltä 0 10 metriä ja alusveden arvot 20 21 metriä. 3.4.7 Bakteerit Ulosteperäisiä bakteereja kuvaava Echerichia coli (E. coli) -pitoisuus on vuosina 2004 2016 ollut Kolarinlahdella pääosin alle 15 pmy/100 ml. Hyvässä talousvedessä on koliformisia bakteereita alle 10 pmy (pesäkettä muodostavaa yksikköä/100 ml), suositellun enimmäismäärän ollessa 100 pmy/100ml. Näin ollen veden laatu täyttää lähes hyvän talousveden kriteerit ulosteperäisten bakteerien osalta. 3.5 Kasviplankton Uusimmassa kasviplanktontarkkailussa vuonna 2013 Joutsenon edustalla Haukiselän näytepisteellä (017, Kuva 3-4) keskimääräinen kasviplanktonbiomassa oli 0,98 mg/l, mikä osoittaa lievää rehevyyttä. Kemira Chemicalsin tehdasalueen edustalla ei ole näytepistettä, minkä vuoksi tässä kuvataan lähimmän pisteen Haukiselän tuloksia. Levälajistoa hallitsivat suurikokoiset reheville vesille tunnusomaiset piilevät. Alkukesällä oli runsaasti myös kultaleviä. Potentiaalisesti myrkyllisiä sinileviä oli heinä- ja elokuun näytteissä jonkin verran. Haukiselän ekologinen luokitus planktonin osalta oli tyydyttävä. (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2014) 3.6 Pohjaeläimet Pohjaeläintarkkailun perusteella Joutsenon edustan vesialueella pohjien tila on kohtalaisen hyvä ja pohjaeläinkehityksen suunta on paraneva. Haukiselän pohjien tila taantui 2000-luvun alussa, mutta on sen jälkeen hiljalleen elpynyt (näytepiste 017, Kuva 3-4). Haukiselän syvänteen tila on kuitenkin edelleen huonompi kuin 1900-luvun lopussa. Pohjaeläintarkkailua ei suoriteta aivan Kemira Chemicalsin tehtaiden lähialueella. Lähin piste sijaitsee Muukonsaaren edustalla (33R) (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2012). Muukonsaaren tutkimusasemalla pohjaeläimistö ilmensi 12 metrin syvyydessä tyydyttävää ekologista luokkaa (PICM havaittu arvo 0856). Pohjaeläimistön biomassa on laskenut pitkän aikavälin 1994 2015 välisessä tarkastelussa (Kuva 3-22). Kohonneet ravinteisuutta sietävien lajien tiheydet ja biomassat ilmentävät paikallisia haitallisia vaikutuksia pohjaeläimistöön (Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015b).