Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Lapsen hyvä arki päätösseminaari 7.9.2013 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU
Mitä tarkoitetaan perhekeskuksella? Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja vähintään ennalta ehkäisevän sosiaalitoimen palveluja. Lisäksi näiden palvelujen tai ainakin osan niistä edellytetään sijaitsevan fyysisesti samassa palvelukeskuksessa tai toimitiloissa. (Socialstyrelsen, Familjecentraler -kartläggningen, 2008) =>Määritelmän pohjalta selvitykseen mukaan tulleet perhekeskusten palvelukokonaisuudet luokiteltiin neljään ryhmään 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 2
Perhekeskus hyvinvointi ja terveyttä edistävä ja ennalta ehkäisevä palvelumalli Perhekeskuksen perusajatus on, että se, mitä me pitkällä aikavälillä voimme tehdä edistääksemme kansanterveyttä, on työskennellä turvallisen lapsuuden puolesta. (Mirjam Kalland, MLL) Kolmas kerros erityispalvelujen intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen. Toinen kerros preventiiviset palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve selektiiviseen, kohdennettuun tukeen. Ensimmäinen kerros -promotiiviset, universaalit palvelut Kaikille lapsiperheille Perusmuuri Ammatillinen osaaminen Kuva: Norjan Familiens hus perhekeskus (Thyrhaug ym. 2011) 2013-08-20 Presentationens Namn / Faktor 3
Perhekeskustoiminnan kehittämisen vaiheet 1. VAIHE 2000 luvun alku Yksittäiset kunnat ja hankkeet Työkäytännöt 2. VAIHE PERHE hanke 2005-2007 Valtakunnallinen kumppanuusohjelma 3. VAIHE Kaste ohjelma 2007-2011 Monialaisuus Rakenteet Yhteistoiminta 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 5
Perhekeskukset Suomessa tutkimusraportti Nina Halme, Marjatta Kekkonen, Marja-Leena Perälä Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen 20.8.2013 THL 6
Perhekeskusten hallinnointi kunnissa 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 7
Perhekeskukset palvelujen tuottamistavan mukaan 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 8
Kohderyhmä Ikäryhmä Kyllä % Alle kouluikäiset ja alakouluikäiset Alle 3-vuotiaat 100 3 6 -vuotiaat 100 7 12 -vuotiaat 61 Yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat 13 16 -vuotiaat 52 17 23 -vuotiaat 31 20.8.2013 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 9
Perhekeskusten palvelukokonaisuudet 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 10
Palvelu/ toimija Universaalit palvelut Kuuluu pe-ke toimintaan % Äitiysneuvola 73 29 Lastenneuvola 77 32 Avoin vaka, ph 70 35 Kohdennetut palvelut Kasvatus- ja perheneuvola 68 33 Perhetyö 74 46 Kotipalvelu 52 26 Puheterapia 59 25 Toimintaterapia 39 4 Fysioterapia 26 4 Sosiaalityö 73 30 Kolmas ja yksityinen sektori Järjestö 55 16 Srk 57 4 Yksityinen 33 4 Samassa rakennuksessa % 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 13
Perhekeskustoiminnan kehittämistarpeet 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen 2. Strategisen yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen 3. Toiminnan koordinaation ja ohjauksen selkiyttäminen 4. Kolmannen sektorin integrointi kiinteäksi osaksi toimintaa 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen 6. Vanhemmuuden tukeminen 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 14
Kehittämishaasteet: 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Perhekeskuksen tavoitteet toteutuivat selvityksen mukaan parhaiten monialaisessa perhekeskuksessa Niissä kunnissa, joissa perhekeskustoiminta on järjestetty hyvinvointineuvolatyyppisesti ilman kytkentää varhaiskasvatukseen, tulee neuvolan tiivistää yhteistoimintaa päivähoidon kanssa Niissä kunnissa, joissa on avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus tulee tiivistää yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan ja varhaisen tuen palvelujen kanssa Erikoistuneista neuvonta- ja palvelukeskuksista tulisi käyttää nimitystä erikoistunut perhetukikeskus 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 15
Perhekeskuksen monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Monialainen perhekeskus Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus Erikoistunut perhetukikeskus Äitiysneuvola Äitiysneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lastensuojelu Lastenneuvola Lastenneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lasten- /nuorisopsykiatria Varhaiskasvatus Ei kiinteää yhteyttä Varhaiskasvatus (avo) Päihdepalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Muita erityispalveluja 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 16
Kehittämishaasteet: 2. Perhekeskustoiminnan strategisen, yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen Perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan perhekeskusta laajemmat ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet ja palveluja yhteen sovittavaa johtamista sekä kumppanuussopimuksia 3. sektorin kanssa 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 17
Kehittämishaasteet: 3. Toiminnan koordinaation ja ohjauksen selkiyttäminen - yhteisistä toimintatavoista sopiminen Yleisesti toimintatavoista oli sovittu hyvin: > 80 % sopinut arjen tukea ja yhteisöllisyyttä edistävistä palveluista, huolen puheeksiottamisen periaatteista sekä menettelyistä jos tunnistettu huolten kasaantumista tai sen riskiä perheessä >70 % sopinut perhekeskustoiminnan arvioinnista, palvelujen kohdentamisen ja palveluohjauksen periaatteista sekä moniammatillisten yhteistyötapaamisten ja henkilöstön osaamisen vahvistamisen periaatteista Heikoiten sovittu lasten ja perheiden palvelujen kehittämisestä osana kuntastrategiaa (57 %), yhteistyön periaatteista kolmannen ja yksityissektorin kanssa (29-55 %) sekä lasten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen periaatteista (59 %) 20.8.2013 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 18
Kehittämishaasteet: 3. Yhteistoiminta, koordinaatio, ohjaus Yhteistoiminnan mahdollisti se, että kunnassa oli perhekeskusta laajemmin luotu lapsi- ja perhepalvelujen ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet. Yhteistoiminta toteutui paremmin, kun perhekeskukselle oli nimetty oma koordinaattori tai johto- /ohjausryhmä. Eri palvelusektoreiden käytännön yhteistyö mahdollistui parhaiten kunnissa, joissa oli luotu perhekeskustiimit. => Mitä paremmin yhteistyöstä oli sovittu, sitä paremmin vanhempien vertaistuki, kohdennettu varhainen tuki ja tiedon välittäminen perheille toteutuivat. 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 19
Kehittämishaasteet: 4. Kolmas sektori vahvemmin mukaan toteutuu monialaisessa perhekeskuksessa 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 20
Kehittämishaasteet: 4. Kolmannen sektorin roolin vahvistaminen ja kumppanuussopimukset Solmittu kumppanuussopimus perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi Muu kunta/ alue (kuntayhtymä, maakunta,seutukunta) Kyllä % 10 Seurakunta 14 Järjestö 25 Yksityinen palveluntuottaja 7 Kumppanuussopimuksia laadittu yleisimmin eri järjestötoimijoiden kanssa Perhekeskuksen käynnistymisen ajankohdalla, tyypillä, toiminnan laadulla tai koordinaatiolla ei yhteyttä kumppanuussopimusten solmimiseen 20.8.2013 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 21
Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen: perheiden kohtaamispaikka 20.8.2013 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 22
Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen:perheiden kohtaamispaikat Kohtaamispaikat yleisempiä varhaista tukea tarjoavissa perhekeskuksissa (80 % vs 38 %) Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa järjestö, srk ja/ tai yksityinen sektori aktiivisesti mukana (73 % vs 30 %) Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa palvelut oli suunnattu pienten lasten ja alakouluikäisten lasten perheille (79 % vs. 39 %) Kohtaamispaikalla merkitsevä yhteys vanhempien keskinäisen vertaistuen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. 20.8.2013 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 23
Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen Suurin osa (55-93%) arvioi vanhempien vertaistuen toteutuneen hyvin tai melko hyvin. Vertaistuki toteutui paremmin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori. Kohtaamispaikka oli tarjolla 59 %:ssa perhekeskuksia. Kohtaamispaikka oli muita useammin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori tai jotka eivät olleet erikoistuneita perhetukikeskuksia. Vanhempien ja lasten osallisuus toteutui sangen hyvin. Osallisuus toteutui paremmin niissä perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori ja joissa oli oma kohtaamispaikka perheille. 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 24
Kehittämishaasteet: 6. Perhekeskus vanhemmuuden tuen osaamiskeskuksena Pääsääntöisesti henkilöstön osaaminen perhekeskuksissa arvioitiin erittäin hyväksi Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät 1. Strukturoitujen vanhemmuuden tuen ohjelmien hallintaan 2. Hallinnonalat ylittävään johtamiseen 3. Toiminnan arviointiin 4. Ehkäisevään parisuhdetyöhön Perhekeskuksissa, joissa oli kirjatut toimintasuunnitelmat ja tavoitteet osaaminen toteutui muita paremmin 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 25
Perhekeskus palvelujen kehittämisen ja tutkimustiedon tuottamisen jatkumona Lasten, nuorten ja perheiden palveluttutkimusraportit, LapsYTY -julkaisut Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Familjecenter i Norden en resurs för barn och familjer, Family center in the Nordic Countries a meeting point for children and families 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 28
Perhekeskus kokoaa yhteen perheet ja palvelut Kiitos ja hyvää päivän jatkoa! Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija marjatta.kekkonen@thl.fi 20.8.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 29