Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto
Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät 2006- kesä 2006 Syksy 2006- kevät 2007 Syksy 2007 Kymenlaakson amk Pirkanmaan amk Jyväskylän amk Mikkelin amk Keski-Pohjanmaan amk Kuopion yliopisto Seinäjoen amk Svenska yrkeshögskolan Lahden amk Savonia-amk Svenska handelshögskolan Tampereen teknillinen yo Helsingin yliopisto Kajaanin amk Teknillinen korkeakoulu 2008 2009 2010 2011 Vaasan amk Helsingin kauppakorkeakoulu Tampereen yliopisto Turun yliopisto Jyväskylän yliopisto Lappeenrannan tekníll. yo Turun kauppakorkeakoulu Satakunnan amk Tampereen amk Diakonia-amk Rovaniemen amk Lapin yliopisto Oulun yliopisto Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu Turun amk Yrkeshögskolan Novia Åbo Akademi Högskolan på Åland Saimaan amk Haaga-Helia amk Sibelius-Akatemia Hämeen amk Laurea-amk Kemi-Tornion amk Itä-Suomen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Arcada Humanistinen amk Kuvataideakatemia Metropolia amk Oulun seudun amk Pohjois-Karjalan amk Vaasan yliopisto 2
Lähtökohtana Bolognan prosessi Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen Euroopan korkeakoulutusalueen (EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä 1999 alkaneella Bologna-prosessilla kuusi tavoitetta 1. ymmärrettävät tutkintorakenteet 2. yhdenmukaiset tutkintorakenteet (BA-, MA-rakenne) 3. opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto (ECTS) 4. liikkuvuuden lisääminen 5. laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus (ENQAlla keskeinen rooli) 6. korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus (verkostoituminen) 3
Bolognan seurantakokoukset: Praha 2001, Berliini 2003, Bergen 2005 ja Lontoo 2007 Praha 2001: opiskelijoiden osallistuminen, elinikäinen oppiminen, ja yhteisten tutkintojen (joint degrees) luominen päätettiin lisätä Bolognan tavoitteisiin Berliini 2003: laadunvarmistusjärjestelmien käyttöönotto vuoteen 2005 mennessä kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin tulisi kuulua akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä Bergen 2005: päätettiin ottaa käyttöön ENQA:n suositukset korkeakoulujen laadunvarmistukselle Lontoo 2007: päätettiin perustaa eurooppalaisten luotettavaksi arvioitujen arviointiorganisaatioiden rekisteri 4
KKA:n auditointien historia 2003-2004 Laadunvarmistustyöryhmä OPM 2004:6 edustettuina OPM, KKA, korkeakoulut ja opiskelijat 2005-2007 Auditoinnin kehittämisvaihe Auditoinnin pilotointi kahdella korkeakoululla Auditoinnin menetelmällinen kehittäminen 2008-2011 Auditoinnin vakiinnuttaminen Auditointikäsikirjan uudistettu painos Korkeakoulujen ilmoittautumisten pohjalta laadittu auditointiaikataulu vuosille 2008-2011 Tähän mennessä on auditoitu 19 korkeakoulua 5
Auditoinnin tavoitteet ARVIOIDA millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua toimiiko laadunvarmistus korkeakoulun asettamien tavoitteiden mukaisesti tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun tavoitesisältöihin tai tuloksiin, vaan ainoastaan laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuteen. 6
Tarkoituksenmukaisuus auditoinnin lähtökohtana FITNESS FOR PURPOSE Korkeakoulun sisäiset järjestelmät, prosessit ja niiden toimivuus eli miten tulokset tuotetaan 1. Mitkä ovat sisäiset lvj-menettelyt? 2. Ovatko ne tarkoituksenmukaisia? 3. Mistä tiedetään, että prosessit toimivat tehokkaasti? 4. Miten koulutuksesta, tutkimuksesta ja yhteiskunnallisesta tehtävästä saatavia tietoja seurataan ja mihin saadut tiedot vaikuttavat?
Korkeakoulujen tavoitteita tai tuloksia EI auditoida FITNESS OF PURPOSE Korkeakoulun missio, strategia, tavoitteet, output/outcomes sekä lähtökohtien evaluatiivinen näkökulma 1. Ovatko asetetut tavoitteet oikeat ja saavutettu? 2. Tuottaako korkeakoulu työelämän tarpeita vastaavia opiskelijoita? 8
Auditoinnin kohteina Laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus, toimivuus, avoimuus, viestivyys, vaikuttavuus sekä jatkuva kehittäminen 9
Auditointikohteet (7) 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus/Tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjastoja tietopalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 10
Auditoinnissa käytettävät kriteerit Laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnissa käytetään neljälle eri kehitysvaiheelle skaalattua kriteeristöä Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt Auditointiryhmä voi esittää auditoinnin hyväksymistä edellyttäen, että laadunvarmistuksen kaikki osa-alueet ovat vähintään tasolla "alkava" ja että laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta (auditointikohde 7) koskeva arvio on vähintään tasolla "kehittyvä". Korkeakoulujen tulee pystyä sekä osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmänsä toimivuus että vakuuttamaan ulkopuolinen taho järjestelmän vaikuttavuudesta. 11
Auditointikohteiden kriteerit: esimerkki Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio (auditointikohde 1) PUUTTUVA ALKAVA Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteita, toimintoja, ja vastuita ei ole määritelty eikä dokumentoitu. Tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi on puutteellista. Vastuunjako toimii osittain. KEHITTYVÄ EDISTYNYT Tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. Dokumentointi ja vastuunjako ovat erittäin hyvin toimivia ja tehostavat laadunvarmistusta. 12
Auditoinnin seuraukset KKA tekee auditointiryhmän esityksen pohjalta päätöksen hyväksytystä auditoinnista tai uusinta-auditoinnin tarpeesta. KKA ylläpitää rekisteriä auditoiduista korkeakouluista osoitteessa www.kka.fi. Hyväksytystä auditoinnista annetaan korkeakoululle auditointitodistus. Jos korkeakoulun laadunvarmistuksessa on oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin, uusintaauditointi toteutetaan noin kahden vuoden kuluttua. Hyväksytty auditointi on voimassa kuusi vuotta. 13
Auditointiprosessin vaiheet 1. Auditointiin valmistautuminen KKA ja korkeakoulut sopivat auditointiaikataulusta KKA ja korkeakoulu tekevät auditointisopimuksen auditointiryhmän pj. ja sihteeri vierailevat korkeakoulussa 2. Korkeakoulu kokoaa auditointiaineiston perusaineistot sekä näytöt ja näytteet 3. KKA perehdyttää auditointiryhmän, joka vierailee korkeakoulussa auditointi toteutetaan vertaisarviointina (myös kv.) eri ryhmien haastattelut ja yksikkökohtaiset vierailut 4. Auditointiraportti ja päätös auditoinnin lopputuloksesta 14
Auditointikäsikirja vuosille 2008-2011 ja lisätietoa KKA:n toiminnasta www.kka.fi 15