MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 7.3.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIO- NEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Yleistä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä uudistettiin seuraavaa rahoituskautta varten. Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Ympäristökorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Ympäristökorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 28 artiklassa. Ympäristökorvauksen avulla voidaan edistää muun muassa maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 12 päivänä joulukuuta 2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014 2020 on esitetty muutoksia vuodelle 2016, jotka Euroopan komissio hyväksyi 29 päivänä helmikuuta 2016. Kansallisesti ympäristökorvauksesta säädetään 1 päivänä tammikuuta 2015 voimaantulleessa eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 4 :n 5 momentin, 5 :n 9 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 5 momentin, 13 :n 5 momentin ja 18 :n 2 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta (235/2015). Asetuksella säädetään korvauskelpoisesta alasta ympäristökorvausta koskevassa sitoumuksessa, korvauskelpoisen alan lisäämisestä ja poistamisesta sitoumuksesta, korvauskelpoisuuden vaihtamisesta, vähimmäisvaatimuksista, ympäristökorvauksen tilakohtaisen toimenpiteen ja lohkokohtaisten toimenpiteiden ehdoista, lohkokohtaisten toimenpiteiden valinnasta, vaihtamisesta ja niistä luopumisesta, ympäristösopimuksista ja niiden ehdoista, maatalouden geenivarojen säilyttämisestä koskevista sopimuksista ja niiden ehdoista, ympäristökorvauksen määrästä ja maksamisesta. 2. Asetuksen pääasiallinen sisältö Ympäristökorvauksesta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetukseen ehdotetaan tehtäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 muutoksia vastaavat muutokset, joilla rajoitetaan ympäristökorvauksen lohkokohtaisia toimenpiteitä hallitusohjelman velvoitteiden ja rahoituksen riittävyyden takaamiseksi. Rajaukset ehdotetaan kohdistettavaksi siten, että kehittämisohjelman ympäristötavoitteiden saavuttaminen ei vaarannu.
2 3. Yksityiskohtaiset perustelut 16 Asetuksen 16 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viljelijä voisi valita uuden lohkokohtaisen toimenpiteen vain 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, joissa tiettyjen ympäristötuen erityistukisopimusten päättyessä tilalle valitaan samalle alalle vastaava ympäristökorvauksen lohkokohtainen toimenpide. Lohkokohtaisella toimenpiteellä voidaan näin edistää vastaavaa ympäristötavoitetta kuin aikaisemmalla erityistukisopimuksella. Viljelijä voisi vaihtaa valitsemansa toimenpiteen sitoumuskauden aikana, jos ympäristösitoumusta mukautetaan maaseutuasetuksen 15 artiklassa tarkoitetun ympäristöön liittyvän neuvonnan perusteella, ja neuvoja puoltaa mukauttamista, sitoumuksen ympäristötavoitteet eivät heikkene ja maksettava korvausmäärä hehtaarilta ei kasva. Lisäksi toimenpiteen voisi vaihtaa, jos viljelijä on valinnut peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevan toimenpiteen ja maatilan kohdentamisalueen tai muun alueen korvauskelpoisesta alasta vähintään 20 prosentilla on suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto, monivuotisten puutarhakasvien katettu ala tai luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) mukainen suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoa koskeva ympäristötuen erityistukisopimus tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) mukainen suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoa, ravinnekuormituksen tehostettua vähentämistä tai turvepeltojen pitkäaikaista nurmiviljelyä koskeva maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus. Sitoutuessaan ympäristökorvaukseen viljelijät ovat lähtökohtaisesti valinneet sitoumukseensa lohkokohtaiset toimenpiteet koko sitoumuskaudeksi. 17 Asetuksen 17 :ään ehdotetaan lisättäväksi toinen momentti, jossa säädettäisiin peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevasta toimenpiteestä luopumisesta. Toimenpiteestä olisi mahdollista luopua, jos vähintään 80 prosentilla kohdentamisalueella III tai vähintään 60 prosentilla kohdentamisalueen III ulkopuolella on suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto, monivuotisten puutarhakasvien katettu ala tai luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoa koskeva ympäristötuen erityistukisopimus tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoa, ravinnekuormituksen tehostettua vähentämistä tai turvepeltojen pitkäaikaista nurmiviljelyä koskeva maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus. Toimenpiteestä voisivat siten luopua ne tilat, jotka jo täyttävät toimenpiteen enimmäistason vaatimukset ja joiden osalta ympäristösitoumukset tavoitteet on kyseisen toimenpiteen osalta saavutettu. Toimenpiteestä luopuminen katsottaisiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi sitoumuksen mukauttamiseksi.
3 19 Asetuksen 19 :ää täsmennettäisiin siten, että toimenpidettä voitaisiin toteuttaa nimenomaan ympäristösitoumuksen kohteena olevalla korvauskelpoisella alalla. Ympäristökorvausta maksettaisiin vain ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 20 Asetuksen 20 :ään ehdotetaan tehtäväksi vastaava täsmennys kuin 19 :äänkin. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 21 Asetuksen 20 :n 1, 3 ja 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava täsmennys kuin 19 :äänkin. Pykälän 6 momenttia muutettaisiin lisäksi siten, että valumavesien hallintaa koskevaan lohkokohtaiseen toimenpiteeseen saisi ilmoittaa uutta korvauskelpoista alaa vain ensimmäisenä sitoumusvuonna ja tukihaun päättymiseen asti toisena sitoumusvuonna. Tämän jälkeen uuden alan perustaminen ei enää olisi mahdollista. Ehdotettu asetusmuutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. 22 Asetuksen 22 :ään ehdotetaan tehtäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta vastaavat muutokset. Monivuotisia ympäristönurmia olisi mahdollista perustaa vain ensimmäisenä sitoumusvuonna ja tukihaun päättymiseen asti toisena sitoumusvuonna. Uusia suojavyöhykealoja ei olisi enää mahdollista perustaa. Lisäksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi vastaava täsmennys kuin 19 :äänkin. 23 Asetuksen 23 :ää täsmennettäisiin siten, että toimenpiteeseen liittyvät prosenttirajat koskisivat maatilan korvauskelpoisen pinta-alan sijasta nimenomaan ympäristösitoumuksen kohteena olevaa korvauskelpoisten peruslohkojen kokonaispinta-alaa. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 25 Asetuksen 25 :ään ehdotetaan tehtäväksi toimenpidettä koskevien prosenttirajojen osalta vastaava täsmennys kuin 23 :äänkin. Ympäristökorvausta maksettaisiin vain ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta. Lisäksi 1 momenttia muutettaisiin siten, että ympäristökorvausta saneerauskasveista voitaisiin myöntää viljelykierrossa perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasveja vähintään yhden hehtaarin peltoalalla viljeleville maatiloille. 26 2 mom. Asetuksen 26 :n 2 momenttia täsmennettäisiin siten, että toimenpidettä voitaisiin toteuttaa nimenomaan ympäristösitoumuksen kohteena olevalla korvauskelpoisella alalla. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 50 1 mom. Asetuksen 50 :n 1 momenttia muutettaisiin siten, että rajoitettaisiin tiettyjen lohkokohtaisen toimenpiteiden osalta enimmäisosuutta, josta maksettaisiin ympäristökorvausta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukaan sitoumuskauden aikana voidaan erillisen menettelytavan perusteella rajata lohkokohtaisen toimen enimmäisosuutta tilan korvauskelpoisesta alasta käytettävissä olevien varojen mukaan. Jos viljelijä on valinnut lietelannan sijoittamista peltoon koskevan toimenpiteen tai ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä koskevan toimenpiteen, ympäristökorvausta maksettaisiin enintään 60 prosentista ympäristösitoumuksen kohteena ole-
4 vasta korvauskelpoisesta peltoalasta. Jos viljelijä on valinnut suojavyöhykettä koskevan toimenpiteen, ympäristökorvausta maksettaisiin vain sellaisesta korvauskelpoisesta alasta, joka on ollut vuonna 2015 suojavyöhykkeenä ja jonka viljelijä on tukihakemuksessaan ilmoittanut mainittuna vuonna suojavyöhykkeenä. Jos viljelijä on valinnut kerääjäkasveja tai saneerauskasveja koskevan toimenpiteen, ympäristökorvausta maksettaisiin enintään 25 prosentista ympäristösitoumuksen kohteena olevasta korvauskelpoisesta peltoalasta. Ehdotettu asetusmuutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. Voimaantulo Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 22 päivänä maaliskuuta 2016. Liite 5 Asetuksen liitteeseen 5 lisättäisiin puutarhakasvien typpilannoitusta koskeva selventävä täsmennys, joka vastaisi sisällöltään nykyistä ympäristökorvauksesta annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen (327/2015) 2 :n 4 momenttia. 4. Taloudelliset vaikutukset Ympäristökorvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja eituotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) määrärahasta. Vuoden 2016 valtion talousarvion kyseisen momentin määräraha on 300,043 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Ympäristökorvauksen osuus momentin määrärahasta on noin 240,027 miljoonaa euroa, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osuus noin 48,683 miljoonaa euroa, neuvonnan osuus noin 10,333 miljoonaa euroa ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen osuus noin 1,0 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilla on noin 48,382 miljoonaa euroa vuodelta 2015 siirtynyttä määrärahaa, joka koostuu ympäristötuen kaudelta 2007-2013 ja ympäristökorvauksen kaudelta 2014-2020 siirtyvistä määrärahoista. Siirtyvä erä käytetään vuodelta 2015 maksettavan ympäristökorvauksen toisen maksuerän maksamiseen. Vuoden 2016 määrärahasta käytetään vuodelta 2015 maksettavan ympäristökorvauksen maksamiseen yhteensä 17,118 miljoonaa euroa. Vuodelta 2016 maksettavasta ympäristökorvauksesta maksetaan vuonna 2016 ensimmäinen maksuerä, joka on noin 75 prosenttia maksettavan korvauksen kokonaismäärästä. Ympäristökorvauksen ensimmäistä maksuerää varten arvioidaan vuonna 2016 tarvittavan noin 186,565 miljoonaa euroa, josta noin 172,5 miljoonaa euroa arvioidaan tarvittavan ympäristösitoumuksiin, noin 13,875 miljoonaa euroa ympäristösopimuksiin ja noin 0,19 miljoonaa euroa geenivarojen säilyttämistä koskeviin sopimuksiin. Tämän lisäksi momentin kokonaismäärärahasta käytetään luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen noin 48,683 miljoonaa euroa, neuvontaan noin 10,333 miljoonaa euroa ja eituotannollisia investointeja koskevaan korvaukseen noin 1,0 miljoonaa euroa. Hallitusohjelma edellyttää säästöjä ympäristökorvauksen luonnonhoitopeltoja, suojavyöhykkeitä ja kerääjäkasveja koskeviin toimenpiteisiin. Kevään 2015 tukihaussa edellä mainitut sekä osa muista ympäristökorvauksen toimenpiteistä saavuttivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 asetetut ympäristöta-
5 5. Lausunnot voitteet. Ehdotetut asetusmuutokset, joilla rajoitetaan tavoitteet jo saavuttaneita ympäristökorvauksen lohkokohtaisia toimenpiteitä ja uusien toimenpiteiden valitsemista, vastaavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 ja niillä pyritään takaamaan ympäristökorvaukseen osoitetun määrärahan riittävyys. Asetusehdotuksen mukaisten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 sisältyvien rajoitusten taloudellisia vaikutuksia on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida täsmällisesti, mutta rajoitusten arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta noin 10-20 miljoonaa euroa vuodessa. Asetuksen 16 :n 1 momenttiin ja 16 :n 3 momentin 5 kohtaan ehdotetuilla muutoksilla voi olla vähäisiä kustannuksia lisääviä vaikutuksia. Näillä ei kuitenkaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia, koska viljelijät todennäköisemmin jättävät uuden lohkokohtaisen toimenpiteen valitsematta tai luopuvat valitsemastaan peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevasta lohkokohtaisesta toimenpiteestä kuin vaihtavat sen toiseen toimenpiteeseen, jonka korvaustaso on korkeampi. Ympäristökorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä, Suomen Riistakeskukselta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, WWF Suomelta ja Natur och Miljö rf:ltä. Lausunnon antoivat ympäristöministeriö, Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf, WWF Suomi, Natur och Miljö rf, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Perunantutkimuslaitos. Lausuntojen perusteella tarkennettiin asetusehdotuksen 16 :ää siten, että kyseisen pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa olisi mahdollista valita jokin 14 :n 4 kohdassa tarkoitetuista lohkokohtaisista toimenpiteistä. Lisäksi 16 :ään lisättiin mahdollisuus vaihtaa peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskeva toimenpide tietyissä tapauksissa ja 17 :ään lisättiin mahdollisuus luopua edellä mainitusta toimenpiteestä tietyissä tapauksissa. Asetuksen 25 :ää muutettiin saneerauskasvien osalta siten, että tilalla olisi oltava viljelykierrossa perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasveja vähintään yhden hehtaarin peltoalalla. Osassa lausuntoja katsottiin, että suojavyöhykkeitä tulisi edelleen voida perustaa ja lohkokohtaisten toimenpiteiden osalta ei tulisi tehdä asetusehdotuksen mukaisia prosenttirajoituksia korvauksen maksamiseen. Asetusehdotusta ei kuitenkaan muutettu tältä osin, koska rajoitukset ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukaisia ja niistä poikkeaminen vaatisi muutoksen edellä mainittuun oh-
6 6. Laintarkastus jelmaan. Maaseutuviraston lausunnossa todettiin, että ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä kuivalanta tulisi hyväksyä ilman 20 prosentin kuiva-ainepitoisuuden hyväksymistä. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa todettiin, että vuonna 2015 suojaviljaan perustettu suojavyöhykenurmi pitäisi hyväksyä suojavyöhykkeeksi vuonna 2016. Asetusehdotusta ei muutettu näiltä osin, koska ehdotettu muutos edellyttäisi ensin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 muuttamista. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.